lauantai 31. joulukuuta 2016

Toivottavasti Timo Soini jatkaa vielä puheenjohtajana

MTV

Perussuomalaisten seuraava puoluekokous pidetään Jyväskylässä ensi kesäkuussa. Juuri koskaan puoluekokous ei ole saanut niin paljon julkisuutta etukäteen kuin nyt. Syy on selvä, ensimmäistä kertaa puheenjohtaja Timo Soinia ollaan haastamassa.

Eilen puheenjohtajakisaan mukaan ilmoittautui ensimmäinen varteenotettava ehdokas. 


Demokratian kannalta on mitä hienointa, että Halla-aho on todennäköisesti lähdössä ehdolle puheenjohtajaksi.

Perussuomalaiset on puolueista demokraattisin. 

Meillä ei ole politrukkeja. 

Kaikilla puolueen jäsenillä on mahdollisuus tulla puoluekokoukseen äänestämään myös puheenjohtajasta. Perussuomalaiset on niin demokraattinen puolue, että kuka tahansa jäsen voi ilmoittautua mukaan jopa puolueen puheenjohtajakisaan.

Juuri Perussuomalaisten kansanliikkeen luonne ja ehdoton demokraattisuus viehättää minua, mikä on yksi painava peruste minulle kuulua puolueeseen.

Minullekin MTV lähetti puoluejohtajakyselyn, koska olen PS Uudenmaan piirin hallituksen jäsen. 

Vastasin kyllä.

Mielestäni Timo Soinin pitäisi vetää vielä yhdet eduskuntavaalit, ja vasta sen jälkeen hän voi hyvillä mielin luopua puheenjohtajuudesta.

Oletan, että silloin meillä on kolme tasavahvaa puheenjohtajaehdokasta: Jussi Halla-aho, Jussi Niinistö ja Sampo Terho.

torstai 29. joulukuuta 2016

Kohti Kuntavaalit 2017 voittoa


Gallupitkin alkavat näyttää sellaisilta kuin pitääkin. Alma-tutkimuksessa Perussuomalaiset on odotetusti pyyhältänyt Vihreiden ohi neljänneksi.

Näyttää siltä, että Perussuomalaiset on vakiinnuttanut asemansa myös suomalaisessa kuntakentässä, lukemat ovat suurin piirtein samat kuin Kuntavaaleissa 2012.

Noin joka kolmas äänestäjä ei ole vielä ilmoittanut puoluekantaansa. Tunnetusti Perussuomalaisten loppukiri on aina kova, joten voimme odotella jopa maltillista vaalivoittoa.

Ennusteeni on 14 %. 

Timo Soini on ennustanut vieläkin paremmaksi, 15 %.

Toreilla olen huomannut pikkuista myönteisen lämmön nousua Perussuomalaisia kohtaan. Pientä vaalipöhinää on jo ilmassa.

Pitää muistaa, että gallupit tai ennusteet eivät ratkaise mitään, vaan meidän on tehtävä töitä vaalivoiton eteen.

lauantai 17. joulukuuta 2016

Vara-Soini Myyrmäen Joulutorilla

 Joulun lähestyessä myös vaalipöhinä lisääntyy.

 Espoon vahvistukset Jonna Löflund ja Kari Paunonen

Vara-Soini ja Lundell

Vantaan Perussuomalaiset olivat tänään Myyrmäen Joulutorilla. Ensimmäistä kertaa pöhinästä päätellen tuntui siltä, että Kuntavaalit alkavat lähestyä.

Vantaan valtuuston äänestys poliittisten luottamushenkilöiden palkkiokorotuksista puhutti torikansaa kovasti. Korotuksille ei juuri armoa annettu.

Ihmiset tutustuivat ahkerasti Perussuomalainen-lehden aukeamaan, jossa esiteltiin Perussuomalaisten hallitustaipaleen aikaansaannoksia. Moni yllättyi, kuinka paljon olemme saaneet aikaan vastakkaisesta suitsutuksesta huolimatta.

Erityistä kiitosta Perussuomalaiset saivat maahanmuuttovirran kääntämisen takaisin toiseen suuntaan.

torstai 15. joulukuuta 2016

Opetushallituksen johtokunnan varajäsen

Minut nimettiin Opetushallituksen johtokunnan varajäseneksi. Olen pj Kari Salmisen (ps) varajäsen. Tuskin minua johtokunnassa monta kertaa näkyy, tietenkin Kari Salminen puheenjohtajana on aina paikalla. 

Kuulun Kari Salmisen kanssa Perussuomalaisten Koulutuspoliittiseen työryhmään, jota vetää kansanedustaja Kimmo Kivelä (ps). He ovat viisaita miehiä. Työryhmä on täynnä osaamista ja kokemusta koulutuksen joka portaalta. 

Nyt työryhmä muokkaa koulutuspoliittisia teesejä Kuntavaaleja varten. Laajempi Perussuomalainen näkemys on luettavissa vuoden 2015 ohjelmasta, joka on erittäin selkeä ja kouriintuntuva. Ohjelmaa on kiitelty laajalti.


* * *

15.12. OPH

Uudelle Opetushallitukselle johtokunta

Uuden, 1.1.2017 aloittavan Opetushallituksen johtokunta nimettiin toimikaudeksi 1.1.2017 - 30.9.2019. Opiskelijat ovat vahvasti edustettuina; lukiolaisilla, ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla ja korkeakouluopiskelijoilla on johtokunnassa edustajat.

Johtokunnan puheenjohtaja on apulaisrehtori Kari Salminen.

Jäseniä ovat (varajäsenet suluissa):

- kansainvälisten asioiden ja EU-edunvalvonnan asiantuntija Fatim Diarra, SYL (asiantuntija Anni Vesa, SAMOK)
- kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi)
- toimitusjohtaja Teemu Hassinen, EK (johtaja Riikka Heikinheimo)
- puheenjohtaja Pietu Heiskanen, Suomen Lukiolaisten Liitto (koulutuspoliittinen asiantuntija Annakaisa Tikkinen)
- puheenjohtaja Eini Järvi, Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU (sosiaalipoliittinen asiantuntija Eero Kivinen, Suomen Ammattiin Opiskelevien liitto SAKKI)
- koulutuspäällikkö Mikko Koskinen, SAK (työelämäasioiden johtaja Saana Siekkinen)
- professori Kristiina Kumpulainen, Helsingin yliopisto (professori Kirsti Karila, Tampereen yliopisto)
- johtaja Veli-Matti Lamppu, Suomen Yrittäjät (elinkeinoasioiden päällikkö Susanna Kallama)
- koulutusjohtaja Heljä Misukka, OAJ (neuvottelujohtaja Petri Lindroos)
- koulutuspoliittinen asiantuntija Riina Nousiainen, STTK (työllisyyspoliittinen asiantuntija Leila Kurki)
- riksdagsledamot Mikaela Nylander, Svenska Folkpartiet i Finland (riksdagsledamot Stefan Wallin)
- puoluesihteeri Jouni Ovaska, Suomen Keskusta (kansanedustaja Ulla Parviainen)
- johtaja Terhi Päivärinta, Suomen Kuntaliitto (erityisasiantuntija Jarkko Lahtinen)
-apulaisrehtori Kari Salminen, Perussuomalaiset (luokanopettaja Kai-Ari Lundell)
- kansanedustaja Sari Sarkomaa, Kansallinen kokoomus (kansanedustaja Saara-Sofia Siren)

Lisäksi johtokuntaan kuuluvat jäseninä pääjohtaja ja viraston henkilöstön keskuudestaan valitsema henkilö ja hänen varajäsenensä.

Opetushallituksen johtokunnan tehtävänä on hyväksyä viraston toimialaan kuuluvat strategiat, hyväksyä viraston toiminnan ja talouden suuntaviivat ja allekirjoittaa viraston tilinpäätös. Johtokuntaa tulee myös kuulla opetussuunnitelmien, tutkintojen, valmentavien koulutusten ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteista sekä viraston työjärjestyksestä ja johtajien nimittämisestä.

(Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote 15.12.2016)

tiistai 13. joulukuuta 2016

Vantaan PS äänesti EI palkkiokorotuksille

Klikkaa isommaksi, niin näet tarkemmin.

Vantaan PS-valtuutetut äänestivät yksimielisesti Ei poliittisten luottamustehtävien palkkiokorotuksille.
Hämmästyttävintä oli, että kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja kielsi ottamasta äänestystuloksesta kuvaa, vaikka valtuuston kokoukset ovat julkisia.

* * *
Valtuutettu Juha Malmi (PS Vantaa) kirjoitti aikaisemmin:

Vantaa aikoo nostaa palkkioita jopa 60 % - Perussuomalaisilta jyrkkä EI

Vantaan Hyväveli-järjestelmä voi hyvin. Vantaan valtapuolueet SDP ja Kokoomus ajavat jopa 60 prossan korotuksia luottamushenkilöpalkkioihin. 

Lisäksi KV ja KH hallituksen puheenjohtajille mahdollisuus hoitaa tehtäviään osapäiväisesti noin 2500 euron kuukausipalkalla. 

Tällaisille korotuksille ei ole mitään perusteluja. Missä on vanhojen puolueiden moraali? Tämä kaikki tilanteessa, jossa kuntalaisten täytyy tulla toimeen yhä pienemmillä tuloilla. 

Hävetkää!

maanantai 12. joulukuuta 2016

Minä mennä koulu, sanoisi Jungner

12.12. Talouselämä


Entinen demareiden kansanedustaja ja Ylen toimitusjohtaja, viestintätoimisto Kreabin nykyinen toimitusjohtaja Mikael Jungner laukaisi facebookmiinan viikonloppuna.

Päivityksessään Jungner totesi suomen kielen olevan taakka. Jungnerin mukaan suomessa on vähemmän sanoja kuin esimerkiksi englannissa. Siksi suomalaisten ajattelu on kapeampaa kuin brittien.

Suomea on Jungnerin mukaan myös vaikeaa kääntää koneellisesti. Jungnerin mukaan sijamuodoille ja muille päätteille olisikin etsittävä nyt korvaavia vaihtoehtoja. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että tulevaisuudessa ei enää sanottaisi ”minä menen kouluun” tai ”käyttämätön matkalippuni”

* * *

Olen myös aidosti kummissani, vaikka en kielitieteilijä olekaan. Olen kyllä opettanut lapsille suomen kieltä ja kirjallisuutta sekä suomen kielioppia 36 vuotta, käytännön kielimies siis.

Mikael Jungner (SDP) haluaa, että kauniista suomen kielestä tulisi jonkinlainen kivikautinen palikkakieli. 

Pöytä pää on muki.  
-suom. Pöydän päällä on muki.

Minä ajaa nopea sininen auto. 
- suom. Minä ajan nopeaa sinistä autoa.

Jungnerin mukaan suomen kieli on taakka, ja suomalaisten ajattelu on kapeampaa kuin brittien?

Olen reissannut englannissa vuosittain kerran tai pari jalkapallon perässä. En ole huomannut suuria eroja suomalaisten ja englantilaisten ajattelun välillä. Englantilaisten ajattelu kollektiivisesti ajatellen on tietenkin leveämpää kuin suomalaisten, koska heitä on yli kymmenen kertaa enemmän kuin meitä. 

Opiskeluaikoinani opiskelin myös kirjallisuutta. Rakastuin uudelleen Aleksis Kiveen ja Seitsemään veljekseen:


Oravan laulu 

Makeasti oravainen
makaa sammalhuoneessansa; 
sinnepä ei Hallin hammas 
eikä metsämiehen ansa 
ehtineet milloinkaan.

Kammiostaan korkeasta 
katselee hän mailman piirii, 
taisteloa allans' monta; 
havu-oksan rauhan-viiri 
päällänsä liepoittaa.

Mikä elo onnellinen 
keinuvassa kehtolinnas! 
Siellä kiikkuu oravainen 
armaan kuusen äitinrinnas: 
Metsolan kantele soi!

Siellä torkkuu heiluhäntä 
akkunalla pienoisella, 
linnut laulain taivaan alla 
saattaa hänen iltasella 
unien Kultalaan. 


Squirrel's Song

Sweetly the little squirrel
Lies in his moss room;
The place that a dog's teeth
Or hunter's trap
Could never reach.

From his high chamber
He looks at the world
Many battles under him;
The branch of a coniver, the peace flag
Fluttering above him.

Such a happy living
In the swinging cradle castle!
There swings the little squirrel
In the darling spruce, on the mother's chest
You can hear the kantele of forest!

There sleeps the sway tale
Front of his little window
Singing birds under the sky
Walk him in the evening
To the golden land of dreams.


Runo on kaunis englanniksikin, mutta suomeksi se on ylivertainen.

Aleksis Kivi on maailmankirjallisuuden suurimpia neroja, ja suomen kieli on kaunis ja rikas kieli. 

Johan sana orava on mahtava!

Vaikka suomen kielessä on vähemmän sanoja kuin englannin kielessä, juuri suomen kielen kieliopin vivahteikkuus tekee kielestämme hyvin monimuotoisen.

Minä rakasta suomi kielioppi. - suom. Minä rakastan suomen kielioppia.

tiistai 6. joulukuuta 2016

Pisa-parran pärinää Uudessa Suomessa


Vuonna 2013 Vuoden luokaopettajaksi valittu Kai-Ari Lundell tekee Puheenvuoron blogissaan karuja huomioita tänään julkistetuista Suomen Pisa-tuloksista.
Suomi sjoittuu OECD:n Pisa 2015 -tutkimuksessa kärkimaiden joukkoon, mutta oppimistulokset luonnontieteissä, matematiikassa ja lukutaidossa ovat laskeneet vertailuvuodesta 2006.
–Kun käyriä katsoo, huomio kiintyy vuoteen 2006. Koko 2000-luvun alku oli hienoa nousua, sitten alkaa osaamisen persliuku. Mitä teimme eri tavalla 2000-luvun alussa kuin nyt? Vai pitäisikö meidän kysyä, mitä koulua ympäröivässä yhteiskunnassa on oikein tapahtunut, Lundell kysyy.
Hän huomauttaa, että luonnontieteissä Suomi on edelleen kärjen tuntumassa, mutta matematiikka huolestuttaa. 
–Matematiikassa olemme lähempänä kehittyneiden maiden rupusakkia kuin kärkeä.
Lundell kiinnittää huomiota myös tyttöjen ja poikien välisiin eroihin. Pisa-tutkimuksen mukaan missään muualla tyttöjen ja poikien ero ei ole yhtä näkyvä kuin Suomessa. 
–Hämmästyttävintä on, että osa pojista on pudonnut oppimisen kyydistä, hän sanoo.
Lundell korostaa, että koulu on ollut jatkuvassa muutoksessa ja opettajien täydennyskoulutus on hänen mukaansa lähes täysin laiminlyöty. 
–Joskus on tuntunut siltä, että kellään ei ole ollut näkemystä, mihin suuntaan koulua viedään. Vauhti on ollut kovaa. Hosutaan tai tehdään hätäratkaisuja.
Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen puolestaan sanoo, että nyt julkistetut Pisa-tulokset ilmentävät eriarvoisuuden kasvua. Vanhempien taustan vaikutus oppimistuloksiin on hänen mukaansa voimistunut ja myös alueelliset erot jyrkkenevät.
–Tällaiset tulokset ovat selvä uhka työelämästä syrjäytymiseksi. On kohtalokasta, jos syrjäytyminen alkaa jo peruskoulusta. Kehno pohja luonnontieteissä ja matemaattisessa osaamisessa sekä lukutaidossa heikentää menestystä myös seuraavilla koulutusasteilla, ammatillisessa ja lukiokoulutuksessa sekä korkeakouluissa, Luukkainen sanoo OAJ:n tiedotteessa.
Hän huomauttaa, että Pisa-tuloksissa myös nopeasti oppivien ja erittäin hyvin menestyvien osuus on pienentynyt.
–He ovat tulevaisuudessa suuressa vastuussa työn ja työpaikkojen luomisessa Suomeen. Heidät on liian kauan unohdettu koulun kehittämisessä, Luukkainen kommentoi.
Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
            Kai-Ari Lundell
Kai-Ari Lundell