Osa Vantaan kaupungin Sisäilma-asianneuvottelukunnan jäsenistä teki eilen yhteisen kannanoton Vantaan Sanomiin. Kirjoitus on vastine edellisen päivän Vantaan Sanomien artikkelille, jossa Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL varoittaa sisäilmaoirekyselyiden ylitulkinnasta.
THL:n kannanotto vantaalaisessa paikallislehdessä juuri nyt tuntuu oudolta.
Aivan kaikki Sisäilma-asianneuvotelukunnan jäsenet kuten Jari Jääskeläinen (vas.) eivät kerinneet allekirjoittaa yhteistä kannanottoa, koska tarkoitus oli saada kirjoitus jo seuraavan päivän lehteen.
Kuntapolitiikka on yhteistyötä.
* * *
20.2. Vantaan Sanomat Mielipide
Luotettavaa teknistä mittaustapaa tai keinoa varmistua rakennuksen sisäilmaterveydestä ei ole tällä hetkellä olemassa, kirjoittajat muistuttavat.
Vantaan Sanomissa THL varoittaa sisäilmaoirekyselyiden ylitulkinnasta: “Käy liian helposti niin, että korjataan vääriä rakennuksia eikä niitä, joiden olosuhteet ovat terveydelle haitallisimpia.“
Samaisessa artikkelissa myös kyseenalaistetaan erilaisten oireiden yhteys sisäilmaan toteamalla, ettei sellaista rakennusta ole, jossa joku ei oireilisi.
THL kertoo myös avoimesti haluavansa tutkimuksen painopisteen siirtyvän oireilevien tutkimisesta rakennusten kuntotutkimuksiin.
Vantaalla on juuri teetetty laaja Turun yliopiston Satakunta-hankkeen oirekysely, jonka tulosten juuttumisesta virkamiesportaaseen uutisoi HS (17.2.) Siksi THL:n kannanotto vantaalaisessa paikallislehdessä juuri nyt tuntuu kovin oudolta.
“Vantaan kiinteistöihin kohdistuvan oirekyselytutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa sivistystoimelle, terveystoimelle sekä kiinteistötoimelle sisäilmaongelmien laajuudesta, terveyshaittojen vaikeusasteesta, kustannuksista sekä jo tehtyjen korjaustoimien hyödyistä. Lisäksi tutkimustuloksia on mahdollista hyödyntää arvioitaessa hankkeiden kiireellisyysjärjestystä, toimenpiteiden laajuutta ja aikataulua.”
Näin kaupunginhallituksen pöytäkirjassa tiivistetään kyselyn tarkoitus ilman suurempaa dramatiikkaa.
Missään vaiheessa tätä oirekyselyä ei ole ollut esillä tavoitetta edetä ainoastaan kyselystä saatujen tulosten perusteella. Sen sijaan kyselyn tulosten ja rakennusten kuntotutkimusten perusteella voidaan keskittää voimavarat oikeisiin kohteisiin.
Tällä hetkellä luotettavaa teknistä mittaustapaa tai keinoa varmistua rakennuksen sisäilmaterveydestä ei ole olemassa, joten tällainen symbioosi on välttämätön. On myös mahdollista, että oireilua aiheuttaa jokin tuntematon tekijä, joka ei tule esille muutoin kuin oireiden kautta.
Arsenikkiakin käytettiin tapeteissa sen kauniin värin takia tietämättä sen myrkyllisyydestä. Kuitenkin ihmisten epäselvien oireiden ja kuolemien jälkeen tämän yhteyttä oireisiin vasta ymmärrettiin tutkia.
Teemu Purojärvi, terveydenhoitaja (AMK), TtK (kesk.)
Birgitta Herranen, lehtori (kok.)
Sirpa Siru Kauppinen, ympäristötekniikan M.Sc. (vihr.)
Kai-Ari Lundell, luokanopettaja (ps.)
Tiina Tuomela, lastentautien erikoislääkäri (kd.)
Jari Jääskeläinen (vas.) olisi halunnut allekirjoittaa, mutta ei kerinnyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti