Suomen terrorismilainsäädäntöä on syytäkin päivittää

Yleinen näkemys puolueista riippumatta on, että al-Holin vankileirin suomalaiset lapset pitää tuoda Suomeen, mutta lasten äitien palauttaminen jakaa sekä puolueita että kansaa.

Oikeusministeriö on esittämässä lakimuutosta, jotta terroristijärjestöön tai -ryhmään kuuluminen olisi helpompi tunnistaa. Nyt kun viranomaisia tai ulkoministeriä kuuntelee, ei voi välttyä ajatukselta, että tunnistusmekanismit ovat hukassa.

Kun Isiksen aikuisia, olivat heidän tehtävänsä järjestössä millaisia tahansa, tuodaan Suomeen, ihmisten turvallisuudentunne voi järkkyä. Samalla on mietittävä yhdeksän lapsen oikeuksia.

Oikeusministeriö on asettanut  selvitystyöryhmän miettimään terrorismilainsäädännön mahdollisia puutteita. Lakiesityksen muotoon kirjoitettu mietintö valmistunee jo parin viikon päästä.

Listaan muutamia linkkejä, joissa käsitellään jollakin tavalla Suomen terrorismilainsäädäntöä. Suosittelen artikkeleiden lukemista kokonaisuudessaan.

Erityisesti suosittelen listan viimeistä linkkiä, jossa Lapin yliopiston rikosoikeiden professori Minna Kimpimäki selittää ymmärrettävästi, minkälainen rikos terrorismirikos voi olla.

Paljon pohdittavaa maallikollekin.

* * *

2.6.2020 HS Pääkirjoitus

Al-Holista palaavat suomalaiset testaavat nykyisten lakien toimivuuden

Suomeen voi vastakin palata joissakin ääriryhmissä toimineita ja heidän vaikutuspiirissään olleita ihmisiä. Siihen pitää varautua myös ajantasaistamalla lainsäädäntöä

Al-Holin leirissä olevien suomalaisten lasten ja heidän äitiensä tilanne hallitsi keskustelua varsinkin viime vuoden lopulla. Kokonaisuuteen kuuluivat niin lasten oikeudet, turvallisuusnäkökohdat, mahdollinen rikosoikeudellinen vastuu, viranomaisten toimivaltuudet, vastuut ja velvollisuudet sekä ulkoministeriön johtamiskulttuuri.

Al-Holin leirissä olevien suomalaisten lasten ja heidän äitiensä tilanne hallitsi keskustelua varsinkin viime vuoden lopulla. Kokonaisuuteen kuuluivat niin lasten oikeudet, turvallisuusnäkökohdat, mahdollinen rikosoikeudellinen vastuu, viranomaisten toimivaltuudet, vastuut ja velvollisuudet sekä ulkoministeriön johtamiskulttuuri.

* * *

2.6.2020 HS

Presidentti Sauli Niinistö HS:lle: Al-Holin leiriltä palaaviin liittyvä turvallisuus­uhka on syytä ottaa vakavasti

Oikeusministeriön työryhmä esittää lakimuutosta, jonka avulla terroristijärjestöön tai -ryhmään kuuluminen olisi selkeämpi ilmentää.

Huoli Suomeen palaavien vierastaistelijoiden ja näiden perheenjäsenten mahdollisesta turvallisuusriskistä sai Niinistön viime joulun alla ehdottomaan palaajiin liittyvien turvallisuuskysymysten selvittämistä. Pääministeri Sanna Marin (sd) käynnisti tuolloin oikeusministeriössä selvitystyön Suomen terrorismilainsäädännön mahdollisista puutteista.
Selvitystyöryhmän työ päättyi viime perjantaina, ja työryhmä antaa lakiesityksen muotoon kirjoitetun mietintönsä oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille (r) kesäkuun puolivälissä.

”Olen nostanut kysymyksen rangaistussäännöksistä esiin aikanaan ja mielestäni se on yhä ajankohtainen”, Niinistö sanoo.

* * *

1.6.20120 IL

Jihadismin tutkija al-Holin suomalaisista: lapset vanhempien päätösten uhreja, aikuiset monimutkaisempi tapaus

Jihadismin tutkija Juha Saarisen mukaan on tärkeä identifioida potentiaaliset vaaralliset tapaukset ja selvittää heidän mahdollinen rikollinen toiminta ulkomailla.

Terrorismintutkija Juha Saarisen toteamus, toistaiseksi Suomi on järjestelmällisesti epäonnistunut Syyriasta palanneiden tuomisessa oikeuden eteen, heittää suuren varjon suomalaisen oikeusjärjestelmän ylle.

* * *

1 / 2019 RIKU-lehti

Mikä on terrorismirikos?

Suomen terrorismioikeudenkäynnit ovat osoittaneet, etteivät rikoslain
terrorismirikoksia koskevat säännökset ole helposti sovellettavissa. (rikosoikeuden professori Minna Kimpimäki)

Terrorismirikosluvun säätämisen ja muuttamisen taustalla ovat olleet ennen kaikkea EU-oikeudelliset asiakirjat: vuonna 2002 annettu terrorismia koskeva puitepäätös ja kyseisen puitepäätöksen korvaava vuonna 2017 tehty terrorismin torjuntaa koskeva direktiivi. Terrorismirikoksia koskeva rikoslain 34 a luku määrittää sen, millaista toimintaa Suomessa pidetään terrorismina. 

Luku on pyritty muotoilemaan mahdollisimman kattavaksi: rangaistavaksi on säädetty laaja-alaisesti paitsi terroristisia tekoja myös terroristista toimintaa valmistelevia ja edistäviä tekoja. Terroristisia rikoksia eivät siis ole vain varsinaiset terrori-iskut vaan myös esimerkiksi tällaisen iskun valmistelu tai rahoittaminen.

Perussuomalaisten hajoamisen historia

Kuva: Aamulehti

Lauri Nurmi: Perussuomalaisten hajoamisen historia

Into Kustannus Oy 

2018 

3 painos

* * *

”Se oli Juudas, en minä, joka hirtti itsensä” (Timo Soini 3.6.2017)

Hiljaisen viikon kunniaksi yritän kertoa omia tuntemuksiani Perussuomalaisten hajoamisesta, kun parikymmentä perussuomalaista kansanedustajaa loikkasi puolueesta. Tarjosimme kesällä suurta hupia kansalle, mutta monelle meistä kyseessä on ollut pitkällinen kärsimysnäytelmä. 

Vasta nyt tartuin Lauri Nurmen perusteelliseen kuvaukseen tapahtumien kulusta. 

Aamulehden politiikan toimittaja Lauri Nurmi palkittiin Suomen Kuvalehden journalistipalkinnolla vuoden kovimmasta skuupista: ”Uutinen piti tappaa keinolla millä hyvänsä” (Aamulehti 2.11.2017).

Kovin moni poliitikko ei ole julkisesti kirjaa arvioinut, paitsi Erkki Tuomioja blogissaan. 

Tuomioja toteaa: 

Nurmen kirja on varmaan monien mielestä rautaista tutkivaa journalismia ja sellaisena minustakin ansiokas. 

Kirja on taattua perussuomalaista vereslihaa. 

Nurmi on haastatellut sekä Halla-ahoa että Soinia, molemmat ovat kertoneet tapahtumien kulusta hyvin avoimesti, tietenkin omasta näkökulmastaan. Monia perussuomalaisia on haastateltu. Haastattelujen lisäksi Nurmi on käyttänyt kirjan lähdeaineistoina Lännen Median kyselyitä. Hän lähetti kyselyjä muutamaan otteeseen puolueen piirihallitusten jäsenille ja kunnanvaltuutetuille. Minäkin olen niihin vastannut. Kirjasta löytyy mielenkiintoisia suoria lainauksia vastauksista, tuttujakin nimiä mainitaan.

Oikeastaan Nurmi lataa ytimen suoraan kirjan alkuun:

Arvelen, että lukijaa askarruttaa, oliko 20 kansanedustajan loikkausoperaatio suunniteltu ennen Perussuomalaisten puoluekokousta. Vastaus on myönteinen: kyllä se oli.

Samalla lukija saattaa pohtia, vaikuttivatko Keskusta ja Kokoomus aktiivisesti Perussuomalaisten hajoamiseen ennen Halla-ahon valintaa. Siihenkin kysymykseen vastaus on myönteinen: kyllä vaikuttivat.

Sen sijaan presidentti Sauli Niinistölle Nurmi antaa synninpäästön. Niinistö ilmoitti tiukkana moraalisena mielipitenään pääministeri Juha Sipilälle, että tämän olisi hänen mielestään pitänyt jättää hallituksensa eronpyyntö. Niinistö piti puheita hallituskriisistä tai hallitusneuvotteluista poliittisena teatterina. Kuuluisaksi on jäänyt Kultaranta-keskusteluiden päätteeksi Niinistön letkautus: 

Ei muuta kuin lehmänkauppoja tekemään. (12.6.2017)

Katsoessani TV-uutisia ja Niinistön letkautusta, minäkin tajusin hetkessä, ettei mitään todellisia hallitusneuvotteluja Halla-ahon kanssa oltu käyty ja hänet on pelattu ulos. Mutta silti en millään olisi uskonut, että tekeillä olisi Suomen poliittisen historian suurin lehmäkauppa. 20 kansanedustajaa kävelee ulos Perussuomalaisten ryhmähuoneesta, turvataan Sote- ja maakuntauudistus kepulikonstein sekä taataan hillotolppa Soinille. 

Soini ja kumppanit olivat miettineet kaksi vaihtoehtoista strategiaa sen varalle, jos Halla-aho valittaisiin puheenjohtajaksi: 

Aluksi toiminta-ajatuksena oli, että maltilliset kansanedustajat heittäisivät halla-aholaiset kansanedustajat ulos eduskuntaryhmästä ja mahdollisesti erottaisivat heidät puolueesta. Tämä olisi ollut mahdollista siinä tilanteessa, että Perussuomalaisten puoluehallitus ja puoluevaltuusto olisivat jääneet soinilaisten käsiin, vaikka Halla-aho olisi valittu puheenjohtajaksi. 

Mallia A ei pystytty toteuttamaan, valittiin malli B, ja 20 kansanedustajaa loikkasi puolueesta.

On paljon pohdittu sitä, että valtasivatko halla-aholaiset puolueen. Eivät vallanneet. Jyväskylän puoluekokouksessa ääniä annettiin 1845, joista 155 hylättiin. Halla-aho sai 949 ääntä ja valittiin suoraan. On vaikeaa arvioida, kuka paikallaolijoista oli halla-aholainen tai soinilainen. Kaikki olivat perussuomalaisia. Perussuomalaiset ovat demokraattisin puolue, koska kaikki jäsenet saavat halutessaan äänestää puoluekokouksessa. Puolueessa ei ole politrukkeja, paitsi työmies Matti Putkonen.

Halla-aho valinnan jälkeen: 

On ollut puhetta ja pelkoja puolueen hajoamisesta ja valtaamisesta. Persussuomalaisia ei voi vallata, koska jäsenistö valitsee puheenjohtajansa. Olen kahden päivän ajan seuerustellut ihmisten kanssa tässä tilassa ja hotellissa. Olen nähnyt samoja ihmisiä, joita olen viimeisen kymmenen vuoden aikana nähnyt Perussuomalaisten tilaisuuksissa ympäri maata. Minä tiedän, että tässä salissa on aitoja perussuomalaisia, ei mitään ulkoa tullutta junttaporukkaa tai valtaajia.

Soini ja Terho hävisivät siksi, että hallituksessa olimme toimineet kuin onneton orpopoika. Keskusta ja Kokoomus veivät, ja me vikisimme. 

Perussuomalaisten äänestäjät edustavat tavallista kansaa, kikyily oli heille kipuilua. Sote- ja maakuntauudistus aiheutti hallituskriisiin. Keskusta halusi älyvapaan määrän maakuntia, ja Kokoomus halusi valinnanvapauden, mikä tarkoittaa sitä, että kansainväliset isot terveysyritykset tulisivat Suomeen mellastamaan. 

Hallituskriisissä Perussuomalaiset laittoi voita leivän väliin ja pelasti Sipilän hallituksen. Tavalliset rivipersut eivät halunneet kikyä eikä sote- ja maakuntauudista. Oli todella kiusallista teltoilla selitellä äänestäjille kikyä tai sotea, kun en itsekään kumpaakaan kannattanut. Joskus soturit pannaan vääriin puolustusasemiin, silloin hävitään.

Nurmi toteaa, että loikkauksen motiiviksi on Soinin näkökulmasta kiusallisen helppoa arvella ministerin salkun säilyttämisen ja poliittisen virkanimityksen yhdistelmää. Siksi Nurmi pyytää Soinilta henkilökohtaisia perusteluita ratkaisulleen lähteä perussuomalaisista: 

Puolue ei jakautunut ministerinsalkkujen takia. Se jakautui, koska me, jotka lähdimme, emme suostuneet olemaan Jussi Halla-ahon johtamassa puolueessa. Siitä oli kysymys.

Uskokoon, ken haluaa.

Perussyy on on tietenkin se, että Petteri Orpon Kokoomus ei suostunut olemaan hallituksessa Halla-ahon johtamien Perussuomalaisten kanssa, minkä hän moneen kertaan totesi ennen Perussuomalaisten puoluekokousta. En usko, että edes Jussi Niinistön valinta puolueen varapuheenjohtajaksi olisi kääntänyt Orpon päätä. Kun on paikka hajottaa, sitten hajotetaan.

Mielestäni Perussuomalaisten olisi kannattanut hajottaa hallitus mieluummin kuin puolue.

Kirjassa Soini sanoo jättävänsä Perussuomalaiset rauhaan: 

Raamatussa sanotaan, että koira palaa oksennukselleen. Minä en palaa. Se on tehnyt kipeää. Totta kai, mutta se on mennyttä aikaa.

Mutta kyllä koira on räksyttänyt. 

Monessa yhteydessä Soini on todennut Perussuomalaisten olevan yhden asian liike. Kyllä puolue ajaa monia asioita, mikä näkyy vaikka Vantaan kaupunginvaltuustossa, jonka valtuutettu olen. Sama asia näkyy myös puolueen valtakunnan politiikassa, vaikka kärkenä maahanmuutto onkin.

Onneksi emme ole hävinneet koko sotaa. 

Vaikka puolueesta lähti 600 jäsentä Sinisiin, puolueen jäsenmäärä on noussut 18 % . Jäseniä on nyt 11 000 ja lisää tulee koko ajan. Olemme ohittaneet Vihreät, kohta taakse jää Vasemmisto. Gallupeissa kannatuksemme on noin 9 %, mikä ennustaa vuoden päästä eduskuntavaaleissa sellaista 14-15 % kannatusta.

Pitkänperjantain saarna tämäkin. 

Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku

Kansainvaellukset 400-500 luvuilla, Eurooppa alkoi muotoutua.

(Wikipedia)

Jälkikäteen ajatellen minua harmittaa. 

Edellisten presidentienvaalien viimeisellä kierroksella jätin elämäni ainoan kerran äänestämättä. En kerta kaikkiaan voinut äänestää Kokoomuksen tai Vihreiden ehdokasta.

Olisi pitänyt äänestää Niinistöä, sillä hän on tehnyt niin kuin presidentin pitääkin. Kun astutaan presidentiin virkaan, unohdetaan puoluekirjat. 

Tasavallan presidentin pitää olla koko Suomen kansan presidentti.

Presidentti Niinistö on onnistunut odotuksia paremmin tehtävässään. Presidentin pitää olla arvojohtaja, ja Niinistön puheet ovatkin yleensä olleet arvopuheita.

Vuoden 2016 valtiopäivien avauspuhe oli samalla selkeä linjapuhe:

Käy niin, että pyrkimys hyvään tuottaa kaikille pahaa.

Toivottavasti Eurooppa kuuntelee.

* * *

3.2. Iltalehti

Presidentti Niinistö: Eurooppa ei enää kestä kansainvaellusta 

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on avannut vuoden 2016 valtiopäivät puheellaan. Niinistö aloitti Finlandia-talossa pitämänsä puheensa kertomalla, ettei eduskunta varmasti tiennyt vuosi sitten aloittaessaan, mitä eteen tulee.

Niinistön mukaan Eurooppa ei enää pitkään kestä hallitsematonta kansainvaellusta.

- Käy niin, että pyrkimys hyvään tuottaa kaikille pahaa.

Niinistön mukaan kansainvälisten sopimusten muuttaminen on hidas tapa tuoda tolkkua tilanteeseen. Presidentti totesi puheessaan, että Eurooppa ei voi nyt auttaa niitä, jotka vain hakevat parempaa tai tuntevat olonsa ja tulevaisuutensa kotimaassa vaikeaksi.

- Joudumme pohtimaan, suojellaanko eurooppalaisia arvoja ja ihmisiä ja todellisessa hädässä olevia, vai suojataanko ahtaan tarkasti kansainvälisiä velvoitteita muista seuraamuksista välittämättä.

Niinistö sanoo, että EU:n on nyt tunnustettava tosiasiat ja ryhdyttävä yhteisen rajavalvonnan, muuttoliikkeen hidastuttamisen ja nopeutettujen käännytysten tielle. Samalla pitäisi Niinistön mukaan tunnustaa, että emme kykene täyttämään kaikkia kansainvälisten sopimusten velvoitteita.

Suomi, Nato ja Venäjän karhu

Presidentti Niinistö tapasi tänään eduskuntapuolueiden puheenjohtajat. 

Ei presidentti eikä kukaan puoluejohtajista ole esittämässä Suomea Natoon vallitsevissa olosuhteissa. Todettiin kumminkin, että Nato-optiota ei ole haudattu.

Painotettiin, että oma puolustus on Suomen turvallisuuden ydinasia.

Suomi ei ole muiden maiden selän takana kuten esim. Irlanti tai Portugali ovat. Olemme Venäjän karhun naapuri. Oma uskottava puolustus on tärkeää kaikissa olosuhteissa huolimatta siitä, olemmeko yksin vai Naton jäsen. 

Hyvin mielenkiintoista on, miksi presidentti tapasi puoluejohtajat juuri tänään. 

Pari päivää sitten Kokoomuksen konkarit Ilkka Kanerva, Pertti Salolainen, Kimmo Sasi ja Ben Zyskowicz totesivat, että he olisivat valmiita viemään Suomen Naton jäseneksi myös ilman kansanäänestystä. 

Tulee mieleen Urho Kekkosen aika ja runnaaminen ja saatanan tunarit. Kokouksen taustoja tuntematta vaikuttaisi siltä, että kyseessä oli jonkinlainen kurinpalautus.

Ehkä presidentti Niinistö kehotti puoluejohtajia laittamaan jäitä hattuun Nato-keskustelun osalta. Venäjän tilanne on niin vaikea, että Natoa ei kannata sotkea vaalitaisteluun.

Eduskuntavaaleista ei taida tulla sittenkään Nato-vaalit.


19.12. Yle

Niinistö: Oma puolustus Suomen turvallisuuden ydinasia

Oma puolustus on Suomen turvallisuuden ydinasia, presidentti Sauli Niinistö sanoo.

Hän kertoo tavanneensa tänään perjantaina eduskuntapuolueiden puheenjohtajat. Tapaamisessa puitiin turvallisuuspolitiikkaa, Niinistö toteaa.

Hänen mukaansa pöydän ääressä kukaan ei ollut esittämässä sotilasliitto Naton jäsenyyshakemusta "vallitsevissa olosuhteissa".

Osalliset totesivat Niinistön mukaan kuitenkin, ettei hakemisen mahdollisuutta suljeta pois.