Pisa-parran pärinää Uudessa Suomessa

6.12. Uusi Suomi

Opettajan karu huomio Pisa-tuloksista: ”Osa pojista on pudonnut oppimisen kyydistä”

Vuonna 2013 Vuoden luokaopettajaksi valittu Kai-Ari Lundell tekee Puheenvuoron blogissaan karuja huomioita tänään julkistetuista Suomen Pisa-tuloksista.

Suomi sjoittuu OECD:n Pisa 2015 -tutkimuksessa kärkimaiden joukkoon, mutta oppimistulokset luonnontieteissä, matematiikassa ja lukutaidossa ovat laskeneet vertailuvuodesta 2006.

–Kun käyriä katsoo, huomio kiintyy vuoteen 2006. Koko 2000-luvun alku oli hienoa nousua, sitten alkaa osaamisen persliuku. Mitä teimme eri tavalla 2000-luvun alussa kuin nyt? Vai pitäisikö meidän kysyä, mitä koulua ympäröivässä yhteiskunnassa on oikein tapahtunut, Lundell kysyy.

Hän huomauttaa, että luonnontieteissä Suomi on edelleen kärjen tuntumassa, mutta matematiikka huolestuttaa. 

–Matematiikassa olemme lähempänä kehittyneiden maiden rupusakkia kuin kärkeä.

Lundell kiinnittää huomiota myös tyttöjen ja poikien välisiin eroihin. Pisa-tutkimuksen mukaan missään muualla tyttöjen ja poikien ero ei ole yhtä näkyvä kuin Suomessa. 

–Hämmästyttävintä on, että osa pojista on pudonnut oppimisen kyydistä, hän sanoo.

Lundell korostaa, että koulu on ollut jatkuvassa muutoksessa ja opettajien täydennyskoulutus on hänen mukaansa lähes täysin laiminlyöty. 

–Joskus on tuntunut siltä, että kellään ei ole ollut näkemystä, mihin suuntaan koulua viedään. Vauhti on ollut kovaa. Hosutaan tai tehdään hätäratkaisuja.

Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen puolestaan sanoo, että nyt julkistetut Pisa-tulokset ilmentävät eriarvoisuuden kasvua. Vanhempien taustan vaikutus oppimistuloksiin on hänen mukaansa voimistunut ja myös alueelliset erot jyrkkenevät.

–Tällaiset tulokset ovat selvä uhka työelämästä syrjäytymiseksi. On kohtalokasta, jos syrjäytyminen alkaa jo peruskoulusta. Kehno pohja luonnontieteissä ja matemaattisessa osaamisessa sekä lukutaidossa heikentää menestystä myös seuraavilla koulutusasteilla, ammatillisessa ja lukiokoulutuksessa sekä korkeakouluissa, Luukkainen sanoo OAJ:n tiedotteessa.

Hän huomauttaa, että Pisa-tuloksissa myös nopeasti oppivien ja erittäin hyvin menestyvien osuus on pienentynyt.

–He ovat tulevaisuudessa suuressa vastuussa työn ja työpaikkojen luomisessa Suomeen. Heidät on liian kauan unohdettu koulun kehittämisessä, Luukkainen kommentoi.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 

Kai-Ari Lundell 

Pisa-parrat pärisee

Talousrikollisten jahti alkaa

Vihdoinkin alkaa tapahtua.

Rikollisella rahalla alkaa olla kiire piiloutua uudelleen, sillä puolentoista vuoden kuluttua Suomen verottaja saa automaattisesti tiedon suomalaisten sijoituksista lähes sadasta maasta. 

OECD:n piirissä solmittuun verotietojen vaihtoa koskevaan sopimukseen on liittynyt suurin osa maailman veroparatiiseista kuten Iso-Britannia Kanaalin saarineen ja Cayman-saaret. Sopimukseen tulee mukaan myös tiukan pankkisalaisuuden maita kuten Sveitsi ja Luxemburg.

Yhdysvallat jää sopimuksesta ulos.

On hyvä, että asioista on alettu puhua niiden oikeilla nimillään. 

Toivottavasti puhe harmaasta taloudesta loppuu tähän. Talousrikollisuus on talousrikollisuutta. Vuosittaiset verojen ja maksujen menetykset ovat valtaisia, ja maksajina ovat tietenkin tavalliset palkansaajat.

Tulevaisuudessa varojen piilottelijat voidaan panna syytteeseen, ja talousrikollisia aletaan kohdella niin kuin muitakin rikollisia.

Tähän mennessä kilpailukykymme rapautumisesta on syyllistetty lähinnä palkansaajia, työttömiä ja eläkeläisiä. Koulutusta ja julkista terveydenhoitoa, jotka OECD:n mittareiden mukaan ovat olleet maailman kustannustehokkaimpia, on roikotettu jo pitkään löysässä hirressä.

On mietittävä, miten suuri pääoma otetaan mukaan taloustalkoisiin. Yksi selkeä mahdollisuus on progressiivinen pääomaverotus. On sietämätöntä, että palkkatuloja piilotellaan pääomatulon piiriin.

Ajatusleikkiä - tarvittaisiinko yhteiskuntasopimusta, jos Suomessa ei olisi poliittisesti hyväksyttyä talousrikollisuutta? 

Kuinka paljon talousrikollisuus onkaan nakertanut Suomen kilpailukykyä?

* * *

HS 6.3.

Veroparatiisien salat aukeavat – suomalaisten omistukset liki sadassa maassa verottajan syyniin

Jos jollain vielä on hämäräperäisesti hankittuja miljoonia piilossa ulkomaisten pankkien tai varainhoitajien tileillä, nyt on aika tunnustaa tai etsiä pikaisesti parempi piilopaikka.

Puolentoista vuoden kuluttua Suomen verottaja saa automaattisesti tiedon suomalaisten sijoituksista lähes sadasta maasta.

EU:ssa tietoja kerätään ensimmäisen kerran tänä vuonna. Suomen verottaja saa tiedot syyskuussa 2017.

”Veronkierto on tähän asti perustunut pitkälti luottamukseen, että verottaja ei saa tietoa ulkomailla olevasta omaisuudesta. Tiukan pankkisalaisuuden maiden pankkisalaisuus oli aiemmin niin vahva, että voitiin luottaa salaamiseen”, ylitarkastaja Kalle Hirvonen Verohallinnosta sanoo.

Käytännössä sijoituksia on viime vuosina niin Suomessa kuin muuallakin laitettu yhä enemmän erilaisten häkkyröiden kuten kapitalisaatiosopimusten tai sijoitusvakuutusten sisään. Tällöin sijoittaja välttyy verojen maksulta kunnes sopimus tai vakuutus puretaan.

”On poliittinen päätös, että näille tuotteille on annettu tällainen verokohtelu”, Hirvonen sanoo.

Tietojen vaihto koskee kaikenlaisia sijoituksia, talletuksia, vakuutuksia, rahastosijoituksia tai arvo-osuustilejä. Verottajalle tulee tieto paitsi tilin saldosta vuoden lopussa myös vuoden aikana maksetuista tuotoista, osingoista, ostoista ja myynneistä.

Taas vietiin perusopetuksesta

Ensi vuoden talousarviota veivattiin viime metreillä. Antti Rinne ja Krista Kiuru päättivät, että  yleissivistävän koulutuksen (peruskoulu ja lukio) rahoista säästetään kuusi miljoonaa euroa.

Rinne lupasi, että rahat palautetaan koulutukselle heti ensimmäisessä lisäbudjetissa, kun päivähoidon rajauslaki saadaan valmiiksi.

Katsotaan, palautetaanko. En usko, että subjektiivisen päivähoidon rajaaminen menee eduskunnassa läpi noin vain.

Kokoomus-SDP akselille koulutus näyttää olevan melkoinen lypsylehmä. Kun ei muuta keksitä, niin revitään rahoja koulutuksesta.

Koulutuksellinen tasa-arvo on todellisessa vaarassa.

OECD:n mukaan koulutus lisää talouskasvua.

Mitä meillä tehdään?

Kurjistetaan koulutusta.

13.2. HS

Hallitus muutti budjettia loppumetreillä

Koulutukselta nipistettiin kuusi miljoonaa euroa

Ensi vuoden valtion talousarvioon veivattiin viime metreillä kuuden miljoonan euron lovi koulutusmäärärahoihin. Kun hallituksen esitys subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamisesta ei valmistunut ajoissa, piti korvaava säästö etsiä hätäisesti muualta.

Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd) marssi keskiviikkona valtiovarainvaliokunnan kokoukseen ja sanoi, että ratkaisu on opetusministeri Krista Kiurun (sd) kanssa sovittu: säästö otetaan yleissivistävän koulutuksen rahoista.

OECD: Koulutus luo taloudellista kasvua

OECD:n teksti on sellaista, mitä ymmärrän. Olen viime vuodet pauhannut kuin syyrakki taloudellisen eriarvoisuuden  suorasta yhteydestä koulutukseen.

Suomessa koulutuksen laatuun vaikuttaa oppilaan asuinpaikka.

Eri kunnissa annetaan eritasoista opetusta. Joissain kunnissa annetaan enemmän opetusta, toisissa vähemmän. Näin ei saa olla.

"Näin viisas vanhempi tekee" – OAJ: Vanhemmilla syytä valita asuinpaikkansa kuntien koulutustarjonnan perusteella (Yle 19.11.)

Helsingissä koulut ovat alkaneet eriytyä. Vanhemmat koulushoppailevat, koska heillä on mielikuvia huonoista ja hyvistä kouluista. Osa vanhemmista ostaa asuntonsa hyvämaineisen koulun liepeiltä.

Silloin huonomaineisiin kouluihin jäävät köyhien ja maahanmuuttajien lapset.

Koulutuksellinen tasa-arvo on todellisessa vaarassa.

Koulutus lisää talouskasvua.

Mitä meillä tehdään?

Kurjistetaan koulutusta.


10.12. HS

OECD: Tuloerot syövät kasvua

Tii­vis­tet­ty­nä tut­ki­mus väit­tää, et­tä kun ta­lou­del­li­nen eri­ar­voi­suus li­sään­tyy, ta­lou­del­li­nen kas­vu heik­ke­nee.

Vä­lil­li­se­nä se­lit­tä­vä­nä te­ki­jä­nä täs­sä on kou­lu­tus. Yh­teis­kun­nan vä­hä­va­rais­ten ha­luk­kuus ja ky­ky kou­lut­taa lap­siaan on kes­ki­mää­rin pie­nem­pi kuin va­rak­kaam­mil­la.

Jos kou­lu­tus­ta­so ei ke­hi­ty si­ten kuin edel­ly­tyk­siä oli­si, yh­teis­kun­nat me­net­tä­vät mah­dol­li­suuk­sia ta­lou­den ke­hit­tä­mi­seen.

Sel­vi­tyk­sen mu­kaan kou­lu­tuk­sen edel­ly­tyk­siä laa­jen­net­taes­sa ei saa tyy­tyä vai­kut­ta­maan alim­man kym­me­nyk­sen olo­suh­tei­siin, vaan toi­met pi­täi­si ulot­taa laa­jem­mal­le, alim­paan 40 pro­sent­tiin.

OECD: Tuloerot ehkäisevät talouskasvua

Suomessa on 1990-luvulta lähtien järjestelmällisesti noudatettu politiikkaa, joka on kasvattanut tuloeroja. Nyt OECD:n talousjärjestö arvioi, että talouskasvu olisi ollut viidenneksen korkeampaa ilman tuloerojen kasvua.

Meille on jatkuvasti toitotettu, että tuloerot pikemminkin kasvattavat talouskasvua, ja samalla kannustavat yritteliäisyyteen ja työntekoon. Päätorvensoittajat ovat olleet Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja sen hännyspuolueet.

OECD on myös todennut, että Suomi on yhä edelleen kilpailukykyinen maa. Kilpailukyvyn ykkösnyrkki Suomessa on hyvä koulutus.

Meillä puhutaan innovaatiosta. Innovaatioita syntyy vain, jos koulutustaso on riittävän hyvä. Innovaatiot eivät synny pelkällä pyhällä hengellä.

Mitä meillä tehdään?

Kurjistetaan koulutusta.

Ahneudelle tulee joskus raja vastaan.


Yle 9.12.

OECD: Kasvaneet tuloerot haittaavat talouskasvua – myös Suomessa

Köyhien ja rikkaiden väliset tuloerot ovat kasvaneet useissa maissa suurimmilleen 30 vuoteen, kertoo talousjärjestö OECD tuoreessa raportissaan. Järjestö toteaa tuloerojen kasvun haittaavaan talouskasvua.

Raportin mukaan suurimmassa osassa OECD-maista rikkaiden tulot ovat kasvaneet nopeammin kuin köyhien. Tällä hetkellä OECD-maissa rikkain 10 prosenttia tienaa lähes kymmenen kertaa enemmän kuin köyhin 10 prosenttia. 80-luvulla vastaava suhdeluku oli seitsemän.

Talousjärjestö arvioi, että tuloerojen kasvu syö talouskasvua. Esimerkiksi Suomessa OECD:n laskujen mukaan talouskasvu voisi olla viidenneksen korkeampi, jos tuloerot eivät olisi kasvaneet.