Vierailu Kivistön ostarilla

 

Vierailin tänään ensimmäistä kertaa Kivistön uudessa ostoskeskus Kiviksessä. Menin suoraan kolmannen kerroksen uutuuttaan hohtavaan terveyskeskukseen. Olin tilannut ajan influenssarokotukseen, mutta sain samalla myös koronarokotuksen.

Ostoskeskus avattiin lokakuussa 2023. Kivistö on Vantaan aluekeskuksista uusin. Asukkaita siellä on noin 11 000.

Kivistöä on kritisoitu liian pienistä asunnoista, joten alueella asuu paljon yksin asuvia ihmisiä. Parkkipaikkoja on liian vähän. Muuten liikenneyhteydet ovat mahtavat, sillä alue kietoutuu Kehäradan varrella olevan aseman ympärille. Helsinkiin ja Tikkurilaan pääsee nopeasti. Lentokenttä on parin asemavälin päässä, matka-aika lentoasemalle on kuusi minuuttia. Alueen vieressä menee Hämeenlinnanväylä.

Kokonaisuudessaan Kivistö on kaupunkimainen hyvin suunniteltu alue. Tietenkin se on vielä keskeneräinen, paljon on vielä rakentamatta ja esim. puut ovat vielä pieniä. Alueen ympärillä on laajat pientaloalueet.

Kivistöläiset ovat pitkään odottaneet ostoskeskustaan. Uudet asuinalueet joutuvat aina odottamaan palveluita, koska alueilla on oltava riittävästi asukkaita, jotta niitä palveluita kannattaa rakentaa.

Ostoskeskus olisi pitänyt rakentaa suoraan juna-aseman päälle, niin liikkuminen ostarille olisi ollut vieläkin helpompaa. Samalla olisi säästetty arvokasta tonttitilaa muuhun rakentamiseen. Julkiseen rakentamiseen sopivista tonteista on huutava pula. Nykyinen tontti olisi kannattanut säästää vaikkapa koulutontiksi. Jossain vaiheessa Kivistöönkin tarvitaan lukio, ja kävelymatka asemalta tontille eli Kiviksen ostarille on vain vajaat pari sataa metriä.

Kuten kuvasta näkyy ostarin eteen on rakenteilla bussiasema.

Ostarin ensimmäisessä kerroksessa on liiketilat, toisessa siivessä ovat kaupat, S-Market ja Lidl ja muutamia pienempiä kauppoja. Toisessa siivessä ovat ravintolat, joita on kuusi kappaletta. Alko ja pari kahvilaa löytyy.

Toisesta kerroksesta löytyy kirjasto, nuorisotilat, hammashoitola ja kuntosali Fitness24Seven. Kirjasto oli yllättävän suuri ja rakenteeltaan selkeä. Reunoilta löytyy mm. iso opiskelutila sekä iso asukastila, joka voidaan jakaa väliseinillä myös osiin.

Nuorisotilat olivat vielä kiinni, joten en päässyt tiloihin sisään. Kurkin ikkunoista, tilaa on ja toimintaa näyttää löytyvän moneen.

Kivis on kiva ja kompakti ostari, jossa on helppo liikkua, kaikki on lähellä.

Kehärata A GO GO

Klikkaa kuvaa, niin asemien nimet paremmin.

Tänään avattiin vantaalaisittain suurin liikenneväylä sitten Kehä kolmosen, Kehärata, jota jossakin vaiheessa kutsuttiin myös nimellä Marja-rata. Kehärata yhdistää Vantaankosken radan Suomen päärataan.

Hienointa on, että rata koukkaa Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta. Rata parantaa myös Vantaan poikittaisliikennettä merkittävästi, matka-aika esim. Myyrmäestä Tikkurilaan puolittuu.

Vantaan kaupungille rata on elinehto Kehä kolmosen ohella, yhdistävä tekijä. Moni on kokenut, että kaupunki on jakautunut kahtia, länteen ja itään. Ilman Kehäkolmosta kaupunki olisi jo ajat sitten jakautunut kahtia, länsi Vantaaksi ja itä Tikkurilaksi.

Kaupunki on sijoittanut Kehärataan ja Kehä kolmosen parantamiseen miljarditolkulla rahaa, niin paljon, että hirvittää. Toivottavasti Suur-Kivistön alue tuottaa kaupungille niin paljon kuin on ajateltu. Muuten hukka perii.

Aloitin kierrokseni Louhelan asemalta. Juna oli täynnä Kehärata-turisteja, joukossa oli myös lentokentälle matkaavia ihmisiä. Olo oli suorastaan juhlallinen.

Kivistön asema on pitkä, asemalaiturille on kolme sisääntuloa.

Asemalle oli rakennettu juhlatori. Teltoissa esiteltiin Kivistöä, myytiin ruokaa ja juomaa, bändi soitti lavalla ja välillä lavalla tanssittiin myös flamencoa.

Otin kuvan mainosplakaatista, tulevaa Kivistöä, asema on valtaisan pyöreän kauppakeskeksen välissä. Aivan kunnolla ne kolme sisäänkäyntiä laiturille eivät näy, mutta aemakorttelin pituus on useita satoja metrejä. Kivistö tulee olemaan todella suuri kaupunginosa.

Oikealla on yksi sisäänkäynneistä asemalaiturille, joka sijaitsee alhaalla. Aseman mittakaava hahmottuu, kun katsoo kuvan keskimmäistä sisääntuloa, kolmatta en saanut mahtumaan kuvaan. Kivistön asema on yksi Suomen suurimpia rautatieasemia.

Kehärata on osin metromainen, sillä se kulkee kahdeksan kilometria maan alla. Maan alla ovat Kivistön, kuvassa olevan Aviapoliksen ja Lentoaseman asemat. Aviapoliksen asema on syvällä, liukuportaat ovat hyvin pitkät, mieleen tulee Kampin metroaseman portaat.

Aviapoliksessa pitää kulkea pitkät matkat maanalaista Aviabulevardia pitkin ennen kuin pääsee pitkille liukuportaille ja ylös maan pinnalle.

 Lastenvaunuilla pitää käyttää liukuhissiä.

Koska Lentoaseman rautatieasema ei ole vielä valmis, pitää Aviapoliksesta hypätä bussiin, joka vie molempiin terminaaleihin. Aviapoliksesta meni yllättävän moni matkailija heti ensimmäisenä päivänä Lentoasemalle.

Kehärata helpottaa kovasti matkustamista Lentoasemalle Ranta-, Pää- ja Lahden ratojen suunnilta.

Suurin Kehäradan uusista asemista on Tikkurilan asema, jonka yhteydessä on jo iso kauppakeskus Dixi. Tikkurilan asemasta kasvaa pikkuhiljaa Suomen toiseksi vilkkain rautatieasema, kun matkailijavirta alkaa toden teolla valua Lentoasemalle.

Tikkurilan asema ei ole täysin valmis, sillä 1980-luvulla rakennettu asema on purettu ja asemalaitureita rakennetaan uuteen uskoon.

Tikkurilan aseman sisällä on tilaa liikkua, Dixin kauppakeskus on kuvan kolmannessa kerroksessa.

Aseman alla on Tikkurilan uusi linja-autoasema. Olisin toivonuyt, että asema olisi ollut sisätiloissa Kampin kauppakeskuksen linja-autoaseman tapaan, sillä Tikkurilan linja-autoasemalla on talvella todella kylmä, kun tuuli viuhuu aseman läpi.

Tikkurilan asemaseudun murheenkryyni on aseman itäseutu. Alueella sijaitsi lyijysulattamo ja akkutehdas, joten maaperä on täynnä lyijyä ja alue on lähes rakentamaton. Maaperän putsaaminen on kallista. 

Vielä 1970-luvun alussa Tikkurila oli Suomen saastuneinta aluetta sulattamon ja kahden akkutehtaan takia. Isot kuuset kuolivat tehtaiden ympäriltä, naavaa ei kasvanut metsissä. Sieniä tai marjoja ei saanut poimia, vaikka kaikki niin tekivät. Omakotitalojen puutarhan tuotteita ei suositeltu syötäväksi.

Pitää muistaa kuitenkin, että Tikkurila kasvoi tehtaittensa ympärille. Muut kolme merkittävää teollisuuslaitosta olivat Tikkurilan Väritehdas (nyk. Tikkurila Oy) sekä jo lopetetut Tikkurilan Silkki ja pesuainetehdas Teo.

Toivottavasti Vantaan tärkein vielä rakentamatta oleva rakennusmaa täyttyy pian asuintaloista.

Poikkesimme myös kahvilla uudella Tikkurilan torilla, joka sijaitsee aivan Kaupungintalon kupeessa. Takana pilkistää uusi vihreä valtuustosali.

Torilla tapasin sattumalta SDP:n Antti Lindtmanin, vaihdoimme pari sanaa hallituspolitiikasta ja tulevista Kuntavaaleista.

Alla on linkki Uuden Suomen Puheenvuoroon, jossa Paavo Väyrynen suomi kovasti Kehäradan rakentamista. Jos Väyrynen päättäisi, PK-seutua ei kehitettäisi ollenkaan, vain kehittyviä maakuntia.

http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/197707-keharata-on-kallis-virheinvestointi