Kimmo Sasi provosoi kielitaisteluun

Kannattaa lukea kirjoitukseni alla oleva Nykypäivän artikkeli kokonaisuudessaan ja tehdä artikkelin perusteella omat johtopäätökset.

Huomio kiinnittyy kahteen viimeiseen kappaleeseen.

1.
– Heidän (lisäys: tarkoittaa Perussuomalaiset) populisminsa perustuu vastakkainasetteluille ja enemmistön vähemmistöjä suurempaan voimaan.

Vastakkainasettelusta:

Käytännössä Kokoomus on ollut hallitusvastuussa koko Kekkosen jälkeisen ajan. Kokoomus on järjestelmällisesti ajanut Suomea kohti luokkayhteiskuntaa, missä se on onnistunut.

Luokkayhteiskunnassa vastakkainasettelu on normaaliolotila, heikoimmassa asemassa olevat ihmiset yrittävät parantaa elinolosuhteitaan ja vastaavasti elististinen ja rikas yläluokka yrittää kynsin ja hampain pitää kiinni saavutetuista eduistaan.

Vastakkainasettelu luokkayhteiskunnassa on täysin terve ilmiö.

Kun suomalainen vasemmisto on menettänyt otteensa, Vasemmistoliitosta on tullut marginaalinen puolue ja Demareista on tullut Kokoomuksen hännyspuolue, työväelle ja heikossa asemassa olevalle kansanosalle ei ole jäänyt jäljelle kuin Perussuomalaiset, joka avoimesti liputtaa pienen ihmisen asiaa.

Valtamedialla ja elitistisillä ajattelijoilla kuten Sasilla näyttää menevän täysin yli ymmärryksen se, että vaikka Perussuomalaiset on puolue, samalla kyseessä on suurin omaehtoinen kansanliike sitten toisen maailmansodan.

Enemmistöstä ja vähemmistöstä:

Demokratiassa enemmistö on aina luonut pelisäännöt. Sasi ei halua ymmärtää, että suurin osa suomalaisista on pakkoruotsia vastaan. Pakolla ei ruotsinkieltä opita, mikä on nähty.
 
Sasi on monissa yhteyksissä korostanut olevansa pohjoismainen demokraatti, mutta tuntuu siltä, että hän ei ymmärrä tai halua ymmärtää demokratiaa ja sen normaaleja lainalaisuuksia.

Esiintulollaan Sasi todistaa olevansa menneen ajan kabinettipoliitikko, kansa pidetään irti todellisesta päätöksenteosta.

2.
Kaikkien muiden puolueiden tulisi osoittaa yhteisrintamaa ilmaistakseen, ettei perussuomalaiset ole yhteistyökykyinen, jos he eivät kunnioita Suomen kaksikielisyyttä, Sasi toteaa. 


Kaksikielisyyden kunnioittaminen ja pakkoruotsi ovat kaksi täysin eri asiaa. Itseasiassa Sasi tällä hämmästyttävällä ulostulollaan korostaa vastakkainasettelua entisestään. 

Pakkoruotsin pitkittäminen kärjistää. On todella ikävää, että suomenruotsalainen tavallinen kansa joutuu pakkoruotsikeskustelun sijaiskärsijäksi. Ei oma äidinkieli voi olla mikään vika.

Jos Perussuomalaiset vastustaa pakkoruotsia, se ei todista yhtään mitään puolueen yhteistyökyvystä. 

Sasi kirjoittaa, että Perussuomalaiset muka polkee enemmistön voimalla vähemmistöjä (lisäys: Perussuomalaiset ei toistaiseksi ole ollut vallassa), samaan aikaan Sasi vaatii, että kaikkien suomalaisten on pakolla opiskeltava pienen vähenevän vähemmistön kieltä. 

Mitä Sasi tekee, jos Perussuomalaiset saavat seuraavissa eduskuntavaaleissa isoa jytkyä vieläkin suuremman jytkyn? Pitäisikö muiden puolueiden kieltäytyä hallitusyhteistyöstä vaalivoittaja Perussuomalaisten kanssa pakkoruotsin poistamisen vaateiden takia?

Halventaako Sasi Hufvudstadsbladetin kirjoituksellaan kansan tahtoa?

Sitä paitsi, ollaan nyt Alexander Stubbista mitä mieltä tahansa, vaikka hän on suomenruotsalainen, hän on koko kansan pääministeri.

Sellaista demokratia on.

Lisään vielä oman ratkaisuni pakkoruotsin suhteen, jonkinlainen kompromissi tai välivaihe:

Jossain vaiheessa kielisolmu on avattava (Properuskoulu 9.5.2014)
 

5.7. Nykypäivä 

"Stubbin menestys varmasti on haaste Rkp:lle"

Kokoomusta lähellä olevan Borgerlig samlingin puheenjohtaja kansanedustaja Kimmo Sasi kirjoittaa Hufvudstadsbladetissa otsikolla "Suomenruotsalainen pääministeri". Sasin mukaan on tärkeää muistaa, ettei pääministeri voi olla yhden ryhmän äänitorvi eikä hänen ole siksi hyvä ottaa kielipoliittisia kantoja.

Sasi käy läpi historiaa ja muistuttaa Alexander Stubbin olevan sodan jälkeen vasta toinen suomenruotsalainen pääministeri Sdp:n Karl August Fagerholmin jälkeen.

"Nämä kaksi heijastavat suurta muutosta suomalaisessa politiikassa", jossa maltillisella vasemmistolla on Sasin mukaan vaikeuksia rekrytoida nuoria lahjakkuuksia.

Sasin mukaan vanha suomalainen puolue kokoomus on muuttunut. "Puolueessa arvostetaan ruotsin kieltä hyvin korkealle". Ensimmäisen myönteisen askeleen ruotsia kohtaan puolue otti hänen mukaansa 1970-luvulla ja nyt pitkän askeleen Stubbin valinnalla.

– Stubbin menestys varmasti johtaa siihen, että monet porvarillisesti ajattelevat nuoret kysyvät onko kokoomus oikea kanava edetä politiikassa. Tämä on haaste Suomen ruotsalaiselle kansanpuolueelle, Kimmo Sasi kirjoittaa.

Kimmo Sasin mielestä "voidaan melkein sanoa että kielitaisteluiden ajat ovat historiaa. Mutta valitettavasti ei voida unohtaa perussuomalaisia".

– Heidän populisminsa perustuu vastakkainasetteluille ja enemmistön vähemmistöjä suurempaan voimaan. Kaikkien muiden puolueiden tulisi osoittaa yhteisrintamaa ilmaistakseen, ettei perussuomalaiset ole yhteistyökykyinen jos he eivät kunnioita Suomen kaksikielisyyttä, Sasi toteaa.