Ratikka on Vantaan historian suurin virhe

HS 11.6.2026 

Viime viikolla Helsingin Sanomien paikallistoimittaja Joakim Westren-Doll haastatteli minua, Keskustan Petri Roinista ja Kristillisten Loviisa Kaartokalliota Aviapoliksessa. Kuvat otettiin ratikkatyömaan kohdasta, jossa ratikan ensimmäiset raiteet ovat jo paikoillaan. Hakunilassa haastateltiin Kokoomuksen Mika Kasosta ja Paula Lehmuskalliota.

Me kaikki viisi olemme olleet sitä mieltä, että ratikan rakentaminen on Vantaan taloudelle valtaisa riski. Olemme synkässä talouskurimuksessa, ja ratikan kustannukset ovat kovaa vauhtia menemässä yli miljardin euron. Perussuomalaiset on jo kahdeksan vuotta sitten, kun ratikan suunnittelupäätös tehtiin, varoitellut siitä, että ratikan kokonaiskustannukset tulevat pomppaamaan yli miljardin euron.

Kaupunki on jo nyt velkaa miljardin euron verran, kaupungin tytäryhtiöt toisen mokoman, Velan yhteissumma tulee menemään yli kolmen miljardin euron, joten koroissa ja lainan lyhennyksissä on kaupungilla kovasti punnertamista. 

Yritimme vielä viime keväänä siirtää ratikan rakentamista taloudellisesti parempiin aikoihin, mutta valtuuston ylimääräisessä kokouksessa hävisimme äänestyksen. Kaksi viidesosaa valtuutetuista äänesti rakentamisen siirron puolesta, loput eivät, vaikka viime keväänä oli kristallinselvää, että Vantaa on kovassa talouskurimuksessa. Hesarin jutussa totesin, että kyseessä oli tyhmänrohkea päätös. 

Niin siinä kävi, että ollaan lirissä, jatkaa Lundell.

Pitää ottaa huomioon myös, että Vantaalla on työttömiä noin 20 000. Puolet heistä on pitkäaikaistyöttömiä, jotka ovat olleet työttöminä jo kymmenen vuotta ja heidän työllistämisensä on käytännössä jo mahdotonta.

Kaupunki odottaa maanvoittotuloja lähes 800 miljoonaa euroa seuraavien 40 vuoden aikana. Se siis myy ja vuokraa tontteja reitin varrelta.

Petri Roininen totesi, että tuottolaskelmat ovat pehmeitä. 40 vuotta on järjetön aika tuotto-odotusten suhteen. Muutenkaan ratikkaa ei pidä ajatella tuottavana investointina, vaan liikenneinvestointina.

Kaiken lisäksi ratikka kulkee alueiden läpi, kuten Tikkurila, Kehä kolmosen liepeet ja Aviapolis. Alueet rakennettaisiin 40 vuoden aikana takuuvarmasti ilman ratikkaakin. 

Totesin, että jatkossa kaikki rakentaminen sataa ratikan laariin. Nyt jokainen tönö katsotaan ratikan tuotoksi.

Olen samaa mieltä kuin Paula Lehmuskallio, joka totesi ihan tarkoituksella ei kerrottu, kuinka korkeaksi hinta oli muodostumassa. 

Onhan yleisesti tiedossa, että päätösvaiheessa hankkeet myydään päättäjille monesti alihinnalla. Tyypillinen esimerkki on Apotti. HUS parhaillaan selvittää, kuinka päästään törkykalliista Apotista säädyllisesti irti.

Ratikasta ei päästä enää irti, koska kuokat on lyöty maahan, mm. kallista Tikkurilan alikulkutunnelia rakennetaan paraikaa.

Petri Roininen totesi osuvasti, että juuri tässä hetkessä kaupunki kietaisee myllynkiven kaulaansa.

Toivottavasti onnistumme talouden tervehdyttämisessä niin, ettei kaupunki pulahda Vantaanjoen pinnan alle. Nyt käymme läpi toimialojen säästölistoja ja syksyllä teemme ratkaisut. Leikkaukset tulevat olemaan kovia.

Vihreät ja Vasemmistoliitto ovat jo ilmoittaneet, että heille kyllä käy veronkorotukset. SDP ratkaisee Vantaan veronkorotusten kohtalon. Muut puolueet ovat korotuksia vastaan.

Summa summarum, ratikka on Vantaan historian suurin investointi. Hesarin artikkelin otsikko kertoo ytimekkäästi kaiken ratikan suhteen, se on Vantaan historian suurin virhe.

Hesarin artikkelin kommenteissa sekä Vantaan Puskaradioissa moni ajattelee ratikkaa vain liikennevälineenä, mikä se onkin. Meille ratikka on ennen kaikkea uhkarohkea taloudellinen riski nykyisessä Vantaan kurjassa taloustilanteessa.

Vantaa on tehnyt pahimman virheensä, sanovat ratikan vastustajat | HS.fi

Pientalot pelloile, ei metsiin

Hesari kutsui kaupunginvaltuutetuista minut, Vaula Norrenan, Ida Tammisen ja Mika Kasosen Vallinojan pöpelikköön kuvaa varten. Meitä oli jo aiemmin haastateltu Vantaan pientalokaavoista.

Vantaa tarvitsee kipeästi uusi pientaloalueita. Tutkitusti pientaloalueilta tulee suhteellisesti enemmän verotuloja kuin muualta, ja nyt kaupunki talousahdingossaan tarvitsee hyviä veronmaksajia.

Ongelma on, että pientaloja on kaavoitettu lähimetsiin, jotka kaupungin asukkaat kokevat kaupungin ykkösvetovoimatekijäksi. Vantaan Perussuomalaisten valtuustoryhmä on pitkään taistellut lähimetsien niin Vallinojan metsien kuin Linnaisten, Päiväkummun ja Smedsin metsien puolesta. Ikävää myös on, että Pähkinärinteessä Lammaslammen länsipuolella olevalle palstaviljelyalueelle on suunnitteilla omakotialue. Kyllä Vantaalla riittää peltoa ja turhaa pöpelikköä omakotirakentamiseen.

Olen pitkään puhunut siitä, että Hiekkaharjun aseman itäpuoliset pellot on kaavoitettava pientaloalueeksi aina Hakkilan soramontuille asti. On rakennettava vieläkin vetovoimaisempi puutarhakaupunginosa kuin Kartanonkoski on. 

Hiekkaharjun pellot ovat saavutettavuudeltaan Suomen paras rakentamaton alue rakennettavaksi pientaloille. Alueella on golfkenttä, Rekolanpuro ja Keravanjoki. Maasto on kauniin polveilevaa. Alue sopii monipuoliseen pientalorakentamiseen: townhousea ja omakotitaloja. 

Vantaan Jokiniemeen uusia asuntoja – Vantaan kaupunki ja Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymät kehittävät aluetta yhteistyössä

Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymät ja Vantaan kaupunki allekirjoittavat 22.8. esisopimuksen, jonka mukaan Vantaan kaupunki ostaa seurakunnilta tontin, jossa toimii Ammattiopisto Varian Hiekkaharjun toimipiste. Samalla solmitaan yhteistyösopimus, jonka mukaan seurakuntayhtymien omistama Jokiniemen tontti saa asemakaavan ja sinne rakennetaan uusi asuinalue.

Kerrostaloalueiden paikka on junaratojen varret ja liepeet, Kivistö on kesken, Aviapolis on rakentamatta. Hieno alue on myös Tikkurilan väritehtaiden alue, joka on jo kaavoitettu. Alue rakennetaan neljässä eri vaiheessa, kunhan Tikkurila Oy poistuu alueelta. Jos Hiekkaharjun pellot on Suomen parasta rakentamatonta pientaloaluetta, on Tikkurila Oy:n alue Suomen parasta rakentamatonta kerrostalo- ja townhouse-aluetta.

Lue Hesarin artikkeli alta olevan linkin kautta, mikäli sinulla on Hesarin tunnarit. Laitoin omat haastatteluosat suoraan luettaviksi.

* * *

HS 16.12.2025

Päättäjät muuttivat mielensä Vantaalla: Tontteja pientaloille ei meinaa saada millään

Asuminen|Poliitikkojen mieli muuttui Vantaalla. Pientalotontteja kaivataan, muttei ihan minne tahansa.

”Meillä on jo pitkään ollut slogan, että pientalot pelloille, ei metsiin. Onhan Vantaalla joutomaita ja peltoja vaikka kuinka paljon. Ne arvokkaimmat kulttuurimaisemat ovat kaikkien tiedossa eikä niiden kanssa ole ristiriitaa”, sanoo perussuomalaisten valtuutettu Kai-Ari Lundell.

Lundell kytkee tuoreimpien nurin menneiden pientalokaavojen listaan myös Linnaistenmetsän, jossa kaupunki on jo pitkään yrittänyt tuoda lisätontteja suositun pientaloalueen kupeeseen kaupungin omalle maalle. Parhaillaan on selvityksessä, supistaako vesilain suojelema noro aluetta entisestään.

Lundell taas on jo useita vuosia puhunut Hiekkaharjun aseman itäpuolella sijaitsevista pelloista, jotka ulottuvat Hakkilaan saakka.

Vantaa satsaa lapsiin ja nuoriin

 

Vantaan Talousarvio vuodelle 2024 saatiin eilen valmiiksi. Yleensä budjettineuvotteluissa on mennyt yksi päivä yömyöhään asti, mutta tällä kertaa olimme toisillemme armollisempia kuin ennen. Nyt neuvottelimme kaksi pitkää päivää, yömyöhään ei tarvinnut silmät turvoksissa kukkua. Toivottavasti kaksipäiväisistä neuvotteluista tulee tapa, sillä liian väsyneet neuvottelijat voivat tehdä myös väsyneitä päätöksiä.

Mielenkiintoiseksi neuvottelut teki, että ne olivat neuvottelujen vetäjän, uuden kaupunginhallituksen puheenjohtajan Mika Kasosen sekä uuden kaupunginjohtajan Pekka Timosen ensimmäiset budjettineuvottelut. Molemmat hoitivat hommansa hyvin.

Neuvottelujen linja oli selvä, koska euromääräistä jakovaraa oli vähän. Lisävelkaa ei pidä ottaa, eikä Vantaan tulevaa kuntaveroa 6,4 saa korottaa. Pääkaupunkiseudun kaupungit sekä ympäristökunnat pelaavat tällä hetkellä melkoista avopokeria eli sököä. Helsinki pohtii kuntaveron pudottamista jopa viiteen. Espoo pyöristää kuntaveron sadasosia alas lukuun 5,3. Vantaa pyöristää taas ylös lukuun 6,4. Ympäristökunnat ilmeisesti nostavat kuntaverojaan roimemmin.

Kuten aina budjettineuvottelujen loppuhetkillä yksikään puolue ei ole täysin tyytyväinen lopputulokseen, koska yksikään puolue ei saa koskaan kaikkia tavoitteitaan läpi. Mutta jo neuvottelujen jälkeisen kahvitteluhetken kaikki huomasivat, että lopputulos sittenkin oli kohtuullisen hyvä.

Budjettikirjaan tehtiin tekstimuutoksia tai -lisäyksiä paljon. PS:n tavoitteiden tai arvojen mukaisia lisäyksiä olivat mm:

- Tavoitteena on koululiikunnan lisääminen koulupäivän yhteydessä.

- Elinvoimapalveluiden uudessa toimintamallissa huomioidaan huomioidaan oppisopimuskoulutuksesta tiedottaminen vantaalaisille yrityksille.

- Vantaalle/Vantaalta muuttaville tehdään säännöllisesti vetovoima/pitovoima -kysely.

- Lisäksi selvitään kuutoskaupunkien ja ystävyyskaupunki Huddingen kokemuksia. (segregaation ehkäisy)

- Katujengi-ilmiöstä on tärkeää saada kunnollista tutkimustietoa. (Nuorisotutkimusseura, Itla, THL)

- Lisätään liite kaikista julkisen käyttötalouden investoinneista talousarviokirjaan.

- Toimiala kiinnittää erityistä huomiota erilaisten rakennushankkeiden laadukkaaseen ja kustannustehokkaaseen toteutukseen kiinnittämällä huomiota tilaajaosaamiseen, suunnitteluun sekä valvontaan.

- Vantaan kaupunki panostaa tilaajana harmaan talouden torjumiseen. (työmaatarkastukset)

- Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen laatua.

- Kaupunki luo ohjelmakokonaisuuden ja mittariston jengiytymiskehitykseen ja nuorisoväkivaltaan puuttumiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi.

- Tehdään selvitys 1. luokkalaisten valmistavan opetuksen toimivuudesta ja vaikuttavuudesta.

- Varmistetaan riittävä ohjaus, hankintaosaaminen ja hankintakoulutusta kaikilla toimialoilla.

Viimeisessä korissa neuvoteltiin euromääristä, jakovaraa ei ollut paljon. Läpimenneistä esityksistä kouluruokailun tason nostaminen, maksuttoman puistoruokailun laajentaminen koko kesäksi sekä urheilu- ja liikuntaseurojen avustusten korottaminen olivat myös PS:n esityksiä ja vahvoja tavoitteita. Kannatimme myös muita esityksiä:

- 220 000, Vantaalaisilla varhaiskasvatus- ja koululaisryhmillä jatkuu maksuttomat matkat vuonna 2024. (korvaus HSL:lle)

- 60 000, Variaan palkataan työeläkoordinaattori.

- 130 000, Maksuton puistoruokailu kesän loma-ajoiksi, tarjotaan lämmin ruoka.

- 30 000, Palkataan hankerahoituksen asiantuntija Kasvatuksen ja oppimisen toimialueelle.

- 80 000, Palkataan kaksi KOT-lastenhoitajaa varhaiskasvatukseen.

- 200 000, Lisätään Vantaan teatterin, Tanssiteatteri Raatikon ja Vantaan viihdeorkesterin avustuksia.

- 40 000, Turvataan Kivistön alueen yhteistyö. (Marjaverkko)

- 140 000, Liikunta- ja urheiluseurojen avustuksia korotetaan.

- 100 000, Lisätään lasten- ja nuortenkirjallisuuden määrärahoja ja turvataan kirjastojen sunnuntaiaukioloajat.

- 70 000, Rakennetaan yksi ulkoliikuntasali lisää.

- 100 000, Avataan kaksi nuorisotilaa lisää, järjestöyhteistyö ns. Kolohongan mallin mukaan.

- 300 000, Talousarvioon varataan rahaa kahteen Irlannin mallin mukaiseen katutyöpartioon varhaisen puuttumisen ja interventiotyön vahvistamiseksi.

- 200 000, Parannetaan ennaltaehkäisevää nuoriso- ja yhteistyötä. 

- 1 000 000, Jatketaan lisärahoitusta kouluruokailun kehittämiseen, ohjelma huomioidaan myös vuoden 2025 kehityksessä. Palautteen perusteella kouluruokailua kehitetään edelleen. Kaupunginjohtaja lupasi tulla mukaan kouluruokatalkoisiin.

Paljon rahaa, muistaakseni 59 miljoonaa euroa, menee katujen ja puistojen korjausvelan vähentämiseen, mm. surkeassa kunnossa olevaa Tikkuraittia parannetaan.

Erittäin merkittävä summa tulee valtiolta, koulutuksellisen tasa-arvon ns. KOTA-raha 6,9 miljoonaa euroa. 

Yritimme kovasti saada segregaatioalueiden koulujen perusopetusryhmien koon alentamista maksimissa 16 oppilaaseen, jotta opettajilla olisi kunnolla aikaa lasten opettamiseen ja kasvattamiseen. Esitykseen suhtauduttiin myönteisesti, mutta rahaa ei siihen löytynyt. Kasvatuksen ja oppimisen toimiala lupasi tehdä pitkän aikavälin suunnitelman tai toimenpideohjelman segregaation vähentämiseksi. Ehkä jossain vaiheessa saamme ryhmäkokojen maksimikokoa pienennettyä.

Emme saaneet läpi uutta, puolueetonta ratikkatutkimusta, jonka avulla olisi tehty ratikan kannattavuuslaskelmat uudelleen. Emme ole olleet tyytyväisiä oikeastaan yhteenkään aikaisempaan ratikkaselvitykseen.