Hanabölen kentät ovat peltoja ja golfkenttää. (VS 3.6.2023)
Minua haastateltiin Vantaan Sanomiin, koska olen huolissani siitä, kun Vantaalle ei saada kaavoitettua riittävästi pientaloalueita.
Olen huolissani myös siitä, että Vantaa ei saa houkuteltua kaupunkiin riittävästi hyviä veronmaksajia, joiden suhteen olemme pääkaupunkiseudun luuseri.
Lue kirjoitukseni:
Vantaalaispoliitikko haluaa golfkentän ja peltojen paikalle pientalojen Kartanonkosken – "Vantaa ei voi olla maatalouskaupunki" (VS 3.6.2023)
* * *
Vantaan Sanomien artikkeli kirvoitti eläkeläisen Leena Laurenin kirjoittaman mielipidekirjoituksen.
Onko joka paikkaan pakko rakentaa? Säästetään edes Vantaan pellot asunnoilta (VS 8.7.2023)
Kirjoittaja toivoo, ettei Hiekkaharjun golfkentän liepeille rakenneta asuntoja.
Vantaan Sanomissa (VS 3.–4.6.) oli artikkeli, jossa perussuomalaisten poliitikko Kai-Ari Lundell olisi kernaasti iskemässä kätensä Hanabölen peltoihin ja Hiekkaharju golfin maihin.
Onko todellakin liian vaikeata antaa luonnon ja virkistysalueitten olla osana Vantaata? Pitäisikö kaikkialle vaan rakentaa ja rakentaa ja rakentamasta päästyäkin rakentaa taloja, pieniä, suuria ja oikeinkin suuria kolosseja, joista tulee niitä ghettoja?
Vantaalla on ikävä rakennusbuumi menossa. Taloihin valmistuu enimmäkseen "kanakoppimaisia" yksiöitä ja pikkuruisia kaksioita, kun tarvetta olisi saada kunnollisia perheasuntoja. Rakennukset ovat vierivieressä niin, että parvekkeilta voi melkein kättäpäivää sanoa ja sokeria lainata.
Vantaan Kivistön "uusivanha" asuinalue on malliesimerkki huonosti suunnitellusta alueesta. Siihenkin voisi niitä rahoja uhrata, korjaukseen meinaan, jos sitä ylimääräistä rahaa löytyy.
Maata rakentamiseen löytyy jo kaavoitetuilta alueilta, ei oteta väkisin ihmisten peltoja. Pellot toimivat eläinten levähdys- ja ruokailupaikkoina sekä ihmisten mielenmaisemana ja liikunta-alueina, kuten golfkenttinä.
Sitä paitsi, peltomaa on arvaamatonta.
Nurmijärven Klaukkalaan rakennettiin 80–90-luvuilla pellolle "pientaloalue". Näytti kai kivalta kaavassa ja vielä valmiinakin, mutta sitten tulikin iso paukku. Siellä alkoivat talot vajota saveen. Tuttuni, joka oli talon sieltä hankkinut, olikin ihmeessään ihka uuden kustannuksen kanssa, kun talon toinen pääty alkoi vajota ja se piti "pelastaa".
Se ei ollut ihan halpaa lystiä se.
Jäitä hattuun nyt, Lundell ja co. Huolehtikaa ennemmin asukkaiden terveys- ja hoivapalvelujen kuntoon saattamisesta ja homekoulujen korjauksista.
Leena Lauren
eläkeläinen, Martinlaakso
* * *
Kirjoitin Leena Laurenin mielipidekirjoitukseen oman vastineeni.
Iso ongelma on, että emme löydä riittävästi alueita pientalorakentamiseen, kirjoittaja toteaa.
Eläkeläinen Leena Lauren kirjoitti Vantaan Sanomien mielipidesivulla (VS 8.7.), että Kai-Ari Lundell olisi kernaasti iskemässä kätensä Hiekkaharjun aseman itäpuolisiin peltoihin. Hän kysyi, onko todellakin liian vaikeata antaa luonnon ja virkistysalueitten olla osana Vantaata.
Lue myös: Vantaalaispoliitikko haluaa golfkentän ja peltojen paikalle pientalojen Kartanonkosken – "Vantaa ei voi olla maatalouskaupunki"
Lauren kysyi myös, pitäisikö kaikkialle rakentaa suuria kolosseja, joista tulee ghettoja.
Pellot eivät ole luontoa, vaan ihmisten muokkaamaa viljelysmaata. Vantaallakin peltoja riittää kaupungin reuna-alueilla Sotungissa ja Seutulassa, kun taas Hiekkaharjun pellot ovat suorastaan Vantaan ydinaluetta kaupungin keskustan Tikkurilan kupeessa.
Hyvien veronmaksajien houkuttelussa olemme pääkaupunkiseudun luuseri. Uudet, houkuttelevat pientaloalueet ovat äärimmäisen tärkeitä.
Iso ongelma on, että emme löydä riittävästi alueita pientalorakentamiseen. Olemme joutuneet tiivistämään nykyisiä pientaloalueita ja kaavoittamaan omakotitaloja lähimetsiin, joka kerta asukkaiden vastustus on ollut suurta. Kohteina ovat olleet muun muassa Linnaisten ja Smedsin metsät, Lammaslammen länsiranta sekä Vallinojan lehdot.
Toisaalta keskelle perinteisiä pientaloalueita yritetään rakentaa isojakin kerrostaloja kuten Rekolaan tai Varistoon. Suunnitelmat on torpattava heti alkuunsa.
Kyselyjen mukaan lähimetsät ovat vantaalaisille äärimmäisen tärkeitä, lähimetsät on yksi meidän tärkeimmistä vetovoimatekijöistä. Metsistä haetaan luonnonrauhaa ja kauneutta, niissä ulkoillaan. Vantaan luonnonmukaisesti hoidetuissa metsissä on kerroksellisuutta ja monimuotoisuutta.
Toisin kuin Lauren kirjoituksessaan antaa ymmärtää, en missään nimessä halua Vantaalle lisää kolossimaisia ghettoja pullollaan pikkuruisia kanakoppeja. Hyvin suunnitelluille kerrostaloalueille löytyy kyllä tilaa Kehäradan varrelta.
Valtaisa ongelma on, että emme saa houkuteltua Vantaalle hyviä veronmaksajia, vaan heitä pakenee meiltä naapurikuntiin. Hyvien veronmaksajien houkuttelussa olemme pääkaupunkiseudun luuseri. Uudet, houkuttelevat pientaloalueet ovat äärimmäisen tärkeitä.
Ei ole parempaa paikkaa uudelle puutarhakaupunkimaiselle pientaloalueelle kuin Hiekkaharjun aseman itäpuoliset pellot aina Hakkilaan asti ovat. Saavutettavuudessaan alue on Suomen paras: Tikkurila, Myyrmäki, Lentokenttä, kehä kolmonen ja Helsinki.
Vantaan onnistunein esimerkki hyvästä rakentamisesta on Kartanonkoski. Kun uusia alueita aletaan suunnitella, pitää olla kunnianhimoinen. Tavoitteena pitää olla vieläkin parempia alueita kuin Kartanonkoski on.
Jos Suomesta ei löydy riittävän hyviä suunnittelijoita, palkattakoon heitä vaikka sitten ulkomailta.
Kai-Ari Lundell
Kaupunginvaltuutettu
Kaupunginhallituksen jäsen (ps.)
