Lentorata olisi sulaa hulluutta

Lentorata menisi maan alta Helsingistä Lentoasemalle.

Ei helkutta!

Kaksi miljardia euroa = 2 000 000 000 euroa

Vartin takia kallista lentoratainvestointia ei tule tehdä. Nykyinen Kehärata on jo toimiva yhteys.

Todennäköisesti hinta nousee kuten vastaavissa hankkeissa yleensä käy. Isoja hankkeita myydään poliittisille päättäjille alihinnalla. Vantaalla tylyimmät esimerkit viime aikoina ovat olleet Apotti ja Vantaan ratikka.

Kohta lentokentälle menisi kolme raidetta:

- Kehärata

- Lentorata

- Vantaan ratikka

Lentorata olisi päällekkäinen toiminto Kehäradan kanssa. Matkustajamääriltään Helsinki-Vantaa ei ole mikään John F. Kennedyn tai Naritan kenttä.

Järkevä vaihtoehto on pääradan kehittäminen:

"Lisäraide sijoittuisi tuolloin nykyisten raiteiden länsipuolelle lukuun ottamatta Tikkurilan aseman kohtaa, jossa uusi raide sijoittuisi nykyisten raiteiden itäpuolelle."

Lentoradan rakentamisen sijaan päärataa Tampereelle asti on parannettava. Päärata on Suomen valtasuoni.

* * *

HS 10.11.

Lento­rata nytkähti eteenpäin – Lyhentäisi matka-aikaa Helsinki-Vantaalle

Ratayhteys olisi pituudeltaan noin 30 kilometriä, josta 28 kilometriä kulkisi tunnelissa. Lentoradan ainoa asema olisi tunneliasema Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

Lentorata lyhentäisi matka-aikoja lentoasemalle. Jos lentorata toteutuisi, matka-aika Helsingin päärautatieasemalta Helsinki-Vantaan lentokentälle nopeutuisi noin 15 minuuttia. Lentokentältä ei ole tällä hetkellä suoraa kauko- ja taajamajunayhteyttä valtakunnan rataverkkoon.

Pohjoisesta tultaessa on arvioitu, että lentorata nopeuttaisi matka-aikaa noin 24 minuuttia, kun vaihto Tikkurilassa jäisi pois.

Suomi-ratahanke sulaa hulluutta

Vantaan Sanomat 8.2.2023 - klikkaa suuremmaksi

Kirjoitimme Tuukan kanssa mielipidekirjoituksen Suomen ratahankkeista, joista järjettömin on Suomi-rata.

Suomi-radan Lentorata-osuus kulkisi Helsingistä maan alla Lentoasemalle ilman välipysäkkejä, vaikka rinnalla kulkee toimiva Kehärata- Muutamille tamperelaisille lentomatkustajille ei kannata ylettömän kallista uutta rataa rakentaa, vaan kunnostaa päärata.

Kaksi itsehallintoaluetta Uudellemaalle?

Asun Vantaalla, mökkini on Lapinjärvellä. Molemmat ovat Uuttamaata, mutta ne kumminkin ovat kaksi täysin eri maailmaa.

Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki (kok) ehdottaa Uudellemaalle kahta itsehallintoaluetta yhden sijaan. Näyttää vahvasti siltä, että Suur-Helsinkiä ei saada kasaan, haluja Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yhteen liittämiseen ei ole.

Rauhamäki haluaisi pitää verorahat Uudellamaalla. En usko, että kepulandiassa rahat pysyisivät sen tiukemmin Helsingissä ja Uudellamaalla, vaikka kahteen itsehallintoalueeseen siirryttäisiinkin.

Rauhamäen esittämä jako on selkeä, Helsingin seudun liikenteen (HSL) jäsenkunnat muodostaisivat toisen, muut kunnat toisen itsehallintoalueen. Lisäisin HSL-itsehallintoalueeseen mukaan myös Tuusulan ja Järvenpään.

Mahdollisessa uudessa HSL-itsehallintoalueessa voitaisiin tiivistää entisestään juuri julkista liikennettä. 

Toinen selkeä yhteistyön paikka voisi olla koulutus, säästettäisiin hallinnosta ja järkeistettäisiin koulutussuunnittelua. Nyt jokainen kunta leikkii ja sählää omalla hiekkalaatikollaan.

Otetaan esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten lasten koulutus. Vantaalla kohta 15 % lapsista puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea.

Lähes joka neljännellä helsinkiläisellä on pian ulkomainen äidinkieli

Ennuste arvioi, että noin 30 prosenttia turvapaikanhakijoista saa turvapaikan. Turvapaikan saaneista puolet tulee Helsingin seudulle ja neljännes Helsinkiin. (HS 29.12.)

Ihmeellistä on myös, että jokaisella kaupungilla on peruskouluissaan omat erilliset opetussuunnitelmansa ja tuntijakonsa.

Ehkä suurin yhteistyön paikka on asuntopolitiikka, jossa nyt jokainen kaupunki häärii omillaan. Helsinki etsii alueeltaan hullun lailla rakennusmaata asuinrakentamiseen, vaikka se on juuri ominut maata Sipoosta. Malmin lentokenttä halutaan kerrostaloja täyteen, kohtaa varmaan joku ehdottaa, että kavennetaanpa hiukan Keskuspuistoa.

Vantaalle on rakennettu vastikään Kehärata, jota reunustavat metsät suorastaan huutavat asuinrakentamisen perään. Junalla pääsee hetkessä Helsinkiin ja lentokentälle ja ympäri mahdollista HSL-itsehallintoaluetta.

Kun oikein tarkkaan kaivellaan, yhteistyön paikkoja löytyy muualtakin, roppakaupalla.

* * *

HS 31.1.

Helsingin ykköspoliitikon pelko: Helsinki ja Uusimaa elättävät jatkossa liikaa muuta Suomea

Helsingin kaupungin­hallitusta johtavan Tatu Rauhamäen (kok) mielestä Uudellemaalle pitäisi perustaa kaksi itsehallintoaluetta yhden sijaan. Hän pelkää, että muu Suomi käy jatkossa liikaa ”Suomeen hyvinvointia tuottavan alueen kukkarolla”.

Nyt seuraa se ehdotus, jolle Rauhamäki toivoo myös Espoon tukea: Uusimaa pilkottaisiin kahteen itsehallintoalueeseen. Toisen osan muodostaisivat esimerkiksi Helsingin seudun liikenteen (HSL) jäsenkunnat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Kerava sekä Sipoo ja toisen osan Uudenmaan loput kunnat.

”Tämä on nyt yritys nousta Helsinki-poterosta ylös. Toivon, että samaa tapahtuu Espoossa ja muuallakin. Vahva itsehallintoalue olisi siedettävä kompromissi vahvan kuntaliitoksen ja löyhän metropolihallinnon välillä.”

Helsingin seudun muodostamalle alueelle voitaisiin ottaa HSL:n jäsenkuntien lisäksi myös Tuusula ja Järvenpää, mikäli ne mukaan haluaisivat, Rauhamäki sanoo.

”Alue ei voi olla liian laaja. Muuten menetetään metropolialueen yhdistävät tekijät.”

Kehärata A GO GO

Klikkaa kuvaa, niin asemien nimet paremmin.

Tänään avattiin vantaalaisittain suurin liikenneväylä sitten Kehä kolmosen, Kehärata, jota jossakin vaiheessa kutsuttiin myös nimellä Marja-rata. Kehärata yhdistää Vantaankosken radan Suomen päärataan.

Hienointa on, että rata koukkaa Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta. Rata parantaa myös Vantaan poikittaisliikennettä merkittävästi, matka-aika esim. Myyrmäestä Tikkurilaan puolittuu.

Vantaan kaupungille rata on elinehto Kehä kolmosen ohella, yhdistävä tekijä. Moni on kokenut, että kaupunki on jakautunut kahtia, länteen ja itään. Ilman Kehäkolmosta kaupunki olisi jo ajat sitten jakautunut kahtia, länsi Vantaaksi ja itä Tikkurilaksi.

Kaupunki on sijoittanut Kehärataan ja Kehä kolmosen parantamiseen miljarditolkulla rahaa, niin paljon, että hirvittää. Toivottavasti Suur-Kivistön alue tuottaa kaupungille niin paljon kuin on ajateltu. Muuten hukka perii.

Aloitin kierrokseni Louhelan asemalta. Juna oli täynnä Kehärata-turisteja, joukossa oli myös lentokentälle matkaavia ihmisiä. Olo oli suorastaan juhlallinen.

Kivistön asema on pitkä, asemalaiturille on kolme sisääntuloa.

Asemalle oli rakennettu juhlatori. Teltoissa esiteltiin Kivistöä, myytiin ruokaa ja juomaa, bändi soitti lavalla ja välillä lavalla tanssittiin myös flamencoa.

Otin kuvan mainosplakaatista, tulevaa Kivistöä, asema on valtaisan pyöreän kauppakeskeksen välissä. Aivan kunnolla ne kolme sisäänkäyntiä laiturille eivät näy, mutta aemakorttelin pituus on useita satoja metrejä. Kivistö tulee olemaan todella suuri kaupunginosa.

Oikealla on yksi sisäänkäynneistä asemalaiturille, joka sijaitsee alhaalla. Aseman mittakaava hahmottuu, kun katsoo kuvan keskimmäistä sisääntuloa, kolmatta en saanut mahtumaan kuvaan. Kivistön asema on yksi Suomen suurimpia rautatieasemia.

Kehärata on osin metromainen, sillä se kulkee kahdeksan kilometria maan alla. Maan alla ovat Kivistön, kuvassa olevan Aviapoliksen ja Lentoaseman asemat. Aviapoliksen asema on syvällä, liukuportaat ovat hyvin pitkät, mieleen tulee Kampin metroaseman portaat.

Aviapoliksessa pitää kulkea pitkät matkat maanalaista Aviabulevardia pitkin ennen kuin pääsee pitkille liukuportaille ja ylös maan pinnalle.

 Lastenvaunuilla pitää käyttää liukuhissiä.

Koska Lentoaseman rautatieasema ei ole vielä valmis, pitää Aviapoliksesta hypätä bussiin, joka vie molempiin terminaaleihin. Aviapoliksesta meni yllättävän moni matkailija heti ensimmäisenä päivänä Lentoasemalle.

Kehärata helpottaa kovasti matkustamista Lentoasemalle Ranta-, Pää- ja Lahden ratojen suunnilta.

Suurin Kehäradan uusista asemista on Tikkurilan asema, jonka yhteydessä on jo iso kauppakeskus Dixi. Tikkurilan asemasta kasvaa pikkuhiljaa Suomen toiseksi vilkkain rautatieasema, kun matkailijavirta alkaa toden teolla valua Lentoasemalle.

Tikkurilan asema ei ole täysin valmis, sillä 1980-luvulla rakennettu asema on purettu ja asemalaitureita rakennetaan uuteen uskoon.

Tikkurilan aseman sisällä on tilaa liikkua, Dixin kauppakeskus on kuvan kolmannessa kerroksessa.

Aseman alla on Tikkurilan uusi linja-autoasema. Olisin toivonuyt, että asema olisi ollut sisätiloissa Kampin kauppakeskuksen linja-autoaseman tapaan, sillä Tikkurilan linja-autoasemalla on talvella todella kylmä, kun tuuli viuhuu aseman läpi.

Tikkurilan asemaseudun murheenkryyni on aseman itäseutu. Alueella sijaitsi lyijysulattamo ja akkutehdas, joten maaperä on täynnä lyijyä ja alue on lähes rakentamaton. Maaperän putsaaminen on kallista. 

Vielä 1970-luvun alussa Tikkurila oli Suomen saastuneinta aluetta sulattamon ja kahden akkutehtaan takia. Isot kuuset kuolivat tehtaiden ympäriltä, naavaa ei kasvanut metsissä. Sieniä tai marjoja ei saanut poimia, vaikka kaikki niin tekivät. Omakotitalojen puutarhan tuotteita ei suositeltu syötäväksi.

Pitää muistaa kuitenkin, että Tikkurila kasvoi tehtaittensa ympärille. Muut kolme merkittävää teollisuuslaitosta olivat Tikkurilan Väritehdas (nyk. Tikkurila Oy) sekä jo lopetetut Tikkurilan Silkki ja pesuainetehdas Teo.

Toivottavasti Vantaan tärkein vielä rakentamatta oleva rakennusmaa täyttyy pian asuintaloista.

Poikkesimme myös kahvilla uudella Tikkurilan torilla, joka sijaitsee aivan Kaupungintalon kupeessa. Takana pilkistää uusi vihreä valtuustosali.

Torilla tapasin sattumalta SDP:n Antti Lindtmanin, vaihdoimme pari sanaa hallituspolitiikasta ja tulevista Kuntavaaleista.

Alla on linkki Uuden Suomen Puheenvuoroon, jossa Paavo Väyrynen suomi kovasti Kehäradan rakentamista. Jos Väyrynen päättäisi, PK-seutua ei kehitettäisi ollenkaan, vain kehittyviä maakuntia.

http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/197707-keharata-on-kallis-virheinvestointi