Oman kielen opetuksesta luovuttava

 

Helsingissä on harrastettu eri syistä koulushoppailua jo pitkään. 

Kun opetin Malminkartanon koulussa vuosina 1998-2000, jo silloin puhuttiin paljon koulushoppailusta: painotetusta opetuksesta ja erikoisluokista. Osa vanhemmista halusi kouluun, jossa opetetaan enemmän esim. liikuntaa tai musiikkia. Uusia kouluja perustettiin erilaisin painotuksin, mikä lisäsi entisestään koulushoppailua. 

Joissakin painotetun opetuksen kouluista järjestettiin jopa pääsykokeita, jotka ovat peruskoulun hengen vastaisia. Räikein esimerkki oli koulu, joka oli erikoistunut mediaan, pääsykokeessa painotettiin suomen kieltä, mikä käytännössä torppasi vieraskieliset lapset.

Vaikka Malminkartanon koulu oli kiva lähiökoulu, palasin takaisin Vantaalle opettamaan, koska en pitänyt Helsingin erottelevaa tapaa järjestää peruskoulun opetustaan hyvänä.

Kotikaupungissani Vantaalla on koko ajan ollut käytössä vahva lähikouluperiaate. Meillä on  vain musiikkia sekä englannin- ja ruotsinkieliä painottavia luokkia.

Koulushoppailukeskustelu pompahti rajusti, kun Helsinki päätti, että Puu-Myllypurosta siirretään oppilaita Itäkeskuksen kouluun, jossa yli puolet oppilaista on vieraskielisiä. Asia on herättänyt valtavasti huolta Puu-Myllypuron lapsiperheissä. 

Vaikka lasten siirtoa perustellaan sillä, että siirrolla pyritään tasamaan koulujen oppilasmääriä, taustalla on vahvasti ns. segregaation ehkäisy. On selvää, että silloin Puu-Myllypuron lasten vanhemmat ovat huloissaan lastensa tulevaisuudesta.

Lapset eivät voi olla väline segregaation ehkäisyyn. Helsingin on korjattava virheensä muulla tavoin.

Pitää muistaa, että vanha sananlasku seura tekee kaltaisekseen, pitää edelleen paikkansa. Kun luokassa valtaosa oppilaista on vieraskielisiä, opetuksessa joudutaan junnaamaan suomen kieltä koko ajan mm. eri oppiaineiden suomenkielisten käsitteiden kanssa. Junnaaminen vie aikaa muusta opetuksesta, ja suomenkielinen lapsi voi helposti turhautua.

Suomenkielisten lasten puheisiin tarttuu elementtejä monista kielistä, joten suomen kielen hallitseminen taantuu. Voidaan puhua monietnisestä kielestä, jossa on elementtejä esim. arabiasta, somaliasta tai englannista. Ko. slangi ei ole enää suomen kieltä, vaan jotain aivan muuta.

Vanhemmat haluavat aina lastensa parasta. Otan itseni esimerkiksi. Asun alueella, jonka kouluissa on vain vähän vieraskielisiä lapsia. Kun vieraskielisiä lapsia on vähän, he sopeutuvat hyvin valtakulttuuriin suomen kieltä myöten.

Ennen kuin nuorimmat lapseni menivät kouluun hätkähdin, kun lapseni olivat joutumassa naapurialueelle olevaan päiväkotiin, jonka henkilökunta irtisanoutui joukolla ja lähti muualle töihin. Päiväkodissa oli ilmennyt pahoja käyttäytymishäiriöitä, valtaosa lapsista oli maahanmuuttajataustaisia. Laitoin lapseni lähellä olevaan yksityiseen päiväkotiin.

Vantaan vieraskielisistä seiskaluokkalaisista lapsista yli kaksi kolmasosaa ei ymmärrä lukemaansa suomen kielellä. Jos ei osaa suomen kieltä, oppiminen on mahdotonta. Ammattioppilaitoksessa tai lukiossa tulee seinä vastaan. Meillä on jo nyt riittävästi syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, joilla ei ole opiskelu- tai työpaikkaa.

Perusopetuslaki ei velvoita kuntia järjestämään järjestämään oman kielen opetusta vieraskielisille lapsille, kuten vaikkapa arabiaa, somaliaa tai venäjää. Oman kielen opetus on tehotonta ja se vie paljon resursseja. Suomen lisäksi vastaavanlaista oman kielen opetusta Euroopassa on vain Ruotsissa, Norjassa ja Itävallassa.

Keväällä esitin kaupunginvaltuuston puhujapöntöstä, että oman kielen opetuksesta olisi luovuttava. Vapautuva resurssi, tai edes osa siitä, olisi suunnattava vieraskielisten lasten suomen kielen opetukseen. Suomen kielen vahva osaaminen on avain integroitumiseen.

Blogikirjoitukseni aiheesta 25.5.2026:

Vantaan kaupunkistrategian 2022-2025 valtuustopuheeni

On hyvä, että oman kielen opetuksen lakkauttaminen on noussut puheeksi sosiaalisessa mediassa.

Onko kukaan ajatellut, kuinka raju kielipaletti vieraskielisille lapsilla on? Havahduin asiaan, kun joskus vuosituhannen alussa kuudennelle luokalleni tuli arabiankielinen poika kesken lukuvuoden. Yhtäkkiä hänen lukujärjestykseensä pelmahti kolme kieltä lisää, suomi, ruotsi ja englanti.

Teemme syksyllä kaupunginvaltuustossa oman kielen opetuksen luopumisesta ryhmäaloitteen.

Lisäys, niin helppo ymmärtää, kuinka paljon resursseja Vantaalla oman kielen opetukseen menee:

Lukuvuonna 2025-26 opetettavat kielet Vantaalla:

albania, arabia, bengali, bulgaria, dari, englanti, espanja, hindi, indonesia, italia, kiina (mandariini), kreikka, kurdi (sorani), nepali, persia/ farsi, portugali, puola, ranska, romania, saksa, somali, swahili, tamili, thai, turkki, ukraina, urdu, uzbekki, venäjä, vietnam, viro

= yli 30 kieltä

Vantaan kotimaan muuttovetovoima sakkaa

Klikkaa kuvaa suuremmaksi.

"Suurista kaupungeista muuttotappiota kotimaasta kärsivät mm. Lappeenranta (-932), Vantaa (-744), Jyväskylä (-608), Vaasa (-386) ja Oulu (-366) - Timo Aro, Facebook 26.7.2026

* * *

Kuntatutkija Timo Aro osaa kansantajuistaa komeasti maan muuttoliikettä graafisesti. Säännöllisin väliajoin hän postaa 12 kuukauden tilanteen: 

https://www.facebook.com/photo/?fbid=10246272543454663&set=a.1543698319562

Vantaan muuttotappio on miinus744 asukasta. Kun tarkemmin kuvaa katsoo, huomataan, että ulkomailta muutossa Vantaa on sijalle seitsemän, plus 916 asukasta.

Vantaan kaupunginvaltuusto on ajat sitten antanut kaupungille tehtäväksi laatia pois muuttaneille kysymyspatteri, mistä näkyisi ainakin miksi on muutettu pois ja mihin on muutettu. Kysymyspatteria ei näy, ei kuulu, joten päättäjät eivät saa riittävää tietoa kaupungin kehittämiselle.

Oletettavaa on, että Vantaalta muuttaa paljon kantasuomalaisia asukkaita kehyskuntiin, kuten Nurmijärvelle ja Tuusulaan.

Sinänsä en pidä pahana, kun holtiton muutto Vantaalle on tyrehtynyt. 1970-luvun alusta lähtien muuttoliike Vantaalle on ollut niin hurjaa, ettei kaupunkikehitys palveluineen aina ole pysynyt perässä. On pitänyt rakentaa infraa, kouluja ja päiväkoteja. Muistan hyvin, kun silloin sanottiin rakennettujen koulujen elinkaari on 40 vuotta. Monta 1970-luvun hullujen vuosien koulua onkin homehtunut ja purettu.

Vuodesta 2015 lähtien kaupunkiin muutto on tullut pääasiassa ulkomailta, mikä näkyy erityisesti Myyrmäessä, joka on vaipunut ällistyttävän nopeasti segregaatioalueeksi.

Syitä Vantaalle muuttoon on useita:

1. Maahanmuutto Suomeen yleensä. 

2. Maahanmuuttajat, kuten muissakin Euroopan maissa, haluavat muuttaa suuriin kasvukeskuksiin, koska sieltä on pieni mahdollisuus saada töitä. 

3. Toisaalta ko. alueilla on jo valmiiksi erikielisiä yhteisöjä, joihin on helppo integroitua, mikä samalla vastaavasti lisää segregaatiota.

4. Vantaalle on vimmatusti rakennettu kerrostaloja, jotka koostuvat pääasiassa pienistä yksiöistä ja kaksioista. Asuntosijoittajat ovat sitten vuokranneet niitä eteenpäin. Vuokrat ovat hieman halvempia kuin Helsingissä. Perussuomalaiset on pitkään ja johdonmukaisesti vastustanut ko. kehitystä.

Vantaan pitäisi siirtyä hallittuun ja maltilliseen kasvuun.

Tällä hetkellä asuntorakentaminen Vantaalla on lähes nollassa. On monia tyhjiä kerrostalotontteja, jotka odottavat rakentamista.

Hyvä niin, sillä on syytä hetken pysähtyä ja hengähtää ja miettiä, kannattaako kaupunkia kehittää samaan tahtiin kuin ennen. Asukkaiden tuoma verotuotto ei ole sellaista kuin on odotettu, häviämme Espoolle ja kehyskunnille kirkkaasti.

Selvitysten mukaan suurin verotuotto tulee pientaloalueilta. Looginen johtopäätös on silloin, että pitää rakentaa lisää houkuttelevia pientaloalueita, kuten vaikkapa Kartanonkoski. Olen ihmetellyt koko ajan, jos me kerran tiedämme tuottavan konseptin rakentaa pientaloalueita, miksi me emme sitten tee niin?

Perussuomalaiset on korostanut pientaloalueiden merkityksestä koko sen ajan, kun olen ollut kaupunginvaltuutettu eli kohta yhdeksän vuotta. Aluksi puheet menivät kuuroille korville. Meille vastattiin, että pitää rakentaa monimuotoisia alueita. Ei niistä sellaisia tullut, vaan hyvin yksipuolisia ja maahanmuuttovaltaisia. 

Onneksi muutkin puolueet ovat tulleet Perussuomalaisten kannalle, että pientaloalueita on kaavoitettava ja rakennettava. Pientaloalueet on rakennettava pelloille, sillä niitä Vantaalla riittää. Ei suuri Vantaa keskellä pääkaupunkiseutua voi olla enää mikään maalaispitäjä. Vantaalaiset rakastavat lähimetsiään, niitä on suojeltava. Tehdyn kyselyn mukaan lähimetsät ovat Vantaan ykkösvetovoimatekijä. Metsiä on suojeltava.

Vantaan on huolehdittava nyt siitä, että saamme kaupunkiin lisää tolkullisia veronmaksajia. Kaupunginvaltuustossa minulta on muutaman kertaan kysytty, että millainen se hyvä veronmaksaja oikein on. Olen vastannut silloin, että hyvä veronmaksaja on sellainen, että hän ylipäätään maksaa veroja. Vantaalla on työttömiä vaikka muille jakaa, lähes 20 000, joista noin puolet on pitkäaikaistyöttömiä.

Luokkakoko maksimissaan 18 oppilaaseen

18.2.2025

Lehtikirjoitus Vantaan Sanomiin

Vantaan peruskoulujen luokkakokomaksimi 18 oppilaaseen

STT:n uutisen (18.2.2025) mukaan yhdeksän kymmenestä opettajasta katsoo työn vaativuuden lisääntyneen uransa aikana. Kyselyyn vastanneiden mukaan lisääntynyt lasten ja nuorten pahoinvointi kasvattaa työn vaativuutta.

Koulut ovat aivan eri tilanteessa kuin 20 vuotta sitten. Työ on aiempaa paljon haastavampaa.

Oppilaiden osaamistaso eri oppiaineissa on laskenut selvästi. Erityisesti pojat ovat vaaravyöhykkeessä, noin joka kolmannen ysiluokkalaisen pojan lukutaito on tokaluokkalaisen tasolla. He eivät ymmärrä lukemaansa. Kun oppilas ei ymmärrä lukemaansa, oppimisen eväät on syöty. Syrjäytymiskierteen ensimmäinen askel on otettu, ja jatko-opintomahdollisuudet kaventuvat.

Eläkkeellä olevana opettajana olen kauhuissani nopeasta oppisen tason laskusta. Suomi on liukumassa kovaa vauhtia oppimisen mallimaasta mutasarjaan.

Vantaan peruskoulujen erityispiirre on vieraskielisten lasten suuri määrä. Erityisesti segregaatioalueiden koulujen opettajilta vaaditaan paljon, kun lapsille opetetaan suomen kieltä.

Peruskoulun luokkakokoja on pienennettävä maksimikokoon 18 oppilasta.

Segregaatioalueiden koulujen luokkien maksimikoko pitää olla 16 oppilasta, eikä sekään yksistään riitä. Luokan- tai aineenopettajan tukena pitää luokassa vuorotellen olla erityisopettaja tai S2-opettaja.

On selvää, että luokkakojen pienentäminen maksaa paljon. Mutta vielä enemmän maksaa, jos emme tee mitään. Valtiontalouden tarkastusviraston arvion mukaan jokainen syrjäytynyt nuori maksaa elämänsä aikana yhteiskunnalle noin 1,2 miljoonaa euroa.

Kannattaa maksaa etukäteen vähemmän kuin jälkikäteen enemmän. Kyse on ennaltaehkäisystä.

Vantaalla emme voi madaltaa luokkakokoja kaikissa kouluissa yhtä aikaa. Aloitetaan vaikka yhdestä koulusta, jossa eniten oppimisen ongelmia. Jatketaan sitten luokkakokojen pienentämistä rahavarojen mukaan.

Peruskoulun luokkakokojen alentamisesta on kaupungin talousarvioneuvotteluissa keskusteltu jo muutaman vuoden ajan. Seuraavan syksyn neuvotteluissa on keskusteltava tosissaan. On katsottava, mistä tarvittava raha löytyy vaikka pieneenkin alkuun.

Rahanjaossakin kyse on aina arvovalinnoista.

 

Kai-Ari Lundell (ps)

luokanopettaja

kaupunginvaltuutettu

kaupunginhallituksen jäsen

Vantaa satsaa lapsiin ja nuoriin

 

Vantaan Talousarvio vuodelle 2024 saatiin eilen valmiiksi. Yleensä budjettineuvotteluissa on mennyt yksi päivä yömyöhään asti, mutta tällä kertaa olimme toisillemme armollisempia kuin ennen. Nyt neuvottelimme kaksi pitkää päivää, yömyöhään ei tarvinnut silmät turvoksissa kukkua. Toivottavasti kaksipäiväisistä neuvotteluista tulee tapa, sillä liian väsyneet neuvottelijat voivat tehdä myös väsyneitä päätöksiä.

Mielenkiintoiseksi neuvottelut teki, että ne olivat neuvottelujen vetäjän, uuden kaupunginhallituksen puheenjohtajan Mika Kasosen sekä uuden kaupunginjohtajan Pekka Timosen ensimmäiset budjettineuvottelut. Molemmat hoitivat hommansa hyvin.

Neuvottelujen linja oli selvä, koska euromääräistä jakovaraa oli vähän. Lisävelkaa ei pidä ottaa, eikä Vantaan tulevaa kuntaveroa 6,4 saa korottaa. Pääkaupunkiseudun kaupungit sekä ympäristökunnat pelaavat tällä hetkellä melkoista avopokeria eli sököä. Helsinki pohtii kuntaveron pudottamista jopa viiteen. Espoo pyöristää kuntaveron sadasosia alas lukuun 5,3. Vantaa pyöristää taas ylös lukuun 6,4. Ympäristökunnat ilmeisesti nostavat kuntaverojaan roimemmin.

Kuten aina budjettineuvottelujen loppuhetkillä yksikään puolue ei ole täysin tyytyväinen lopputulokseen, koska yksikään puolue ei saa koskaan kaikkia tavoitteitaan läpi. Mutta jo neuvottelujen jälkeisen kahvitteluhetken kaikki huomasivat, että lopputulos sittenkin oli kohtuullisen hyvä.

Budjettikirjaan tehtiin tekstimuutoksia tai -lisäyksiä paljon. PS:n tavoitteiden tai arvojen mukaisia lisäyksiä olivat mm:

- Tavoitteena on koululiikunnan lisääminen koulupäivän yhteydessä.

- Elinvoimapalveluiden uudessa toimintamallissa huomioidaan huomioidaan oppisopimuskoulutuksesta tiedottaminen vantaalaisille yrityksille.

- Vantaalle/Vantaalta muuttaville tehdään säännöllisesti vetovoima/pitovoima -kysely.

- Lisäksi selvitään kuutoskaupunkien ja ystävyyskaupunki Huddingen kokemuksia. (segregaation ehkäisy)

- Katujengi-ilmiöstä on tärkeää saada kunnollista tutkimustietoa. (Nuorisotutkimusseura, Itla, THL)

- Lisätään liite kaikista julkisen käyttötalouden investoinneista talousarviokirjaan.

- Toimiala kiinnittää erityistä huomiota erilaisten rakennushankkeiden laadukkaaseen ja kustannustehokkaaseen toteutukseen kiinnittämällä huomiota tilaajaosaamiseen, suunnitteluun sekä valvontaan.

- Vantaan kaupunki panostaa tilaajana harmaan talouden torjumiseen. (työmaatarkastukset)

- Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen laatua.

- Kaupunki luo ohjelmakokonaisuuden ja mittariston jengiytymiskehitykseen ja nuorisoväkivaltaan puuttumiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi.

- Tehdään selvitys 1. luokkalaisten valmistavan opetuksen toimivuudesta ja vaikuttavuudesta.

- Varmistetaan riittävä ohjaus, hankintaosaaminen ja hankintakoulutusta kaikilla toimialoilla.

Viimeisessä korissa neuvoteltiin euromääristä, jakovaraa ei ollut paljon. Läpimenneistä esityksistä kouluruokailun tason nostaminen, maksuttoman puistoruokailun laajentaminen koko kesäksi sekä urheilu- ja liikuntaseurojen avustusten korottaminen olivat myös PS:n esityksiä ja vahvoja tavoitteita. Kannatimme myös muita esityksiä:

- 220 000, Vantaalaisilla varhaiskasvatus- ja koululaisryhmillä jatkuu maksuttomat matkat vuonna 2024. (korvaus HSL:lle)

- 60 000, Variaan palkataan työeläkoordinaattori.

- 130 000, Maksuton puistoruokailu kesän loma-ajoiksi, tarjotaan lämmin ruoka.

- 30 000, Palkataan hankerahoituksen asiantuntija Kasvatuksen ja oppimisen toimialueelle.

- 80 000, Palkataan kaksi KOT-lastenhoitajaa varhaiskasvatukseen.

- 200 000, Lisätään Vantaan teatterin, Tanssiteatteri Raatikon ja Vantaan viihdeorkesterin avustuksia.

- 40 000, Turvataan Kivistön alueen yhteistyö. (Marjaverkko)

- 140 000, Liikunta- ja urheiluseurojen avustuksia korotetaan.

- 100 000, Lisätään lasten- ja nuortenkirjallisuuden määrärahoja ja turvataan kirjastojen sunnuntaiaukioloajat.

- 70 000, Rakennetaan yksi ulkoliikuntasali lisää.

- 100 000, Avataan kaksi nuorisotilaa lisää, järjestöyhteistyö ns. Kolohongan mallin mukaan.

- 300 000, Talousarvioon varataan rahaa kahteen Irlannin mallin mukaiseen katutyöpartioon varhaisen puuttumisen ja interventiotyön vahvistamiseksi.

- 200 000, Parannetaan ennaltaehkäisevää nuoriso- ja yhteistyötä. 

- 1 000 000, Jatketaan lisärahoitusta kouluruokailun kehittämiseen, ohjelma huomioidaan myös vuoden 2025 kehityksessä. Palautteen perusteella kouluruokailua kehitetään edelleen. Kaupunginjohtaja lupasi tulla mukaan kouluruokatalkoisiin.

Paljon rahaa, muistaakseni 59 miljoonaa euroa, menee katujen ja puistojen korjausvelan vähentämiseen, mm. surkeassa kunnossa olevaa Tikkuraittia parannetaan.

Erittäin merkittävä summa tulee valtiolta, koulutuksellisen tasa-arvon ns. KOTA-raha 6,9 miljoonaa euroa. 

Yritimme kovasti saada segregaatioalueiden koulujen perusopetusryhmien koon alentamista maksimissa 16 oppilaaseen, jotta opettajilla olisi kunnolla aikaa lasten opettamiseen ja kasvattamiseen. Esitykseen suhtauduttiin myönteisesti, mutta rahaa ei siihen löytynyt. Kasvatuksen ja oppimisen toimiala lupasi tehdä pitkän aikavälin suunnitelman tai toimenpideohjelman segregaation vähentämiseksi. Ehkä jossain vaiheessa saamme ryhmäkokojen maksimikokoa pienennettyä.

Emme saaneet läpi uutta, puolueetonta ratikkatutkimusta, jonka avulla olisi tehty ratikan kannattavuuslaskelmat uudelleen. Emme ole olleet tyytyväisiä oikeastaan yhteenkään aikaisempaan ratikkaselvitykseen.

Vantaan myönteisen erityiskohtelun ohjelmasta

Vantaan Sanomat 23.11.2022

Vantaan Perussuomalaisten kannanotto kaupungin myönteisen erityiskohtelun ohjelmaan löytyy päivän Vantaan Sanomista.

Juttua varten minua haastateltiin puhelimitse.

Mielestämme on pelattu napeilla ja osin kohteisiin, joiden tehoa ei ole mitattu tai edes pystytä mittamaan. Perussuomalaiset panostaisivat kunnolla segregaatioalueiden kouluihin luokkakokoa alentamalla. Koulutuksen teho on mitattavissa.

#segregaatio #perussuomalaiset #Vantaa

Vantaan kouluväkivallanteoista

Minulta on kyselty paljon parista Itä-Vantaan vakavasta kouluväkivaltatapauksesta, jotka sattuivat Havukosken ja Kytöpuiston kouluissa. Väkivallanteot ovat saaneet kovasti julkisuutta, koska Kytöpuiston teko laitettiin nettiin kiertämään.

Todettakoon, että olen toiminut Vantaalla luokanopettajana 36 vuotta ja nyt eläkkeellä ollessani olen sijaistanut viidettä vuotta Lounais-Vantaan kouluissa lähellä Espoon ja Helsingin rajoja.

Olen myös kaupunginvaltuutettu ja Opetuslautakunnan jäsen. Voin olla oman kaupunkini Opetuslautakunnan jäsen, koska en ole enää vakituisessa virkasuhteessa, vaan olen keikkatyöläinen. Opetuslautakunta ei ole vielä kokoontunut väkivallantekojen jälkeen, mutta varmaa on, että asiasta tullaan seuraavassa kokouksessa puhumaan paljon. 

En ole jäsen Opetuslautakunnan yksilöasiain jaostossa, jossa käsitellään mm. kouluissa tapahtuneita väkivallantekoja yksityiskohtaisesti nimineen kaikkineen. Jaos perustettiin sen jälkeen, kun koulujen johtokunnat lopetettiin. Johtokunnat käsittelivät esim. koulusta erottamiset, nyt sen tekee Opetuslautakunnan yksilöasiain jaos, kokoukset ja pöytäkirjat ovat luonnollisesti täysin salaisia.

En tiedä yksityiskohtia kummastakaan Vantaan väkivallanteosta. Kaikki mitä tiedän, olen lukenut lehdistä tai netistä, ja kaikenmaailman sosiaalisen median postauksiin ei ole luottamista.

Tutkimustulosten mukaan lasten ja nuorten väkivalta on vähentynyt koko ajan, mikä näkyy kouluissa. Välituntisin harvoin joutuu enää tappeluita setvimään, mikä oli hyvin yleistä, kun aloitin opettajan työt 1980-luvun alussa. 

Lounais-Vantaan kouluissa, joissa nyt sijaistan, olen neljän vuoden aikana törmännyt yhteen kovaan tappeluun, silloin lyötiin todella lujaa. Onneksi olin aivan lähistöllä ja sain tappelun loppumaan, kun sanoin tiukasti, että nyt loppuu. Nahistelutilanteita näkee silloin tällöin.

Yleisesti ottaen myös koulukiusaaminen on vähentynyt. On harhaluulo, että kiusaaminen saadaan kouluissa tai työpaikoilla täysin loppumaan. Mutta oleellista on, että kiusaamismäärät saadaan mahdollisimman lähelle nollaa.

Onneksi kiusaamis- ja väkivaltatapausten ilmoittamiskynnys on madaltunut. Salailu tai häpeily on vähentynyt, lapsetkin uskaltavat kertoa asioista vanhemmilleen tai opettajilleen.

Ongelma on, että pääkaupunkiseudulla alueet ovat alkaneet eriytyä, tietenkin niin käy myös kouluille. Keskiluokka on hiljalleen alkanut vältellä isoja vuokrakerrostaloalueita, joissa asuu paljon myös vieraskielisiä perheitä. Esim. nyt esillä olleet vantaalaiset koulut Havukoski ja Kytöpuisto sijaitsevat Havukoskella. 

Havukoski on yksi Vantaan kaupunginosista, jotka saavat tukea ns. segregaation ehkäisyyn. Muut tukea saavat alueet ovat Länsimäki, Hakunila, Mikkola ja Martinlaakso. Alueet eivät ole raunioituneita ghettoja, vaan tavallisia kerrostalolähiöitä luonnon keskellä. Myös Myyrmäki on vapaassa pudotuksessa, vaikka sinne ei kaupungin segregaation ehkäisytukea jaetakaan. Tähän mennessä tuki on ollut kosmeettista, ehkä parasta on ollut, että joihinkin kouluihin on voitu palkata lisätyövoimaa.

Ko. alueiden kouluissa on aivan yhtä hyviä opettajia kuin muissakin Vantaan tai Suomen kouluissa. Kansainvälisten vertailujen mukaan suomalainen opettajien koulutus on aivan maailman kärkiluokkaa, ja koulutus tuottaa tasalaatuisen hyviä opettajia. Toisin kuin monissa muissa maissa, opettajienkoulutus vetää nuorisoa puoleensa, ja pyrkijöitä on hyvin paljon.

Aamu-Hesarissa oli hieno artikkeli, mitä Helsinki aikoo tehdä Kontulan suhteen, kannattaa klikata ja lukea:

Helsinki suunnittelee Kontulaan niin isoa muutosta, ettei aluetta enää tuntisi entiseksi (HS 29.9.2020)

On paljon puhuttu, että Vantaa on palkkaamassa Kytöpuiston koululle vartijoita. Vartija on uusi ammattinimike tavallisille kouluisännille, koska kouluisännillä ei ole lain mukaan oikeutta tutkia valvontakameroita. Vartijat eli entiset kouluisännät on koulutettu niin, että heillä on nyt oikeus tutkia valvontakameroita.

Kytöpuiston rehtorin päätä on vaadittu vadille, koska hän ei ole tuonut nimiä tai väkivaltatapauksen yksityiskohtia julkisuuteen. Lain mukaan hän ei saa niin tehdä, koska koululla on salassapitovelvollisuus. Ei oppilaiden nimiä tai heidän selkkauksiaan saa julkisesti levitellä. Repostelu ei kuulu opettajan etiikkaakaan.

Jos kiinnostaa, lue:

Opettajan ammattietiikka ja eettiset periaatteet (OAJ:n julkaisu)

Yleisen oikeustajun mukaan ei voi ymmärtää, miksi kiusattu kiusaamisen pelosta voi jäädä kotiin, kun kiusaaja saa käydä koulua. Pahimmassa tapauksessa kiusattu voi vaihtaa koulua. 

Rehtorin pitää voida evätä väkivaltaa tehneeltä oikeus tulla kouluun – OAJ perää päättäjiltä toimia kiusaamista vastaan

Mitä voidaan tehdä, jotta kiusaaminen saadaan loppumaan?

Kiusaaja pitää panna määräajaksi pois koulusta ja pahimmat kiusaajat on laitettava toiseen lähikouluun. Silloin kiusaaja viimeistään tajuaa, että nyt on tullut raja vastaan, kiusaaminen on lopetettava siihen paikkaan.

Vakavat koulukiusaamistapaukset tai -väkivallanteot on AINA ilmoitettava poliisille.

Ennaltaehkäisy on tärkeintä kiusaamisen torjunnassa.

Kiusaamiseen on puututtava heti ja tiukasti. Jo päiväkodissa on vaadittava lapsilta, että kiusaaminen on kiellettyä, ja että toista lasta ei saa lyödä tai potkia.

Opetusryhmät eivät saa olla liian isoja. Kiusaajat löytävät toisensa helpommin isossa luokassa kuin pienessä. Luokkakokoja ei saa enää paisuttaa. 

Nyky-inkluusio pitää häiriköt ja kiusaajat normiluokissa. On vakavasti harkittava tarkkailuluokkien paluuta. Koulun on taattava koskemattomuus ja työrauha kaikille oppilaille.

Opetuksessa on painotettava nykyistä enemmän sosiaalisia taitoja ja hyvekasvatusta. Tavoitteena on kasvattaa nuorisosta vastuuntuntoisia kansalaisia. Iloiseen, hyviä tapoja korostavaan opetukseen tulee pyrkiä yhteistyössä huoltajien kanssa. 

Kouluihin olisi hyvä palkata erityisnuorisotyöntekijöitä, jotka voivat tukea lapsia kokonaisvaltaisesti sekä koulussa että vapaa-aikana koulun jälkeen.

Vantaan västö kasvaa rajusti. Nyt kohta joka neljäs peruskoululainen on vieraskielinen, varhaiskasvatuksessa joka kolmas. On laskettu, että v. 2050 joka toinen vantaalainen on vieraskielinen.

Jos mitään ei tehdä, Vantaallekin muodostuu Ruotsin mallin mukaisia ongelmalähiöitä, joihin poliisitkaan eivät uskalla mennä. On ehkäistävä jengiytymisen kehitys, kierre on katkaistava jo alakouluista.

Lopuksi on todettava, että koulu ei ole yhteiskunnan automaatti, joka ratkaisee kaikki mahdolliset ongelmat. Ei koululla ole siihen resurssejakaan. Koulun pääasiallinen tehtävä on opettaa lapsia ja nuoria ja kasvattaa heistä vastuullisia kansalaisia yhdessä vanhempien kanssa. Päävastuu lasten kasvattamisessa on tietenkin vanhemmilla, lasten kasvatusta ei voi eikä saa ulkoistaa.

Pääkaupunkiseudun alueellinen eriytyminen on surullinen asia ja jatkuu

Klikkaa suuremmaksi.

Moni kunta on riippuvainen pienen joukon maksamista veroista – HS kertoo, mitkä alueet kantavat kuntasi verotaakan ja kuinka suuren osan asuinalueesi veroista juuri sinä maksat (HS 19.5.2020)

Kukaan ei halua asua huono-osaiseksi leimaantuvalla alueella, mutta siitä huolimatta segregaatiokehityksestä on puhuttava (Petteri Niskanen 18.5.2020)

Hesarin grafiikka hätkähdytti etenkin Myyrmäen osalta.

Ensimmäisen kerran törmäsin täysillä sanaan segregaatio ollessani pari vuotta töissä Helsingissä v. 1998-2000. Kun Vantaalla alettiin lomauttaa opettajia, piirsin silloisesta asuinpaikastani Kaivokselasta muutaman kilometrin ympyrän ja soitin lähimpään eivantaalaiseen kouluun. Koulu oli Malminkartanon koulu, puheluun vastasi silloinen hieno rehtori Matti Waitinen, joka nykyään toimii Pelastuskoulun rehtorina. 

Aloitin puhelun kysymällä, terve, täällä puhuu 40-vuotias vantaalainen luokanopettaja Kai-Ari Lundell, osaan pitää luokan myös järjestyksessä, kelpaako?

Matti Waitinen vastasi, kyllä kelpaa.

Kun olin töissä Helsingissä, siellä alettiin noudattaa koulujen segraation ehkäisyohjelmaa. Muistan, kun ihmettelimme porukalla, että Malminkartanon koulu ei silloin päässyt mukaan ko. ohjelmaan.

Pidin Malminkartanon koulusta, se oli rehellinen lähiökoulu, hommat hoidettiin selkeästi ja maanläheisesti. Olen joskus tituleerannut itseäni lähiökoulumaikaksi. Syy on selkeä, koska en muunlaisissa kouluissa ole juuri opettanutkaan. Kouluni olivat Hiekkaharjun koulu, Malminkartanon koulu, ja Pähkinärinteen koulu, jossa tein töitä 32 vuotta.

Kaikki kolme koulua ovat ideaalisia kolmisarjaisia kouluja, jokaisella alueella asui erityyppisiä perheitä sopivassa suhteessa, vuokra- ja omistusasuntoja, omakoti-, rivi- ja kerrostaloja, tavallisia perheitä, hyvin toimeentulevia perheitä, ei liikaa maahanmuuttajaperheitä, kaikkien oli helppo sopeutua porukkaan, eriytymistä ei tapahtunut.

Ykköskouluuni Pähkikseen oppilaita tuli Pähkinärinteen kerrostaloalueelta sekä Hämevaaran ja Linnaisten omakotialueilta, täydellinen kombo.

Helsinki on ja Espoo ovat asuinalueidensa eriytymisessä omaa luokkaansa, mutta Vantaa alkaa tulla lujaa perässä. Vantaalaisena keskityn nyt Vantaan alueiden eriytymisen ongelmiin.

Asun Vapaalassa Myyrmäen kupeessa, Paalutorille on lyhyt fillarimatka. Olen yhtä huolissani huono-osaisuuden kasautumisesta Myyrmäkeen kuin asiasta hyvän kirjoituksen kirjoittanut Myyrmäki-liikkeen dynamo Petteri Niskanenkin.

Kuten Hesarin hienosta grafiikasta näkyy, Myyrmäki on pudonnut alimman veronmaksuluokan kastiin, mediaani on alle 4000 euroa vuodessa. Huomioitavaa on, että Vantaan pari vuotta sitten käynnistetyn Myönteisen erityiskohtelun ohjelmaan kuuluvat Martinlaakso, ainoa länsivantaalainen alue, muut löytyvät Itä-Vantaalta, Hakunila, Havukoski, Länsimäki ja Mikkola. Myyrmäki ei kuulu ohjelman piiriin.

Alueet on valittu heikon työllisyysasteen, pienituloisuuden, alhaisen koulutustason sekä väestön sairastavuuden perusteella. Maahanmuuttajataustaisten ihmisten suhteellista osuutta ei ole kehdattu ääneen sanoa. 

Minua huolestuttaa Myyrmäen lähes vapaa pudotus vantaalaiseen asuinalueiden paarialuokkaan. Vapaassa maassa ei voi estää ihmisten vapaata liikkuvuutta, Myyrmäessäkin on paljon yksityisomistuksessa olevia vuokra-asuntoja, joihin ihmiset muuttavat.

Nykytilanne Vantaan vanhojen lähiöiden suhteen on raju: 

Jo puolet Vantaan vanhoihin lähiöihin muuttavista on vieraskielisiä (Vantaan Sanomat 19.1.2019)

Vantaan maan kovimmalla väestönkasvulla ei kannata liiemmin pullistella, sillä vieraskielisten osuus muutosta on ollut suuri, 70-80 %. Viime vuonna vieraskielisten osuus kaikista vantaalaisista toimeentulonsaajista oli suhteettoman suuri, peräti 41 %, kun vieraskielisten kokonaisosuus kaikista vantaalaisista on noin viidesosa.

Vantaa suunnittelee pikaratikkaa, joka kulkisi Länsimäen, Hakunilan, Tikkurilan ja Aviapoliksen kautta Lentoasemalle. Uskotaan, että kallis ratikka ratkaisisi Länsimäen ja Hakunilan eriytymisongelmat. Minä en siihen usko. Tikkurilaan ja Aviapolikseen rakennetaan hyviä asuntoja ja molemmille alueille tulee hyviä työpaikkoja lisää ilman ratikkaakin. Kaupunginvaltuustossa vastustin ryhmäni kanssa Vantaan ratikka -hanketta ja olimme sitä mieltä, että olisi kannattanut satsata huomattavasti edullisempiin sähkönivelbusseihin.

Mitä alueiden eriytymisen suhteen Vantaalla voidaan tehdä?

1. 

Näyttää siltä, että pääkaupunkiseudusta on muodostumassa maahanmuuttajien loppusijoituspaikka. Kun näin on, myös valtion on tultava voimallisemmin mukaan talkoisiin. Ei pääkaupunkiseutua voi jättää yksin.

2.

Vantaallekin on kaavoitettava sellaisia alueita, jotka tuovat kaupunkiin hyviä veronmaksajia. Eriytymisen haasteet on otettava tosissaan myös vanhoilla asuinalueilla.

Vantaan viime vuosien ainoa todellinen veroa maksavien muuttajien vastaisku kohdistui Ylästön alueelle, johon on rakennettu paljon omakoti- ja rivitaloja. Kartanonkoski on veroja maksavien muuttajien loistoesimerkki.

Koska Kartanonkosken konsepti onnistui hyvin, Vantaalle on palkattava Pohjoismaiden ylivoimaisesti parhaat arkkitehdit suunnittelemaan Kartanonkoskeakin parempia laajoja asuinalueita. Kyllä Vantaalla on tilaa rakentaa toisin kuin Helsingissä.

3.

Vantaan työpaikkakehitys on viime vuosina ollut hyvää, Aviapolis vetää. Kehitystä on vaalittava kuin kaunista kukkaa, yritysmyötämielisyys on houkuttelevuuden kaiken perusta.

Yrityksiä on saatava myös Myyrmäen suuralueelle, joka tätä rataa vaipuu nukkumalähiöksi. Kun alueella on yrityksiä, sinne muuttaa myös veroja maksavia työssäkäyviä ihmisiä.

4. 

Jos johonkin Myönteisen erityiskohtelun ohjelmalla on satsattava, niin kouluihin. Vain hyvällä koulutuksella ja hyvillä kouluilla voidaan katkaista periytyvä köyhyyden kierre. 

Tehokkainta on lisäresurssien kohdistaminen kouluihin, joissa perheiden sosioekonominen asema on heikko ja maahanmuuttajien osuus on suuri.

5. 

Myyrmäen vapaa pudotus on tunnistettava ja tunnustettava.

Matalan kynnyksen liikuntakerhoja kouluihin

Vantaan Sanomat 1.5. Klikkaa suuremmaksi.

Leikkipuistotoiminta takaisin kaikille lapsille

Puistoruokailu toisi tasapuolisemmat puitteet lapsuudella

(Kirkko ja kaupunki 8.7.2016)

Olin tekemässä kaupunginvaltuustossa päätöstä, joka liittyy kaupungin segregaation ehkäisyohjelmaan, johon myös maksuttoman ruokailun kokeilu kuuluu. Koko valtuusto oli ohjelman takana, sillä esimerkkejä huonosta segregaatiosta löytyy vaikkapa lähinaapuristamme Ruotsista. 

Hyvin mielenkiintoista on, että Hesari julkaisi viisi aluetta, joita ei edes kaupunginvaltuutetuille paljastettu: Mikkola, Havukoski, Hakunila, Länsimäki ja Martinlaakso. Perusteluna oli, että muuten segregaation ehkäisyohjelman alueet leimataan. 

Hesarin mukaan alueiden valintaperusteina ovat muun muassa olleet Vantaan keskiarvoa heikompi työttömyysaste, alhainen koulutustaso, pienituloisten suhteellinen osuus sekä väestön sairastavuus (HS 17.1.). 

Listassa ei jostain syystä mainittu ykkösperustetta, alueet ovat maahanmuuttovaltaisia, etenkin Hakunila ja Länsimäki. Listasta puuttuu Myyrmäki, joka vaivihkaa on kasvamassa Vantaan maahanmuuttovaltaisimmaksi alueeksi, minkä huomaa hyvin, kun hyppää Helsinkiin vievään junaan. Lisää maahanmuuttajia hyppää kyytiin Malminkartanosta ja Kannelmäestä. Usein vaunuissa kuulee puhuttavan enemmän muita kieliä kuin suomea.

Ilolan asukasaktiivi Anneli Virtanen on oikeassa, puistoruokailu pitäisi laajentaa Vantaan kaikkiin puistoihin, ilman muuta. Kesäisin on paljon lapsia yksin kotona, kun vanhemmat ovat töissä.

Oli sääli, että Vantaa lopetti leikkipuistotoiminnan. Aamupäivällä lapset saivat olla puistotädin hellässä ja jämäkässä hoivassa. Sillä aikaa kotona oleva äiti tai isä meni kauppaan, teki ruokaa, siivosi tai sitten vain lepäili. 

Sain nauttia leikkipuistotoiminnan eduista, kun kaksi vanhinta lastani olivat pieniä 1980-luvulla. Kolme viimeistä eivät päässeet kyytiin mukaan, koska silloin leikkipuistotoiminta oli jo lopetettu kuten lähineuvolatkin.
Leikkipuistot edustavat yhteisöllisyyttä parhaimmillaan. Vanhemmatkin saivat vertaistukea toisistaan sekä ammattilaisilta, puistotädeiltä ja neuvolan työntekijöiltä. 

Vantaan Kaivokselassa, jossa asuin, samassa piirissä oli koulu, kirjasto ja kirkko, leikkipuisto ja lähineuvola. Kirjasto, leikkipuisto ja lähineuvola lopetettiin, kirkko poltettiin, onneksi sentään koulu säilyi, mutta Kaivokselan yhteisöllisyydestä on enää rippeet jäljellä. Urheilukentän pukukoppikin on suljettu ja lahoaa kasaan.

Olin 1990-luvun lopussa pari vuotta lomautuksia karussa maikkana Helsingin puolella Malminkartanon koulussa. Aivan vieressä oli fantastinen Piianpuisto. Puistossa oli jopa eläimiä kuten hevonen, jota sai hoitaa, kanoja sekä lampaita. Koulun jälkeen pienimmät oppilaat menivät puistoon iltapäivähoitoon. 

Kun olin itse pieni koululainen, muistan hyvin, kun kesällä aina silloin tällöin piipahdimme Tikkurilan Keskuspuistoon kevyelle lounaalle, vaikka äiti oli kotona ja teki kyllä kolmelle pojalleen ruokaa. Kivointa puistossa oli leikkipuistotyöntekijöiden järjestämät leikkituokiot. Kengurukepit olivat 1960-luvulla iso hitti.

* * *

17.1. HS

Vantaa haluaa tarjota heikosti pärjäävien lähiöiden lapsille puistoruokailun – Omakotialueen asukas valitti päätöksestä

Vantaan Ilolan asukasaktiivi Anneli Virtanen on tehnyt oikaisuvaatimuksen lasten maksuttoman puistoruokailun kokeilusta.

Virtasen mielestä puistoruokailua tarvitaan ensi kesänä kaikkialla Vantaalla, ei vain niissä viidessä kaupunginosissa, jotka on valittu myönteisen erityiskohtelun ohjelmaan.

Vantaan kaupunginhallitus hyväksyi joulukuussa kolmivuotisen ohjelman, jonka avulla pyritään tasaamaan hyvinvointieroja eri puolilla kaupunkia. Kohdealueiksi on valittu: Mikkola, Havukoski, Hakunila, Länsimäki ja Martinlaakso.

Alueiden valintaperusteina ovat muun muassa olleet Vantaan keskiarvoa heikompi työttömyysaste, alhainen koulutustaso, pienituloisten suhteellinen osuus sekä väestön sairastavuus.

Virtanen tähdentää, että vähävaraisuutta ja eriarvoisuutta on muuallakin kuin nyt valituilla alueilla. Hän pitää päätöstä perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisena ja katsoo, että se täyttää syrjinnän tunnusmerkistön.

Valituille  alueille muun muassa palkataan lisää työntekijöitä varhaiskasvatukseen ja erityisnuorisotyöhön, parannetaan ympäristöä ja tehostetaan alueen kunnossapitoa, tarjotaan suomen kielen opetusta pitkäaikaistyöttömille ynnä muuta.

Ohjelman kustannukset ovat kaksi miljoonaa euroa vuodessa.