Vantaan kotimaan muuttovetovoima sakkaa

Klikkaa kuvaa suuremmaksi.

"Suurista kaupungeista muuttotappiota kotimaasta kärsivät mm. Lappeenranta (-932), Vantaa (-744), Jyväskylä (-608), Vaasa (-386) ja Oulu (-366) - Timo Aro, Facebook 26.7.2026

* * *

Kuntatutkija Timo Aro osaa kansantajuistaa komeasti maan muuttoliikettä graafisesti. Säännöllisin väliajoin hän postaa 12 kuukauden tilanteen: 

https://www.facebook.com/photo/?fbid=10246272543454663&set=a.1543698319562

Vantaan muuttotappio on miinus744 asukasta. Kun tarkemmin kuvaa katsoo, huomataan, että ulkomailta muutossa Vantaa on sijalle seitsemän, plus 916 asukasta.

Vantaan kaupunginvaltuusto on ajat sitten antanut kaupungille tehtäväksi laatia pois muuttaneille kysymyspatteri, mistä näkyisi ainakin miksi on muutettu pois ja mihin on muutettu. Kysymyspatteria ei näy, ei kuulu, joten päättäjät eivät saa riittävää tietoa kaupungin kehittämiselle.

Oletettavaa on, että Vantaalta muuttaa paljon kantasuomalaisia asukkaita kehyskuntiin, kuten Nurmijärvelle ja Tuusulaan.

Sinänsä en pidä pahana, kun holtiton muutto Vantaalle on tyrehtynyt. 1970-luvun alusta lähtien muuttoliike Vantaalle on ollut niin hurjaa, ettei kaupunkikehitys palveluineen aina ole pysynyt perässä. On pitänyt rakentaa infraa, kouluja ja päiväkoteja. Muistan hyvin, kun silloin sanottiin rakennettujen koulujen elinkaari on 40 vuotta. Monta 1970-luvun hullujen vuosien koulua onkin homehtunut ja purettu.

Vuodesta 2015 lähtien kaupunkiin muutto on tullut pääasiassa ulkomailta, mikä näkyy erityisesti Myyrmäessä, joka on vaipunut ällistyttävän nopeasti segregaatioalueeksi.

Syitä Vantaalle muuttoon on useita:

1. Maahanmuutto Suomeen yleensä. 

2. Maahanmuuttajat, kuten muissakin Euroopan maissa, haluavat muuttaa suuriin kasvukeskuksiin, koska sieltä on pieni mahdollisuus saada töitä. 

3. Toisaalta ko. alueilla on jo valmiiksi erikielisiä yhteisöjä, joihin on helppo integroitua, mikä samalla vastaavasti lisää segregaatiota.

4. Vantaalle on vimmatusti rakennettu kerrostaloja, jotka koostuvat pääasiassa pienistä yksiöistä ja kaksioista. Asuntosijoittajat ovat sitten vuokranneet niitä eteenpäin. Vuokrat ovat hieman halvempia kuin Helsingissä. Perussuomalaiset on pitkään ja johdonmukaisesti vastustanut ko. kehitystä.

Vantaan pitäisi siirtyä hallittuun ja maltilliseen kasvuun.

Tällä hetkellä asuntorakentaminen Vantaalla on lähes nollassa. On monia tyhjiä kerrostalotontteja, jotka odottavat rakentamista.

Hyvä niin, sillä on syytä hetken pysähtyä ja hengähtää ja miettiä, kannattaako kaupunkia kehittää samaan tahtiin kuin ennen. Asukkaiden tuoma verotuotto ei ole sellaista kuin on odotettu, häviämme Espoolle ja kehyskunnille kirkkaasti.

Selvitysten mukaan suurin verotuotto tulee pientaloalueilta. Looginen johtopäätös on silloin, että pitää rakentaa lisää houkuttelevia pientaloalueita, kuten vaikkapa Kartanonkoski. Olen ihmetellyt koko ajan, jos me kerran tiedämme tuottavan konseptin rakentaa pientaloalueita, miksi me emme sitten tee niin?

Perussuomalaiset on korostanut pientaloalueiden merkityksestä koko sen ajan, kun olen ollut kaupunginvaltuutettu eli kohta yhdeksän vuotta. Aluksi puheet menivät kuuroille korville. Meille vastattiin, että pitää rakentaa monimuotoisia alueita. Ei niistä sellaisia tullut, vaan hyvin yksipuolisia ja maahanmuuttovaltaisia. 

Onneksi muutkin puolueet ovat tulleet Perussuomalaisten kannalle, että pientaloalueita on kaavoitettava ja rakennettava. Pientaloalueet on rakennettava pelloille, sillä niitä Vantaalla riittää. Ei suuri Vantaa keskellä pääkaupunkiseutua voi olla enää mikään maalaispitäjä. Vantaalaiset rakastavat lähimetsiään, niitä on suojeltava. Tehdyn kyselyn mukaan lähimetsät ovat Vantaan ykkösvetovoimatekijä. Metsiä on suojeltava.

Vantaan on huolehdittava nyt siitä, että saamme kaupunkiin lisää tolkullisia veronmaksajia. Kaupunginvaltuustossa minulta on muutaman kertaan kysytty, että millainen se hyvä veronmaksaja oikein on. Olen vastannut silloin, että hyvä veronmaksaja on sellainen, että hän ylipäätään maksaa veroja. Vantaalla on työttömiä vaikka muille jakaa, lähes 20 000, joista noin puolet on pitkäaikaistyöttömiä.

Sisäilma-aloite

Vantaan Sanomat 18.6.2020

Mielipidekirjoituksemme, avoimuus on tärkeää myös sisäilma-asioissa. Kiitos yhteistyöstä yli puoluerajojen Sirpa Kauppinen, Tiina Tuomela ja Jari Jääskeläinen.

Teimme myös asiasta aloitteen Vantaan kaupunginvaltuustossa, allekirjoittajia tuli yli puoluerajojen:

Valtuustoaloite sisäilma-asioiden tiedonkulun parantamiseksi

Sisäilmaongelmien ratkaisemisessa iso haaste on ollut tiedon puuttuminen mm. tehdyistä korjauksista. Tämän vuoksi ehdotamme tiedonkulun ja dokumentoinnin parantamista.

Tarvitsemme kaupungin sivuille selkeät ohjeet oire- ja vikailmoitusten tekoon.

Kaupungin sivuilla on hyvä olla kuntoraportit, oirekyselyjen ja -seurannan tulokset, sisäilmatiedotteet, tarkastuspöytäkirjat ja korjauskehotukset sekä korjausten dokumentointi.

Avoimuus parantaa kuntalaisten luottamusta.

Esitämme, että tiedonkulkua ja dokumentointia parannetaan. 

Sirpa Kauppinen, Tiina Tuomela, Jari Jääskeläinen ja Kai-Ari Lundell

Simonkylään uusi sisäympäristöpaviljonki

Kuva: Vantaan Sanomat

Vihdoinkin Vantaalle saadaan ensimmäinen sisäympäristöpalviljonki huonosta sisäilmasta kärsiville oppilaille ja opettajille. Paviljonki rakennetaan vuoden myöhässä sovitusta, mutta parempi nyt kuin ei milloinkaan.

Sijainti ei ole paras mahdollinen, koska paviljonki ei sijaitse Kehäradan välittömässä läheisyydessä. Paras paikka olisi ollut Hiekkaharjun aseman tienoo.

Simonkylän koululle on aikamoinen kävely Leinelän asemalta. Matka Länsi-Vantaalta Simonkylään on ainakin pienille oppilaille pitkä.

Vantaalle pitäisi hankkia toinen sisäympäristöpaviljonki Myyrmäkeen. 

Tilan alustava kustannusarvio on 85 000–110 000 euroa per vuosi viiden vuoden vuokrasopimuksella.

* * *

4.1. Vantaan Sanomat

Simonkylän koulupaviljongin puhdasta ilmaa vaalitaan tarkasti: Uuteen rakennukseen tullaan aamusuihkun kautta, kynääkään ei tuoda muista kouluista

Simonkylän koulun kentälle on noussut viime viikkoina uusi rakennus. Vantaan kaupunki kutsuu rakennusta sisäympäristöpaviljongiksi, jonka tarkoituksena on olla sisäilmaltaan sellainen, että siellä pystyvät opiskelemaan ne oppilaat, jotka eivät ole löytäneet sisäilmaoireiluiden vuoksi sopivaa koulua Vantaalta. Aiemmin kaupunki käytti nimitystä puhdastila.

– Lähtökohta on, että sisäympäristöpaviljonki on oppilaalle viimeinen vaihtoehto, Vantaan perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo korostaa.

Kalo sanoo, että sisäilmasta oireilevien lasten tilanne arvioidaan tapauskohtaisesti. Rakennuksessa on paikka 50 oppilaalle, mutta oppilaskohtaisia päätöksiä ei ole vielä tehty. Yhden oppilaan osalta valmistelu oli vireillä ennen joululomaa. Ensimmäinen askel on Kalon mukaan yhteydenotto omaan kouluterveydenhoitajaan. 

Oppilaspaikasta päättävät Vantaan perusopetuksen aluepäälliköt.

Vantaan sisäilmaongelmat on ratkaistava

Viikonlopun Vantaan Sanomissa otettiin vahvasti kantaa Vantaan koulujen sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi, koska paraikaa neuvotellaan tulevan vuoden talousarviosta. 

Sisäilma-asiainneuvottelukunnan uusi kokoonpano aloittaa pian kaksivuotiskautensa. Mukana ovat pääosin samat poliitikot kuten ennenkin, paitsi SDP vaihtoi varapuheenjohtajansa toiseen.

Vantaan Sanomat 26.10.2010

Vantaan Sanomat 26.10.2010

Vantaan Sisäilma-asiainneuvottelukunnan lyhyt kaksivuotiskatsaus

Uusi uljas Hämeenkylän koulu nousee.

Vantaan kaupungin Sisäilma-asianneuvottelutoimikunnan alku kaikessa haparoivuudessaan on ollut lupaava. Pitää muistaa, että neuvottelukunta on ensimmäinen laatuaan.

Kahden vuoden aikana olemme saaneet mm. lisää sisäilmakorjausrahaa sekä kattavan Turun yliopiston tekemän oirekyselyn. Myös erityispuhdas parakkikoulu on tulossa Simonkylään vaikkakin vähän myöhässä.

Toivon, että neuvottelukunnan roolia selkeytetään entisestään, ja että kokouksia pidetään kerran kuukaudessa.

Tekemistä riittää.

* * *

15.9. Vantaan Sanomat

Sisäilmaryhmän kahden vuoden kausi on lopussa – Mitä saatiin aikaiseksi?

Vantaan sisäilma-asioiden neuvottelukunta kokoontui ensimmäisen kerran syyskuussa 2017. Neuvottelukunnan tehtäväksi määriteltiin sisäilma-asioiden käsittelyn seuraaminen Vantaalla.

Kahden vuoden kausi on nyt päättymässä. Moni jäsenistä myöntää, ettei neuvottelukunnalla ollut alussa riittävän selkeää roolia.

– Parin vuoden aikana on etsitty ja täsmennetty, mikä se rooli voisi olla, neuvottelukunnan puheenjohtaja Sami Kanerva (kok.) toteaa.

Roolin ottaa puheeksi myös neuvottelukunnan perussuomalainen jäsen Kai-Ari Lundell.

– Neuvottelukunnan roolia pitää jatkossa saada selkeämmäksi.

Kanervan mukaan neuvottelukunnalla tulisi jatkossa olla vahvempi asema jo asioiden valmisteluvaiheessa. Ja viranhaltijoiden tulisi kuunnella neuvottelukuntaa.

Myös erimielisyyksiä on työhön mahtunut tai kuten puheenjohtaja Kanerva toteaa: Jäsenten välillä on ollut erilaisia näkemyksiä.

– Neuvottelukunnassa on erityyppisiä ihmisiä, joilla on vähän eri näkökulmia. Linjaerimielisyyksiä ei ole ollut, enemmän ehkä sellaisia ilmaisutapaan liittyviä, Kanerva muotoilee.

Myös kokousten määrästä tulee pyyhkeitä. Lundell toteaa, että kokouksia pitäisi olla kerran kuussa. Samaa mieltä on Sirpa Kauppinen(vihr.). Hänellä on myös muuta palautetta kokouskäytänteistä.

– Kokouksissa olisi pitänyt saada käsitellä muun muassa ilmanvaihtoa, tiedonkulkua, korjausprosessien parantamista sekä rakentamistavan tarkastelua ja investointeja. Esimerkiksi keväällä puheenjohtaja kielsi puhumisen ilmanvaihdon ohjeista, Kauppinen kommentoi.

Kahden vuoden aikana on saatu myös aikaiseksi. Puheenjohtaja Kanervan mielestä sisäilma-asioiden käsittely on noussut tärkeäksi ja normaaliksi osaksi kaupungin prosesseja.

– Tekemiseen on tullut ryhtiä, Kanerva kuvaa.

Lähes jokainen Vantaan Sanomien haastattelema neuvottelukunnan jäsen mainitsee onnistumiseksi oirekyselyn toteuttamisen.

– Satakuntahankkeen mukainen oirekysely toi esiin kaupungin käyttämät toimimattomat korjausmenetelmät, jotka ovat vuosikymmeniä syöneet verorahoja. Se paljasti myös useita terveydelle vaarallisia tiloja. Tulokset antavat myös mahdollisuuden priorisoida tulevia investointeja, Kauppinen toteaa.

Hän jatkaa onnistumisten listaa.

– Olemme saaneet kaupungille pari työntekijää, joiden avulla sisäilmatutkimukset ehditään lukea, sekä rahaa sisäilmakorjauksiin. Myös altistuneille soveltuvat tila on päätetty, vaikkakin sen toteutus venyi ensivuoteen.

Neuvottelukunnassa vaikuttava Jari Jääskeläinen (vas.) näkee konkreettisena tärkeänä saavutuksena sen, että uusissa kohteissa luovuttiin betonin päälle liimattavista muovimatoista. Saman nostaa esiin neuvottelukunnan varapuheenjohtaja Ulla Kaukola (sd.).

Kaukola lisää neuvottelukunnan työn olleen poikkeuksellista koko Suomessa.

– Tavastamme toimia on otettu mallia muualla. Yksi tärkeimmistä asioista konkreettisten parannusten lisäksi on se, että olemme saattaneet saman pöydän ääreen poliitikot sekä vanhempien ja henkilöstön edustajat keskustelemaan sisäilma-asioista. Avoimuus ja ymmärrys ovat lisääntyneet, Kaukola pohtii.

Kaupunginhallitus jätti maanantaina pöydälle sisäilma-asioiden neuvottelukunnan asettamisen kaudelle 2019–2021. Kanervan mukaan kyse on lähinnä siitä, että myös varajäsenten paikat tulee saada täytettyä ennen kuin työ voi jatkua.

Esityksessä on ryhmälle myös uusi tehtävä. Neuvottelukunnan tehtävänä olisi jatkossa antaa lausuntoja päättäville toimielimille sisäilma-asioihin liittyen. Sitä on moni jäsen toivonut. Yksi heistä on Tiina Tuomela (kd.).

– Neuvottelukunta tarvitsee jatkossa mandaatin antaa ehdotuksia ja suosituksia toimenpiteistä. Neuvottelukunnan tulee olla asiantuntijaelin, Tuomela sanoo.

Sisäilmafarssin välitilinpäätös

Vantaan Sanomat 23.2.

Klikkaa suuremmaksi.

Laitan Vantaan Sanomien artikkelin tännekin luettavaksi. Hienoa, nyt näyttää siltä, että rutinan jälkeen on päästy järkevään sopimukseen.

Professori Tuula Putus iloitsee:

Olemme sopineet kaikki erimielisyydet kaupungin kanssa. Asiat menevät nyt parempaan päin ja projekti viedään loppuun sovitusti.

Näin sen pitääkin olla.

Vastine THL:n kannanottoon Vantaan Sanomissa

Osa Vantaan kaupungin Sisäilma-asianneuvottelukunnan jäsenistä teki eilen yhteisen kannanoton Vantaan Sanomiin. Kirjoitus on vastine edellisen päivän Vantaan Sanomien artikkelille, jossa Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL varoittaa sisäilmaoirekyselyiden ylitulkinnasta.

THL:n kannanotto vantaalaisessa paikallislehdessä juuri nyt tuntuu oudolta.

Aivan kaikki Sisäilma-asianneuvotelukunnan jäsenet kuten Jari Jääskeläinen (vas.) eivät kerinneet allekirjoittaa yhteistä kannanottoa, koska tarkoitus oli saada kirjoitus jo seuraavan päivän lehteen.

Kuntapolitiikka on yhteistyötä.

* * *

20.2. Vantaan Sanomat Mielipide

Vantaan oirekyselyn tulokset on otettava vakavasti käyttöön

Luotettavaa teknistä mittaustapaa tai keinoa varmistua rakennuksen sisäilmaterveydestä ei ole tällä hetkellä olemassa, kirjoittajat muistuttavat.

Vantaan Sanomissa THL varoittaa sisäilmaoirekyselyiden ylitulkinnasta: “Käy liian helposti niin, että korjataan vääriä rakennuksia eikä niitä, joiden olosuhteet ovat terveydelle haitallisimpia.“ 

Samaisessa artikkelissa myös kyseenalaistetaan erilaisten oireiden yhteys sisäilmaan toteamalla, ettei sellaista rakennusta ole, jossa joku ei oireilisi.

THL kertoo myös avoimesti haluavansa tutkimuksen painopisteen siirtyvän oireilevien tutkimisesta rakennusten kuntotutkimuksiin.

Vantaalla on juuri teetetty laaja Turun yliopiston Satakunta-hankkeen oirekysely, jonka tulosten juuttumisesta virkamiesportaaseen uutisoi HS (17.2.) Siksi THL:n kannanotto vantaalaisessa paikallislehdessä juuri nyt tuntuu kovin oudolta.

“Vantaan kiinteistöihin kohdistuvan oirekyselytutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa sivistystoimelle, terveystoimelle sekä kiinteistötoimelle sisäilmaongelmien laajuudesta, terveyshaittojen vaikeusasteesta, kustannuksista sekä jo tehtyjen korjaustoimien hyödyistä. Lisäksi tutkimustuloksia on mahdollista hyödyntää arvioitaessa hankkeiden kiireellisyysjärjestystä, toimenpiteiden laajuutta ja aikataulua.”

Näin kaupunginhallituksen pöytäkirjassa tiivistetään kyselyn tarkoitus ilman suurempaa dramatiikkaa.

Missään vaiheessa tätä oirekyselyä ei ole ollut esillä tavoitetta edetä ainoastaan kyselystä saatujen tulosten perusteella. Sen sijaan kyselyn tulosten ja rakennusten kuntotutkimusten perusteella voidaan keskittää voimavarat oikeisiin kohteisiin.

Tällä hetkellä luotettavaa teknistä mittaustapaa tai keinoa varmistua rakennuksen sisäilmaterveydestä ei ole olemassa, joten tällainen symbioosi on välttämätön. On myös mahdollista, että oireilua aiheuttaa jokin tuntematon tekijä, joka ei tule esille muutoin kuin oireiden kautta.

Arsenikkiakin käytettiin tapeteissa sen kauniin värin takia tietämättä sen myrkyllisyydestä. Kuitenkin ihmisten epäselvien oireiden ja kuolemien jälkeen tämän yhteyttä oireisiin vasta ymmärrettiin tutkia.

Teemu Purojärvi, terveydenhoitaja (AMK), TtK (kesk.)

Birgitta Herranen, lehtori (kok.)

Sirpa Siru Kauppinen, ympäristötekniikan M.Sc. (vihr.)

Kai-Ari Lundell, luokanopettaja (ps.)

Tiina Tuomela, lastentautien erikoislääkäri (kd.)

Jari Jääskeläinen (vas.) olisi halunnut allekirjoittaa, mutta ei kerinnyt.

Vantaan sisäilmafarssi

http://www.verikoirat.com/nettisarja/sarjat/2210-homekoulu.html

Olen nukkunut yön, silti eilinen Hesarin uutinen vielä hämmentää. Olen vantaalainen poliitikko, kaupunginvaltuutettu, Opetuslautakunnan sekä Sisäilma-asianneuvottelukunnan jäsen.

Vantaan kaupungin Sisäilma-asianneuvottelukunta suositti, että tutkimushankkeen toteuttaa Turun yliopiston professori Tuula Putus osana Satakunta-hanketta. Vantaan kaupunginhallitus päätti, että Satakunta-hankkeeseen mennään mukaan. Tarkoitus oli, että oirekyselyllä selvitetään totuudenmukainen tilanne kaupungin kiinteistöjen mm. koulujen ja päiväkotien kunnosta sekä sisäilmasta aiheutuneista oireista ja oireilevien lasten ja aikuisten määrästä.

Vantaalla, ensimmäistä kertaa koko Satakunta-hankkeen historian aikana, kaupungin viranhaltijat ovat puuttuneet tulosten raportointiin, mikä ei ollut tarkoitus, kun hankkeeseen mentiin mukaan. Kysyttyjen oireiden jättäminen tutkimuksen ulkopuolelle vaikuttaa olennaisesti tulosten luotettavuuteen. 

Vantaan arvot ovat avoimuus, vastuullisuus, rohkeus ja yhteisöllisyys. 

Oirekyselyn tulokset on raportoitava täydessä laajuudessaan sellaisena kuin Turun yliopistolla on tapana raportoida. Kaikki muu on tulosten vääristelyä, mikä sotii Vantaan avointa hallintotapaa vastaan.

Nyt kävellään luottamushenkilöiden yli. 

Iltakoulussa läsnä olleista parhaiten asian kiteytti Opetuslautakunnan puheenjohtaja Jan Edelmann (kok): Olivat tulokset millaisia tahansa, avoimuuden periaatetta pitää noudattaa. Eivät virkamiehet voi tutkimusaikana päättää, ovatko tulokset oikeita tai vääriä. (HS)

Olen tasan samaa mieltä.

Olen laittanut mielipiteeni sekä Helsingin Sanomiin että Vantaan Sanomiin. Olen allekirjoittanut myös kirjelmän, joka lähetettiin eilen Vantaan Sanomiin. Allekirjoittajina oli osa Sisäilma-asianneuvottelukunnan jäsenistä.

* * *

18.2. HS

Koulujen ja päiväkotien sisäilmakyselystä syntyi Vantaalla erikoinen riita – tutkija ja virkamiehet kiistelevät, poliitikot ovat ihmeissään

Vantaalla on puhjennut hämmentävä riita oirekyselystä, jolla kartoitetaan koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmia. Yli 40 000 vastaajalle osoitetun kyselyn oli määrä valmistua maaliskuun lopussa, mutta nyt on epäselvää, missä muodossa se valmistuu.

Vantaa päätti viime vuonna osallistua Turun yliopiston vetämään Satakunta-tutkimusohjelmaan kartoituksella, joka maksaa 250 000 euroa.

Tutkimusohjelmassa on jo parikymmentä kuntaa, jotka ovat sitoutuneet monivuotiseen tutkimusprojektiin.

Tutkimuksen vetäjä, työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus esitteli alustavia tuloksia Vantaan kaupunginhallituksen iltakoulussa maanantaina.

Poliitikkojen hämmennykseksi virkamiehistä koostuva ohjausryhmä kyseenalaisti tilaisuudessa tutkimuksen yksityiskohtia.

Iltakoulun keskustelut eivät ole julkisia, eikä niissä tehdä päätöksiä.

Osallistujat ovat kuvailleet HS:lle tilaisuutta farssimaiseksi ja jopa tutkijaan kohdistuneeksi simputukseksi. Ilta kului raportoinnista väitellessä.

Nyt tarvitaan puhtaan ilman sisäilmapaviljonkeja

Vantaan Sanomat 5.12.

Kirjoitin jutun about kuukausi sitten ikään kuin budjettievästykseksi, mutta parempi, että julkaistiin myöhään kuin ei milloinkaan.

Sisäilmapaviljonkien tarve on huutava, tietenkin saavutettavuuden takia paviljonkeja pitää olla kolme. Vantaa on monikeskuksinen kaupunki, ja etäisyydet keskusten välillä ovat pitkiä, vaikka Kehärata toikin helpotuksia.

Vantaalla tehdään kattava sisäilmaoirekysely

17.11. Vantaan Sanomat - klikkaa suuremmaksi.

Vantaan Sisäilma-asianneuvottelukunnan, jonka jäsen olen, suosituksesta Vantaalla tehdään kaikkia kouluja ja päiväkoteja kattava oirekysely. Se rahoitetaan aiemmin sisäilma-asioihin kohdennetulla määrärahalla. Tulokset otetaan huomioon sisäilmatutkimuksia kohdennettaessa. Kyselyn perusteella koulut voidaan laittaa korjausten suhteen kiirellisyysjärjestykseen.

Vantaan oirekysely on tähän mennessä tehdyistä Suomen laajin ja siksi niin merkittävä. Toivottavasti kyselyistä tulee pysyvä käytäntö, jotta nähdään kaupungin koulujen tervehtymiskehitys. Oirekyselyn tekee Turun yliopisto ympäristölääketieteen professori Tuula Putuksen johdolla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on tutkimuksissaan todennut, että huono sisäilma heikentää oppimistuloksia.

Moni kollegani on sairastunut huonoon sisäilmaan, osa heistä on joutunut lopettamaan opettajan hommansa siihen. Oma poikani sai pahoja oireita opiskellessaan Hämeenkylän koulun jo puretussa koulurakennuksessa. 

Länsi-Vantaalla on ollut useita homekouluja, Hämeenkylän ja Laajavuoren koulut on jo purettu, Myllymäen ja Vantaankosken koulut odottavat vielä purkamista. 

Usein home on ilmennyt vasta koulun peruskorjauksen jälkeen, sitten on jouduttu jatkuvaan hätäkorjausten ruljanssiin, lopulta koulu on jouduttu purkamaan.

Hirveintä on, että kaupungin uusissa uljaissa kouluissa löytyy jatkuvasti uusia korjattavia kohteita huonon sisäilman takia. Tällaisia kouluja ovat Kanniston ja Kartanonkosken koulut.

On äärimmäisen tärkeää, että kaikki kouluissa ja päiväkodeissa työskentelevät sekä oppilaat että opettajat vastaavat kyselyyn. Tuloksesta on saatava mahdollisimman kattava.

Huono sisäilma ei ole leikin tai vähättelyn asia.

Sisäilmaongelmat huomioitava budjetissa

Vantaankosken koulu

31.10. Vantaan Sanomat 

Mielipide: Sisäilmaongelmat on huomioitava budjetissa – "Ilman rahaa rakennuksia ei voi korjata"

Sisäilma-asioiden neuvottelukunta perustettiin, koska sisäilmaongelmia ei muuten kyetty ratkaisemaan.

Neuvottelukunta toimii kaupunginhallituksen alaisuudessa ja siinä ovat edustettuina valtuustossa olevat puolueet, Vantaan vanhempainyhdistys (Vanvary), kaupungin työntekijöiden edustus sekä virkamiehiä sisäilmasta vastuussa olevilta toimialoilta.

Poliittisen edustuksen tulee tehdä johtopäätöksiä, ottaa kantaa ja antaa suosituksia sisäilma-asioiden osalta, myös budjetissa. Ilman rahaa rakennuksia ei voi korjata eikä ilmanvaihtoa parantaa.

Seuraavia asioita allekirjoittaneet neuvottelukunnan jäsenet ovat kannattamassa:

Kaikissa kohteissa ilmanvaihdon tulee olla päällä 24/7 ja ilman tulee vaihtua kunnollisesti. Pelkän poistoilman ollessa päällä syntyy tilaan niin kutsuttu alipainetilanne ja rakenteista pääsee huoneilmaan epäpuhtauksia. Tämän takia tuloilman on kaikissa olosuhteissa oltava riittävä.

Ilmanvaihdon parantamiseen tulee varata budjetissa 1,5 miljoonaa euroa. Ilmanvaihto on todennetusti tärkein yksittäinen sisäilmaan suotuisasti vaikuttava tekijä.

Puhdas parakkikoulu tarvitaan oireileville oppilaille ja opettajille. Yhden parakin kustannusvaikutus on 100 000 euroa.

Siivouksen tehostamiseen, erityisesti yläpölyjen siivoukseen kahdesti vuodessa tulee varata 100 000 euroa.

Sisäilmakorjauksiin tarvitaan ehdotetun 2,5 miljoonan euron lisäksi 5 miljoonaa eli yhteensä korjausrahaa 7,5 miljoonaa euroa. Käynnissä oleva kattava oirekysely päiväkodeissa ja kouluissa paljastanee yllättäviä korjaustarpeita, joihin tulee pystyä nopeasti reagoimaan.

Uusia terveitä kouluja ja päiväkoteja tarvitaan odotettua suuremman väestönkasvun vuoksi, mutta myös siksi, että kaikkia vanhoja, sisäilmaongelmaisia ja jatkuvaa korjausta vaativia rakennuksia ei kannata tekohengittää.

Väistötiloja tarvitaan korjausten mahdollistamiseksi sekä terveysriskien pienentämiseksi.

Tarvitsemme nyt konkreettisia toimia sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. Puheet eivät riitä.

Tiina Tuomela, Lastentautien erikoislääkäri, Kaupunginvaltuutettu (kd.)

Sirpa Siru Kauppinen, Ympäristötekniikan M.Sc, Kaupunginvaltuuston 2.varapj. (vihr.)

Jari Jääskeläinen, Kirvesmies, Kaupunginvaltuutettu (vas.)

Kai-Ari Lundell, Luokanopettaja, Kaupunginvaltuutettu (ps.)

Ann-Christine Teir, Sihteeri (r.)

Teemu Purojärvi, Terveydenhoitaja (AMK), TtK (kesk.)

Birgitta Herranen, Yhteiskunnallisten aineiden lehtori YTM (kok.)

Sirpa Annala FM Vanvary

Petteri Andersin, Rakennustekniikan DI, Vanvary

Terveisiä OAJ on the Road -tapahtumasta

Kuva: Jukka Sarpila

Kuva on Vantaan Jumbosta, jossa eilen pidettiin OAJ on the Road -tapahtuma. Olin paikalla puhumassa asiaa opettajille Vantaan Sisäilma-asiainneuvottelukunnasta: Yhdessä saa asioita aikaan, mutta rahaakin tarvitaan. Vantaalla sisäilmaongelmia pyritään ratkomaan yhteistyöllä.

Sisäilma-asianneuvottelukunta koostuu sekä poliittisista päättäjistä että kaupungin virkamiehistä. Ryhmään kuuluu vanhempien edustajia VANVARY:stä (Vantaan vanhempainyhdistykset), myös työsuojelu on edustettuna. Neuvottelukunta on hyvä olla, ettei opetuslautakunnan kaikki aika mene sisäilma-asioiden käsittelyyn. Kuulun myös opetuslautakuntaan.

Olemme saaneet aikaan mm:

- 5 miljoonan euron vuotuisen korjausrahan, jonka käyttöä seurataan

- asiantuntijat sekä Tilakeskukseen että Terveystoimeen

- syksyllä tehdään kattava Turun yliopiston toteuttama oirekysely kaupungin oppilaille ja opettajille

Opetusalan ammattijärjstö OAJ:n pj Olli Luukkainen

Olen katepillarimies, aina ei kannata korjata, vaan rakentaa uusi. Moni 1970-80 -lukujen koulurakennus on tullut jo tiensä päähän, elinkaari vetelee viimeisiään. Joskus on jouduttu kalliiseen korjauskierteeseen, ja silti rakennus on jouduttu purkamaan.

Tärkeä tavoite on erityispuhdas koulu sisäilmasta altistuneille koululaisille ja opettajille. Yksi mahdollisuus olisi puusta rakennettu koulu. Seurattaisiin, kuinka puu soveltuu nykyaikaiseen koulurakentamiseen.

OAJ on the Road -tapahtumassa Jumbossa

Olen huomenna maanantaina 17. klo 14 alkaen tavattavissa Vantaan ostoskeskus Jumbossa. Kyseessä OAJ on the Road -kiertue.

Klo 14 alkaen Jumbon toisen kerroksen välitasanteella alkaa happening, jossa on mukana OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen. Vantaalaisista eduskuntavaaliehdokkaista paikalla on kaksi opettajaehdokasta, minä ja Ulla Kaukola (sdp). Meitä haastattelee mediapersoona Lauri Karhuvaara.

Klo 17 alkaen Jumbon auditoriossa on opettajille suunnattu avoin tilaisuus, jossa käsitellään Vantaan koulujen sisäilmatilannetta. Kuulun Ulla Kaukolan kanssa Vantaan kaupungin Sisäilma-asiainneuvottelukuntaan sekä Opetuslautakuntaan.

Tervetuloa paikalle!

* * *

23.8. OAJ

Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n kokoaa opet jälleen yhteen

OAJ on the road kokoaa jäsenet yhteen kuudella paikkakunnalla. Kierros päättyy Maailman opettajien päivän tapahtumaan, jossa OAJ julkistaa eduskuntavaalitavoitteensa.

Perinteeksi muodostunut OAJ on the road tulee taas. Kierros käynnistyy 28. elokuuta Ylivieskasta. 

Opetustyö esittäytyy tänä syksynä kuudella paikkakunnalla Uudeltamaalta Lappiin asti. Ylivieskan lisäksi kierros vie Tornioon, Vantaalle, Äänekoskelle, Joensuuhun ja Lohjalle. Tarjolla on värikkäitä toritapahtumia, työpaikkatapaamisia ja kiinnostavia opettajien iltoja. 

– Kannattaa osallistua oman alueensa tapahtumaan. Kollegoiden lisäksi tilaisuuksissa pääsee tapaamaan OAJ:n puheenjohtajaa, päättäjiä ja virkamiehiä sekä kuulemaan oman alan ajankohtaisia asioista. Luvassa on muun muassa arvontaa ja kahvitarjoilua, järjestöasiamies Riitta Silvonen kertoo.

Tapahtumissa juttua voi iskeä myös OAJ:n puheenjohtajan Olli Luukkaisen kanssa.Yleisötilaisuudet juontaa mediapersoona Lauri Salovaara.

Hyviä päätöksiä Vantaan Opetuslautakunnassa

Purettava Hämeenkylän koulun Variston opetuspiste

Puretun Hämeenkylän koulun tilalle suunnitellaan uutta uljasta Hämistä. 

Tänään Opetuslautakunnassa esiteltiin koulun hankesuunnitelma, joka hyväksyttiin liikuntatiloja lukuun ottamatta. Liikuntasalin kooksi esitettiin 600 neliömetriä, joka on aivan liian vähän.

Hämeenkylän koulu on iso yhtenäiskoulu, jossa on monta luokkaa ja paljon oppilaita. On selvää, että näin isossa koulussa liikkuu pari kolme ryhmää samaan aikaan. Silloin tarvitaan iso sali, joka voidaan jakaa kolmeen osaan. 

Kun Hämeenkylän koulun vieressä oleva homeinen Variston opetuspiste liikuntasaleineen puretaan, 600 neliömetrin sali ei varmasti riitä. Muutenkin Länsi-Vantaalla on huutava pula liikuntatiloista. Isoa salia tarvitaan lasten- ja nuorten liikuttamiseen.

Parasta olisi, että rakennetaan 1400 neliömetrin kunnon puulattialla varustettu sali. Vanhassa koulurakennuksessa oli kaksi kuntosalia, joten kuntosalit on rakennettava uuden liikuntasalin yhteyteen. Hämiksessä harrastetaan aktiivisesti välituntiliikuntaa.

Hämis ja alueen lapset ja nuoret ovat ansainneet kunnon liikuntasalin.

* * *

Opetuslautakunta hyväksyi Hämeenkylän koulun hankesuunnitelman – liikuntatiloista erillinen selvitys

Opetuslautakunta hyväksyi kokouksessaan 11.6. Hämeenkylän koulun hankesuunnitelman lukuun ottamatta liikuntatiloja. Liikuntatiloista valmistellaan esitys elokuun lautakuntiin. 

Lautakunta päätti käyttää hankkeeseen sisältyvän option Variston opetuspisteestä, ja Variston nykyiset tilat korvaavat opetus- ja aputilat rakennetaan Hämeenkylän uudiskoulun yhteyteen. 

Muista suuremmista liikuntasalitiloista laaditaan erillinen selvitys tilakeskuksen ja sivistystoimen yhteistyönä vuoden 2019 aikana. Opetuslautakunnan käsittelyn jälkeen asia menee vielä teknisen lautakunnan päätettäväksi 12.6.2018.

Valtuuston lähetekeskustelun puheeni

www.vantaa.fi

Eilen Vantaan valtuuston kokouksen lopussa oli pitkä lähetekeskustelu. Pidin poikkeuksellisesti jopa kolme kouluaiheista puhetta.

Aluksi oli ryhmien puheenvuorot. Oli mielenkiintoista kuulla yksittäistenkin valtuutettujen puheita.

* * *

Ensimmäisessä puheessa kiinnitin huomiota koulujen sisäilmakorjausten kontrolliin. Ei riitä, että korjataan. Korjausten on myös onnistuttava.

On erittäin hyvä, että olemme saaneet vauhtia sisäilmaongelmista kärsivien koulujen korjaukseen. 

Mutta mistä me tiedämme, ovatko korjaukset onnistuneet? Ennen läheskään aina ei onnistuttu. 

Ei riitä, että todetaan, että nyt koulu on korjattu. Pelkät puheet eivät riitä. Ei riitä, että oletetaan, että korjaus onnistunut. 

Tarvitaan mittari, jonka avulla saadaan selville, onko korjaus onnistunut vai ei. 

Selkeä mittari on, kun määritellään, kuinka moni sisäilmaongelmista kärsivä oppilas pystyy käymään koulua sen korjauksen jälkeen. 

Oirekyselyiden avulla voidaan määritellä, että esim. yhdeksän kymmenestä oppilaasta, joilla on aikaisemmin ollut vaikeuksia tai peräti mahdotonta käydä koulua, voivat nyt sitä käydä. 

90 % takaa sen, että koulun korjausta voidaan pitää onnistuneena. Lopullinen tavoite on tietenkin 100 %. 

Oirekyselyiden pitää olla pysyvä käytäntö. Sisäilmaneuvottelukunnan pitää olla pysyvä käytäntö.

* * *

Toisessa puheessa tartuin polttavan ajankohtaiseen aiheeseen, oppimisen tason laskuun.

Vantaan peruskoulut ovat olleet tasalaatuisen hyviä. Aikaisemmin on tutkittu, että pääkaupunkiseudun koulut ovat Suomen kärkeä, ja mikä hienointa, Vantaan peruskoulut ovat pääkaupunkiseudun kärkeä. 

Oletan, että näin on nytkin. 

Mutta aivan selvästi on nähtävissä, että kuten muuallakin Suomessa, oppilaiden väliset oppimiserot ovat revähtäneet. Varsinkin suuri osa pojista on pudonnut kyydistä. 

Kuten olette huomanneet, oppimiserojen revähtämisestä on julkisuudessa ollut viime aikoina paljon puhetta.

Sitä en tiedä, onko revähtämisen syy kouluissa vai koulua ympäröivän yhteiskunnan muutoksissa. Asiaa ei ole kunnolla keritty tutkiakaan. 

Kokeneet opettajat ovat havainneet, että tärkeiden väliaineiden kuten matematiikan ja äidinkielen osaamisessa on yleisesti selkeitä puutteita. Esim. läheskään kaikilla kuudesluokkalaisilla ei ole kertolaskut hallussa jakolaskuista puhumattakaan.

Ei ole montaa vuotta siitä, kun oppilas lähti yläkouluun, pidettiin selvänä sitä, että oppilas osasi kertotaulut ja jakokulmat. 

Iso käppi on myös lukioon siirryttäessä. 

Näyttää siltä, että osaamista katsotaan sormien välistä.

En esitä ylenmääräistä testausta, mutta olen huomannut, että kouluissa ei enää pidetä keskeisen osaamisen testejä kuten matematiikan Makekoa tai äidinkielen Allua. Kokeet olivat opettajan työkalu opettamisen kehittämiseen. 

Vähintäinkin oppilaiden osaamisen tasoa olisi tutkittava koulun nivelkohdissa kuten kolmannella, kuudennella ja yhdeksännellä luokalla. Kun on kunnolla tutkittu, voidaan tehdä tarvittavat korjausliikkeet.

* * *

Lopussa puutuin lyhyesti vastaanottoluokkien hävittämiseen. Puhe oli spontaani, sisältö oli suurin piirtein kuin alla kirjoitan. Keskustelin asiasta Turun valtuustoseminaarissa sivistystoimenjohtaja Elina Lehto-Häggrothin kanssa.

Vantaallakaan ei ole enää vastaanottoluokkia, joihin maahan tullut lapsi sijoitettiin oppimaan suomen kieltä yhdeksi lukuvuodeksi. Nyt oppilas sijoitetaan kylmiltään tavalliseen luokkaan.

Viime lukuvuoden syksyllä sijaistin Kaivokselan koulun vastaanottoluokassa. Luokassa oli parhaimmillaan parikin opettajaa. Lapset olivat lähes ummikkoja suomen kielen suhteen. Kun keväällä pääsin samaan luokkaan, ihmetykseni oli suuri, kun oppilaat olivat vuodessa oikeasti oppineet suomea. Toiminta oli siis tehokasta, ja opettajat hyviä.

Tänä lukuvuonna sijaistaessani yhtä kuudetta luokkaa, huomasin, että luokkaan oli juuri tullut uusi poika. Siellä hän istui ymmärtämättä mistään mitään. Tietenkin hänkin pikkuhiljaa oppii suomen kielen luonnonmenetelmällä, mutta hidasta se varmasti on. Aikaa menee hukkaan.

Toiminta on nyt julkista heitteillejättöä, kun juuri maahan muuttanut oppilas jää käytännössä yksin. Kielen opettelu on mitä parhainta segregaation ehkäisyä. 

Jos nuori ei osaa suomea, hän syrjäytyy. Kielitaidottoman ihmisen työllistyminen on vaikeaa.

Asukkaiden ääni jää täydennysrakentamisen alle

Vantaan Sanomat 14.4.2018, klikkaa suuremmaksi.

Populistinen ehdotuksemme ei mennyt Vantaan kaupunginvaltuustossa läpi. 

Yritimme suojella perinteisiä vantaalaisia omakotialueita. Toisaalta halusimme sisäilmasairauksista kärsiville lapsille ja koulujen henkilökunnalle täysin myrkyttömän hirsikoulun, joka olisi toiminut Vantaan pilottihankkeena.