Valtuustoryhmän kannanotto koulukiusaamiseen ja -väkivaltaan

Vantaan Sanomien Mielipide 3.10.2020

Kirjoitusta voi lukea paremmin klikkaamalla kuvaa.

MOT: paljon sitkeää kiusaamista

MOT soitti rehtoreille, joiden kouluissa on paljon kiusaamista. Vastaukset olivat hätkähdyttäviä.

Hyvä, että yksikään rehtori ei vastannut, että meillä on kiusaamisen suhteen nollatoleranssi, meillä ei kiusata. Joskus takavuosina jotkut rehtorit typeryyksissään vastasivat noin.

On selvää, että joka koulussa kiusataan tavalla toisella enemmän tai vähemmän. Lasten maailmassa sattuu ja tapahtuu, ja lapsikin voi olla toiselle lapselle julma. Kouluissa pitää pyrkiä siihen, että kiusaamista tapahtuu mahdollisimman vähän.

Yhteistyöllä koulu saa yleensä kiusaamisen loppumaan. Silloin kotienkin on oltava mukana kiusaamisen lopettamisessa.

Mutta kokeneena opettajana tiedän, että pahimmat kiusaamistapaukset ovat tiukka kanki kaskessa. Urallani on ollut kaksi todella vaikeaa kiusaamistapausta. 

Toinen havaittiin ajoissa, ja työtä tehtiin urakalla. Vanhemmat olivat hyvin mukana asioita ratkottaessa, mutta kiusaaminen vain jatkui. Mitä enemmän koulussa asiaa käsiteltiin, sitä enemmän kiusaaminen siirtyi koulun ulkopuolelle, mihin koulun toimivalta ei edes ylety. Kiusaaminen loppui alakoulun yläluokilla, kun lapset kasvoivat ja kehittyivät.

Pahin tapaus liittyi tyttöjen dissaamiseen. Sain ns. irtoluokan, opetin kuudetta luokkaa vain vuoden. Keväällä huomasin tyttöjen keskuudessa kireyttä ja pahaa oloa, jota ei aikaisemmatkaan opettajat olleet havainneet. Kiusaaminen tapahtui ns. kilttien tyttöjen keskuudessa. Kiusattua ei otettu huomioon millään tavalla, ei otettu mukaan leikkeihin, ei istuttu tytön viereen ruokalassa, väheksyviä katseita jne. Toiminta oli hiljaista ja näkymätöntä.

Kun asiaa selvitettiin, kiusaajien vastaus oli, että ei me olla mitään tehty. Samalla tavalla vastasivat tyttöjen vanhemmatkin.

Mutta siitä juuri olikin kysymys, ei me olla mitään tehty. Kiusattua tyttöä halveksittiin tekemättä mitään näkyvää, tai rangaistavaa, kun ei ääneen ilkuttu tai haukuttu. Kiusattuun ei käyty käsiksi.

Painotin, että kyllä kyllä teidän olisi pitänyt tehdä - kaikki pitää ottaa mukaan leikkiin, ei se mitään maksa, jos on toiselle ystävällinen jne.

Aika loppui kesken, mutta kiusaamistapaus ratkesi siihen, kun lapset menivät syksyllä kahteen eri yläkouluun. Pidin takuuvarmasti huolta siitä, että kiusaajat hajotettiin eri luokkiin, ja että kiusatun luokkaan ei laitettu yhtään kiusaajaa. 

Perussuomalaisilla on hieno Koulutuspoliittinen ohjelma, jossa puututaan vahvasti myös kiusaamiseen. Listaan alle puolueen kiusaamisenesto-ohjelman parhaat palat:

- ensisijainen kasvatusvastuu kuuluu kodeille, eikä vanhemmuutta voi ulkoistaa kouluille

- pienemmät ryhmäkoot

- erityisoppilaille hyvää opetusta myös erillisissä pienluokissa

- opettajien auktoriteetti ylläpitää järjestystä palautetaan

- koulurauha-asiamies kuntiin ratkomaan kiusaamistapauksia

- jos ei muu auta, kiusaaja vaihtaa koulua, ei kiusattu

Monet muutkin koulutuspoliittiset tavoitteemme ehkäisevät koulukiusaamista. 

* * *

8.1. Yle MOT

”Outoa, että 12-vuotiaat ilmoittavat olevansa homoja”

Paljon sitkeää kiusaamista

Ylen MOT tutki koulukiusaamista perehtymällä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2017 Kouluterveyskyselyn koulukohtaisiin tuloksiin. Jutussa keskitytään alakouluihin.

Tuloksista tarkasteltiin sitä, kuinka suuri osuus kyselyyn vastanneista oppilaista koki kiusaamista vähintään kerran viikossa lukukauden aikana. Kyselyyn osallistuivat nelos- ja vitosluokan oppilaat.

Lisäksi tutkittiin sitä, kuinka usein oppilaan kiusaaminen jatkui tai pahentui sen jälkeen, kun hän kertoi kiusaamisesta koulussa työskentelevälle aikuiselle.

Tulokset ovat hätkähdyttäviä: joissakin kouluissa peräti joka kolmas kyselyyn vastannut oppilas on kokenut kiusaamista vähintään kerran viikossa.

Kiusaaminen on myös hyvin sitkeää. Tilastosta nousee esiin kouluja, joissa kiusaaminen on jatkunut tai pahentunut kertomisen jälkeen jopa yli 50 prosentissa tapauksista.

Luvut ovat moninkertaisia maan keskiarvoon verrattuna. Keskimäärin 4. ja 5. luokkalaisista 7,3 prosenttia kokee koulukiusaamista vähintään kerran viikossa.

Kiusaaminen on jatkunut tai pahentunut kertomisen jälkeen keskimäärin 16,3 prosentissa tapauksista.

MOT soitti rehtoreille, joiden kouluissa esiintyy kyselyn perusteella erityisen paljon kiusaamista.

Kännykät ja koulu

4.8. Vantaan Sanomat

8.8. Helsingin Uutiset

Yllä olevat jutut osaltani on tehty puhelinhaastattelun perusteella. Otin kantaa aina yhtä polttavaan koulukysymykseen, pitäisikö kännykät kieltää koulussa vai ei.

Klikkaa kuvia, niin saat ne suuremmiksi.

Hyvän ilman puukoulu Kulleropuistoon -esityksemme

Kyllä valtuustossa oikeasti yritetään ratkoa asioita. Alla on esimerkki, ryhmäni esitys huomiseen kaupunginvaltuuston kokoukseen.

* * *

Esitämme, että Kulleropuiston asemakaava palautetaan uudelleen valmisteluun.

Hiekkaharjun Kulleropuistoon suunnitellaan kaavamuutosta, joka ei luonteeltaan sovi Hiekkaharjun omakotialueelle. Naapuruston asukkaat ja Hiekkaharjun omakotiyhdistys vastustavat kerrostaloalueen rakentamista.

Ehdotamme, että Kulleropuistoon rakennetaan täysin myrkytön hirsikoulu. Kulleropuiston yhtenäiskoulu toimisi opiskelu- ja työpaikkana sisäilmasairauksista kärsiville oppilaille ja opettajille sekä lähialueiden lapsille. Koulu olisi hajusteeton, välituntisin mentäisiin ulos ja koulussa olisi ympärivuorokautinen ilmastointi. Koska sisäilmasairauksista kärsivät lapset tarvitsevat reipasta ulkoliikuntaa, koulupihan yhteyteen rakennettaisiin lähiliikuntapuisto.

Tikkurilan suuralueelle rakennetaan koko ajan lisää, joten uudelle koululle on tarvetta. Tikkurilasta on vaikea löytää kunnollista tonttia koululle.

Kulleropuisto on paikkana ihanteellinen. Liikenneyhteydet ovat mainiot, koska puisto sijaitsee Hiekkaharjun aseman vieressä. Kulleropuistoon pääsee junalla päärataa pitkin sekä etelästä että pohjoisesta. Kehärata liittyy päärataan Hiekkaharjussa. Junanvaihtoja ei tarvita. Myös bussilinjoja löytyy kävelyetäisyydeltä.

Kulleropuiston yhtenäiskoulu olisi vantaalainen pilottihanke. Myöhemmin myös Myyrmäkeen voidaan rakentaa suunniteltu koulurakennus täysin myrkyttömästä hirrestä. Kunnollinen koulurakentaminen kohottaa Vantaan imagoa. Kaupunki kaipaa hyviä veronmaksajia.

Vantaa vastaa koulujensa oppilaiden ja opettajien terveydestä. Sisäilmasairauksista kärsiville on taattava terveet koulut.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä

* * *

Liite, alueen naapuruston ja Hiekkaharjun omakotiyhdistyksen lausunto pilottihankkeesta

Aloite pilottihankkeesta, jossa rakennettaisiin hyvän ilmanlaadun esimerkkikoulu Kulleropuiston kaavamuutoksen kohteena olevalle alueelle, on hyvin linjassa alueen omakotiyhdistyksen, naapuruston asukkaiden sekä kaavamuutostyöhön osallistuneiden asukkaiden palautteen kanssa.

Aikaisemmin ehdotetun kaavamuutoksen (asemakaavamuutos 002261) muuttaminen niin, että yli kaksikerroksista kerrostaloaluetta korvataan koulurakennuksella ja siihen liittyvillä toiminnoilla vastaa hyvin keskeisiin huoliin, joita asukkaat ja omakotiyhdistys ovat prosessin aikana esittäneet.

• Parkkipaikkojen riittävyys - Kaavamuutoksen kohteena oleva rakentamaton alue toimii tällä hetkellä paikoitusalueena päivittäin 30-40 autolle, jotka eivät mahdu pihoihin tai katujen varsiin kaavan jo rakennetulla osalla. Kaavamuutoksessa ehdotetaan asuntojen määrän 6-kertaistamista ilman, että parkkipaikkojens suhdelukua muutetaan verrattuna jo rakennettuun osaan. Tämän seurauksena alueen paikoitusongelma tulee kärjistymään. Korkeiden kerrostalojen korvaaminen kouluilla helpottaa paikoitusongelmaa merkittävästi.

• Koulupaikkojen riittävyys - Koulut ja päiväkodit ovat opettajien palautteen sekä arkikokemuksen mukaan täynnä lapsia. Esimerkiksi paikka lähikoulussa ei kaikissa tilanteissa ole ollut itsestäänselvyys. Kaavan perusteissa vedotaan koulupaikkojen riittävyyteen Tikkurilan suuralueella. Tämä tuntuu erikoiselta alueen asukkaiden näkökulmasta kaupunkiympäristössä. Koulun rakentaminen alueelle ratkaisisi luonnollisesti tämän tilanteen.

• Pientaloalueeksi kaavoitetun osan muuttuminen kerrostaloalueeksi - Nyt muutoksen kohteena oleva kaava on tuore ja asukkaat kokevat tulleensa harhaanjohdetuiksi, kun tuore pientalokaava halutaan muuttaa kerrostaloalueeksi, joka ei nivelly hyvin jo rakennetuun osaan aluetta. Korkeiden kerrostalojen korvaaminen koululla toteuttaa hyvin ajatusta niveltää jo rakennettu pientaloalue kerrostaloihin, jotka on alueen jo rakennetulle osalle tehty.

Aktiivisesti kaavamuutosprosessiin osallistuneiden naapuruston asukkaiden ja Hiekkaharjun omakotiyhdistyksen puolesta pidämme koulupilottia hyvänä keinona ratkaista kaavamuutoksen esille nostamat haasteet. Uskomme myös vahvasti, että mikäli esitystä päästään esittämään julkisesti alueen asukkaille tämä saa laajan tuen alueen asukkailta.

Naapuruston asukkaiden ja Omakotiyhdistyksen puolesta,

Sauli Laitinen (050 5343164)
Robert Kullström, Hiekkaharjun omakotiyhdistyksen pj. (0400 629657)
Katri Hyytiä
Ari Leino
Juha Kervinen

Koulun ja koulutuksen puolesta

Kai-Ari Lundell - 291

Blogikirjoitukseni Uuden Suomen uutisissa

16.10. Uusi Suomi

Luokanopettaja ehdottaa sakotusoikeutta kouluille: ”Miksi häiriköivien lasten vanhempia ei oikeasti laiteta vastuuseen?”

Vuonna 2013 vuoden luokanopettajaksi valittu Kai-Ari Lundell jatkaa keskustelua opettajien työstä ja oppilaiden käyttäytymisestä Puheenvuoron blogissaan. Hän varoittaa, että ”tätä rataa” tilanteet kouluissa voivat eskaloitua hyvinkin rajuihin yhteenottoihin.

–Olen miettinyt pitkään, mitä koulut voisivat sellaisissa tilanteissa tehdä. On turha odottaa, että yhteiskunnalla olisi varaa hankkia kouluihin lasten rauhoittelijoita tai vartijoita, kun säädylliseen opetukseenkaan ei ole varaa. Eikä suomalaisista kouluista saa vankiloitakaan tehdä, hän kirjoittaa.

Lundell huomauttaa, että koulun auttamisresurssit ovat hyvin pienet.

–Olisiko syytä muuttaa Suomen lakia ja antaa koululle sakotusoikeus?  Sakotetaan häiriköivien, kiusaavien tai väkivaltaisten lapsien vanhempia? Jonkinlainen rikesakko-oikeus? Jos kerran koti on vastuussa lapsista ja heidän kasvatuksestaan, niin miksi häiriköivien lasten vanhempia ei oikeasti laiteta vastuuseen? Kun ne kuuluisat koulun keinot eivät enää auta, hän kysyy.

Lundell kertoo blogissaan omia kokemuksiaan ja sanoo, että pahin tilanne on alaluokilla. 

–Opettaja on todella helisemässä, kun pieni oppilas häiriköi tai raivoaa. Vaaratilanteet ovat lähellä, kun sakset heiluvat tai tavara lentää. 

Hän korostaa aikuisten ihmisten kunnioittamista ja vanhempien vastuuta.

–Auktoriteetin perään itkemisen sijaan puhuisin aikuisin ihmisen kunnioituksesta. On aivan selvää, jos lapsi ei kunnioita omia vanhempiaan, ei voida olettaa, että hän silloin kunnioittaisi omia opettajiakaan.  Absoluuttisen selvää on, että kaikki kasvatus lähtee kodista.

–Lastenkasvatusta ei voi ulkoistaa yhteiskunnan vastuulle, ei edes koulun vastuulle. Koululla on on tietenkin oma kasvatusvastuunsa, mutta pääasiassa koulu vastaa opetuksesta, Lundell jatkaa.

Aikaisemmin tänään 20 vuotta opetustyötä tehnyt nimimerkillä ”Toinen opettaja” esiintyvä kirjoittaja kertoi Helsingin Sanomissa joutuneensa usein tilanteisiin, joissa lapset ja nuoret ovat käyttäytyneet väkivaltaisesti. Lisäksi aikaisemmin tällä viikolla nuoreksi luokanopettajaksi esittäytynyt nainen kertoi joutuneensa kymmenen vuoden aikana oppilaidensa uhkauksien, solvauksien ja ilkivallan kohteeksi.

Opettajien kohtelu on noussut julkiseen keskusteluun sen jälkeen, kun iltapäivälehdissä on julkaistu oppilaan kuvaama video malttinsa menettävästä opettajasta. Videolla oppilaat naureskelevat opettajalle.

Kansanedustaja, uskonnon aineenopettaja Laura Huhtasaari (ps.) kertoi perjantaina jättäneensä kirjallisen kysymyksen koulujen kurinpito-ongelmista ja aikuisen auktoriteetin rapautumisesta.

Lue lisää: 

”Toinen opettaja” avautuu HS:ssä: ”Voiko työuran pilata julkisella häpäisyllä?”

Nuoren naisopettajan hurja lista HS:ssä: ”Olen piilottanut puukkoja ja löytänyt valokuvia takapuolestani – tätä minun ei mielestäni tarvitsisi sietää”

Opettajakansanedustaja: ”Yksi lapsi voi terrorisoida koko luokkaa – vanhemmille velvollisuus hakea lapsi kotiin”

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 

Kai-Ari Lundell 

Rikesakot kouluun

Laura Huhtasaari 

Vanhemman haettava häiriköivä lapsi pois koulusta

OECD: Koulutus luo taloudellista kasvua

OECD:n teksti on sellaista, mitä ymmärrän. Olen viime vuodet pauhannut kuin syyrakki taloudellisen eriarvoisuuden  suorasta yhteydestä koulutukseen.

Suomessa koulutuksen laatuun vaikuttaa oppilaan asuinpaikka.

Eri kunnissa annetaan eritasoista opetusta. Joissain kunnissa annetaan enemmän opetusta, toisissa vähemmän. Näin ei saa olla.

"Näin viisas vanhempi tekee" – OAJ: Vanhemmilla syytä valita asuinpaikkansa kuntien koulutustarjonnan perusteella (Yle 19.11.)

Helsingissä koulut ovat alkaneet eriytyä. Vanhemmat koulushoppailevat, koska heillä on mielikuvia huonoista ja hyvistä kouluista. Osa vanhemmista ostaa asuntonsa hyvämaineisen koulun liepeiltä.

Silloin huonomaineisiin kouluihin jäävät köyhien ja maahanmuuttajien lapset.

Koulutuksellinen tasa-arvo on todellisessa vaarassa.

Koulutus lisää talouskasvua.

Mitä meillä tehdään?

Kurjistetaan koulutusta.


10.12. HS

OECD: Tuloerot syövät kasvua

Tii­vis­tet­ty­nä tut­ki­mus väit­tää, et­tä kun ta­lou­del­li­nen eri­ar­voi­suus li­sään­tyy, ta­lou­del­li­nen kas­vu heik­ke­nee.

Vä­lil­li­se­nä se­lit­tä­vä­nä te­ki­jä­nä täs­sä on kou­lu­tus. Yh­teis­kun­nan vä­hä­va­rais­ten ha­luk­kuus ja ky­ky kou­lut­taa lap­siaan on kes­ki­mää­rin pie­nem­pi kuin va­rak­kaam­mil­la.

Jos kou­lu­tus­ta­so ei ke­hi­ty si­ten kuin edel­ly­tyk­siä oli­si, yh­teis­kun­nat me­net­tä­vät mah­dol­li­suuk­sia ta­lou­den ke­hit­tä­mi­seen.

Sel­vi­tyk­sen mu­kaan kou­lu­tuk­sen edel­ly­tyk­siä laa­jen­net­taes­sa ei saa tyy­tyä vai­kut­ta­maan alim­man kym­me­nyk­sen olo­suh­tei­siin, vaan toi­met pi­täi­si ulot­taa laa­jem­mal­le, alim­paan 40 pro­sent­tiin.

Ei enää yhtään koulupuukotusta

Utsjoen puukotustapaus on hyvin surullinen asia. Tavallisin silmin asiaa ei voi käsittää. Onneksi näin karmeat tapaukset ovat Suomessa harvinaisia, mutta yhtään koulupuukotusta tai -ampumista ei kaivata lisää.

Luokkien ovia ei voida lukita oppituntien ajaksi. Aivan utopistista olisi palkata turvamiehiä päivystämään kouluihin. Suomi ei ole pikkuamerikka, eikä suomalaisista kouluista saa tulla vankiloita.

Koulun kannalta parasta ennaltaehkäisyä on pätevät ja osaavat opettajat sekä pienet ryhmäkoot.

On selvää, että koulu ei pysty yksin ratkomaan laajaa yhteiskunnallista pahoinvointia, ei yhteiskunnallisten ongelmien ratkominen ole koulun tehtäväkään.

Perusopetus (Opetushallitus OPH)

Koulu pystyy kyllä kantamaan oman kortensa kekoon, jos sille annetaan siihen mahdollisuudet. Mutta osa kunnista laistaa jopa lakisääteisistä velvollisuuksistaan tai hoitaa hommat juuri ja juuri rimaa hipoen.

Suurissa opetusryhmissä ja massiivisissa kouluissa oppilas hukkuu helposti oppilasmassaan, ei kohtaa opettajaa tai muuta koulun henkilökuntaa sillä tavalla kuin pitäisi. Oppilas jää yksin.

Ikävää on, kuten OAJ:n puheenjohtaja sanoi, että on kouluja ja kuntia, joista ei löydy riittävästi psykologeja ja kuraattoreita.

Koulusäästöt alkavat näkyä.

26.10. Iltalehti

OAJ: Häirikköoppilaita ei pystytä auttamaan

Kouluilla ei ole tarpeeksi mahdollisuuksia puuttua oppilaiden häiriökäyttäytymiseen, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen. Hänen mukaansa taustalla olevaan pahoinvointiin ei pystytä puuttumaan, koska kouluissa ei ole riittävästi psykologeja ja kuraattoreita.

Asian piti parantua syksyllä voimaan tulleen oppilashuoltolain myötä. Se ei kuitenkaan tuonut muutosta, Luukkainen sanoo.

Perjantaina Utsjoella oppilas puukotettiin lukiossa. Epäilty puukottaja oli erotettu häiriöiden takia koulun asuntolasta.