Kuvassa on Daltonin veljekset, kolme neljästä Perussuomalaisten opettajataustaisesta kansanedustajaehdokkaasta, vasemmalta Kai-Ari Lundell Uusimaa, Antti Korhonen Helsinki ja Pekka Sinisalo Uusimaa. Satakunnan Laura Huhtasaari ei päässyt tulemaan paikalle.
Helsingin Messukeskuksessa järjestettiin opetusalan perinteiset Educa-messut. Kävijämäärä oli alustavien tietojen mukaan noin 13 700.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ kertoi eduskuntavaalikampanjastaan Pelasta kukko - pelasta koulutus. OAJ myös esitteli opettajataustaisia kansanedustajaehdokkaita, joita oli paikalla noin 50 eripuolilta Suomea.
Eduskuntavaaleja ajatellen Educan kohokohta oli OAJ:n suuri koulutuskeskustelu. Paikalla olivat Sanni Grahn-Laaksonen (Kok), Antti Rinne (SDP), Kimmo Kivelä (PS), Juha Sipilä (Kesk), Paavo Arhinmäki (Vas), Anna-Maija Henriksson (RKP), Ville Niinistö (Vihr) ja Sauli Ahvenjärvi (KD). Juontajina toimivat Peter Nyman ja OAJ:n Heljä Misukka.
Poimintoja keskustelusta:
- Kaikki puolueet ilmoittautuivat koulutuspuolueiksi.
- Kaikki puolueet ovat sitä mieltä, että koulutuksesta ei voi enää leikata.
- Miltei kaikki puolueet haluavat seuraavan hallituksen opetusministerin salkun.
- Luokkakoolla ei ole väliä tai siihen ei ole rahaa, sanoivat Sipilä ja Henriksson.
Perussuomalaisten Kimmo Kivelä painotti koulutuksellista tasa-arvoa ja luokkakokojen maksimia lakiin. Kivelä halusi koulurauhaa, ja että opettajille annetaan rauha tehdä sitä työtä, johon heidät on koulutettu.
Yle kyseli opettajayleisöltä vakuuttivatko puolueiden puheet. Opettajat eivät uskoneet puoluejohtajien puheita, vaan he uskovat, että opetuksen leikkaukset eivät tule loppumaan tähän.
Opin aivan uuden termin, mahdollisuuksien tasa-arvo. Kokoomuksen edustajat Sanni Grahn-Laaksonen ja myöhemmin myös Raija Vahasalo painottivat mahdollisuuksien tasa-arvoa kovasti.
Itse olen käyttänyt termejä tasa-arvo ja koulutuksellinen tasa-arvo.
Mitä tarkoittaa sanapari mahdollisuuksien tasa-arvo? Miksi juuri Kokoomuksen edustajat puhuivat mahdollisuuksien tasa-arvosta?
Aloin miettiä, onko mahdollisuuksien tasa-arvo tasa-arvoa ollenkaan?
Koulutuksellinen tasa-arvo tarkoittaa sitä, että kaikille lapsille annetaan samat mahdollisuudet opiskella huolimatta siitä, millainen lapsen perhe on tai missäpäin Suomea perhe asuu.
Miksi koulutuksellinen tasa-arvo ei riitä Kokoomukselle?
Nytkin oppilaat voivat hakeutua esim. musiikki- tai liikuntaluokalle tai vaikkapa kuvataidelukioon. Peruskoulu antaa kaikille lapsille mahdollisuuden, olipa lapsi rikkaasta tai köyhästä kodista.
Mahdollisuuksien tasa-arvosta minulle tulee mieleen kirjailija George Orwellin kuuluisimman lauseen muunnos jotkut ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.
Koulutuksen suhteen Euroopassa on maita, joissa jotkut ovat tasa-arvoisempia kuin toiset. Iso-Britanniassa ja Ruotsissa on yksityiskouluja rikkaille ja rupukouluja köyhille. Maahanmuuttajat sullotaan tietysti omiin reservaattikouluihinsa.
Toivottavasti Iso-Britannia ja Ruotsi eivät ole koulutuksen suhteen Kokoomuksen mallimaita. Äänestäjien onneksi ainakin Perussuomalaiset kannattavat koulutuksellista tasa-arvoa.
Puolikerettiläinen kommentti: eiväthän rikkaiden yksityiskoulut olisi mitään meiltä muilta pois JOS tavallisen peruskoulun asiat ovat myös hyvällä tolalla. Yksityiskouluja en itse vastusta mistään ideologisista syistä, perustakoot varakkaat omilla rahoillaan mitä tahansa, Suomessa on oppivelvollisuus, ei koulupakko, and hey, this is free land! Mutta peruskoulun asiat tulee tietenkin olla hyvällä jamalla, jotta em. vapaus olisi perusteltua. Tämän "hyvän jaman" kriteereitä ei ole mielestäni kuin kaksi: a) oppimistulokset ja b) oppilaiden ja opettajien kokema turvallisuus ja viihtyvyys. Kaikkea tuota ei voi kuitenkaan ostaa rahalla. Luokkakoot saa pienemmäksi rahalla mutta turvallisuuden ja työrauhan kokemusta ei saa ostettua 100 prosenttisesti millään lisäbudjetilla. Se että Ruotsin lähiöiden kouluissa on hanska lähtenyt käsistä ei ole mielestäni yksityiskoulujen syy, ne ovat pikemmin seuraus siitä että ongelmat pääsivät niin pahoin kärjistymään. Jos ajetaan koulujen rahoitus, peruskoulun itsearvostus ja kouluhenkilökunnan auktoriteetti ja kvantitatiiviset tavoitteet mahdollisimman alas, saadaan ilmapallo poksahtamaan rikki meilläkin.
VastaaPoistat. vihreä varavaltuutettu
v.v.v.
VastaaPoistaSuomalainen koulujärjestelmä kestää yksityiskouluja suurinpiirten nykyisen määrän, ei yhtään enempää. Lisä olisi koulutksellista murhaa.
Ei tarvitse kaukaa hakea, niin nähdään, mihin yksityistäminen johtaa. Kun yksityiskoulut ovat reaalinen vaihtoehto, Akaa samantien julkisen koulutusjärjestelmän mahottaminen.
Maissa, joissa on rinnakkaiskoulujärjestelmä yksityis- ja julkisine kouluineen, ovat todella huonoja koulumaita. Oppimistulokset ovat huonoja.
Tämänpä vuoksi yhteiskunnassa ei pitäisi päästää irti kehitystä, jossa alkaa olla syitä yksityiskouluille. Se oli pointtini. Ei yksityiskouluja voi vastustaa sillä perusteella, että kaikille tasa-arvoisen p-ka koulutus sitten.
VastaaPoistaRuotsissa yksityiskoulut alkoivat kiinnostaa enemmän vasta sitten, kun kouluissa oli menetetty työrauha ja tulokset ja oppilasturvallisuus alkoivat tulla alas. Syitähän oli kaksi: ruotsalaisen yhteiskunnan virheellinen käsitys demokratiasta ( siis pelkkiä subjektiivisia oikeuksia, velvollisuuksia ei juuri lainkaan) ja sitten se toinen, demografinen syy. Toistammeko samat virheet?
v.v.v.
v.v.v.
PoistaNäin on.