Lentorata - kolmen miljardin euron hanke

 

Kuva: Uudenmaanliitto

Mielipide Vantaan Sanomat 24.1.2024

Kolmen miljardin euron päätös

Vantaan kaupunginhallitus teki viime kokouksessaan kohtalokkaan päätöksen, kun hyväksyttiin jatkaa osakkaana Lentorata Oy:ksi muutettavassa Suomi-Rata Oy:ssä. Hankkeesta ovat vetäytyneet mm. Tampereen ja Hämeenlinnan kaupungit.

Kaupunginhallituksessa Perussuomalaisten kolme jäsentä äänesti hanketta vastaan.

Kannattajat perustelevat päätöstä sillä, että Vantaa sitoutuu tässä vaiheessa vain Lentoradan suunnitteluun. Toinen kannattajien peruste on Aviapoliksen alueen kehittyminen. Peruste on ontto, sillä Aviapoliksen sijainti on sellainen, että se kehittyy muutenkin.

Kaiken lisäksi tiedetään, että kaukojunaliikenne ei tule Suomessa kasvamaan millään rataosuudella, vrt. Traficomin liikenne-ennusteet v. 2022.

Lentorata kulkee Helsingistä Vantaan maan alla Lentokentälle, joka on Vantaan ainoa pysäkki. Pian perifeerisen maan pienehkölle lentokentälle menee peräti kolmet raiteet: Kehärata, Lentorata ja Vantaan ratikka! Tikkurila jää sivuraiteille.

Lentoradan rakentamiseen arvioidaan menevän 3 miljardia euroa. Kohtalokkaaksi Lentoradan rakentamisen tekee se, että suunnitteilla on toinenkin iso ratahanke, Turun tunnin juna, jonka rakentaminen maksaa toiset 3 miljardia euroa.

Yhteensä näiden kahden radan hintalappu on 6 miljardia euroa! Vertailun vuoksi todettakoon, että viime vuoden valtion budjetti oli rapiat 81 miljardia euroa. Valtion raha ei putoa taivaasta, vaan se tulee pääosin tulo- ja ansiotuloveroista eli veronmaksajien taskuista.

Rahalla on muutakin käyttöä, kun tiedämme, että hyvinvointialueiden rahoitus on sakannut pahasti. Voi olla, että tulevaisuudessa kansalaisten terveyspalvelujen saatavuus heikkenee selvästi. Rahalla voitaisiin pysäyttää myös lasten ja nuorten oppimistulosten lasku, vrt. Pisa-tutkimus.

Valtio upottaa 6 miljardia euroa vartin aikasäästön vuoksi. Kuljen usein Kehäradan junilla Louhelasta Tikkurilaan luottamustoimien vuoksi. Kehärataa käyttävät lentomatkustajat ovat pääosin lomamatkailijoita, meitä tavallisia pulliaisia. Lomamatkailijoilla ei ole kiire, vaan he varaavat lentokentälle menoon aikaa. Liikemiehet käyttävät omia autojaan tai takseja.

Vaihtoehtoja ovat pääradan kehittäminen ja kaksikerroksisten junavaunujen käyttäminen. Toisaalta tekniikka kehittyy kovalla vauhdilla. Nopeat tolppien päällä kulkevat nopeat junat voivat olla tulevaisuuden ratkaisu. Kun raiteita ei tarvita, reitti voi oikaista vaikkapa metsien ja peltojen halki. Silloin päästään nopeasti Helsingistä Tampereen ja Jyväskylän kautta Ouluun.

Kai-Ari Lundell, ps

Kaupunginvaltuutettu

Kaupunginhallituksen ps-ryhmän pj

Ilmailumuseon paikka on Vantaalla

Vantaan Sanomat Mielipide 28.11.

Pakko oli ottaa selkeästi kantaa.

Vantaalla ei liiemmin ole isoja museoita, niitä on tasan kaksi, Heureka ja Ilmailumuseo, jota pyörittää Suomen Ilmailumuseosäätiö. Peli ei ole vielä menetetty, sillä neuvotteluja käydään LAK Real Estate OY:n kanssa uudesta tilasta, joka on entinen Finnairin Cargo-rakennus Rahtitie yhdessä. Tila on huomattavasti suurempi kuin nykyinen ja sijainniltaan mielettömän hieno aivan lentoakentän kupeessa. Stop over-matkustajien olisi silloin kätevää pitää pieni breikki Ilmailumuseossa. 

Vantaan kaupunki voisi vahvemmin tukea Ilmailumuseosäätiön toimintaa palkkaamalla museoamanuenssin ja muutamia muita työntekijöitä. Museo ei voi olla pelkkä lentokonevarasto, vaan toiminnan apuna pitäisi olla museoalan ammattilaisia.

Suomessa on paljon pikkumuseoita, joissa on hienoja lentokoneharvinaisuuksia. Museoiden käyntimäärät ovat pieniä. Harvinaiset museolentokoneet kannattaisi keskittää yhteen paikkaan, Ilmailumuseoon, jotta lentokoneharvinaisuudet olisivat kaikkien nähtävillä.

Lentokenttää kehitetään muutenkin, kun kakkosterminaalin eteen rakennetaan uusi terminaali lähteviä matkustajia varten. Suunnittelijana on sama arkkitehtitoimisto, joka suunnitteli myös Helsingin keskustakirjasto Oodin. Terminaalista tulee samantyyppinen puurakennus.

Vantaa on lentokenttäkaupunki, Ilmailumuseon itseoikeutettu paikka on tietenkin Vantaalla.

Kehärata A GO GO

Klikkaa kuvaa, niin asemien nimet paremmin.

Tänään avattiin vantaalaisittain suurin liikenneväylä sitten Kehä kolmosen, Kehärata, jota jossakin vaiheessa kutsuttiin myös nimellä Marja-rata. Kehärata yhdistää Vantaankosken radan Suomen päärataan.

Hienointa on, että rata koukkaa Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta. Rata parantaa myös Vantaan poikittaisliikennettä merkittävästi, matka-aika esim. Myyrmäestä Tikkurilaan puolittuu.

Vantaan kaupungille rata on elinehto Kehä kolmosen ohella, yhdistävä tekijä. Moni on kokenut, että kaupunki on jakautunut kahtia, länteen ja itään. Ilman Kehäkolmosta kaupunki olisi jo ajat sitten jakautunut kahtia, länsi Vantaaksi ja itä Tikkurilaksi.

Kaupunki on sijoittanut Kehärataan ja Kehä kolmosen parantamiseen miljarditolkulla rahaa, niin paljon, että hirvittää. Toivottavasti Suur-Kivistön alue tuottaa kaupungille niin paljon kuin on ajateltu. Muuten hukka perii.

Aloitin kierrokseni Louhelan asemalta. Juna oli täynnä Kehärata-turisteja, joukossa oli myös lentokentälle matkaavia ihmisiä. Olo oli suorastaan juhlallinen.

Kivistön asema on pitkä, asemalaiturille on kolme sisääntuloa.

Asemalle oli rakennettu juhlatori. Teltoissa esiteltiin Kivistöä, myytiin ruokaa ja juomaa, bändi soitti lavalla ja välillä lavalla tanssittiin myös flamencoa.

Otin kuvan mainosplakaatista, tulevaa Kivistöä, asema on valtaisan pyöreän kauppakeskeksen välissä. Aivan kunnolla ne kolme sisäänkäyntiä laiturille eivät näy, mutta aemakorttelin pituus on useita satoja metrejä. Kivistö tulee olemaan todella suuri kaupunginosa.

Oikealla on yksi sisäänkäynneistä asemalaiturille, joka sijaitsee alhaalla. Aseman mittakaava hahmottuu, kun katsoo kuvan keskimmäistä sisääntuloa, kolmatta en saanut mahtumaan kuvaan. Kivistön asema on yksi Suomen suurimpia rautatieasemia.

Kehärata on osin metromainen, sillä se kulkee kahdeksan kilometria maan alla. Maan alla ovat Kivistön, kuvassa olevan Aviapoliksen ja Lentoaseman asemat. Aviapoliksen asema on syvällä, liukuportaat ovat hyvin pitkät, mieleen tulee Kampin metroaseman portaat.

Aviapoliksessa pitää kulkea pitkät matkat maanalaista Aviabulevardia pitkin ennen kuin pääsee pitkille liukuportaille ja ylös maan pinnalle.

 Lastenvaunuilla pitää käyttää liukuhissiä.

Koska Lentoaseman rautatieasema ei ole vielä valmis, pitää Aviapoliksesta hypätä bussiin, joka vie molempiin terminaaleihin. Aviapoliksesta meni yllättävän moni matkailija heti ensimmäisenä päivänä Lentoasemalle.

Kehärata helpottaa kovasti matkustamista Lentoasemalle Ranta-, Pää- ja Lahden ratojen suunnilta.

Suurin Kehäradan uusista asemista on Tikkurilan asema, jonka yhteydessä on jo iso kauppakeskus Dixi. Tikkurilan asemasta kasvaa pikkuhiljaa Suomen toiseksi vilkkain rautatieasema, kun matkailijavirta alkaa toden teolla valua Lentoasemalle.

Tikkurilan asema ei ole täysin valmis, sillä 1980-luvulla rakennettu asema on purettu ja asemalaitureita rakennetaan uuteen uskoon.

Tikkurilan aseman sisällä on tilaa liikkua, Dixin kauppakeskus on kuvan kolmannessa kerroksessa.

Aseman alla on Tikkurilan uusi linja-autoasema. Olisin toivonuyt, että asema olisi ollut sisätiloissa Kampin kauppakeskuksen linja-autoaseman tapaan, sillä Tikkurilan linja-autoasemalla on talvella todella kylmä, kun tuuli viuhuu aseman läpi.

Tikkurilan asemaseudun murheenkryyni on aseman itäseutu. Alueella sijaitsi lyijysulattamo ja akkutehdas, joten maaperä on täynnä lyijyä ja alue on lähes rakentamaton. Maaperän putsaaminen on kallista. 

Vielä 1970-luvun alussa Tikkurila oli Suomen saastuneinta aluetta sulattamon ja kahden akkutehtaan takia. Isot kuuset kuolivat tehtaiden ympäriltä, naavaa ei kasvanut metsissä. Sieniä tai marjoja ei saanut poimia, vaikka kaikki niin tekivät. Omakotitalojen puutarhan tuotteita ei suositeltu syötäväksi.

Pitää muistaa kuitenkin, että Tikkurila kasvoi tehtaittensa ympärille. Muut kolme merkittävää teollisuuslaitosta olivat Tikkurilan Väritehdas (nyk. Tikkurila Oy) sekä jo lopetetut Tikkurilan Silkki ja pesuainetehdas Teo.

Toivottavasti Vantaan tärkein vielä rakentamatta oleva rakennusmaa täyttyy pian asuintaloista.

Poikkesimme myös kahvilla uudella Tikkurilan torilla, joka sijaitsee aivan Kaupungintalon kupeessa. Takana pilkistää uusi vihreä valtuustosali.

Torilla tapasin sattumalta SDP:n Antti Lindtmanin, vaihdoimme pari sanaa hallituspolitiikasta ja tulevista Kuntavaaleista.

Alla on linkki Uuden Suomen Puheenvuoroon, jossa Paavo Väyrynen suomi kovasti Kehäradan rakentamista. Jos Väyrynen päättäisi, PK-seutua ei kehitettäisi ollenkaan, vain kehittyviä maakuntia.

http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/197707-keharata-on-kallis-virheinvestointi