Kreikka eduskuntavaaliteemana

Helsingin Sanomien kolumnisti Timo Rautio on huolissaan siitä, että Kreikka on palaamassa Suomen eduskuntavaalien vaaliteemaksi. Raution suuri huoli on, että Perussuomalaiset pääsevät ratsastamaan tulevissa eduskuntavaaleissa Kreikalla kuten v. 2011 tehtiin.

Miksi Perussuomalaiset muka eivät voisi nostaa Kreikkaa vaaliteemaksi? Kreikkaan on uponnut suomalaisia verorahoja kuormakaupalla. Pitäisikö silloin olla hiljaa, kun on kriisi? Hiljaa oleminen olisi huijausta tai asioiden pimittämistä.

Raution kirjoituksen hämmästyttävin osa on:

Vuo­den 2011 edus­kun­ta­vaa­leis­sa pe­rus­suo­ma­lai­set ke­rä­si­vät kan­na­tus­ta muun muas­sa eu­ro­krii­sin avul­la. Re­to­rii­kal­le oli ti­laus­ta. Suo­mes­sa on ol­lut help­poa ryh­mit­tää ih­mi­siä jo­tain vas­taan. Pal­jon hel­pom­paa kuin jon­kin puo­les­ta.

Raution väitteet ovat monimielisiä.:

1. Onko Rautio sitä mieltä, että Suomessa on helpompaa ryhmittää ihmisiä jotain vastaan kuin muualla? 

Mielestäni suomalaiset ovat hyvin maltillisia ihmisiä, jos vertaa Suomea esim. muuhun Eurooppaan. Emme lähde kovin helposti kadulle joukolla osoittamaan mieltämme tai mellakoimaan. Katukivet eivät juuri lentele, poliisi harvoin on joutunut taltuttamaan suomalaismielenosoittajia vesisuihkuilla tai kyynelkaasulla.

2. Väittääkö Rautio, että nimenomaan Perussuomalaiset v. 2011 ryhmitti ihmisiä jotain vastaan?

Perussuomalaisten kannatus v. 2011 oli tietenkin sitä ennen noudatetun valtapolitiikan tulosta. Ei Jytkyyn tarvinnut erityisesti kansaa kiihottaa. Kait nyt äänestäjätkin osaavat ajatella. Kyllä ihmiset tajusivat silloin ja he tajuavat nytkin, että Kreikan tie on EU:n tuhon tie.

3. Rautio toteaa, että on paljon helpompaa olla jotain vastaan kuin jonkun asian puolesta.

Ei kait nyt sentään Rautio ole sitä mieltä, että esim. Kreikan tuhon tiestä pitäisi olla hiljaa? Demokratioissa on luonnollista, että oppositio kritisoi valtapolitiikkaa ja haluaa tehdä jotkin asiat toisin.

Jytky perustui myös Perussuomalaisten hyvään vaalityöhön. Teltoilla riitti vilinää.

Jollakin tavalla Raution kirjoitus saa minulle aikaan Kekkosen ajan selkäpiiväristyksiä. Jos  silloin ihminen ajatteli toisella tavalla, leimattiin välittömästi fasistiksi huolimatta siitä, että itse ajatukset olivat hyvinkin demokraattisia.

Sitoutumaton Helsingin Sanomat ottaa aina silloin tällöin kovasti kantaa päivän politiikkaan. Ei siinä mitään, onneksi Suomessa on nyt suhteellisen vapaa lehdistö. En kaipaa takaisin itsesensuurin aikaa.

Kannattaa lukea Timo Raution kirjoitus kokonaisuudessaan.

25.1. HS /Timo Rautio

Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin

Kreik­ka pa­laa Suo­men edus­kun­ta­vaa­lien vaa­li­tee­mak­si. Se on sel­vää, mut­ta epä­sel­vää on, kuin­ka suu­rel­la voi­mal­la.

Tee­man vai­kut­ta­vuu­del­le on mel­koi­sia ra­joit­tei­ta.Vuo­den 2011 edus­kun­ta­vaa­leis­sa pe­rus­suo­ma­lai­set ke­rä­si­vät kan­na­tus­ta muun muas­sa eu­ro­krii­sin avul­la. Re­to­rii­kal­le oli ti­laus­ta. Suo­mes­sa on ol­lut help­poa ryh­mit­tää ih­mi­siä jo­tain vas­taan. Pal­jon hel­pom­paa kuin jon­kin puo­les­ta.

Pe­rus­suo­ma­lai­set voi­si­vat ker­toa ol­leen­sa lin­jak­kai­ta. Sa­mal­la voi­si oi­koa mut­kia ja myö­täil­lä yleis­tä ja vää­rää kä­si­tys­tä, jon­ka mu­kaan tu­kea on men­nyt Suo­mes­ta Kreik­kaan kym­me­niä mil­jar­de­ja ja ra­hal­la on os­tet­tu ole­mat­to­mia olii­vi­leh­to­ja EU-tu­kien kep­lot­te­le­mi­sek­si.

Mut­ta tä­män ja ajan yli ulot­tu­van lin­jak­kuu­den tii­vis­tä­mi­ses­sä mur­jai­suik­si on on­gel­man­sa.

PuheenjohtajaTi­mo Soi­ni ker­toi plo­kis­saan ke­säl­lä 2012 Hes­bur­ge­rin vuo­ro­pääl­li­kön hui­kan­neen, et­tä tääl­lä pai­ne­taan pit­kää päi­vää, jot­ta Es­pan­ja ra­han­sa.

Pa­ri viik­koa sit­ten Soi­ni ker­toi (HS 17. 1.) vuo­ro­pääl­li­kön hui­kan­neen, et­tä pit­kää päi­vää pai­ne­taan, jot­ta kreik­ka­lai­set sai­si­vat ra­han­sa. Mäk­kä­rin vuo­ro­pääl­lik­kö voi­si hui­ka­ta muo­toil­lun ver­sion an­tii­kin kreik­ka­lai­sen fi­lo­so­fin He­rak­lei­tok­sen mak­sii­mis­ta: sa­maan vit­siin ei voi as­tua kah­des­ti.

Kreik­ka-tee­man te­hoa saat­taa syö­dä myös koh­de it­se. Jos va­sem­mis­ton Sy­ri­za voit­taa tä­nään vaa­lit ja saa muo­dos­tet­tua hal­li­tuk­sen, uu­si hal­li­tus te­kee luul­ta­vas­ti avun­an­ta­jien kans­sa vain kos­meet­ti­sia kor­jauk­sia Krei­kan vel­kaeh­toi­hin. Jos näin käy, tu­li hii­puu hiil­lok­sek­si en­nen Suo­men vaa­le­ja.