Mielipide Vantaan Sanomat 24.1.2024
Kolmen miljardin euron päätös
Vantaan
kaupunginhallitus teki viime kokouksessaan kohtalokkaan päätöksen, kun
hyväksyttiin jatkaa osakkaana Lentorata Oy:ksi muutettavassa Suomi-Rata Oy:ssä.
Hankkeesta ovat vetäytyneet mm. Tampereen ja Hämeenlinnan kaupungit.
Kaupunginhallituksessa Perussuomalaisten kolme jäsentä äänesti hanketta vastaan.
Kannattajat
perustelevat päätöstä sillä, että Vantaa sitoutuu tässä vaiheessa vain
Lentoradan suunnitteluun. Toinen kannattajien peruste on Aviapoliksen alueen
kehittyminen. Peruste on ontto, sillä Aviapoliksen sijainti on sellainen, että
se kehittyy muutenkin.
Kaiken
lisäksi tiedetään, että kaukojunaliikenne ei tule Suomessa kasvamaan millään
rataosuudella, vrt. Traficomin liikenne-ennusteet v. 2022.
Lentorata
kulkee Helsingistä Vantaan maan alla Lentokentälle, joka on Vantaan ainoa
pysäkki. Pian perifeerisen maan pienehkölle lentokentälle menee peräti kolmet
raiteet: Kehärata, Lentorata ja Vantaan ratikka! Tikkurila jää sivuraiteille.
Lentoradan
rakentamiseen arvioidaan menevän 3 miljardia euroa. Kohtalokkaaksi Lentoradan
rakentamisen tekee se, että suunnitteilla on toinenkin iso ratahanke, Turun
tunnin juna, jonka rakentaminen maksaa toiset 3 miljardia euroa.
Yhteensä näiden
kahden radan hintalappu on 6 miljardia euroa! Vertailun vuoksi todettakoon,
että viime vuoden valtion budjetti oli rapiat 81 miljardia euroa. Valtion raha
ei putoa taivaasta, vaan se tulee pääosin tulo- ja ansiotuloveroista eli veronmaksajien
taskuista.
Rahalla on
muutakin käyttöä, kun tiedämme, että hyvinvointialueiden rahoitus on sakannut
pahasti. Voi olla, että tulevaisuudessa kansalaisten terveyspalvelujen saatavuus
heikkenee selvästi. Rahalla voitaisiin pysäyttää myös lasten ja nuorten
oppimistulosten lasku, vrt. Pisa-tutkimus.
Valtio
upottaa 6 miljardia euroa vartin aikasäästön vuoksi. Kuljen usein Kehäradan
junilla Louhelasta Tikkurilaan luottamustoimien vuoksi. Kehärataa käyttävät
lentomatkustajat ovat pääosin lomamatkailijoita, meitä tavallisia pulliaisia.
Lomamatkailijoilla ei ole kiire, vaan he varaavat lentokentälle menoon aikaa. Liikemiehet
käyttävät omia autojaan tai takseja.
Vaihtoehtoja ovat pääradan kehittäminen ja kaksikerroksisten junavaunujen käyttäminen. Toisaalta tekniikka kehittyy kovalla vauhdilla. Nopeat tolppien päällä kulkevat nopeat junat voivat olla tulevaisuuden ratkaisu. Kun raiteita ei tarvita, reitti voi oikaista vaikkapa metsien ja peltojen halki. Silloin päästään nopeasti Helsingistä Tampereen ja Jyväskylän kautta Ouluun.
Kai-Ari
Lundell, ps
Kaupunginvaltuutettu
Kaupunginhallituksen ps-ryhmän pj