lauantai 31. tammikuuta 2015

Kyllä kansa tietää

Iltalehti teetti Taloustutkimuksella, mistä valtion menoista ihmiset olisivat valmiita säästämään. Vaihtoehdoiksi annettiin 22 euromääräisesti suurinta menoerää valtion budjetista.

Tulos on suoraan kuin Perussuomalaisten eduskuntavaalikampanjasta:

1. EU-maksut
2. Kehitysyhteistyö

Kahden säästökärki oli ylivoimainen.

Kansa ei haluaisi leikata eläkkeistä tai koulutuksesta. Lapsilisiin tai asumistukiin ei saa koskea. Heikkoa ei saa lyödä.

Eilen puheenjohtaja Timo Soini vaati, että kaikkein köyhimmiltä ei saa leikata mitään.

Toivottavasti kansa ajattelee keväällä äänestyskopeissa samalla tavalla, niin silloin Perussuomalaisille laulaa kunnian kukko.


31.1. Iltalehti

Iltalehti selvitti: Näistä kansa säästäisi

Iltalehden jättiselvityksestä käy ilmi, että kansa olisi valmis leikkaamaan eniten EU-maksuista ja kehitysyhteistyöstä.

Jaakko Niinistö edistäisi maahanmuuttajien työllistymistä


Onnittelut vielä kerran Vantaan Perussuomalaisten puheenjohtaja Jaakko Niinistölle! Hänet valittiin Vantaan kaupungin asukaspalveluiden kaupunginjohtajaksi.

Kun kysytään, niin vastataan: 

Olen kaikkien vantaalaisten kaupunginjohtaja.

Niinistön avaus on hyvä: 

Maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä hän edistäisi Vantaalla erityisesti kohentamalla entisestään suomenkielen opetusta.

Ilman kunnollista kielitaitoa on vaikea tehdä työtä. Harva työnantaja uskaltaa palkata kieliummikkoa. 

Olen opettaja koulussa, jossa on paljon maahanmuuttajataustaisia lapsia. 

Arviointikeskusteluihin, joissa on oppilas, vanhemmat ja opettaja, joudutaan usein paikalle kutsumaan tulkki, koska vanhemmat eivät osaa vielä suomea. Yleensä lapset osaavat suomea paremmin kuin vanhemmat.

Tulkkipalvelut eivät suinkaan ole ilmaisia, tuntihinta on korkea. Yksittäinen koulu maksaa palvelun omista rahoistaan. Raha on opetuksesta pois.

Olisiko vaadittava, että myös maahanmuuttajavanhemmat opiskelisivat kunnolla suomea? 

Silloin sopeutuminen uuteen kotimaahan olisi helpompaa, myös työnsaantimahdollisuudet paranisivat. On maita, joissa on pakolliset kielitestit. 


31.1. Vantaan Sanomat


Jaakko Niinistö jäi onnittelujen ristituleen maanantaina heti Vantaan uuden apulaiskaupunginjohtajan valinnan ratkettua.

– Jaakko teki hyvän vaikutuksen valtuustoryhmän kuuntelutilaisuudessa. Hänellä oli esittää omia ajatuksia viran hoidosta, kokoomuksen valtuustoryhmän edustaja kertoo.

– Olen kaikkien vantaalaisten kaupunginjohtaja, ilman muuta myös maahanmuuttajien, itseään ”erittäin maltilliseksi” perussuomalaiseksi luonnehtiva Niinistö vakuuttaa.

Maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä hän edistäisi Vantaalla erityisesti kohentamalla entisestään suomenkielen opetusta.

– Vantaan resurssit ovat tiukoilla. Silti esimerkiksi aikuisopistojen kielenopetusta tulisi tehostaa ja laajentaa työikäisten maahanmuuttajien osalta. Mielestäni kielitaito on heidän kotoutumisensa ja työllistymisensä ydinasia, Niinistö linjaa.

– Aion myös kuulla maahanmuuttajajärjestöjen näkemyksiä siitä, mitä asioita voisi parantaa.

Ratsutorilla

PS-teltta Ratsutorilla Sellon kupeessa Espoossa

Olen aloittanut telttailun. Perussuomalaisten Uudenmaan piiri järjesti toritapahtuman Ratsutorille. Paikalle tuli monta PS-kansanedustajaehdokasta ympäri Uusimaata.

Paikalla oli myös Persubiili.

Kylmä tuuli vihmoi, ohi kulkevia ihmisiä oli vähän, mutta tunnelma oli lämmin. Viime eduskuntavaaleissa Perussuomalaisten torityö oli loistavaa. Kaksi viikkoa ennen vaaleja kannatusprosentti oli 14 %, vaaleissa yli 18 %.

Mielenkiintoinen vertailu, eilisen Ylen puoluekannatusarvioissa PS-lukemat olivat 14,8 %. Olemme siis edellä aikataulua, jos kannatusta verrataan viime vaaleihin. Perussuomalaiset on vahvasti vakiinnuttamassa asemansa suomalaiselle puoluekartalle.

perjantai 30. tammikuuta 2015

Perussuomalaiset Nuoret sai rahansa

Oikeus on voittanut. Voidaan puhua myös sananvapauden voitosta.

Perussuomalaiset Nuoret haki v. 2014 toiminnalleen 100 000 euron valtionavustusta, mutta ministeriö myönsi vain 29 000 euroa. 

Ministeriö perusteli tuen epäämistä käsittämättömällä tavalla- Se totesi nuorisojärjestön näkemysten monikulttuuriasioissa olevan ristiriidassa nuorisolain arvopohjan kanssa. Ministeriön päätöksestä syntyi vilkas keskustelu sananvapaudesta.

Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen (sd.) korostaa nyt, että sananvapautta tulee kunnioittaa suomalaisessa yhteiskunnassa kaikin tavoin.

Sananvapaus on Suomessa aina ollut hyvin erikoinen käsite. Yleensä meillä toistetaan yhtä mantraa kerrallaan. Pahin kausi oli Kekkosen aika, kun toisinajattelijat leimattiin armotta fasisteiksi huolimatta siitä, että esitetyt ajatukset olivat hyvinkin demokraattisia. 

Poliittisille nuorisojärjestöille jaettava tuki on luonnollisesti jaettava toiminnan perusteella, ei mielipiteiden. On uudestaan harkittava, voitaisiinko tuki jakaa eduskunnan voimasuhteiden perusteella.

Olin 1960-luvun lopulla partiossa Tikkurilan Sinisissä. Silloisen Helsingin maalaiskunnan lippukunnissa oli paljon lapsia ja nuoria. Partio sai kaupungin tukea paljon vähemmän kuin maalaiskunnan demareiden Nuoret Kotkat.

En tuntenut ketään, joka olisi ollut mukana Kotkien toiminnassa, mutta partiolaisia oli vaikka kuinka.


30.1. Yle


Perussuomalaisten Nuorten vuoden 2014 yleisavustus korotetaan 29 000 eurosta 58 000 euroon, tiedottaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

– Ministeriön oikaisupäätöksestä on kuitenkin poistettu perusteluihin virheellisesti sisällytetyt avustuskelpoisuusharkinnan piiriin kuuluvat seikat, joista syntyi keskustelu sananvapaudesta, ministeriö toteaa tiedotteessaan.

torstai 29. tammikuuta 2015

PS-kansanedustajaehdokkaiden koulutus Kirkkonummella

Riikka Slunga-Poutsalo

Tulin juuri Uudenmaan PS-kansandustajaehdokkaiden koulutuksesta. Koulutus pidettiin Kirkkonummen kunnantalolla Porkkalasalissa, joka on valtuustosali. Oli oikein mukavaa nähdä Uudenmaan ehdokkaita. 

Opiskeluintoa nosti kovasti Ylen tänään julkaistu eduskuntavaalien kannatusarviot. Arvion mukaan Perussuomalaisten kannatus on kuukaudessa noussut peräti 1,5 %, kannatus on nyt 14,8 %. 

Olemme nyt hyvässä vauhdissa.

SAK:n koulutuksessa


Sain kutsun SAK:n koulutustilaisuuteen, jossa järjestö esitteli omia tavoitteitaan. Tilaisuus pidettiin toissapäivänä SAK:n hallituksen tiloissa Hakaniemenrannassa.

Paikalle oli kutsuttu eri puolueiden edustajia, Kokoomuksesta, RKP:sta ja Kristillisdemokraateista ei kukaan saapunut paikalle. Perussuomalaisia kansanedustajaehdokkaita oli ainakin neljä.

Moni ehdokas oli itse jonkinsortin ay-vaikuttaja. Minä olen Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n valtuutettu.

Oli hyvin mielenkiintoista kuulla naapurikeskusjärjestön tavoitteita. Hämmästyin, kuinka lähellä osa SAK:n tavoitteista oli Perussuomalaisten tavoitteisiin nähden. Sekä SAK että Perussuomalaiset ovat hyvin huolissaan työllisyydestä ja suomalaisen teollisuuden kilpailukyvystä.

Perussuomalaisten kannattajista suurin osa on perusduunareita.

Eduskuntavaalit - uudet kannatuslukemat

Puoluekannatusarviot Ylen mukaan 29.1.

KESK
-0,8
26,0
SDP
+1,9
17,2
KOK
-0,8
16,3
PS
+1,5
14,8
VIHR
-1,1
8,3
VAS
-0,7
8,2
RKP
+0,5
4,2
KD
-0,4
3,5
MUU
-0,2
1,5

Ilahduttavaa on huomata, että Perussuomalaiset nousee jo nyt.

Syitä on kolme:

1. Puolue on aloittanut vaalityön ja puheenjohtaja Timo Soini on pääsemässä vauhtiin.
2. Pariisin terrori-iskut
3. Kreikan vaalit

Perussuomalaiset tulevat kirimään kovasti muutama viikko ennen vaaleja. Todennäköisesti lukemat tulee olemaan samat kuin edellisissä eduskuntavaaleissa, 18 prosentin luokkaa.

On selvää, että Keskusta ei pysty pitämään noin suurta johtoa, veikkaan noin 22 prosenttia, eli Keskustasta voi tulla päähallituspuolue.

Demareiden nousu on minulle yllätys, koska puheenjohtaja Antti Rinne ei ole mielestäni ollut kovin vakuuttava niissä esiintymisissä, joita olen nähnyt. Esim. koulutusalan Educa-messujen puheenjohtajien paneelissa Rinne oli suorastaan heikko, heikoin kaikista.

Kokoomuksen syöksykierre on ollut koko ajan selviö, onhan puolue päähallituspuolue. Kumpikaan pääministereistä, Katainen ja Stubb, ei ole järin onnistunut. Kansa rankaisee, kun kesken hallituskauden pääministeri hyppää kyydistä pois. Vastuunotto ei vakuuta.

Pikkuhiljaa näyttää siltä, että punamultaa pukkaa, Keskusta, PS ja SDP. Punamulta on monen äänestäjän toivehallitus, on politiikan suunnan muutoksen aika. Mukaan tullee KD.

Uusi punamultahallitus tulee olemaan erilainen, koska siihen ei mahdu Vihreät, Vasemmisto ja RKP. RKP:lle uusi tilanne on historiallinen.

sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Kreikka eduskuntavaaliteemana

Helsingin Sanomien kolumnisti Timo Rautio on huolissaan siitä, että Kreikka on palaamassa Suomen eduskuntavaalien vaaliteemaksi. Raution suuri huoli on, että Perussuomalaiset pääsevät ratsastamaan tulevissa eduskuntavaaleissa Kreikalla kuten v. 2011 tehtiin.

Miksi Perussuomalaiset muka eivät voisi nostaa Kreikkaa vaaliteemaksi? Kreikkaan on uponnut suomalaisia verorahoja kuormakaupalla. Pitäisikö silloin olla hiljaa, kun on kriisi? Hiljaa oleminen olisi huijausta tai asioiden pimittämistä.

Raution kirjoituksen hämmästyttävin osa on:

Vuo­den 2011 edus­kun­ta­vaa­leis­sa pe­rus­suo­ma­lai­set ke­rä­si­vät kan­na­tus­ta muun muas­sa eu­ro­krii­sin avul­la. Re­to­rii­kal­le oli ti­laus­ta. Suo­mes­sa on ol­lut help­poa ryh­mit­tää ih­mi­siä jo­tain vas­taan. Pal­jon hel­pom­paa kuin jon­kin puo­les­ta.

Raution väitteet ovat monimielisiä.:

1. Onko Rautio sitä mieltä, että Suomessa on helpompaa ryhmittää ihmisiä jotain vastaan kuin muualla? 

Mielestäni suomalaiset ovat hyvin maltillisia ihmisiä, jos vertaa Suomea esim. muuhun Eurooppaan. Emme lähde kovin helposti kadulle joukolla osoittamaan mieltämme tai mellakoimaan. Katukivet eivät juuri lentele, poliisi harvoin on joutunut taltuttamaan suomalaismielenosoittajia vesisuihkuilla tai kyynelkaasulla.

2. Väittääkö Rautio, että nimenomaan Perussuomalaiset v. 2011 ryhmitti ihmisiä jotain vastaan?

Perussuomalaisten kannatus v. 2011 oli tietenkin sitä ennen noudatetun valtapolitiikan tulosta. Ei Jytkyyn tarvinnut erityisesti kansaa kiihottaa. Kait nyt äänestäjätkin osaavat ajatella. Kyllä ihmiset tajusivat silloin ja he tajuavat nytkin, että Kreikan tie on EU:n tuhon tie.

3. Rautio toteaa, että on paljon helpompaa olla jotain vastaan kuin jonkun asian puolesta.

Ei kait nyt sentään Rautio ole sitä mieltä, että esim. Kreikan tuhon tiestä pitäisi olla hiljaa? Demokratioissa on luonnollista, että oppositio kritisoi valtapolitiikkaa ja haluaa tehdä jotkin asiat toisin.

Jytky perustui myös Perussuomalaisten hyvään vaalityöhön. Teltoilla riitti vilinää.

Jollakin tavalla Raution kirjoitus saa minulle aikaan Kekkosen ajan selkäpiiväristyksiä. Jos  silloin ihminen ajatteli toisella tavalla, leimattiin välittömästi fasistiksi huolimatta siitä, että itse ajatukset olivat hyvinkin demokraattisia.

Sitoutumaton Helsingin Sanomat ottaa aina silloin tällöin kovasti kantaa päivän politiikkaan. Ei siinä mitään, onneksi Suomessa on nyt suhteellisen vapaa lehdistö. En kaipaa takaisin itsesensuurin aikaa.

Kannattaa lukea Timo Raution kirjoitus kokonaisuudessaan.


25.1. HS /Timo Rautio

Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin

Kreik­ka pa­laa Suo­men edus­kun­ta­vaa­lien vaa­li­tee­mak­si. Se on sel­vää, mut­ta epä­sel­vää on, kuin­ka suu­rel­la voi­mal­la.

Tee­man vai­kut­ta­vuu­del­le on mel­koi­sia ra­joit­tei­ta.Vuo­den 2011 edus­kun­ta­vaa­leis­sa pe­rus­suo­ma­lai­set ke­rä­si­vät kan­na­tus­ta muun muas­sa eu­ro­krii­sin avul­la. Re­to­rii­kal­le oli ti­laus­ta. Suo­mes­sa on ol­lut help­poa ryh­mit­tää ih­mi­siä jo­tain vas­taan. Pal­jon hel­pom­paa kuin jon­kin puo­les­ta.

Pe­rus­suo­ma­lai­set voi­si­vat ker­toa ol­leen­sa lin­jak­kai­ta. Sa­mal­la voi­si oi­koa mut­kia ja myö­täil­lä yleis­tä ja vää­rää kä­si­tys­tä, jon­ka mu­kaan tu­kea on men­nyt Suo­mes­ta Kreik­kaan kym­me­niä mil­jar­de­ja ja ra­hal­la on os­tet­tu ole­mat­to­mia olii­vi­leh­to­ja EU-tu­kien kep­lot­te­le­mi­sek­si.

Mut­ta tä­män ja ajan yli ulot­tu­van lin­jak­kuu­den tii­vis­tä­mi­ses­sä mur­jai­suik­si on on­gel­man­sa.

PuheenjohtajaTi­mo Soi­ni ker­toi plo­kis­saan ke­säl­lä 2012 Hes­bur­ge­rin vuo­ro­pääl­li­kön hui­kan­neen, et­tä tääl­lä pai­ne­taan pit­kää päi­vää, jot­ta Es­pan­ja ra­han­sa.

Pa­ri viik­koa sit­ten Soi­ni ker­toi (HS 17. 1.) vuo­ro­pääl­li­kön hui­kan­neen, et­tä pit­kää päi­vää pai­ne­taan, jot­ta kreik­ka­lai­set sai­si­vat ra­han­sa. Mäk­kä­rin vuo­ro­pääl­lik­kö voi­si hui­ka­ta muo­toil­lun ver­sion an­tii­kin kreik­ka­lai­sen fi­lo­so­fin He­rak­lei­tok­sen mak­sii­mis­ta: sa­maan vit­siin ei voi as­tua kah­des­ti.

Kreik­ka-tee­man te­hoa saat­taa syö­dä myös koh­de it­se. Jos va­sem­mis­ton Sy­ri­za voit­taa tä­nään vaa­lit ja saa muo­dos­tet­tua hal­li­tuk­sen, uu­si hal­li­tus te­kee luul­ta­vas­ti avun­an­ta­jien kans­sa vain kos­meet­ti­sia kor­jauk­sia Krei­kan vel­kaeh­toi­hin. Jos näin käy, tu­li hii­puu hiil­lok­sek­si en­nen Suo­men vaa­le­ja.

lauantai 24. tammikuuta 2015

Mahdollisuuksien tasa-arvo


Kuvassa on Daltonin veljekset, kolme neljästä Perussuomalaisten opettajataustaisesta kansanedustajaehdokkaasta, vasemmalta Kai-Ari Lundell Uusimaa, Antti Korhonen Helsinki ja Pekka Sinisalo Uusimaa. Satakunnan Laura Huhtasaari ei päässyt tulemaan paikalle.

Helsingin Messukeskuksessa järjestettiin opetusalan perinteiset Educa-messut. Kävijämäärä oli alustavien tietojen mukaan noin 13 700.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ kertoi eduskuntavaalikampanjastaan Pelasta kukko - pelasta koulutus. OAJ myös esitteli opettajataustaisia kansanedustajaehdokkaita, joita oli paikalla noin 50 eripuolilta Suomea.

Eduskuntavaaleja ajatellen Educan kohokohta oli OAJ:n suuri koulutuskeskustelu. Paikalla olivat Sanni Grahn-Laaksonen (Kok), Antti Rinne (SDP), Kimmo Kivelä (PS), Juha Sipilä (Kesk), Paavo Arhinmäki (Vas), Anna-Maija Henriksson (RKP), Ville Niinistö (Vihr) ja Sauli Ahvenjärvi (KD). Juontajina toimivat Peter Nyman ja OAJ:n Heljä Misukka.

Poimintoja keskustelusta:

- Kaikki puolueet ilmoittautuivat koulutuspuolueiksi.
- Kaikki puolueet ovat sitä mieltä, että koulutuksesta ei voi enää leikata.
- Miltei kaikki puolueet haluavat seuraavan hallituksen opetusministerin salkun.
- Luokkakoolla ei ole väliä tai siihen ei ole rahaa, sanoivat Sipilä ja Henriksson.

Perussuomalaisten Kimmo Kivelä painotti koulutuksellista tasa-arvoa ja luokkakokojen maksimia lakiin. Kivelä halusi koulurauhaa, ja että opettajille annetaan rauha tehdä sitä työtä, johon heidät on koulutettu.

Yle kyseli opettajayleisöltä vakuuttivatko puolueiden puheet. Opettajat eivät uskoneet puoluejohtajien puheita, vaan he uskovat, että opetuksen leikkaukset eivät tule loppumaan tähän.

Opin aivan uuden termin, mahdollisuuksien tasa-arvo. Kokoomuksen edustajat Sanni Grahn-Laaksonen ja myöhemmin myös Raija Vahasalo painottivat mahdollisuuksien tasa-arvoa kovasti.

Itse olen käyttänyt termejä tasa-arvo ja koulutuksellinen tasa-arvo.

Mitä tarkoittaa sanapari mahdollisuuksien tasa-arvo? Miksi juuri Kokoomuksen edustajat puhuivat mahdollisuuksien tasa-arvosta?

Aloin miettiä, onko mahdollisuuksien tasa-arvo tasa-arvoa ollenkaan?

Koulutuksellinen tasa-arvo tarkoittaa sitä, että kaikille lapsille annetaan samat mahdollisuudet opiskella huolimatta siitä, millainen lapsen perhe on tai missäpäin Suomea perhe asuu.

Miksi koulutuksellinen tasa-arvo ei riitä Kokoomukselle?

Nytkin oppilaat voivat hakeutua esim. musiikki- tai liikuntaluokalle tai vaikkapa kuvataidelukioon. Peruskoulu antaa kaikille lapsille mahdollisuuden, olipa lapsi rikkaasta tai köyhästä kodista.

Mahdollisuuksien tasa-arvosta minulle tulee mieleen kirjailija George Orwellin kuuluisimman lauseen muunnos jotkut ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.

Koulutuksen suhteen Euroopassa on maita, joissa jotkut ovat tasa-arvoisempia kuin toiset. Iso-Britanniassa ja Ruotsissa on yksityiskouluja rikkaille ja rupukouluja köyhille. Maahanmuuttajat sullotaan tietysti omiin reservaattikouluihinsa.

Toivottavasti Iso-Britannia ja Ruotsi eivät ole koulutuksen suhteen Kokoomuksen mallimaita. Äänestäjien onneksi ainakin Perussuomalaiset kannattavat koulutuksellista tasa-arvoa.

tiistai 20. tammikuuta 2015

Kehitysavun valkoiset elefantit

Suomi käyttää kehitysapuun noin 1,2 miljardia vuodessa. Ulkoasiainneuvos Matti Kääriäisen mukaan suuri osa avusta on mennyt hukkaan. Monista hankkeista ei ole jäänyt jäljelle yhtään mitään.

Kääriäinen toteaa, että suurien, jopa 15-20 vuotta kestäneiden hankkeiden todellista vaikutusta ei ole jälkikäteen arvioitu ollenkaan. 

Ystäväni oli mukana Afrikassa kehitysaputyössä, mutta hän jätti työn kesken ja tuli takaisin Suomeen. Hän ei kestänyt paikallista korruptiota. Suurin osa avusta valui pääkaupungin rikkaiden hallintovirkamiesten taskuihin. Vain pieni osa suunnattiin oikeisiin kohteisiin.

Ennen kuin voimme auttaa muita, omat asiat on laitettava kuntoon. Nykyinen kehitysapupolitiikkamme on vastuutonta rahan syytämistä.

Kehitysavun väärinkäytökset on estettävä. Parhaiten se käy siten, että emme käytä välikäsiä ollenkaan. Toiminnan on pysyttävä pääosin suomalaisten omissa käsissä. Toinen vaihtoehto on käyttää luotettavia järjestöjä.

Suomen pitäisi määritellä kehitysavulle kaksi päämäärää: demokraattisen kehityksen edistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen.

Paras ase molempien päämäärien toteuttamiseen on tyttöjen koulutus. Tytöistä tulee äitejä, kehitysmaissa naisilla on päävastuu lasten kasvattamisessa.

Perussuomalaiset ovat olleet oikeassa vaatiessaan kehitysapurahojen vähentämistä. Rahoilla on käyttöä kotimaassakin.

Vähentämisen lisäksi tärkeää on oikeaoppinen kohdentaminen. Pienen maan ei kannata roiskia rahojaan ympäri maailmaa, vaan keskittyä korkeintaan pariin-kolmeen kohteeseen kerrallaan. Silloin kehitysapurahoista saadaan irti paras mahdollinen hyöty.

Lisäkehitysapurahaa saadaan Perussuomalaisten esittämällä mallilla. Kansalaiset voisivat lahjoittaa veroilmoituksen täytön yhteydessä haluamansa summan kehitysapurahastoon. 

Voi olla, että esittämällämme tavalla kehitysapurahojen määrä voisi jopa nousta nykyisestä. Kansan kukkaro on antoisa, kun antaminen on vapaaehtoista.

Kannattaa painaa alla olevaa linkkiä ja lukea Ylen uutinen kokonaan.


20.1. Yle 


Suuria epäonnistuneita kehitysyhteistyöhankkeita kutsutaan valkoisiksi elefanteiksi.
Suomen valkoisiin elefantteihin kuuluu Dar es Salaamin satamaan 1970-luvulla uponneet, Savonlinnan telakalla rakennetut kalastustroolarit.

– Veden alta pilkottavat mastot ehdin itsekin nähdä, kertoi ulkoasiainneuvos Matti Kääriäinen Yle Radio Suomen Ajantasassa.

Kääriäinen luettelee lisää kehitysavun epäonnistumisia: Sambian teiden varsilla lojuvat Sisujen raadot, Kafubun saha joka paloi taivaan tuuliin, traktoritehdas joka ei toiminut, lääketehdas joka ei toiminut.

– Mutta olennaisempaa kuin esimerkit, on se, että itse konsepti ei toimi, Kääriäinen toteaa.

lauantai 17. tammikuuta 2015

Etla ja Björn Wahlroos haluavat rokottaa köyhiä ja eläkeläisiä

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla esittää indeksijäädytystä neljäksi vuodeksi muistiossaan tulevalle hallitukselle. Samaa ehdottaa myös Sammon, Nordean ja UPM-Kymmenen hallitusten puheenjohtaja Björn Wahlroos.

Jos eläkkeitä, työttömyysturvaa, asumistukia ja lapsilisiä ei koroteta inflaation nousun verran kerran vuodessa, köyhien ostovoima vähenee entisestään. Suomessa on lähes 700 000 pienituloista, kait heidänkin ostovoimalla on merkitystä Suomen talouskasvun kannalta.

Näyttää siltä, että tiettyjen piirien tavoitteena on lopullisesti luoda Suomesta kahden kerroksen yhteiskunta. Halutaan, että Suomi jakautuu selvästi kahtia rikkaisiin ja köyhiin.

Tavallisten ihmisten ostovoimasta valtaosa kohdistuu suoraan kulutukseen ja palveluihin, mikä lisää suomalaista työtä. Jos köyhiltä leikataan lisää, talouden syöksykierre alkaa olla valmis.

Perussuomalaisten kannattajat ovat tavallisia ihmisiä. 

Meidän on pidettävä huolta tavallisista ihmisistä, kun näyttää siltä, että muut eivät sitä tee. Meidän on puolustettava myös julkista terveydenhoitoa ja peruskoulua. Köyhällä ei ole varaa yksityislääkäreihin tai -kouluihin.

Puheenjohtaja Timo Soini vieraili tänään Vihdissa ja totesi, että Perussuomalaiset ei suostu leikkaamaan pienituloisilta.

Kevään eduskuntavaalit ovat äärimmäiset tärkeät Suomen tulevaisuuden kannalta. Olemme jonkinlaisella vedenjakalla. Haluammeko olla yhä edelleen pohjoismainen hyvinvointivaltio vai tuleeko Suomesta kova maa, joka jättää suuren osan ihmisistä oman onnensa nojaan?


17.1. HS


Eduskuntavaalien lähestyessä keskustelu julkisten menojen hillitsemisestä vilkastuu. Viime päivinä on noussut esiin ajatus, että sosiaalietuuksien indeksikorotuksista pitäisi luopua.

Se tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi eläkkeitä, työttömyysturvaa, asumistukia ja lapsilisiä ei korotettaisi inflaation eli kuluttajahintojen nousun verran kerran vuodessa.

Tämä on poliittisesti houkutteleva vaihtoehto, koska tulevia korotuksia on yleensä helpompi karsia kuin jo olemassa olevia etuja. Indeksijäädytys säästäisi juustohöylän tavoin lähes kaikilta jotakin, mutta vaikuttaisi käytännössä voimakkaammin pienituloisten ja työelämän ulkopuolella olevien talouteen.

Eläkkeensaajien keskusliiton puheenjohtaja Matti Hellsten muistuttaa, että Tilastokeskuksen mukaan lähes 700 000 suomalaista oli vuonna 2013 pienituloisia eli alle 1 190 euroa kuukaudessa ansaitsevia. Heistä merkittävä osa on eläkkeensaajia.

perjantai 16. tammikuuta 2015

Karkotus Suomesta

Siivoaminen on alkanut?
32-vuotias Awat Wahab Hamasalih on karkotettu Iso-Britanniaan, jonka kansalainen Hamsalih on.
Suojelupoliisi esitti karkottamista Maahanmuuttovirastolle jo v. 2013. Hitaalta tuntuu, kun nyt tiedetään, että Suojelupoliisi on katsonut Hamasalihin vaarantavan yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Supo ei erittele karkottamiseen johtaneita syitä julkisesti.
Eurooppalaiset demokratiat ovat haavoittuvaisia terrorismin suhteen. Cnn:n mukaan 20 terroristiryhmää on valmiina iskemään Euroopassa – Ranskassa, Saksassa, Hollannissa ja Belgiassa. 
Tänään Belgiassa on pidätetty 13 terrorisminvastaisessa operaatiossa, ja Ranskassa ja Saksassa on tehty terrorismin vastaisia operaatioita.
Pelottavaa.
Pelottaa, että sota terrorismia vastaan hävitään. 
Kaikki Euroopassa toimivat terroristit eivät suinkaan ole muualta tulleita. Omastakin takaa näyttää löytyvän.

Kurditaustainen 32-vuotias Awat Wahab Hamasalih ei vastustellut, kun hänet saatettiin Helsinki-Vantaalle karkotettavaksi.
Hamasalih on merkittävä vallankäyttäjä islamistisen Ansar al-Islam (”Islamin avustajat”) -liikkeen Euroopan toiminnassa. Ansar al-Islamilla on läheiset yhteydet al-Qaidaan ja muun muassa Yhdysvallat on luokitellut sen terroristijärjestöksi.
Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan Suojelupoliisi katsoi Hamasalihin vaarantavan yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Sen tarkemmin Supon ylitarkastaja Tuomas Portaankorva ei erittele karkottamiseen johtaneita syitä julkisesti.
Tutkijat katsovat, että Hamasalih – joka esiintyy myös nimellä Awat Karkuky – kuuluu Ansar al-Islam -liikkeen Euroopan-johtokuntaan ja on hyvin läheisissä väleissä liikettä johtavaan mullah Krekariin.

sunnuntai 11. tammikuuta 2015

Rakennetaanko elitistinen keskustakirjasto lähikirjastojen kustannuksella?

Helsingin keskustakirjastoraportin tulos on odotettu.
- Keskustakirjaston kävijämäärä tulee vähentämään lähikirjastojen kävijämääriä. 
- Keskustakirjasto tulee lisäämään Helsingin kaupungin kirjastotoimen menoja ratkaisevasti.
- Keskustakirjaston rahoitus kaipaa kipeästi ulkopuolista yksityistä rahoitusta, jota tuskin tulee paljoa, ei ainakaan riittävästi.
- Valtio on jo myöntänyt keskustakirjastohankkeeseen 30 miljoonaa euroa, enempää ei ole odotettavissa.
Jos keskustakirjasto rakennetaan, jotkut lähikirjastot joutuvat vääjäämättä lakkautusliipasimelle.

Jos lähikirjastoja lopetetaan, kärsijöinä ovat tietenkin lapset ja vanhukset, jotka eivät usein kaupungin keskustassa liikuskele. 
Lähikirjastot ovat arkipäivää, lähipalvelu. Lähikirjastot ovat demokraattisia, tasa-arvoa lisääviä palveluja. Köyhällä ei ole varaa ostaa kirjoja.
Kun yhteiskunnalla ei ole varaa välttämättömimpäänkään, on tarkaan mietittävä, kannattaako panostaa elitistisiin hankkeisiin kuten keskustakirjasto tai Guggenheimin taidemuseo.
Nyrkkisääntö voisi olla, että keskustakirjasto rahoitettaisiin mallilla kolmasosa kaupunki + kolmasosa valtio + kolmasosa yksityinen raha. Guggenheimin rahoitus malli on vieläkin selkeämpi, Guggenheim-säätiö ja muu yksityinen raha saavat neuvotella keskenään rahoituksen jakomallin. Verorahoja ei saa syytää Guggenheimiin.
Tavalliset ihmiset eivät kaipaa lippulaivoja, vaan toimivia lähipalveluja. Elitistiset kulttuurihankkeet eivät saa kävellä esim. peruskoulutuksen tai lähikirjastojen yli.


10.1. HS    Raportti: Keskustakirjasto voi uhata Helsingin lähikirjastoja

Suomen kirjastolaitoksen lippulaivana mainostettu Helsingin keskustakirjasto saattaa uhata Helsingin lähikirjastojen asemaa. Näin arvioidaan joulukuussa valmistuneessa keskustakirjaston arviointiraportissa.

Raportin mukaan ”on mahdollista, että keskustakirjaston myötä muun kirjastoverkon kävijämäärät vähenevät merkittävästi.”

”Mikäli näin tapahtuu, joudutaan nykyistä kirjastoverkkoa mahdollisesti tarkastelemaan kriittisesti tulevaisuudessa”, raportissa kirjoitetaan.

torstai 8. tammikuuta 2015

Risto Uimosen hämmentävä lausunto Pariisin joukkomurhasta

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Risto Uimosen aamuinen lausunto Helsingin Sanomissa hämmentää.
On selvää, että Pariisin joukkomurha oli todella kova isku demokratialle ja sananvapaudelle.
Mutta mitä Uimonen tarkoittaa sillä, että Pariisin terroriteossa kohtaavat länsimainen ja islamilainen demokratiakäsitys?
Ainakaan länsimaiseen demokratiaan eivät kuulu terrorismi ja joukkomurhat. Terrorismi ei ole demokraattinen tapa vaikuttaa.

Ylipäätään, mitä Uimonen tarkoittaa islamilaisella demokratialla? En edes tiedä montaa islamilaista demokraattista maata, Turkki ja Tunisia, eivätkä nekään historian saatossa ole kovin demokraattisia maita olleet.
Mitä Uimonen tarkoittaa sillä, että kyyristely terrorin edessä on väliaikaista? 
Missä vaiheessa länsimainen vapaa lehdistö on kyyristellyt terrorismin edessä? Nytkin kansainvälinen lehdistö on puuttunut kovalla kädellä satiirilehti Charlie Hebdonin toimitukseen tehtyyn joukkomurhaan.
Siinä Uimonen on oikeassa, että sananvapaus voittaa aina.

8.1. HS
"Tämä on demokratialle ja sananvapaudelle todella kova isku. Siinä kohtaavat kaksi demokratiakäsitystä, länsimainen ja islamilainen, jotka eivät ole yhteen sovitettavissa", sanoo Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Risto Uimonen.
Hän arvioi, että toimitukset ovat jonkin aikaa tavallista varovaisempia julkaisupolitiikassaan, mutta palaavat normaalikäytäntöihin.
"Kyyristely terrorin edessä on väliaikaista. Sananvapaus voittaa aina."

keskiviikko 7. tammikuuta 2015

Oksettava joukkomurha Ranskassa

Länsimainen demokratia ja lehdistönvapaus ovat saaneet ammottavan syvän haavan.
Järkyttävää. Toipuminen tulee kestämään kauan. Tuli paha olo.
Ikävä kyllä on pakko todeta, että joukkomurha ei ollut järisyttävä yllätys. Jotain tällaista on koko ajan ollut odotettavissa.
ISIS:n toiminnalle on laitettava kertakaikkinen stoppi tavalla tai toisella.
En tiedä yhtään uskontoa, johon kuuluu kosto. Huuto olemme kostaneet profeetan on oksettava.

Yle 6.1.
Ranskalaisen satiirisen viikkolehden Charlie Hebdon toimitukseen tehdyssä hyökkäyksessä on kuollut ainakin 12 ihmistä, kertoo poliisi. Kaksi kuolleista on poliiseja.
Hyökkäyksessä haavoittui noin kymmenen ihmistä, joista monen vammat ovat vakavia.
Naamiotuneet asemiehet hyökkäsivät Pariisissa sijaitsevan lehden toimitukseen puolenpäivän jälkeen keskiviikkona. Ammuskelun jälkeen miehet pakenivat paikalta. Hyökkääjien kerrotaan huutaneen "Olemme kostaneet profeetan".

maanantai 5. tammikuuta 2015

Persujen pelko on kauhia Peräpohjolassakin

Iltalehti hyökkäsi tänään Perussuomalaisia vastaan kahden toimittajan voimin peräti kolmella artikkelilla. 

Triplahyökkäys on mielenkiintoinen, koska Perussuomalaiset ei ole kuulunut hollitupahallitukseen, eikä näin ollen ole suorassa vastuussa Suomen talouskurjimukseen ja sen seurauksiin. Viedään huomio pois itse pääasiasta.

Harvoin oppositiopuoluetta kohtaan on hyökätty yhden median taholta näin rajusti. Selvästi yritetään lyödä kiilaa Perussuomalaisten riveihin.

Jahti todennäköisesti tulee tiivistämään Perussuomalaisten rivejä. Puolue saa mukavaa lisäpontta tulevaan eduskuntavaalitaisteluun.