Vantaan kotimaan muuttovetovoima sakkaa

Klikkaa kuvaa suuremmaksi.

"Suurista kaupungeista muuttotappiota kotimaasta kärsivät mm. Lappeenranta (-932), Vantaa (-744), Jyväskylä (-608), Vaasa (-386) ja Oulu (-366) - Timo Aro, Facebook 26.7.2026

* * *

Kuntatutkija Timo Aro osaa kansantajuistaa komeasti maan muuttoliikettä graafisesti. Säännöllisin väliajoin hän postaa 12 kuukauden tilanteen: 

https://www.facebook.com/photo/?fbid=10246272543454663&set=a.1543698319562

Vantaan muuttotappio on miinus744 asukasta. Kun tarkemmin kuvaa katsoo, huomataan, että ulkomailta muutossa Vantaa on sijalle seitsemän, plus 916 asukasta.

Vantaan kaupunginvaltuusto on ajat sitten antanut kaupungille tehtäväksi laatia pois muuttaneille kysymyspatteri, mistä näkyisi ainakin miksi on muutettu pois ja mihin on muutettu. Kysymyspatteria ei näy, ei kuulu, joten päättäjät eivät saa riittävää tietoa kaupungin kehittämiselle.

Oletettavaa on, että Vantaalta muuttaa paljon kantasuomalaisia asukkaita kehyskuntiin, kuten Nurmijärvelle ja Tuusulaan.

Sinänsä en pidä pahana, kun holtiton muutto Vantaalle on tyrehtynyt. 1970-luvun alusta lähtien muuttoliike Vantaalle on ollut niin hurjaa, ettei kaupunkikehitys palveluineen aina ole pysynyt perässä. On pitänyt rakentaa infraa, kouluja ja päiväkoteja. Muistan hyvin, kun silloin sanottiin rakennettujen koulujen elinkaari on 40 vuotta. Monta 1970-luvun hullujen vuosien koulua onkin homehtunut ja purettu.

Vuodesta 2015 lähtien kaupunkiin muutto on tullut pääasiassa ulkomailta, mikä näkyy erityisesti Myyrmäessä, joka on vaipunut ällistyttävän nopeasti segregaatioalueeksi.

Syitä Vantaalle muuttoon on useita:

1. Maahanmuutto Suomeen yleensä. 

2. Maahanmuuttajat, kuten muissakin Euroopan maissa, haluavat muuttaa suuriin kasvukeskuksiin, koska sieltä on pieni mahdollisuus saada töitä. 

3. Toisaalta ko. alueilla on jo valmiiksi erikielisiä yhteisöjä, joihin on helppo integroitua, mikä samalla vastaavasti lisää segregaatiota.

4. Vantaalle on vimmatusti rakennettu kerrostaloja, jotka koostuvat pääasiassa pienistä yksiöistä ja kaksioista. Asuntosijoittajat ovat sitten vuokranneet niitä eteenpäin. Vuokrat ovat hieman halvempia kuin Helsingissä. Perussuomalaiset on pitkään ja johdonmukaisesti vastustanut ko. kehitystä.

Vantaan pitäisi siirtyä hallittuun ja maltilliseen kasvuun.

Tällä hetkellä asuntorakentaminen Vantaalla on lähes nollassa. On monia tyhjiä kerrostalotontteja, jotka odottavat rakentamista.

Hyvä niin, sillä on syytä hetken pysähtyä ja hengähtää ja miettiä, kannattaako kaupunkia kehittää samaan tahtiin kuin ennen. Asukkaiden tuoma verotuotto ei ole sellaista kuin on odotettu, häviämme Espoolle ja kehyskunnille kirkkaasti.

Selvitysten mukaan suurin verotuotto tulee pientaloalueilta. Looginen johtopäätös on silloin, että pitää rakentaa lisää houkuttelevia pientaloalueita, kuten vaikkapa Kartanonkoski. Olen ihmetellyt koko ajan, jos me kerran tiedämme tuottavan konseptin rakentaa pientaloalueita, miksi me emme sitten tee niin?

Perussuomalaiset on korostanut pientaloalueiden merkityksestä koko sen ajan, kun olen ollut kaupunginvaltuutettu eli kohta yhdeksän vuotta. Aluksi puheet menivät kuuroille korville. Meille vastattiin, että pitää rakentaa monimuotoisia alueita. Ei niistä sellaisia tullut, vaan hyvin yksipuolisia ja maahanmuuttovaltaisia. 

Onneksi muutkin puolueet ovat tulleet Perussuomalaisten kannalle, että pientaloalueita on kaavoitettava ja rakennettava. Pientaloalueet on rakennettava pelloille, sillä niitä Vantaalla riittää. Ei suuri Vantaa keskellä pääkaupunkiseutua voi olla enää mikään maalaispitäjä. Vantaalaiset rakastavat lähimetsiään, niitä on suojeltava. Tehdyn kyselyn mukaan lähimetsät ovat Vantaan ykkösvetovoimatekijä. Metsiä on suojeltava.

Vantaan on huolehdittava nyt siitä, että saamme kaupunkiin lisää tolkullisia veronmaksajia. Kaupunginvaltuustossa minulta on muutaman kertaan kysytty, että millainen se hyvä veronmaksaja oikein on. Olen vastannut silloin, että hyvä veronmaksaja on sellainen, että hän ylipäätään maksaa veroja. Vantaalla on työttömiä vaikka muille jakaa, lähes 20 000, joista noin puolet on pitkäaikaistyöttömiä.

Vantaan myönteisen erityiskohtelun ohjelmasta

Vantaan Sanomat 23.11.2022

Vantaan Perussuomalaisten kannanotto kaupungin myönteisen erityiskohtelun ohjelmaan löytyy päivän Vantaan Sanomista.

Juttua varten minua haastateltiin puhelimitse.

Mielestämme on pelattu napeilla ja osin kohteisiin, joiden tehoa ei ole mitattu tai edes pystytä mittamaan. Perussuomalaiset panostaisivat kunnolla segregaatioalueiden kouluihin luokkakokoa alentamalla. Koulutuksen teho on mitattavissa.

#segregaatio #perussuomalaiset #Vantaa

Vantaan on hillittävä asukasmääränsä kasvua

Maahanmuuttajien osuudet jakavat Vantaan asuinalueita jo jyrkästi – Katso oman kaupunginosasi tilanne | Paikalliset | Vantaan Sanomat

PS-valtuustoryhmän kirjoitus Vantaan Sanomissa 26.10.2022

Vantaan on hillittävä asukasmääränsä kasvua – ”Palvelut laahaavat perässä, koulut ja päiväkodit ovat tupaten täynnä…”

Kirjoittajat eivät pidä Vantaan kasvuvauhtia kestävänä.

Vihreiden Timo Huhta ja Sirpa Kauppinen kirjoittivat Vantaan Sanomissa, että edellisessä kaupunginvaltuuston kokouksessa Perussuomalaiset keskittyivät lähinnä esittämään rajoituksia Vantaan asukasmäärän kasvulle.

Lue myös: Mielipide | Perustelut pinta-alasääntelyn torppaamiselle ontuivat pahasti

Vantaan kasvu on ollut hurjaa. Väestönkasvu on ollut useana vuonna 2,5 prosentin tuntumassa. Palvelut laahaavat perässä, koulut ja päiväkodit ovat tupaten täynnä. Asukkaat eivät pidä Myyrmäen ja Tikkurilan uusia, isoja ja ahtaita kerrostaloalueita viihtyisinä. Asemanseuduilla koetaan turvattomuutta.

Kuntatutkija Timo Aro totesi (VS 8.9.), että suurissa kaupungeissa noin 0,5–1 prosentin kasvu olisi optimi. Jos mennään yli yhden tai kahden prosentin, alkaa tulla negatiivisia vaikutuksia, jollei kasvuun varauduta perusteellisesti.

Poismuuttajissa on paljon keskituloisia perheitä, jotka ovat lähteneet kehyskuntiin.

Lue myös: Vantaan väkiluku kasvaa ja asiantuntijan mielestä se ei ole pelkästään hyvä asia – ”Espoo ja Vantaa muistuttavat koko ajan enemmän toisiaan”

Vantaa on Suomen vieraskielisin kunta. Muista kunnista vuosina 2015–2021 Vantaalle muuttaneista peräti 95 prosenttia on vieraskielisiä. Toisaalta poismuuttajissa on paljon keskituloisia perheitä, jotka ovat lähteneet kehyskuntiin.

Tammi-elokuussa Kelan vantaalaisille myöntämästä työttömyystuesta 48 prosenttia meni vieraskielisille. Perustoimeentulosta 37 prosenttia meni vieraskielisille. (VS 23.9).

Perussuomalaiset on johdonmukaistesti halunnut, että kaupunki pitää hyvää huolta nykyisistä pientaloalueistaan, ja että uusia vetovoimaisia pientaloalueita on rakennettava lisää. Asuinalueiden liepeillä olevia viheralueita ei saa nyrhiä enää yhtään.

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat pian Vantaa-Keravan hyvinvointialueella. Vantaan on nyt kaikin voimin keskityttävä koulujen kehittämiseen.

Segregaatioalueiden koulujen luokkakokoa on pienennettävä, jotta opettajilla on kunnolla aikaa vieraskielisten lasten opettamiseen. Yhteiskuntaan sopeutumisessa tärkeintä on vahva suomen kielen taito.

Tulevissa budjettineuvotteluissa olemme esittämässä merkittävää euromäärän lisäystä kouluruuan tason nostamiseksi. Maittava ja maksuton kouluruoka on yksi tasa-arvon kulmakivistä.

Niilo Kärki (ps.)

Valtuustoryhmän pj

Kai-Ari Lundell (ps.)

Valtuustoryhmän vpj

Maahanmuutto rules

Kannattaa lukea alta Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n Kuntaliitolle tekemä selvitys kokonaisuudessaan. Jo selvityksen alku on raflaava: Pääkaupunkiseudulla asuu nyt 205 500 vieraskielistä eli yhtä paljon kuin Oulussa on asukkaita.

Oulu on Suomen viidenneksi suurin kaupunki heti kotikaupunkini Vantaan jälkeen. On arvioitu, että v. 2050 mennessä Vantaalla asuu enemmän vieraskielisiä kuin kantasuomalaisia ihmisiä. 

Asun Myyrmäen suuralueella, nyt joka viides alueen asukas on vieraskielinen. Kehitys on ollut hämmästyttävän nopeaa.

Sinänsä ei ole ihmettelemistä, kun vieraskielinen väestö tuppautuu suuriin kaupunkeihin, sama ilmiö on ollut nähtävissä monessa Euroopan maassa. Pääkaupunkiseutu antaa mahdollisuuksia koulutukseen ja työhön. Jos asuisin vaikkapa Hyrynsalmella, muuttaisin itsekin kipin kapin pääkaupunkiseudulle.

Luettuani MDI:n selvityksen ex-pääministeri Antti Rinteen synnytystalkookehotus suomalaisille asettui ainakin minun päässäni aivan uuteen valoon. Totean nyt tähän kuitenkin, että olen synnytystalkoisiin yli-ikäinen, toisaalta olen hoitanut osuuteni hyvin, koska minulla on viisi lasta.

Poimin selvityksen oleellisimmat kohdat:

1. 

Vieraskielisten määrä on nelinkertaistunut vuosien 2000–2019 välisenä aikana. Väestönkasvu on perustunut vain ja ainoastaan maahanmuuttoon.

2. 

Vieraskielisten määrä kasvaa ennusteen mukaan n. 500 000 ihmisellä v. 2040 mennessä.

3.

Pääkaupunkiseudulla vieraskielisten määrä kasvaa noin 265 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä.

4.

Kotimaista kieltä puhuvien määrä kääntyi ensimmäisen kerran laskuun v. 2014.

Samana vuonna vieraskielisten määrä ylitti ruotsinkielisten määrän.

* * *

20.5.2020 Kuntaliitto

Kuntaliitto selvitti: Vieraskielisen väestön määrä yli kaksinkertaistuu v. 2040 mennessä

Maahanmuuton pysyessä vähintään nykyisellä tasolla vieraskielisen väestön määrä enemmän kuin kaksinkertaistuu Suomessa vuoteen 2040 mennessä. Kasvua selittävät etenkin muuttovoitto ulkomailta sekä vieraskielisen väestön nuori ikärakenne.

Tiedot käyvät ilmi Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n Kuntaliitolle tekemästä selvityksestä.

Selvitys tehtiin osana Kuntaliiton Kaupunkiin! -projektia, jossa tarkastellaan, miltä muun muassa väestönkehitykseen, työpaikkoihin, ekologiseen kestävyyteen, talouteen ja palvelurakenteeseen sekä elinvoimaan liittyvät kysymykset näyttäytyvät Suomessa 23 kaupungin (C23) valossa.

Lisätietoja:

José Valanta, yhteysjohtaja, p. 050 523 1116, jose.valanta(a)kuntaliitto.fi

Jaana Halonen, erityisasiantuntija, p. 050 452 7035, jaana.halonen(a)kuntaliitto.fi

Timo Aro, johtava asiantuntija, Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI, p. 045 657 7890, timo.aro(a)mdi.fi

Pääkaupunkiseudun alueellinen eriytyminen on surullinen asia ja jatkuu

Klikkaa suuremmaksi.

Moni kunta on riippuvainen pienen joukon maksamista veroista – HS kertoo, mitkä alueet kantavat kuntasi verotaakan ja kuinka suuren osan asuinalueesi veroista juuri sinä maksat (HS 19.5.2020)

Kukaan ei halua asua huono-osaiseksi leimaantuvalla alueella, mutta siitä huolimatta segregaatiokehityksestä on puhuttava (Petteri Niskanen 18.5.2020)

Hesarin grafiikka hätkähdytti etenkin Myyrmäen osalta.

Ensimmäisen kerran törmäsin täysillä sanaan segregaatio ollessani pari vuotta töissä Helsingissä v. 1998-2000. Kun Vantaalla alettiin lomauttaa opettajia, piirsin silloisesta asuinpaikastani Kaivokselasta muutaman kilometrin ympyrän ja soitin lähimpään eivantaalaiseen kouluun. Koulu oli Malminkartanon koulu, puheluun vastasi silloinen hieno rehtori Matti Waitinen, joka nykyään toimii Pelastuskoulun rehtorina. 

Aloitin puhelun kysymällä, terve, täällä puhuu 40-vuotias vantaalainen luokanopettaja Kai-Ari Lundell, osaan pitää luokan myös järjestyksessä, kelpaako?

Matti Waitinen vastasi, kyllä kelpaa.

Kun olin töissä Helsingissä, siellä alettiin noudattaa koulujen segraation ehkäisyohjelmaa. Muistan, kun ihmettelimme porukalla, että Malminkartanon koulu ei silloin päässyt mukaan ko. ohjelmaan.

Pidin Malminkartanon koulusta, se oli rehellinen lähiökoulu, hommat hoidettiin selkeästi ja maanläheisesti. Olen joskus tituleerannut itseäni lähiökoulumaikaksi. Syy on selkeä, koska en muunlaisissa kouluissa ole juuri opettanutkaan. Kouluni olivat Hiekkaharjun koulu, Malminkartanon koulu, ja Pähkinärinteen koulu, jossa tein töitä 32 vuotta.

Kaikki kolme koulua ovat ideaalisia kolmisarjaisia kouluja, jokaisella alueella asui erityyppisiä perheitä sopivassa suhteessa, vuokra- ja omistusasuntoja, omakoti-, rivi- ja kerrostaloja, tavallisia perheitä, hyvin toimeentulevia perheitä, ei liikaa maahanmuuttajaperheitä, kaikkien oli helppo sopeutua porukkaan, eriytymistä ei tapahtunut.

Ykköskouluuni Pähkikseen oppilaita tuli Pähkinärinteen kerrostaloalueelta sekä Hämevaaran ja Linnaisten omakotialueilta, täydellinen kombo.

Helsinki on ja Espoo ovat asuinalueidensa eriytymisessä omaa luokkaansa, mutta Vantaa alkaa tulla lujaa perässä. Vantaalaisena keskityn nyt Vantaan alueiden eriytymisen ongelmiin.

Asun Vapaalassa Myyrmäen kupeessa, Paalutorille on lyhyt fillarimatka. Olen yhtä huolissani huono-osaisuuden kasautumisesta Myyrmäkeen kuin asiasta hyvän kirjoituksen kirjoittanut Myyrmäki-liikkeen dynamo Petteri Niskanenkin.

Kuten Hesarin hienosta grafiikasta näkyy, Myyrmäki on pudonnut alimman veronmaksuluokan kastiin, mediaani on alle 4000 euroa vuodessa. Huomioitavaa on, että Vantaan pari vuotta sitten käynnistetyn Myönteisen erityiskohtelun ohjelmaan kuuluvat Martinlaakso, ainoa länsivantaalainen alue, muut löytyvät Itä-Vantaalta, Hakunila, Havukoski, Länsimäki ja Mikkola. Myyrmäki ei kuulu ohjelman piiriin.

Alueet on valittu heikon työllisyysasteen, pienituloisuuden, alhaisen koulutustason sekä väestön sairastavuuden perusteella. Maahanmuuttajataustaisten ihmisten suhteellista osuutta ei ole kehdattu ääneen sanoa. 

Minua huolestuttaa Myyrmäen lähes vapaa pudotus vantaalaiseen asuinalueiden paarialuokkaan. Vapaassa maassa ei voi estää ihmisten vapaata liikkuvuutta, Myyrmäessäkin on paljon yksityisomistuksessa olevia vuokra-asuntoja, joihin ihmiset muuttavat.

Nykytilanne Vantaan vanhojen lähiöiden suhteen on raju: 

Jo puolet Vantaan vanhoihin lähiöihin muuttavista on vieraskielisiä (Vantaan Sanomat 19.1.2019)

Vantaan maan kovimmalla väestönkasvulla ei kannata liiemmin pullistella, sillä vieraskielisten osuus muutosta on ollut suuri, 70-80 %. Viime vuonna vieraskielisten osuus kaikista vantaalaisista toimeentulonsaajista oli suhteettoman suuri, peräti 41 %, kun vieraskielisten kokonaisosuus kaikista vantaalaisista on noin viidesosa.

Vantaa suunnittelee pikaratikkaa, joka kulkisi Länsimäen, Hakunilan, Tikkurilan ja Aviapoliksen kautta Lentoasemalle. Uskotaan, että kallis ratikka ratkaisisi Länsimäen ja Hakunilan eriytymisongelmat. Minä en siihen usko. Tikkurilaan ja Aviapolikseen rakennetaan hyviä asuntoja ja molemmille alueille tulee hyviä työpaikkoja lisää ilman ratikkaakin. Kaupunginvaltuustossa vastustin ryhmäni kanssa Vantaan ratikka -hanketta ja olimme sitä mieltä, että olisi kannattanut satsata huomattavasti edullisempiin sähkönivelbusseihin.

Mitä alueiden eriytymisen suhteen Vantaalla voidaan tehdä?

1. 

Näyttää siltä, että pääkaupunkiseudusta on muodostumassa maahanmuuttajien loppusijoituspaikka. Kun näin on, myös valtion on tultava voimallisemmin mukaan talkoisiin. Ei pääkaupunkiseutua voi jättää yksin.

2.

Vantaallekin on kaavoitettava sellaisia alueita, jotka tuovat kaupunkiin hyviä veronmaksajia. Eriytymisen haasteet on otettava tosissaan myös vanhoilla asuinalueilla.

Vantaan viime vuosien ainoa todellinen veroa maksavien muuttajien vastaisku kohdistui Ylästön alueelle, johon on rakennettu paljon omakoti- ja rivitaloja. Kartanonkoski on veroja maksavien muuttajien loistoesimerkki.

Koska Kartanonkosken konsepti onnistui hyvin, Vantaalle on palkattava Pohjoismaiden ylivoimaisesti parhaat arkkitehdit suunnittelemaan Kartanonkoskeakin parempia laajoja asuinalueita. Kyllä Vantaalla on tilaa rakentaa toisin kuin Helsingissä.

3.

Vantaan työpaikkakehitys on viime vuosina ollut hyvää, Aviapolis vetää. Kehitystä on vaalittava kuin kaunista kukkaa, yritysmyötämielisyys on houkuttelevuuden kaiken perusta.

Yrityksiä on saatava myös Myyrmäen suuralueelle, joka tätä rataa vaipuu nukkumalähiöksi. Kun alueella on yrityksiä, sinne muuttaa myös veroja maksavia työssäkäyviä ihmisiä.

4. 

Jos johonkin Myönteisen erityiskohtelun ohjelmalla on satsattava, niin kouluihin. Vain hyvällä koulutuksella ja hyvillä kouluilla voidaan katkaista periytyvä köyhyyden kierre. 

Tehokkainta on lisäresurssien kohdistaminen kouluihin, joissa perheiden sosioekonominen asema on heikko ja maahanmuuttajien osuus on suuri.

5. 

Myyrmäen vapaa pudotus on tunnistettava ja tunnustettava.

Leikkipuistotoiminta takaisin kaikille lapsille

Puistoruokailu toisi tasapuolisemmat puitteet lapsuudella

(Kirkko ja kaupunki 8.7.2016)

Olin tekemässä kaupunginvaltuustossa päätöstä, joka liittyy kaupungin segregaation ehkäisyohjelmaan, johon myös maksuttoman ruokailun kokeilu kuuluu. Koko valtuusto oli ohjelman takana, sillä esimerkkejä huonosta segregaatiosta löytyy vaikkapa lähinaapuristamme Ruotsista. 

Hyvin mielenkiintoista on, että Hesari julkaisi viisi aluetta, joita ei edes kaupunginvaltuutetuille paljastettu: Mikkola, Havukoski, Hakunila, Länsimäki ja Martinlaakso. Perusteluna oli, että muuten segregaation ehkäisyohjelman alueet leimataan. 

Hesarin mukaan alueiden valintaperusteina ovat muun muassa olleet Vantaan keskiarvoa heikompi työttömyysaste, alhainen koulutustaso, pienituloisten suhteellinen osuus sekä väestön sairastavuus (HS 17.1.). 

Listassa ei jostain syystä mainittu ykkösperustetta, alueet ovat maahanmuuttovaltaisia, etenkin Hakunila ja Länsimäki. Listasta puuttuu Myyrmäki, joka vaivihkaa on kasvamassa Vantaan maahanmuuttovaltaisimmaksi alueeksi, minkä huomaa hyvin, kun hyppää Helsinkiin vievään junaan. Lisää maahanmuuttajia hyppää kyytiin Malminkartanosta ja Kannelmäestä. Usein vaunuissa kuulee puhuttavan enemmän muita kieliä kuin suomea.

Ilolan asukasaktiivi Anneli Virtanen on oikeassa, puistoruokailu pitäisi laajentaa Vantaan kaikkiin puistoihin, ilman muuta. Kesäisin on paljon lapsia yksin kotona, kun vanhemmat ovat töissä.

Oli sääli, että Vantaa lopetti leikkipuistotoiminnan. Aamupäivällä lapset saivat olla puistotädin hellässä ja jämäkässä hoivassa. Sillä aikaa kotona oleva äiti tai isä meni kauppaan, teki ruokaa, siivosi tai sitten vain lepäili. 

Sain nauttia leikkipuistotoiminnan eduista, kun kaksi vanhinta lastani olivat pieniä 1980-luvulla. Kolme viimeistä eivät päässeet kyytiin mukaan, koska silloin leikkipuistotoiminta oli jo lopetettu kuten lähineuvolatkin.
Leikkipuistot edustavat yhteisöllisyyttä parhaimmillaan. Vanhemmatkin saivat vertaistukea toisistaan sekä ammattilaisilta, puistotädeiltä ja neuvolan työntekijöiltä. 

Vantaan Kaivokselassa, jossa asuin, samassa piirissä oli koulu, kirjasto ja kirkko, leikkipuisto ja lähineuvola. Kirjasto, leikkipuisto ja lähineuvola lopetettiin, kirkko poltettiin, onneksi sentään koulu säilyi, mutta Kaivokselan yhteisöllisyydestä on enää rippeet jäljellä. Urheilukentän pukukoppikin on suljettu ja lahoaa kasaan.

Olin 1990-luvun lopussa pari vuotta lomautuksia karussa maikkana Helsingin puolella Malminkartanon koulussa. Aivan vieressä oli fantastinen Piianpuisto. Puistossa oli jopa eläimiä kuten hevonen, jota sai hoitaa, kanoja sekä lampaita. Koulun jälkeen pienimmät oppilaat menivät puistoon iltapäivähoitoon. 

Kun olin itse pieni koululainen, muistan hyvin, kun kesällä aina silloin tällöin piipahdimme Tikkurilan Keskuspuistoon kevyelle lounaalle, vaikka äiti oli kotona ja teki kyllä kolmelle pojalleen ruokaa. Kivointa puistossa oli leikkipuistotyöntekijöiden järjestämät leikkituokiot. Kengurukepit olivat 1960-luvulla iso hitti.

* * *

17.1. HS

Vantaa haluaa tarjota heikosti pärjäävien lähiöiden lapsille puistoruokailun – Omakotialueen asukas valitti päätöksestä

Vantaan Ilolan asukasaktiivi Anneli Virtanen on tehnyt oikaisuvaatimuksen lasten maksuttoman puistoruokailun kokeilusta.

Virtasen mielestä puistoruokailua tarvitaan ensi kesänä kaikkialla Vantaalla, ei vain niissä viidessä kaupunginosissa, jotka on valittu myönteisen erityiskohtelun ohjelmaan.

Vantaan kaupunginhallitus hyväksyi joulukuussa kolmivuotisen ohjelman, jonka avulla pyritään tasaamaan hyvinvointieroja eri puolilla kaupunkia. Kohdealueiksi on valittu: Mikkola, Havukoski, Hakunila, Länsimäki ja Martinlaakso.

Alueiden valintaperusteina ovat muun muassa olleet Vantaan keskiarvoa heikompi työttömyysaste, alhainen koulutustaso, pienituloisten suhteellinen osuus sekä väestön sairastavuus.

Virtanen tähdentää, että vähävaraisuutta ja eriarvoisuutta on muuallakin kuin nyt valituilla alueilla. Hän pitää päätöstä perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisena ja katsoo, että se täyttää syrjinnän tunnusmerkistön.

Valituille  alueille muun muassa palkataan lisää työntekijöitä varhaiskasvatukseen ja erityisnuorisotyöhön, parannetaan ympäristöä ja tehostetaan alueen kunnossapitoa, tarjotaan suomen kielen opetusta pitkäaikaistyöttömille ynnä muuta.

Ohjelman kustannukset ovat kaksi miljoonaa euroa vuodessa.

Valtuuston lähetekeskustelun puheeni

www.vantaa.fi

Eilen Vantaan valtuuston kokouksen lopussa oli pitkä lähetekeskustelu. Pidin poikkeuksellisesti jopa kolme kouluaiheista puhetta.

Aluksi oli ryhmien puheenvuorot. Oli mielenkiintoista kuulla yksittäistenkin valtuutettujen puheita.

* * *

Ensimmäisessä puheessa kiinnitin huomiota koulujen sisäilmakorjausten kontrolliin. Ei riitä, että korjataan. Korjausten on myös onnistuttava.

On erittäin hyvä, että olemme saaneet vauhtia sisäilmaongelmista kärsivien koulujen korjaukseen. 

Mutta mistä me tiedämme, ovatko korjaukset onnistuneet? Ennen läheskään aina ei onnistuttu. 

Ei riitä, että todetaan, että nyt koulu on korjattu. Pelkät puheet eivät riitä. Ei riitä, että oletetaan, että korjaus onnistunut. 

Tarvitaan mittari, jonka avulla saadaan selville, onko korjaus onnistunut vai ei. 

Selkeä mittari on, kun määritellään, kuinka moni sisäilmaongelmista kärsivä oppilas pystyy käymään koulua sen korjauksen jälkeen. 

Oirekyselyiden avulla voidaan määritellä, että esim. yhdeksän kymmenestä oppilaasta, joilla on aikaisemmin ollut vaikeuksia tai peräti mahdotonta käydä koulua, voivat nyt sitä käydä. 

90 % takaa sen, että koulun korjausta voidaan pitää onnistuneena. Lopullinen tavoite on tietenkin 100 %. 

Oirekyselyiden pitää olla pysyvä käytäntö. Sisäilmaneuvottelukunnan pitää olla pysyvä käytäntö.

* * *

Toisessa puheessa tartuin polttavan ajankohtaiseen aiheeseen, oppimisen tason laskuun.

Vantaan peruskoulut ovat olleet tasalaatuisen hyviä. Aikaisemmin on tutkittu, että pääkaupunkiseudun koulut ovat Suomen kärkeä, ja mikä hienointa, Vantaan peruskoulut ovat pääkaupunkiseudun kärkeä. 

Oletan, että näin on nytkin. 

Mutta aivan selvästi on nähtävissä, että kuten muuallakin Suomessa, oppilaiden väliset oppimiserot ovat revähtäneet. Varsinkin suuri osa pojista on pudonnut kyydistä. 

Kuten olette huomanneet, oppimiserojen revähtämisestä on julkisuudessa ollut viime aikoina paljon puhetta.

Sitä en tiedä, onko revähtämisen syy kouluissa vai koulua ympäröivän yhteiskunnan muutoksissa. Asiaa ei ole kunnolla keritty tutkiakaan. 

Kokeneet opettajat ovat havainneet, että tärkeiden väliaineiden kuten matematiikan ja äidinkielen osaamisessa on yleisesti selkeitä puutteita. Esim. läheskään kaikilla kuudesluokkalaisilla ei ole kertolaskut hallussa jakolaskuista puhumattakaan.

Ei ole montaa vuotta siitä, kun oppilas lähti yläkouluun, pidettiin selvänä sitä, että oppilas osasi kertotaulut ja jakokulmat. 

Iso käppi on myös lukioon siirryttäessä. 

Näyttää siltä, että osaamista katsotaan sormien välistä.

En esitä ylenmääräistä testausta, mutta olen huomannut, että kouluissa ei enää pidetä keskeisen osaamisen testejä kuten matematiikan Makekoa tai äidinkielen Allua. Kokeet olivat opettajan työkalu opettamisen kehittämiseen. 

Vähintäinkin oppilaiden osaamisen tasoa olisi tutkittava koulun nivelkohdissa kuten kolmannella, kuudennella ja yhdeksännellä luokalla. Kun on kunnolla tutkittu, voidaan tehdä tarvittavat korjausliikkeet.

* * *

Lopussa puutuin lyhyesti vastaanottoluokkien hävittämiseen. Puhe oli spontaani, sisältö oli suurin piirtein kuin alla kirjoitan. Keskustelin asiasta Turun valtuustoseminaarissa sivistystoimenjohtaja Elina Lehto-Häggrothin kanssa.

Vantaallakaan ei ole enää vastaanottoluokkia, joihin maahan tullut lapsi sijoitettiin oppimaan suomen kieltä yhdeksi lukuvuodeksi. Nyt oppilas sijoitetaan kylmiltään tavalliseen luokkaan.

Viime lukuvuoden syksyllä sijaistin Kaivokselan koulun vastaanottoluokassa. Luokassa oli parhaimmillaan parikin opettajaa. Lapset olivat lähes ummikkoja suomen kielen suhteen. Kun keväällä pääsin samaan luokkaan, ihmetykseni oli suuri, kun oppilaat olivat vuodessa oikeasti oppineet suomea. Toiminta oli siis tehokasta, ja opettajat hyviä.

Tänä lukuvuonna sijaistaessani yhtä kuudetta luokkaa, huomasin, että luokkaan oli juuri tullut uusi poika. Siellä hän istui ymmärtämättä mistään mitään. Tietenkin hänkin pikkuhiljaa oppii suomen kielen luonnonmenetelmällä, mutta hidasta se varmasti on. Aikaa menee hukkaan.

Toiminta on nyt julkista heitteillejättöä, kun juuri maahan muuttanut oppilas jää käytännössä yksin. Kielen opettelu on mitä parhainta segregaation ehkäisyä. 

Jos nuori ei osaa suomea, hän syrjäytyy. Kielitaidottoman ihmisen työllistyminen on vaikeaa.

Avioliittoon pakottaminen on kriminalisoitava ja sassiin

Ei tämä näin voi olla.

Toisin kuin muun muassa Ruotsissa ja Norjassa, Suomessa pakkoavioliittoja ei ole kriminalisoitu. On päivänselvää, että laki on saatava aikaiseksi ja pian. Pakkoavioliitto on kaikkia ihmisoikeuksia vastaan.

Suomessa tulee ilmi parikymmentä pakkoaviolittoa vuodessa, muut jäävät piiloon, koska pakolla naitetut tytöt pelkäävät henkensä edestä.

Viranomaisten on rakennettava jonkinlainen nettisivusto, jonka kautta pakkonaitetut uhrit voivat hakea apua Suomen viranomaisilta.

* * *

Pakkoavioliittoja ilmenee Suomessa kymmeniä vuodessa - ”Olin vanhemman miehen leikkikaluna viisi kuukautta” (Iltalehti 6.3.)

* * *

Mia pakotettiin 19-vuotiaana avioliittoon vanhemman miehen kanssa: ”Minua ällötti joka hetki, ja toivoin kuolemaa” (Iltalehti 10.3.)

Ihmisoikeusliitto vaatii hallitusta ryhtymään kiireellisiin toimiin avioliittoon pakottamisen kriminalisoimiseksi.

Ihmisoikeusliitto kerää parhaillaan nimiä vetoomukseen, jossa vaaditaan pakkoavioliiton kriminalisoimista Suomessa rikoslakia muuttamalla. Vetoomus toimitetaan oikeusministeri Antti Häkkäselle (kok). Myös kansanedustaja Olli-Poika Parviainen vaatii toimia pakkoavioliittojen kriminalisoimiseksi. Parviainen jätti aiheesta kirjallisen kysymyksen naistenpäivänä 8. maaliskuuta oikeusministerin vastattavaksi.

Hesari niputtaa Perussuomalaiset laitaoikeistoon

HS 31.5

Lukiessani tiistain aamulehteä hieraisin silmiäni:

Helsingin Sanomien sivulla oli iso kartta, jossa Perussuomalaiset niputettiin tiukasti yhteen eurooppalaisen laitaoikeiston kanssa.

Laitaoikeisto kivunnut hallitukseen kuudessa maassa (HS 31.5)

Journalistiliiton ohjeissa vuodelta 2014 todetaan kohdassa kahdeksan: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 



Toimittaja Virve Kähkönen teki uutista tehdessään virheen, koska hän ei vaivautunut ottamaan selvää Perussuomalaisten aatemaailmasta. Soitto puoluetoimistoon olisi riittänyt. 



Perussuomalaiset on arvopohjaltaan kansallismielinen kristillissosiaalinen vasemmistokeskustalainen työväenpuolue.




Puolueen arvoissa todetaan: Emme usko oikeistolaiseen rahavaltaan emmekä vasemmistolaiseen järjestelmävaltaan. 

Puolueen säännöissä todetaan: Puolueen päämääränä on kristillissosiaaliselta pohjalta koota yhteen ne väestöryhmät, joiden etujen ajamisesta ja tasavertaisesta sosiaalisesta ja taloudellisesta sekä yhteiskunnallisesta asemasta ei ole oikeudenmukaisesti huolehdittu.

Vaikuttaako laitaoikeistolta? 

Dalai-lama: Euroopassa liikaa pakolaisia (mtv.fi 31.5)

Onko dalai-lama laitaoikeistolainen?

Vantaan Perussuomalaiset Myyrmäen Maalaismarkkinoilla

Länsi-Vantaan järkkäreitä, Christian Leikkainen, Kai Reinikainen ja Peter Nyström

Päivässä oli mukavasti pöhinää niin hyvässä kuin pahassakin. Saimme paljon kannustusta tekemiseen, mutta jotkut tulivat huutelemaan takinkäännöstä. Kun asia tarkemmin tiedustelimme, että mistä on oikein kyse, missä kohtaa olemme takkiamme kääntäneet, emme saaneet yhtään kunnon vastausta.

Tuplaselfie, Kai-Ari Lundell ja kansanedustaja Simon Elo

Suurin osa ihmisistä oli PS-politiikan kannalla. Varsinkin hallituksessa noudatettu maahanmuuttopolitiikka sai kiitosta, ymmärrettiin, että ilman Perussuomalaisia ei olisi saatu niin paljon aikaan. 

Mutta oltiin huolissaan heikossa asemassa olevien puolesta niin kuin pitääkin. Työsarkaa riittää.

Oikealta, Juha Malmi, Timo Auvinen, Niilo Kärki, Jaakko Niinistö, Kai Reinikainen, Simon Elo, Peter Nyström, Teijo Kakko

Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku

Kansainvaellukset 400-500 luvuilla, Eurooppa alkoi muotoutua.

(Wikipedia)

Jälkikäteen ajatellen minua harmittaa. 

Edellisten presidentienvaalien viimeisellä kierroksella jätin elämäni ainoan kerran äänestämättä. En kerta kaikkiaan voinut äänestää Kokoomuksen tai Vihreiden ehdokasta.

Olisi pitänyt äänestää Niinistöä, sillä hän on tehnyt niin kuin presidentin pitääkin. Kun astutaan presidentiin virkaan, unohdetaan puoluekirjat. 

Tasavallan presidentin pitää olla koko Suomen kansan presidentti.

Presidentti Niinistö on onnistunut odotuksia paremmin tehtävässään. Presidentin pitää olla arvojohtaja, ja Niinistön puheet ovatkin yleensä olleet arvopuheita.

Vuoden 2016 valtiopäivien avauspuhe oli samalla selkeä linjapuhe:

Käy niin, että pyrkimys hyvään tuottaa kaikille pahaa.

Toivottavasti Eurooppa kuuntelee.

* * *

3.2. Iltalehti

Presidentti Niinistö: Eurooppa ei enää kestä kansainvaellusta 

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on avannut vuoden 2016 valtiopäivät puheellaan. Niinistö aloitti Finlandia-talossa pitämänsä puheensa kertomalla, ettei eduskunta varmasti tiennyt vuosi sitten aloittaessaan, mitä eteen tulee.

Niinistön mukaan Eurooppa ei enää pitkään kestä hallitsematonta kansainvaellusta.

- Käy niin, että pyrkimys hyvään tuottaa kaikille pahaa.

Niinistön mukaan kansainvälisten sopimusten muuttaminen on hidas tapa tuoda tolkkua tilanteeseen. Presidentti totesi puheessaan, että Eurooppa ei voi nyt auttaa niitä, jotka vain hakevat parempaa tai tuntevat olonsa ja tulevaisuutensa kotimaassa vaikeaksi.

- Joudumme pohtimaan, suojellaanko eurooppalaisia arvoja ja ihmisiä ja todellisessa hädässä olevia, vai suojataanko ahtaan tarkasti kansainvälisiä velvoitteita muista seuraamuksista välittämättä.

Niinistö sanoo, että EU:n on nyt tunnustettava tosiasiat ja ryhdyttävä yhteisen rajavalvonnan, muuttoliikkeen hidastuttamisen ja nopeutettujen käännytysten tielle. Samalla pitäisi Niinistön mukaan tunnustaa, että emme kykene täyttämään kaikkia kansainvälisten sopimusten velvoitteita.