Myyrmäkeen kunnon elokuvateatteri, kiitos

 

Hyvä, että Myrtsin uudistaminen nytkähtää eteenpäin. Tarvetta on.

Hienoa, että asemaseutua ehostetaan ja keskusta-alueelle tulee pari uutta puistoa, toinen tulee käyttämättömän Liesitorin tilalle.

Myyrinpuhos on säilytettävä ja kunnostettava, sillä se edustaa "vanhaa" Myyrmäkeä ja tiettyä aikakautta. Isomyyristä kannattaisi kunnostaa basaari.

Monttuun suunniteltuun Oivallusten taloon tulee monitoimisali, jossa voisi pyörittää elokuvia, mutta monitoimisali ei ole elokuvateatteri. Myyrmäen suuralueella on pian 70 000 asukasta. Toivottavasti joku elokuvafirma tekee kunnollisen kolmen salin elokuvateatterin tulevaan kulttuuritaloon, joka myöhemmin rakennetaan nykyisen tilalle aseman viereen.

https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/9328637?utm_source=bluetooth&utm_medium=social

#Myyrmäki #Vantaa

Vastaanotolla Myyrmäen terveyskeskuksessa

Minulla oli tänään aika Myyrmäen terveyskeskuksessa. Olen saanut ajat soittamalla kohtuullisessa ajassa, akuuteissa tapauksissa jopa samaksi päiväksi. 

Nuori lääkäri oli osaava ja mukava. Hänen kanssaan oli luontevaa toimia.

Lopuksi kysyin häneltä, miten terveyskeskus toimii lääkärin kannalta. Hän oli oikein tyytyväinen. Kehui, että pystyi vaikuttamaan hyvin työaikaansa. Pystyi säätelemään kiirettä. Lääkäreitäkin terveyskeskuksessa on hänen mukaansa riittävästi.

Hän osasi käyttää Apottiakin, ei valitellut. Noukki valikoista valmiita lauseita.

Sanoin hänelle, että rastitan mielelläni hänet omalääkärikseni. Ikävää oli, että hän kertoi, että omalääkärikuviota hänen on nuorena lääkärinä vaikea toteuttaa. Ei ole kivaa lääkärinvastaanotolla kertoa aina samoja tarinoita alusta loppuun, kun lääkäri vaihtuu joka kerta.

Annoin hänelle sähköpostiosoitteeni, jotta hän voisi kertoa oman näkemyksensä hyvinvointialueuudistuksesta. Ihan vain päätöksenteon tueksi, koska olen aluevaltuutettu.

Näyttää siltä, että Vantaa-Keravankin hyvinvointialueella pystymme kilpailemaan hyvistä lääkäreistä vain työolosuhteita kehittämällä.

Todettakoon vielä, että kokenut lääkäri ja saunakaverini vaihtoi työpaikkaa Tikkurilan terveyskeskuksesta Apotin takia. Järjettömän kallis Apotti ei kaikkia lääkäreitä innosta.

Aamujakoa Myyrmäen kaduilla

Street Fighting Man taas tositoimissa - ihmisillä vaaliväsymystä, ei käy kala koukkuun kuten alkukesän kuntavaaleissa. Paraikaa haen katumotivaatiota kahvilan kautta.

#aluevaalit #perussuomalaiset #Kerava #Vantaa #Uusimaa

Tunnelmia:

Sää ei ollut paha, yhdestä kahteen astetta miinusta. Jossain määrin mukavampaa oli kuin alkukesän kuntavaalien joinain päivinä, jolloin oli tukahduttavan kuumaa. Viitisen tuntia tein katutyötä.

Kivaa oli nähdä muutama äänestäjä, joka totesi, että ei tartte lappua antaa, kyllä minä muistan sinut. En ole siis turhaan edellisissä vaaleissa samoilla kulmilla pyörinyt. Ja kyllä minä olen pyörinytkin.

Puheeni Vantaan kaupunginvaltuuston talousarviokäsittelyssä

Atomirotta esiintyi skeittipuiston avajaisissa - lähiliikuntapuistokin otetaan käyttöön (Vantaan Sanomat 15.8.2021)

Kiitos puheenjohtaja – hyvät valtuutetut - arvoisat vantaalaiset

Olen erittäin huolestunut asukasmäärältään suurimman kaupunginosamme Myyrmäen lähes vapaasta pudotuksesta. Ei ole kauaa siitä, kun Myyrmäkeä kutsuttiin Vantaan West Endiksi. Alueella oli vahvaa vetovoimaa.

Taannoin Helsingin Sanomat rankkasi pääkaupunkiseudun asuinalueet asukkaidensa veronmaksukyvyn mukaan. Skaala oli viidestä yhteen. Ylin oli vitonen, alin ykkönen. Silmäni revähtivät, kun huomasin, että Myyrmäki sai ykkösen. Alue on pudonnut nopeaan tahtiin alimpaan kastiin. Myrtsi sai ehdot.

Päivän kaupunginhallituksen kokouksen alussa pidettiin tilannekatsaus. Todettiin, että Vantaalta muuttaa pois paljon ihmisiä ilmeisesti pääosin kehyskuntiin. Suurin osa kaupungin kasvusta tulee vieraskielisten muutosta sekä syntyvyydestä.

Myyrmäen kaduilla ja toreilla kampanjoidessani moni ihminen on tullut kertomaan minulle, että on muuttamassa pois tai harkitsemassa muuttoa. Ns. white flight on Myyrmäessä totta.

Suuri ongelma on myös, että Myyrmäessä suhteessa asukaslukuun on hyvin vähän yrityksiä. Vantaan yrityspanokset ovat muualla. Myrtsistä ollaan tekemässä valtaisaa nukkumalähiötä. Alueelle rakennetaan paljon pikkuasuntoja.

Myyrmäestä on pidettävä huolta.

Varian opetuspiste eli Myrtsin amis muuttaa piakkoin Vehkalaan. Olen iloinen, kun vapautuvalle tontille rakennetaan uusi Ojahaan peruskoulu. Alueen peruskoulut ovat nyt pullollaan oppilaita. Toivottavasti koulusta ei heti kärkeen tehdä liian ahdasta kuten Lounais-Vantaan komeista Hämeenkylän ja Rajatorpan kouluista tehtiin.

Kiitos Myyrmäen urheilupuiston perusparannuksesta. Upea urheilupuisto on sitä kaivattua uutta vetovoimaa.

Erityisen iloinen olen kaupunkikulttuurin uuden ja hienon kulttuuritalon suunnitelmista. Myrtsi tarvitsee elokuvateatterinsa ja Artsinsa.

Meidän on pidettävä huolta, että Myyrmäkeä ei unohdeta.

Kiitos

Myyrmäen vanha Kuohukujan ostari voi sittenkin jäädä henkiin

HS 18.9.2021

Mielenkiintoista - Myyrmäen Kuohukujan ostarin hallinto-oikeuden ratkaisu tulee kaupunginhallituksen käsittelyyn.

Äänestin v. 2020 kaupunginvaltuustossa sen puolesta, että kaavamuutos palautettaisiin uudelleen valmisteluun, jotta ostari olisi voitu säilyttää. Näin kävikin yhden äänen enemmistöllä. Vantaan Sanomat uutisoi aiheesta ikään kuin olisin äänestyksessä ollut yhden miehen vaa'an kieli.

Valmistelun tulos oli osin tyydyttävä, koska vanhan ostarin aiheita, mm. väritystä, olisi sisällytetty uudisrakennukseen ala-osaan. Ostariosan päälle suunniteltiin asuinkerroksia.

Pitää muistaa, että Uomatiellä on poikkeuksellisen hieno kolmen saman aikakauden erillisen ostarin nauhamainen kokonaisuus. Olisi todella hienoa, jos Kuohukujan ostari korjattaisiin ja säilytettäisiin.

Myyrmäkeä puretaan ja rakennetaan nyt vauhdilla, mutta jotain vanhaakin Myyrmäkeä on säilytettävä.

Myyrmäestä ei saa tehdä Suomen suurinta nukkumalähiötä

Myyrmäki-talossa runsaat 27 vuotta toiminut Kino Myyri on sulkenut ovensa lopullisesti. (Vantaan Sanomat 9.12.2020)

– Tämä on loppu meidän osalta, huokaa myyrmäkeläinen yrittäjä Peter Puisto.

– Joku päätös piti tehdä.

Leffateatterin viimeinen näytös oli marras-joulukuun vaihteessa, kun uudet entistä tiukemmat kokoontumisrajoitukset tulivat voimaan. Nyt on meneillään tilojen tyhjennys.

Elokuvateatterin lähtölaskenta alkoi, kun koronarajoitukset sulkivat teatterit keväällä kokonaan eivätkä katsojamäärä noussut kannattavaksi edes kesällä, kun rajoituksia höllennettiin. Samaan aikaan elokuvateatteri joutui maksamaan normaalit kulut, kuten täysimääräistä vuokraa Vantaan kaupungille.

* * *

Myyrmäen suuralue on Vantaan suurin, asukkaita on n. 60 000. Itse Myyrmäen kaupunginosa on kuin pikkuinen kaupunki, aluetta rakennetaan rajusti, pian asukkaita on 20 000.

Joskus tuntuu siltä, että Myyrmäkeä kohdellaan kaltoin. Tunne sai pontta nyt, kun Länsi-Vantaan ainoa elokuvateatteri Kino Myyri meni nurin, kun korona vei asiakkaat. 

Kino Myyri toimi Vantaan omistamassa kiinteistössä Myyrmäkitalossa kirjaston alakerrassa hyvällä paikalla Myyrmäen aseman vieressä. En millään ymmärrä, miksi Vantaan kaupunki ei antanut vuokrahelpotuksia Kino Myyrin omistajille siihen asti, kunnes koronakriisi olisi mennyt ohi. Vantaan kassa ei siitä avusta olisi heilahtanut.

Harmittaa vietävästi, sillä Kino Myyri oli lähiteatterini. Oli helppo mennä kävellen tai fillarilla leffaan. Vaikka juna vie Helsinkiin nopeasti, silti aikaa tuhraantuu, ja matkoihin kuluu rahaa varsinkin, kun koko perheen voimin leffaa lähdetään katsomaan.

Kiitän Kino Myyrin omistajaa sitkeästä yrittämisestä sekä hyvästä palvelusta.

Nyt ei voida muuta kuin toivoa, että Kino Myyrin tiloihin saadaan uusi ekokuvateatterin pyörittäjä. Myyrmäki ansaitsee elokuvateatterinsa.

* * *

Myyrmäen kulttuuripalveluista poistui kolmannes Kino Myyrin myötä, jäljelle jäivät kirjasto ja taidemuseo Artsi.  

Artsin sisäilma on taideteoksille niin huono, että teoslainojen saaminen museon näyttelyihin muista museoista on hankalaa. Artsi tulee muuttamaan tiloista pois. On puhuttu, että museo muuttaisi pois Aviapolikseen tai Tikkurilaan. Artsin tilat jäisivät muuhun kulttuurikäyttöön.

Artsin paikka on Myyrmäessä. Uudet tilat on etsittävä Myyrmäestä tai on rakennettava uudet tilat Myyrmäkeen.

Myyrmäestä on poistunut paljon yritystoimintaa uuden asuinrakentamisen tietä. Pian Myyrmäki on Suomen suurin nukkumalähiö, jos mitään ei tehdä.

Pääkaupunkiseudun alueellinen eriytyminen on surullinen asia ja jatkuu

Klikkaa suuremmaksi.

Moni kunta on riippuvainen pienen joukon maksamista veroista – HS kertoo, mitkä alueet kantavat kuntasi verotaakan ja kuinka suuren osan asuinalueesi veroista juuri sinä maksat (HS 19.5.2020)

Kukaan ei halua asua huono-osaiseksi leimaantuvalla alueella, mutta siitä huolimatta segregaatiokehityksestä on puhuttava (Petteri Niskanen 18.5.2020)

Hesarin grafiikka hätkähdytti etenkin Myyrmäen osalta.

Ensimmäisen kerran törmäsin täysillä sanaan segregaatio ollessani pari vuotta töissä Helsingissä v. 1998-2000. Kun Vantaalla alettiin lomauttaa opettajia, piirsin silloisesta asuinpaikastani Kaivokselasta muutaman kilometrin ympyrän ja soitin lähimpään eivantaalaiseen kouluun. Koulu oli Malminkartanon koulu, puheluun vastasi silloinen hieno rehtori Matti Waitinen, joka nykyään toimii Pelastuskoulun rehtorina. 

Aloitin puhelun kysymällä, terve, täällä puhuu 40-vuotias vantaalainen luokanopettaja Kai-Ari Lundell, osaan pitää luokan myös järjestyksessä, kelpaako?

Matti Waitinen vastasi, kyllä kelpaa.

Kun olin töissä Helsingissä, siellä alettiin noudattaa koulujen segraation ehkäisyohjelmaa. Muistan, kun ihmettelimme porukalla, että Malminkartanon koulu ei silloin päässyt mukaan ko. ohjelmaan.

Pidin Malminkartanon koulusta, se oli rehellinen lähiökoulu, hommat hoidettiin selkeästi ja maanläheisesti. Olen joskus tituleerannut itseäni lähiökoulumaikaksi. Syy on selkeä, koska en muunlaisissa kouluissa ole juuri opettanutkaan. Kouluni olivat Hiekkaharjun koulu, Malminkartanon koulu, ja Pähkinärinteen koulu, jossa tein töitä 32 vuotta.

Kaikki kolme koulua ovat ideaalisia kolmisarjaisia kouluja, jokaisella alueella asui erityyppisiä perheitä sopivassa suhteessa, vuokra- ja omistusasuntoja, omakoti-, rivi- ja kerrostaloja, tavallisia perheitä, hyvin toimeentulevia perheitä, ei liikaa maahanmuuttajaperheitä, kaikkien oli helppo sopeutua porukkaan, eriytymistä ei tapahtunut.

Ykköskouluuni Pähkikseen oppilaita tuli Pähkinärinteen kerrostaloalueelta sekä Hämevaaran ja Linnaisten omakotialueilta, täydellinen kombo.

Helsinki on ja Espoo ovat asuinalueidensa eriytymisessä omaa luokkaansa, mutta Vantaa alkaa tulla lujaa perässä. Vantaalaisena keskityn nyt Vantaan alueiden eriytymisen ongelmiin.

Asun Vapaalassa Myyrmäen kupeessa, Paalutorille on lyhyt fillarimatka. Olen yhtä huolissani huono-osaisuuden kasautumisesta Myyrmäkeen kuin asiasta hyvän kirjoituksen kirjoittanut Myyrmäki-liikkeen dynamo Petteri Niskanenkin.

Kuten Hesarin hienosta grafiikasta näkyy, Myyrmäki on pudonnut alimman veronmaksuluokan kastiin, mediaani on alle 4000 euroa vuodessa. Huomioitavaa on, että Vantaan pari vuotta sitten käynnistetyn Myönteisen erityiskohtelun ohjelmaan kuuluvat Martinlaakso, ainoa länsivantaalainen alue, muut löytyvät Itä-Vantaalta, Hakunila, Havukoski, Länsimäki ja Mikkola. Myyrmäki ei kuulu ohjelman piiriin.

Alueet on valittu heikon työllisyysasteen, pienituloisuuden, alhaisen koulutustason sekä väestön sairastavuuden perusteella. Maahanmuuttajataustaisten ihmisten suhteellista osuutta ei ole kehdattu ääneen sanoa. 

Minua huolestuttaa Myyrmäen lähes vapaa pudotus vantaalaiseen asuinalueiden paarialuokkaan. Vapaassa maassa ei voi estää ihmisten vapaata liikkuvuutta, Myyrmäessäkin on paljon yksityisomistuksessa olevia vuokra-asuntoja, joihin ihmiset muuttavat.

Nykytilanne Vantaan vanhojen lähiöiden suhteen on raju: 

Jo puolet Vantaan vanhoihin lähiöihin muuttavista on vieraskielisiä (Vantaan Sanomat 19.1.2019)

Vantaan maan kovimmalla väestönkasvulla ei kannata liiemmin pullistella, sillä vieraskielisten osuus muutosta on ollut suuri, 70-80 %. Viime vuonna vieraskielisten osuus kaikista vantaalaisista toimeentulonsaajista oli suhteettoman suuri, peräti 41 %, kun vieraskielisten kokonaisosuus kaikista vantaalaisista on noin viidesosa.

Vantaa suunnittelee pikaratikkaa, joka kulkisi Länsimäen, Hakunilan, Tikkurilan ja Aviapoliksen kautta Lentoasemalle. Uskotaan, että kallis ratikka ratkaisisi Länsimäen ja Hakunilan eriytymisongelmat. Minä en siihen usko. Tikkurilaan ja Aviapolikseen rakennetaan hyviä asuntoja ja molemmille alueille tulee hyviä työpaikkoja lisää ilman ratikkaakin. Kaupunginvaltuustossa vastustin ryhmäni kanssa Vantaan ratikka -hanketta ja olimme sitä mieltä, että olisi kannattanut satsata huomattavasti edullisempiin sähkönivelbusseihin.

Mitä alueiden eriytymisen suhteen Vantaalla voidaan tehdä?

1. 

Näyttää siltä, että pääkaupunkiseudusta on muodostumassa maahanmuuttajien loppusijoituspaikka. Kun näin on, myös valtion on tultava voimallisemmin mukaan talkoisiin. Ei pääkaupunkiseutua voi jättää yksin.

2.

Vantaallekin on kaavoitettava sellaisia alueita, jotka tuovat kaupunkiin hyviä veronmaksajia. Eriytymisen haasteet on otettava tosissaan myös vanhoilla asuinalueilla.

Vantaan viime vuosien ainoa todellinen veroa maksavien muuttajien vastaisku kohdistui Ylästön alueelle, johon on rakennettu paljon omakoti- ja rivitaloja. Kartanonkoski on veroja maksavien muuttajien loistoesimerkki.

Koska Kartanonkosken konsepti onnistui hyvin, Vantaalle on palkattava Pohjoismaiden ylivoimaisesti parhaat arkkitehdit suunnittelemaan Kartanonkoskeakin parempia laajoja asuinalueita. Kyllä Vantaalla on tilaa rakentaa toisin kuin Helsingissä.

3.

Vantaan työpaikkakehitys on viime vuosina ollut hyvää, Aviapolis vetää. Kehitystä on vaalittava kuin kaunista kukkaa, yritysmyötämielisyys on houkuttelevuuden kaiken perusta.

Yrityksiä on saatava myös Myyrmäen suuralueelle, joka tätä rataa vaipuu nukkumalähiöksi. Kun alueella on yrityksiä, sinne muuttaa myös veroja maksavia työssäkäyviä ihmisiä.

4. 

Jos johonkin Myönteisen erityiskohtelun ohjelmalla on satsattava, niin kouluihin. Vain hyvällä koulutuksella ja hyvillä kouluilla voidaan katkaista periytyvä köyhyyden kierre. 

Tehokkainta on lisäresurssien kohdistaminen kouluihin, joissa perheiden sosioekonominen asema on heikko ja maahanmuuttajien osuus on suuri.

5. 

Myyrmäen vapaa pudotus on tunnistettava ja tunnustettava.

Vantaan on pidettävä huolta hienoista museoistaan

Vantaa ei ole profiloitunut museokaupunkina, vaikka syytä olisi. Kaupungista löytyy silti komeita museoita: 

Tiedekeskus Heureka Tikkurilassa ( jos sitä varsinaiseksi museoksi voi kutsua)
Suomen Ilmailumuseo Aviapoliksessa
Taidemuseo Artsi Myyrmäessä 
Kaupunginmuseo Tikkurilassa

Pääkaupunkiseudun museot ovat luonnollisesti keskittyneet pääkaupunki Helsinkiin, mutta Vantaan on pidettävä hyvää huolta omista museoistaan. 

Opettajana olen vienyt luokkani vuosittain Heurekaan, joka on Suomenlinnan ja Eduskunnan ohella pääkaupunkiseudun hienoin oppimiskohde koululaisille. 

Tulilinjalla on nyt Suomen Ilmailumuseo, joka onneksi sai nykyisissä tiloissa jatkoaikaa vuoteen 2028, sen jälkeen edessä on häätö. Jos ei kunnollista tilaa löydy, niin kaupungin on rakennettava kruununjalokivelleen uudet tilat Aviapolikseen.

Klikkaa ja suurenna, niin voit lukea paremmin.

Länsi-Vantaan ylpeys Myyrmäen Taidemuseo Artsi kärvistelee ilmankosteusongelmien kanssa. Kaikki taideteokset eivät kestä ilmankosteuden vaihteluja. 

Paras paikka museolle olisi Myyrmannin vieressä oleva monttu, missä ennen sijaitsi Myyrmäen Terveyskeskus. Monttuun voisi aivan hyvin rakentaa kulttuuritalo, jonka yhteydessä olisi Artsi. Myyrmäessä ei ole riittävästi yhteisiä tiloja asukkailleen, vaikka Myyrmäki kasvaa kovasti tulevaisuudessa, kun alueelle rakennetaan monia isoja asuintaloja.

Montun paikka on sellainen, että Artsi olisi edelleen Suomen paras piipahtamistaidemuseo ostosreissujen yhteydessä. Rakennuksen yläkertaan olisi hyvä rakentaa nuoriso- ja erilaisia kansalaistiloja. Parempaa tonttia rakennukselle ei Myyrmäestä löydy.

Paraikaa Artsissa on loistava Laila Pullinen - Kuvanveistäjä Vantaalla -näyttely. Kannattaa piipahtaa.

Seuraavat kuntoportaat rakennettava Länsi-Vantaalle

Kuva VS

Vantaan kaupunki on aina panostanut kovasti liikuntaan, on useita urheilupuistoja sekä uima- ja jäähalleja. Uusi Elmon uimahalli valmistuu muutaman vuoden päästä Elmon urheilupuistoon Koillis-Vantaalle. Kaupunkirakenteen hajanaisuus tekee vaikeaksi ja kalliiksi myös liikuntapaikkojen rakentamisen.

Viime vuosien trendinä on ollut liikuntapaikkojen rakentaminen tavallisille kuntoilijoille. On rakennettu monia lähiliikuntapaikkoja, frisbee-kenttiä ja yhdet kuntoportaat Möskäriin.

Kuntoportailu on oiva lisä. Niissä voi liikkua kävely- tai juoksulenkin yhteydessä, ja portaissa hengästyminen lisää hapenottokykyä.

Seuraavat kuntoportaat on syytä rakentaa Länsi-Vantaalle. Hyvä paikka on mäkinen alue Myyrmäen vesitornin lähettyvillä Myyrmäen ja Martinlaakson välissä.  Saavutettavuus on silloin täydellinen.

Monesta länsivantaalaisesta tuntuu, että Vantaata kehitettäessä Länsi-Vantaa on usein jätetty huutolaispojan asemaan. Ensin on rakennettu lähiöt ja palvelut laahaavat perässä. Tyyppimerkki on ollut Myyrmäki, joka joutui odottamaan kunnollisia kaupallisia palveluita lähes kaksi vuosikymmentä. Nyt vuorostaan uuden Kivistön asukkaat joutuvat odottamaan ostoskeskustaan.

* * *

17.9. Vantaan Sanomat

Kuntoportaista innostuneen Tapanin selkäkivut jäivät Möskärin vastavalmistuneisiin portaisiin – Vantaa on saamassa parin vuoden sisään toisetkin portaat

Simonkylässä asuva pariskunta, Manna ja Tapani Urponen, askeltavat reipasta tahtia Möskärin kuntoportaita ylös ja alas. Yhden kuntoilukäynnin aikana he kiipeävät rappuset kuuteen kertaan. Samalla reissulla he kiertävät myös Möskärin kuntopolun.

– Minä olen noussut nämä jo 103 kertaa. Tapani on hieman jäljessä, koska hän käy golfaamassa, Manna Urponen kertoo.

Pariskunnalla on molemmilla ikää yli 70 vuotta. Uudet kuntoportaat ovat heille erityisen suuri ilonaihe. Tapani Urponen kärsi yli puolen vuoden ajan muun muassa selkäkivuista ja liikkuminen oli vaikeaa.

Vantaan kaupungin liikunta- ja urheilualueiden suunnitteluinsinööri Ari Asikainen arvioi portaissa käyneen jo muutama tuhat ihmistä. Asikainen huomauttaa, että portaat ovat työmaa-aluetta ennen virallista käyttöönottoa. Hän tietää kuitenkin, että portaat ovat jo olleet ahkerassa käytössä aamusta iltaan.

Myös Vantaan kaupungin liikuntapäällikkö Anu Jokelan mukaan portaita on noustu innokkaasti.

– Meillä ei ole portaiden käytöstä tarkkaa kävijälaskentaa, mutta omien käyntiemme ja palautteiden perusteella portailla on ollut kovasti käyttöä. Portaat ovat selvästi lisänneet alueen käyttöä, Jokela kertoo.

Jokela sanoo, että kuntoportaita ovat hyödyntäneet eri ikäiset liikkujat. Kuntoaan ovat käyneet kohottamassa niin ulkoilijat kuin aktiiviurheilijat.

– Kuntoportaita on kysytty paljon. Nyt kun ne valmistuvat, on tietysti hienoa, että portailla on kovasti käyttöä. On ollut mukava huomata, että kuntoportaita ovat innostuneet käyttämään myös ne, jotka eivät ole aiemmin aluetta käyttäneet, Jokela sanoo.

Kaupunkilaiset ovat myös jo antaneet useita palautteita portaista. Yksi toiveista oli portaiden maalaus, jotta askelmat on helpompi hahmottaa. Askelmien etureunat ovat nyt siniset.

Vaalikamppailu on ohi

Myyrmäen Paalutorilla

Viiden viikon loppurutistus on ohi. Järjestimme tänään ison vaalitapahtuman Myyrmäen Paalutorille, koska kutsuimme paikalle puheenjohtaja Jussi Halla-ahon. 

Selvää on, että pärjään hyvin kotikentälläni eli Länsi-Vantaalla. Tarkoitus oli kuitata kotiin Timo Soinin jälkeen jättämät äänet. Huomenna nähdään, kuinka käy.

Jussi Halla-aho veti vaalikansaa.

Näiden eduskuntavaalien selkeä ykkösmagneetti on ollut tietysti Jussi Halla-aho. Yksikään muu puoluejohtaja ei ole kerännyt ympärilleen niin monia äänestäjiä kuin hän.

Muutenkin on kiitettävä Jussia hienosta työstä. Hän on jaksanut kiertää ympäri Suomen ja hänen esiintymisensä on ollut takuuvarmaa oli hän sitten toreilla tai televisiossa.

Halla-aho on esiintynyt hillitysti, puhunut rauhallisesti, ei ole reuhtonut studioissa tai provosoitunut ja on pystynyt aina perustelemaan vastauksensa hyvin. Ihmiset ovat läpi puoluekentän kiitelleet Halla-ahon esiintymisiä.

Kisa on jännittävä aivan viime metreille. Mikäli onnistumme äänestyspäivänä samalla tavalla kuin kahdella edellisellä kerralla, kunniankukko kyllä laulaa meille myöhään sunnuntai-iltana.

Toivottavasti kannattajamme eivät jää vaalipäivänä makoilemaan koteihinsa.

Eduskuntavaalistartti Myrtsissä ja Martsarissa

Lundell ja Vööpeli

Vööpeli (= Vaali-Opel Combo) oli pakattu täyteen vaalitavaraa, telttaa, grilliä ja makkaraa, ämyriä. Suuntasimme kotikentille, ensin Myyrmäen Paalutorille ja sitten Martinlaakson asemalle. 

Ryhmä valmiina: Jarmo Ikkala, Hannu Savolainen, Tapio Kristo, Raimo Joensuu, Leena Lauren, Ari Jussila ja Jaakko Vilokkinen, Pauli-Artturi Luttinen tuli hieman myöhemmin

Tukiryhmästäni suurin osa pääsi paikalle, mikä oli hienoa. Ensi kertaa heillä oli päällään tummansiniset vaaliliivit. Jostain syystä emme saaneet teltan yläosaa kuosiinsa.

Parhaimmillaan teltalla oli melkoista pöhinää.

Haimme makkarat edellisenä päivänä Peter Mansnerin kanssa Wotkinsilta Sörnäisistä. Päivän aikana makkara maistui, laskin, että suurin piirtein 300 makkaraa meni. Perussuomalaiset-lehteä jaoimme päivän aikana kädestä käteen sellaiset 200 kpl.

Nyt ääni kuului.

Hankin ämyrin ja mikin näitä vaaleja varten. Tuntui hyvältä puhua mikkiin, ei tarvinnut ääni käheänä kailottaa. Sanomani vastaanotto oli hyvin myönteinen ja kannustava.

Tukiryhmäni jäsenet Peter Nyström ja Peter Mansner tulivat messiin Martsariin.

Martinlaakson asemalla tuuli ja tuiskusi niin paljon, että emme saaneet telttaa pystyyn. Oli Perussuomalainen sää :)

Avogrillaamista

Ohikulkijat tuiskusta huolimatta pysähtyivät juttelemaan, ja makkaraa meni niin kuin pitikin.

Myyrmäen Maalaismarkkinoilla

Puolustusministeri Jussi Niinistö vieraili tänään Myyrmäen Maalaismarkkinoilla. Hän veti vaalikontillemme hienosti äänestäjiä.

Vaalipöhinä on selvästi nousussa, vaalilappuja jaettiin nipputolkulla.

Myyrmäen Suuri Vaalikeskustelu ti 28.3.

Klikkaa suuremmaksi.

Kannattaa tulla katsomaan ja kuuntelemaan.

Kuntavaalit 2017 heräilee

Tikkurilan Maalaismarkkinoilla

Myyrmäen Maalaismarkkinoilla

Puolueiden telttakausi on alkanut toden teolla, mikä merkitsee sitä, että vaalitohina alkaa kiihtyä. Tänään Myyrmäen Paalutorilla kaikki Perussuomalainen-lehdet jaettiin alta aikayksikön. Syntyi hyviä keskusteluja torikansan kanssa.

Minut valittiin Vantaan Perussuomalaisten vaalipäälliköksi, mikä tarkoittaa sitä, että vapaa-ajan ongelmia ei juuri ole. Tiedotetaan, pidetään yllä Vaalikonetta sekä haastatellaan ehdokaskandidaatteja. 

Itse asiassa tiedotus on vaalityön kivijalka. 

Olen haastatellut Länsi-Vantaan ehdokkaita yhdessä Pasi Liukkosen kanssa. Tunnelma on keskusteluissa on ollut lämmin. Saamme hyviä ja osaavia ehdokkaita. Kyllä kelpaa.

Vantaan Perussuomalaisten aktiivien fiilis on selvässä nousussa. 

Gallup-lukemia ei juuri tuijotella, vaan nyt on kääritty hihat. 40 prosenttia Perussuomalaisten kannattajissa  ei ole vielä kantaansa ilmoittanut. Ei ole vaikea arvuutella, mihin koriin nyt epäröivien äänet vaaliviikolla ropsahtelee. 

Hyvää ei kannata vaihtaa.

Pahin vihollinen Vantaalla on äänestysprosentti, kuntavaaleissa rima heiluu hiukan yli 50 prosentissa. 

Nyt tehdään vaalitöitä.

PS-koira Oiva vierailulla

Oiva makoilee vaalikontin edessä.

Mäntsälän PS-koira Oiva tuli vierailulle Myyrmäkeen. Oiva avitti kovasti vaalikamppailua ja herätti ansaittua huomiota siroudellaan ja tyylikkyydellään. Ihailijoita ja taputtajia riitti. Oiva otti huomion vastaan tyynesti ja arvokkaasti.

Myös puheenjohtaja Juha Sipilä vieraili Keskustan teltalla. Sääli, että en kuullut kontille asti hänen puhettaan. Teltalla oli väkeä viitisenkymmentä, kun taas puheenjohtaja Timo Soini veti vierailullaan kolmisensataa kuulijaa paikalle.

Vantaa on Perussuomalaisten kehto. 

Pitää vain toivoa, että vantaalaiset äänestäjät äänestävät omia ehdokkaitaan. Tavoitteenamme on säilyttää kolme kansanedustajan paikkaa, parhaimmassa tapauksessa saamme neljännenkin paikan.

Ilmassa on suuren urheilujuhlan tuntua.

Myyrmäen kontti

Kontin edessä Sari Metsäkivi ja Kai-Ari Lundell

Kovia ovat viimeiset vaalipäivät. Tulin juuri kotiin ja koneen äärelle, tuli seisottua yksitoista tuntia turuilla ja toreilla. Jaloissa ja selässä tuntuu.

Otatin kuvan Myyrmäen kontin edustalta. Kaappasin kainaloon naapuripuolueen ehdokkaan, vihtiläisen äidinkielenopettajan Sari Metsäkiven.

Pauli Vahtera hankki kontin Myyrmäen liesitorille. Koska paikalla ei ole kameravalvontaa, kontiksi valikoitiin kestävä merikontti. Ei se mikään kaunotar ole, mutta paha sitä on ruveta öisin takomaan. 

Kontista on saatu tyylikäs, kun sen eteen on laitettu erilaisia banderolleja ja julisteita. Kontin edessä pidämme paria pöytää, joista äänestäjät ovat voineet poimia ehdokkaiden esitteitä.

Eilen oli vaikeaa, kun emme saaneet lukkoa millään auki. Se oli laitettu riippumaan väärinpäin. Peri tuntia taisteltiin lukon kanssa, kunnes itseään savolaiseksi tituleerannut mies sai sen kuin ihmeen kaupalla auki. Olimme jo hakemassa rälläkkää paikalle.

Olen vahtinut Myrtsin konttia uskollisesti.

PS-jytinää Myyrmäessä

Etsi joukosta Timo Soini.

Myyrmäen kevätmarkkinoiden toinen päivä oli lämmin ja aurinkoinen. Tein vaalityötä paitahihasillani. Ihmisiä oli erittäin paljon.

Vaalitunnelma tiivistyi huippuunsa, kun puheenjohtaja Timo Soini tuli paikalle kello yhden maissa. Soini piti puheen, jota kansa ymmärsi. Puheen jälkeen Soini jäi pitkäksi toviksi juttelemaan ja vastaamaan äänestäjien kysymyksiin.

Paikalla olivat myös kaikki vantaalaiset kansanedustajat, Johanna Jurva, Pietari Jääskeläinen ja Mika Niikko sekä lukuisa joukko muita kansanedustajaehdokkaita.

Kansanedustaja Jussi Niinistö keräsi monia ihmisiä ympärilleen.

Tunnelmaa nosti selkeästi Iltalehden uusi eduskuntavaalimittaus, Perussuomalaiset hilaa itsensä väkisin kakkoseksi.

KESK        23,5 

SDP           17

PS              16,6

KOK          16,2

Kannassa ollaan. 

Pitää muistaa, että Perussuomalaisten loppukiri on yleensä kova.

Myyrmäen kevätmarkkinoilla

Triplaselfie: Jaakko ja Jussi Niinistö sekä Kai-Ari Lundell

Blogikirjoittelu on tällä hetkellä lähinnä vaalipäiväkirjaa, sillä nyt on vaalipöhinä päällä. Joka päivä ollaan turuilla tai toreilla.

Tänään olin Myyrmäen kevätmarkkinoilla. Ihmisiä oli paljon liikenteessä, ostamassa ja äänestämässä. Kun vilkaisin äänestyspaikkaan, Myyrmäen monitoimitaloon, jatkuva jono ihmisiä meni äänestämään.

Markkinat jatkuvat vielä huomenna. Yhden maissa saapuu puheenjohtaja Timo Soini, joka taatusti vetää paljon porukkaa paikalle.

Myyrmäen markkinoilla

Kirjaston edessä, teltalla riitti kuhuinaa

Tuplaselfie, Kai-Ari Lundell ja Jussi Niinistö

Vaalityötä tehtiin tihkusateessa, väkisin tuli mieleen Englanti ja jalkapallo. Myyrmäen markkinat veti kunnolla väkeä, aika ajoin tungos teltalla oli melkoinen.

Suurin ryhmä, joka tulee juttelemaan luokseni on eläkeläiset. He odottavat oikeutetusti, että Perussuomalaiset auttavat heitä, kun pääsemme hallitukseen. Muut ovat vuorotellen pettäneet.

Perussuomalaiset on suurin eläkeläispuolue. Me emme saa pettää.

Myyrmäen torilta kiiruhdin Vantaan opettajien ammattiyhdistyksen VOAY vaalipaneeliin, joka pidettiin Jumbon hotelli Flamingossa. Keskustelu oli melkoista hymistelyä, kaikki olivat sitä mieltä, että koulutuksesta ei saa leikata. 

Minun oli pakko puuttua asiaan. Eniten ihmettelin päähallituspuolueen edustajan puheita, kun Stubb on jo esittänyt puolueen leikkauslistat, koulutuksesta pois 300 miljoonaa euroa.

Kiitos telttatapahtumasta, kiirtos VOAY hienosta keskustelutilaisuudesta. Keskustelua johti asiantuntevasti historian ja yhteiskuntaopin lehtori Matti Jussila.

Huomenna menen Perussuomalaisten ytimeen Korsoon. Paikalla klo 13.00 on puolueen puheenjohtaja Timo Soini.

Lundell Hesarissa

21.4. HS

Neljä puolueelleen tyypillistä ehdokasta

Kai-Ari Lundell, 59, peruskoulun luokanopettaja

Miksi ehdokkaana: "Minulla on kaksi syytä. Olen 59-vuotias opettaja ja pääsen 60-vuotiaana eläkkeelle. On aikaa, ja olen aina halunnut vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin, mutta en ole aikaisemmin jääviyssyistä sitä oikein kehdannut tehdä."

Vaalibudjetti: "Noin 10 000 euroa ja kaikki omia rahoja. Yhtään ei ole mistään muualta tullut, enkä ole pyydellytkään."

Tärkein vaaliteema: "Yleisellä tasolla lopetetaan rahojen syytäminen ulkomaille. Hoidetaan ensin omat asiat kuntoon ja katsotaan myöhemmin, riittääkö raha muuhun. Meillä on miljoona köyhää suurin piirtein. Heidän asiansa pitäisi laittaa ensin kuntoon. Samoin on 400 000 työtöntä ja monia peruseläkkeellä eläviä eläkeläisiä, jotka näkevät suoranaista nälkää. Näin ei saa olla."

Eilen Hesari soitti minulle, ja toimittaja teki pikapuhelinhaastattelun. Kysymykset olivat selkeitä, rautalankaa, oli helppo vastata. 

Tärkeimpään vaaliteemaan ei tietenkään mahtunut muuta kuin kärkiteemani, lopetetaan rahan syytäminen ulkomaille. Yritin tarjota loppuun koulusloganini, rauhoitetaan ja rahoitetaan koulu, mutta se ei mahtunut mukaan.

Kuva otettiin Myyrmäen aseman viereisillä portailla. Hesarin paperiversioon laitettiin komea kokovartalokuva.

Päivällä oli ehostetun Myyrmäen aseman avajaiset, asemalla oli paljon väkeä, kirpputori ja muutama kansanedustajaehdokaskin. Perussuomalaisista olivat paikalla vantaalaiset Lundell, Mäkilaine ja Niikko.