Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pakkoruotsi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pakkoruotsi. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 2. kesäkuuta 2019

Nopeita huomioita hallitusohjelmasta

Klikkaa suuremmaksi

Autoilevat ihmiset, jotka polttavat tupakkaa ja juovat jonkun verran alkoholia, maksavat entistä enemmän. (HS 2.6.2019)

Hyvin mielenkiintoista on, että eduskuntavaaleissa hävinneet puolueet Keskusta ja RKP saivat painettua ohjelmaan näin väkevästi peukalonjälkensä. Tietenkin Rinteen SDP:n olisi pitänyt ensin neuvotella hallitusohjelmasta kakkospuolue Perussuomalaisten ja kolmospuolue Kokoomuksen kanssa, olisi koetettu perussinipunaa. Demokratian kannalta tuntuu nyt pahalta, kun kansantahtoa ei noudatettu.

Keskusta runnoi ohjelmaan 18 maakuntaansa ja RKP laajensi pakkoruotsin koskemaan myös ylioppilaskirjoituksia. 

Maakuntauudistukseen liittyy vahvasti maakuntavaalit, Keskusta haluaa betonoida häviävän kannatuksensa maakuntahallintoon. Maakuntaverostakin on vihjailtu, voi käydä niinkin, että maksetaan erisuuruista maakuntaveroa maakunnasta riippuen.

Ruotsin kielen kirjoittamispakko ylioppilaskirjoituksissa lyö vapaalle kielivalinnalle ilkeästi korville. Olisin jollakin tavalla ymmärtänyt kirjoituspakon, jos ruotsi olisi edes peruskoulussa valinnainen. Tällöin abiturientit olisivat kirjoittaneet joko lyhyen tai pitkän ruotsin peruskoulun valinnan mukaan. 

Oppivelvollisuuden nosto toisen asteen tutkinnon suorittamiseen on herättänyt paljon pulinaa alan ammattilaisten eli opettajien keskuudessa. Uudistus on kovin kallis ja vaikutuksiltaan tehoton. Kuntaliiton laskelmien mukaan uudistus maksaisi peräti 180 miljoonaa euroa. Parempi olisi, että syrjäytymisvaarassa olevia nuoria olisi autettu suoraan kohdennettuna, yksilöllisesti. Perussuomalaiset on Koulupoliittisessa ohjelmassaan esittänyt ns. korjaamoja, joissa nuoret saavat laaja-alaista tukea yhdestä paikasta eri elämänalueilleen.

Itse olen aina ajatellut niin, että ennaltaehkäisy on tehokkainta. Resursseja olisi pitänyt suunnata esikouluun ja alakoulun kolmelle ensimmäiselle luokalle. Jälkijättöisyydellä ei pitkälle pötkitä, ja kun ongelmien ratkaisua siirretään, rahaa palaa paljon enemmän.

Rinteen satasen vappuraha supistui puoleen, 50 euroon. Jotta rahasta olisi köyhälle alle tonnin eläkeläiselle jotain hyötyä, lisäraha ei saa vaikuttaa millään tavalla asumistukeen.

Tupakka- ja alkoholinverojen nostoista voidaan olla kahta mieltä, mutta selvää on, että korotus kohdistuu köyhimpiin kansanosiin, joissa tupakointi ja alkoholin kulutus on yleistä. Tupakka-askin hinta nousee 1,8 eurolla, kympin aski on kallis. Jos ihminen polttaa askin päivässä, vuodessa rahaa kuluu 3650 euroa. Taitaa monelle tulla pakkotupakkalakko tai sitten pitää alkaa rullailla halpoja sätkiä.  

Viinaveron noston tuotto on epävarmaa, koska ihmiset voivat alkaa raijata viinaa itärajan takaa tai Suomenlahden eteläpuolelta. 

Vihreät saivat läpi vaarallisen lain, jonka perusteella voi alkaa periä tiemaksuja kaupunkiseuduilla. Helsingin Vihreät ja Kokoomus voivat silloin huoletta periä tietulleja puistokatujensa käytöstä.

Kovalta tuntuu bensaveron kiristys. Uumoillaan 5 sentin korotusta litrahintoihin, jolla on suuri merkitys haja-asutusalueilla. Korotus rokottaa kovasti ammattiautoilua.

Kotitalousvähennyksen alennus 50 prosentista 40 prosenttiin voi vaikuttaa pienyritysten kannattavuuteen. Onneksi muuten yrittämisen ja omistamisen veronkiristykset näyttävän jäävän pieniksi.

Kulutuksen verotus muuten ei nouse, koska arvonlisäverotus ei nouse. Tämä oli minulle jonkinmoinen yllätys, koska oletin, että Vihreät ja Vasemmisto olisivat vaatineet ALV:n nostoa kulutuksen hillitsemiseksi.

Pitää toivoa, että 1,5-2 miljardin valtion omaisuuden myyntitavoite ei sahaa valtiotalouden jalkaa. Tuottavaa yritystä ei valtionkaan kannata myydä.

On varmaa, että arvokonservatiivit alkavat kritisoida, kun sukupuoltaan korjaavien lisääntymiskyvyttömyyden vaatimus poistuu.

Mielenkiintoista on, saako nykyinen hallitus tällä ohjelmalla työllisyyttä nousemaan.

Rinteen hallitusohjelma julkaistaan huomenna Helsingin hulppeassa pääkirjasto Oodissa, ajankohta on vielä auki. 

sunnuntai 27. maaliskuuta 2016

Aamupäivä Korson Maalaismarkkinoilla

Pääsiäinen meni mukavasti osittain telttaillessa.

Kaikki puolueet eivät aktivoituneet Vantaalla, sillä eilen ja tänään moni teltta puuttui. Pääasia tietenkin on, että omat teltat saatiin pystyyn.

Saimme hyvin jaettua Vantaan Perussuomalaisten uutiskirjepostikorttia. Kun korttiin kirjoitti sähköpostiosoitteensa, saa yhdistyksen joka kuukausi jaettavan uutiskirjeen. 

Bongasin teltan takaa kantaa ottavan graffitin.

Korsossa ollaan asian ytimessä, kun voimalla otetaan kantaan kielipolitiikkaan. Aivan vieressä on Korson ylpeys, Lumo-lukio, varmaankin graffitin on sutaissut seinään joku tiedostava lumolainen.

keskiviikko 4. maaliskuuta 2015

Perussuomalaisten kielipoliittinen ohjelma on julkaistu

Perussuomalaisten kielipoliittinen ohjelma 2015

Kannattaa lukea. Tästä lähtee.


Odotellaan vielä Perussuomalaisten koulutuspoliittista ohjelmaa 2015.



Perussuomalaiset edellyttävät, että suomen kieltä tuetaan ja vaalitaan suomalaista yhteiskuntaa ja kansalaisia yhdistävänä kielenä. Suomalaisten kielitaitoa on vahvistettava ja suomen kielen suojelemiseksi ja kehittämiseksi on säädettävä laki.

Ruotsin kielestä on tehtävä valinnainen kaikilla kouluasteilla. 

tiistai 16. joulukuuta 2014

Superjytky keväällä 2015

Turun Sanomien haastattelun mukaan Timo Soini tavoittelee puolueelle ensi kevään eduskuntavaaleissa 45 kansanedustajaa.

Tavoitteita pitää olla.

Jotkut naureskelevat Soinin tavoitteelle.

Ei pitäisi.

En usko, että Suomen kansa on tyytyväinen Katainen-Stubb -hallitusten politiikkaan ja saavutuksiin. Työttömyys ja eriarvoisuus ovat kasvaneet entisestään. 

Kaikki ihmiset Suomessa eivät turhia naureskele.

Vaalivoitto on täysin mahdollinen. Aikaa on. Oleellista on, kuinka saamme omat sekä epävarmat äänestäjät liikkeelle äänestyskoppeihin. Sohvilla makoilemalla Suomi ei nouse.

Näyttäisi siltä, että seuraavan hallituksen veturit ovat Keskusta ja Perussuomalaiset. Kuten Soini totesi, silloin Vihreät ja RKP voivat jäädä ulos.

RKP on viimeeksi jäänyt hallituksesta pois joskus 1970-lopulla Kekkosen aikaan. Puolue on pyrkinyt hallituksiin hinnalla millä hyvänsä betonoidakseen pakkoruotsin aseman.

Menestyminen kevään 2015 eduskuntavaaleissa taataan vain kovalla työllä. Meidän on tarjottava tyytymättömyydelle oikea äänestyskanava.


16.12. Turun Sanomat


Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini tavoittelee puolueelleen ensi kevään eduskuntavaaleissa suurimman puolueen asemaa ja 45 kansanedustajaa.

Jos tavoite toteutuu, on suunnitelmissa pääministerin salkun lisäksi viisi muuta merkittävää ministeritehtävää.

Hallituskumppaneiksi hän mainitsee ainakin keskustan, sillä puolueet ovat Soinin mukaan äänestäneet eduskunnassa jo kolme ja puoli vuotta samalla tavalla. Kaikkein vähiten perussuomalaiset haluavat hallitusvastuuta kanssaan jakamaan vihreitä tai rkp:tä.

– Heidän kanssaan meillä on vähiten yhteistä.

Vain, jos nyt harjoitettu tukipakettipolitiikka jatkuu, tulevat perussuomalaiset kieltäytymään jälleen hallitusvastuusta.

– Tästä en anna periksi. Kaikesta muusta voidaan neuvotella, Soini toteaa.

tiistai 7. lokakuuta 2014

Pakkoruotsin umpisolmu

Helsingin Sanomissa oli hieno artikkeli kielten opiskelusta.

Olen www.properuskoulu.net -blogissani kirjoittanut pakkoruotsista ja kielten opiskelusta paljon. Kannattaa painaa alla olevaa linkkiä ja lukea.


Helsingin Sanomien jutusta oli unohtunut, että viime kevään ylioppilaskirjoituksissa keskipitkän ruotsin kirjoitti vain 8273 nuorta. Ylioppilaskirjoituksiin osallistui 42 007 nuorta. Vain joka viides kirjoitti ruotsin, vaikka koko ikäluokka oli lukenut ruotsia vähintään kuusi vuotta. 

Tämän vuoden kevään ja syksyn ylioppilaskirjoituksissa lyhyen saksan kirjoitti enää alle 2000 opiskelijaa, ranskan ei sitäkään. Lyhyen venäjän kirjoitti vain muutama sata opiskelijaa. 

Luvut ovat hälyttäviä. Pakkoruotsin uhrihinta on kova.


Kielten opiskelun yksipuolistuminen johtuu osin englannin vahvasta asemasta nuorten maailmassa, mutta myös rakenteellisia syitä on, sanoo opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Opetushallituksesta. (HS)


Mustaparta kiertää asian ydintä kuin kissa kuumaa puuroa. On selvää, että englannin asema on vahva paitsi nuorilla niin kaikkialla koko maailmassa. Mustaparta ei puhu pakkoruotsista mitään.

Ongelma ei tietenkään ole pakkoenglanti, vaan pakkoruotsi.

Olen aiemmin esittänyt:

Jos ruotsi olisi peruskoulussa vapaaehtoinen, mutta ylioppilaskirjoituksissa pakollinen, voisi olla, että motivaatio ruotsin kielen opiskeluun kasvaisi. Osa peruskoululaisista ottaisi vapaaehtoisesti pitkän ruotsin, ylioppilaskokeissa he kirjoittaisivat pitkän ruotsin. Muut lukiolaiset opiskelisivat lyhyttä ruotsia, he kirjoittaisivat vastaavasti lyhyen ruotsin.

Peruskoululaiset, jotka eivät ottaisi ruotsia, lukisivat ruotsin sijasta toista kieltä tai jotain aivan muuta. Englannin on oltava pakollinen.


7.10. HS

Ylioppilaskokeissa kieliä kirjoitettiin ennätyksellisen vähän, vaikka arvosteluakin muutettiin

Lyhyen saksan kirjoitti tämän vuoden kevään ja syksyn ylioppilaskirjoituksissa enää alle 2 000 opiskelijaa, kun vielä 1990-luvulla kirjoittajia oli yleensä selvästi yli 10 000.

Historiallinen kuoppa nähtiin myös lyhyen ranskan kirjoittajien määrässä. Heitä oli runsaat 1 200.

Luvut heijastelevat jo pitkään jatkunutta kielten opiskelun yksipuolistumista peruskoulussa ja lukiossa. Muiden kielten kuin englannin ja ruotsin opiskelu on vähentynyt jo vuosia.

Suomenkielisistä koululaisista noin 95 prosenttia opiskelee ensimmäisenä vieraana kielenään englantia, joten muiden kuin ruotsin ja englannin opiskelu jää vapaaehtosuuden varaan.

lauantai 5. heinäkuuta 2014

Kimmo Sasi provosoi kielitaisteluun

Kannattaa lukea kirjoitukseni alla oleva Nykypäivän artikkeli kokonaisuudessaan ja tehdä artikkelin perusteella omat johtopäätökset.

Huomio kiinnittyy kahteen viimeiseen kappaleeseen.

1.
– Heidän (lisäys: tarkoittaa Perussuomalaiset) populisminsa perustuu vastakkainasetteluille ja enemmistön vähemmistöjä suurempaan voimaan.


Vastakkainasettelusta:


Käytännössä Kokoomus on ollut hallitusvastuussa koko Kekkosen jälkeisen ajan. Kokoomus on järjestelmällisesti ajanut Suomea kohti luokkayhteiskuntaa, missä se on onnistunut.


Luokkayhteiskunnassa vastakkainasettelu on normaaliolotila, heikoimmassa asemassa olevat ihmiset yrittävät parantaa elinolosuhteitaan ja vastaavasti elististinen ja rikas yläluokka yrittää kynsin ja hampain pitää kiinni saavutetuista eduistaan.


Vastakkainasettelu luokkayhteiskunnassa on täysin terve ilmiö.


Kun suomalainen vasemmisto on menettänyt otteensa, Vasemmistoliitosta on tullut marginaalinen puolue ja Demareista on tullut Kokoomuksen hännyspuolue, työväelle ja heikossa asemassa olevalle kansanosalle ei ole jäänyt jäljelle kuin Perussuomalaiset, joka avoimesti liputtaa pienen ihmisen asiaa.


Valtamedialla ja elitistisillä ajattelijoilla kuten Sasilla näyttää menevän täysin yli ymmärryksen se, että vaikka Perussuomalaiset on puolue, samalla kyseessä on suurin omaehtoinen kansanliike sitten toisen maailmansodan.


Enemmistöstä ja vähemmistöstä:


Demokratiassa enemmistö on aina luonut pelisäännöt. Sasi ei halua ymmärtää, että suurin osa suomalaisista on pakkoruotsia vastaan. Pakolla ei ruotsinkieltä opita, mikä on nähty.
 

Sasi on monissa yhteyksissä korostanut olevansa pohjoismainen demokraatti, mutta tuntuu siltä, että hän ei ymmärrä tai halua ymmärtää demokratiaa ja sen normaaleja lainalaisuuksia.

Esiintulollaan Sasi todistaa olevansa menneen ajan kabinettipoliitikko, kansa pidetään irti todellisesta päätöksenteosta.

2.
Kaikkien muiden puolueiden tulisi osoittaa yhteisrintamaa ilmaistakseen, ettei perussuomalaiset ole yhteistyökykyinen, jos he eivät kunnioita Suomen kaksikielisyyttä, Sasi toteaa.
 



Kaksikielisyyden kunnioittaminen ja pakkoruotsi ovat kaksi täysin eri asiaa. Itseasiassa Sasi tällä hämmästyttävällä ulostulollaan korostaa vastakkainasettelua entisestään. 

Pakkoruotsin pitkittäminen kärjistää. On todella ikävää, että suomenruotsalainen tavallinen kansa joutuu pakkoruotsikeskustelun sijaiskärsijäksi. Ei oma äidinkieli voi olla mikään vika.


Jos Perussuomalaiset vastustaa pakkoruotsia, se ei todista yhtään mitään puolueen yhteistyökyvystä. 


Sasi kirjoittaa, että Perussuomalaiset muka polkee enemmistön voimalla vähemmistöjä (lisäys: Perussuomalaiset ei toistaiseksi ole ollut vallassa), samaan aikaan Sasi vaatii, että kaikkien suomalaisten on pakolla opiskeltava pienen vähenevän vähemmistön kieltä. 


Mitä Sasi tekee, jos Perussuomalaiset saavat seuraavissa eduskuntavaaleissa isoa jytkyä vieläkin suuremman jytkyn? Pitäisikö muiden puolueiden kieltäytyä hallitusyhteistyöstä vaalivoittaja Perussuomalaisten kanssa pakkoruotsin poistamisen vaateiden takia?


Halventaako Sasi Hufvudstadsbladetin kirjoituksellaan kansan tahtoa?


Sitä paitsi, ollaan nyt Alexander Stubbista mitä mieltä tahansa, vaikka hän on suomenruotsalainen, hän on koko kansan pääministeri.


Sellaista demokratia on.


Lisään vielä oman ratkaisuni pakkoruotsin suhteen, jonkinlainen kompromissi tai välivaihe:

Jossain vaiheessa kielisolmu on avattava (Properuskoulu 9.5.2014)
 

5.7. Nykypäivä 


"Stubbin menestys varmasti on haaste Rkp:lle"

Kokoomusta lähellä olevan Borgerlig samlingin puheenjohtaja kansanedustaja Kimmo Sasi kirjoittaa Hufvudstadsbladetissa otsikolla "Suomenruotsalainen pääministeri". Sasin mukaan on tärkeää muistaa, ettei pääministeri voi olla yhden ryhmän äänitorvi eikä hänen ole siksi hyvä ottaa kielipoliittisia kantoja.


Sasi käy läpi historiaa ja muistuttaa Alexander Stubbin olevan sodan jälkeen vasta toinen suomenruotsalainen pääministeri Sdp:n Karl August Fagerholmin jälkeen.


"Nämä kaksi heijastavat suurta muutosta suomalaisessa politiikassa", jossa maltillisella vasemmistolla on Sasin mukaan vaikeuksia rekrytoida nuoria lahjakkuuksia.


Sasin mukaan vanha suomalainen puolue kokoomus on muuttunut. "Puolueessa arvostetaan ruotsin kieltä hyvin korkealle". Ensimmäisen myönteisen askeleen ruotsia kohtaan puolue otti hänen mukaansa 1970-luvulla ja nyt pitkän askeleen Stubbin valinnalla.


– Stubbin menestys varmasti johtaa siihen, että monet porvarillisesti ajattelevat nuoret kysyvät onko kokoomus oikea kanava edetä politiikassa. Tämä on haaste Suomen ruotsalaiselle kansanpuolueelle, Kimmo Sasi kirjoittaa.


Kimmo Sasin mielestä "voidaan melkein sanoa että kielitaisteluiden ajat ovat historiaa. Mutta valitettavasti ei voida unohtaa perussuomalaisia".


– Heidän populisminsa perustuu vastakkainasetteluille ja enemmistön vähemmistöjä suurempaan voimaan. Kaikkien muiden puolueiden tulisi osoittaa yhteisrintamaa ilmaistakseen, ettei perussuomalaiset ole yhteistyökykyinen jos he eivät kunnioita Suomen kaksikielisyyttä, Sasi toteaa.