Talousrikollisten jahti alkaa

Vihdoinkin alkaa tapahtua.

Rikollisella rahalla alkaa olla kiire piiloutua uudelleen, sillä puolentoista vuoden kuluttua Suomen verottaja saa automaattisesti tiedon suomalaisten sijoituksista lähes sadasta maasta. 

OECD:n piirissä solmittuun verotietojen vaihtoa koskevaan sopimukseen on liittynyt suurin osa maailman veroparatiiseista kuten Iso-Britannia Kanaalin saarineen ja Cayman-saaret. Sopimukseen tulee mukaan myös tiukan pankkisalaisuuden maita kuten Sveitsi ja Luxemburg.

Yhdysvallat jää sopimuksesta ulos.

On hyvä, että asioista on alettu puhua niiden oikeilla nimillään. 

Toivottavasti puhe harmaasta taloudesta loppuu tähän. Talousrikollisuus on talousrikollisuutta. Vuosittaiset verojen ja maksujen menetykset ovat valtaisia, ja maksajina ovat tietenkin tavalliset palkansaajat.

Tulevaisuudessa varojen piilottelijat voidaan panna syytteeseen, ja talousrikollisia aletaan kohdella niin kuin muitakin rikollisia.

Tähän mennessä kilpailukykymme rapautumisesta on syyllistetty lähinnä palkansaajia, työttömiä ja eläkeläisiä. Koulutusta ja julkista terveydenhoitoa, jotka OECD:n mittareiden mukaan ovat olleet maailman kustannustehokkaimpia, on roikotettu jo pitkään löysässä hirressä.

On mietittävä, miten suuri pääoma otetaan mukaan taloustalkoisiin. Yksi selkeä mahdollisuus on progressiivinen pääomaverotus. On sietämätöntä, että palkkatuloja piilotellaan pääomatulon piiriin.

Ajatusleikkiä - tarvittaisiinko yhteiskuntasopimusta, jos Suomessa ei olisi poliittisesti hyväksyttyä talousrikollisuutta? 

Kuinka paljon talousrikollisuus onkaan nakertanut Suomen kilpailukykyä?

* * *

HS 6.3.

Veroparatiisien salat aukeavat – suomalaisten omistukset liki sadassa maassa verottajan syyniin

Jos jollain vielä on hämäräperäisesti hankittuja miljoonia piilossa ulkomaisten pankkien tai varainhoitajien tileillä, nyt on aika tunnustaa tai etsiä pikaisesti parempi piilopaikka.

Puolentoista vuoden kuluttua Suomen verottaja saa automaattisesti tiedon suomalaisten sijoituksista lähes sadasta maasta.

EU:ssa tietoja kerätään ensimmäisen kerran tänä vuonna. Suomen verottaja saa tiedot syyskuussa 2017.

”Veronkierto on tähän asti perustunut pitkälti luottamukseen, että verottaja ei saa tietoa ulkomailla olevasta omaisuudesta. Tiukan pankkisalaisuuden maiden pankkisalaisuus oli aiemmin niin vahva, että voitiin luottaa salaamiseen”, ylitarkastaja Kalle Hirvonen Verohallinnosta sanoo.

Käytännössä sijoituksia on viime vuosina niin Suomessa kuin muuallakin laitettu yhä enemmän erilaisten häkkyröiden kuten kapitalisaatiosopimusten tai sijoitusvakuutusten sisään. Tällöin sijoittaja välttyy verojen maksulta kunnes sopimus tai vakuutus puretaan.

”On poliittinen päätös, että näille tuotteille on annettu tällainen verokohtelu”, Hirvonen sanoo.

Tietojen vaihto koskee kaikenlaisia sijoituksia, talletuksia, vakuutuksia, rahastosijoituksia tai arvo-osuustilejä. Verottajalle tulee tieto paitsi tilin saldosta vuoden lopussa myös vuoden aikana maksetuista tuotoista, osingoista, ostoista ja myynneistä.