tiistai 20. lokakuuta 2015

Pitkäaikaistyöttömän vuosihinta ällistyttää

Luin Suomen Kuvalehden digilehteä, ja ällistyin. 

Lehden mukaan Suomessa on pitkäaikaistyöttömiä 110 000. Pitkäaikaistyöttömien vuosihinta on 8,8 miljardia.

- arvio saamatta jääneistä verotuloista 3,2 miljardia
- työmarkkinatuki ja peruspäiväraha 4,8 miljardia
- asumistuki, toimeentulotuki, päivähoitomaksujen alentuminen tms. 0,8 miljardia

Artikkelissa vuosihintaa verrataan Suomen vuotuisiin puolustusmenoihin. Pitkäaikaistyöttömien vuosihinnalla maksettaisiin Suomen vuotuiset puolustusmenot kolmeen kertaan!

Oli pakko kaivaa taskulaskin esiin.

Jaoin pitkäaikaistyöttömien vuosihinnan pitkäaikaistyöttömien määrällä. 

8 800 000 000 : 110 000 = 80 000 euroa

Vuodessa yhteen pitkäaikaistyöttömään kuluu rahaa 80 000 euroa.

Jaoin yhden pitkäaikaistyöttömän vuosihinnan 12:lla.

80 000 : 12 = 6667 euroa

Kuukaudessa yhteen pitkäaikaistyöttömään kuluu yhteiskunnan rahaa noin 6667 euroa. 

Mikä tässä mättää? Mihin rahat menevät? 

Pitkäaikaistyöttömiin kuluva summa on niin suuri, että heidät kannattaisi työllistää vaikka puoliväkisin. Ei tulisi niin paljon masennusta ja päihdeongelmia. Osa rahoista palautuisi yhteiskunnalle myös verotuloina.

Kun luet SK:n artikkelia, klikkaa isoa kuvaa suuremmaksi.


* * *

18.10. Suomen Kuvalehti


Vuoden tai pidempään työttömänä ollut on määritelmällisesti pitkäaikaistyötön. Heitä on Suomessa jo noin 110 000. Määrä on noussut kolmessa vuodessa yli 40 000:lla.

Syy pitkäaikaistyöttömyyden kasvuun voi ainakin teoriassa olla heikko työmarkkinatilanne, mutta ongelmaan vaikuttavat monet tekijät.
Pitkään jatkuva työttömyys aiheuttaa esimerkiksi masennusta ja päihdeongelmia. Pitkään työttömänä ollut sairastelee tutkimusten mukaan muutenkin enemmän kuin työssä käyvät.

Yli vuoden mutta alle kaksi vuotta työttöminä olleista noin joka neljäs löytää töitä avoimilta työmarkkinoita ja 45 prosenttia ohjataan koulutukseen tai kursseille.

Kun työttömyys on jatkunut yli kaksi vuotta, enää vain joka kymmenes työllistyy suoraan. Kursseille ja koulutukseen patistetaan edelleen 44 prosenttia. Lähes puolet jää kokonaan työelämän ulkopuolelle.

sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Vantaan Perussuomalaisten aluejaoksista

Vasemmalta Vantaan Perussuomalaisten vt-puheenjohtaja Niilo Kärki, Vantaan Perussuomalaisten Länsi-Vantaan aluejaoksesta: vetäjä Kai-Ari Lundell, Christian Leikkainen ja Pauli Artturi Luttinen. Huomatkaa Niilon kädessä oleva isänmaallinen PS-karkkilöylykauha. Länsi-Vantaan aluejaoksella on kaksi PS-karkkilöylykauhaa, suomalainen Avainlipputuote.

Viime kevään vaalikevään vaaliponnistusten jälkeen toritoiminta alkaa pikkuhiljaa elpyä. Vantaan Perussuomalaisten Länsi-Vantaan aluejaos on järjestänyt pari toritapahtumaa. Ensimmäinen oli Kivistön kyläjuhlilla, toinen oli eilen vakimestoilla Myyrmäen Paalutoritorilla kirjaston edessä.

Välillä torilla oli kunnon pöhinän tuntua, takana Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Jaakko Niinistö ja teltan kulmalla kaupunginvaltuutettu Timo Auvinen

Ihmisten hallituspalaute oli pääosin myönteistä, oltiin tyytyväisiä siihen, että Perussuomalaiset ovat hallituksessa ja siihen, että yritetään saada omia ajatuksia läpi. Muutama soraäänikin tuli. 

Oli helppo esitellä Perussuomalaisten hallitusohjelmaan saatuja asioita, koska Niilo Kärki oli tehnyt meille monisteita, joissa asiat oli selkeästi kirjattu ylös. Monisteita sekä PS-lehtiä jaettiin torilla kiitettävästi. Hyvä aate kantaa aina.

Kai-Ari Lundell ja Niilo Kärki

Torikamat telttoineen pakattiin siististi Jussi Suoverinahon auton takapaksiin. Kun paljon treenaa telttojen pystytystä, homma sujuu nopeasti ja tehokkaasti. 

Vantaan Perussuomalaiset on kehittänyt viime aikoina kovasti aluejaostojen toimintaa. Vantaa on yllättävän laaja kaupunki, joten toimintaa pitää levittää ja työmäärää jakaa.

Perustettiin neljä aluejaosta, Korso-Koivukylä, Hakunila, Tikkurila ja Länsi-Vantaa, jonka vetäjä olen. Myöhemmin Länsi-Vantaasta erotetaan kaksi uutta jaostoa, Kivistö ja Keski-Vantaa, kunhan toiminta saadaan viritettyä siihen pisteeseen. Tavoitteena on siis kuusi aluejaostoa.

Tarkoitus on aktivoida alueiden perussuomalaista toimintaa, saada mukaan uusia jäseniä ja aktiivisia toimijoita. Tietenkin levitetään myös perussuomalaista sanomaa. Jokaisella aluejaostolla on omat torikamat lähellä, eikä niitä enää tarvitse Vantaan Perussuomalaisten toimistosta toreille raijata.

Pyrkimys on, että aluejaokset auttavat toisiaan. Voi olla tilanteita, että joskus joltain alueelta ei saada riittävästi toimijoita esim. toritapahtumiin. Eilenkin paikalla oli ihmisiä jokaisesta neljästä aluejaoksesta. Yksin ei jätetä.

Länsi-Vantaan aluejaos kokoontuu muutamaan kerran vuodessa suunnittelemaan toimintaa. Paikkana on ollut Pähkinäsauna Pähkinärinteessä.

Länsi-Vantaan aluejaoksen seuraava toritapahtuma pidetään Myyrmäen Marrasmarkkinoilla la 7.11. Yritämme saada paikalle muutaman uusmaalaisen kansanedustajankin, äänestäjät saisivat suoraa ja tuoretta tietoa Arkadian mäeltä.

Tervetuloa paikalle!

torstai 15. lokakuuta 2015

Talousrikollisuus kuriin

Hesarin arvio harmaan talouden veromenetyksissä vuodessa on hurja, yhteensä 4000 milj. euroa. Luvut ovat alakantissa, sillä ne ovat jälkijunalukuja vuodelta 2010.

Ns. kansainvälisen sijoitustoiminnan osuus on yksistään 720 milj. euroa (18 %). Olen nähnyt muitakin arvioita, todennäköisesti ko. sijoitustoiminnan osuus on huomattavasti suurempi.

Toinen suuri harmaan talouden ala on rakentaminen, 600 milj. euroa (15 %). Kolmas on hotelli- ja ravintola-ala harmaine pitsoineen, 480 milj. euroa (12 %).

Kun puhutaan harmaasta taloudesta, voidaan puhua vain arvioista. Yleensä puhutaan vain jäävuoren huipusta. Selvää on, että menetyt verotulot revitään aina tavallisen kansan selkänahasta.

Samaan aikaan suunnitteilla on ollut osakkeiden hallintarekisterit. Silloin veronkiertäjien jalanjäljillä on vaikea pysyä. Käytännössä talousrikollisuudesta tehdään sallittua, kun voidaan salata rahan alkuperäinen omistaja.

Miksi osakkeiden omistamista ja niiden kauppaamista pitäisi muka piilotella? Tavalliset ihmiset joutuvat ilmoittamaan tulonsa kyllä.

Onneksi puheenjohtaja Timo Soini on puuttunut tiukasti hallintarekisterien sallimiseen:



Hallintarekisterejä ei pidä sallia.

Olen samaa mieltä, että harmaan talouden tutkinnan suhteen kuin sisäministeriön poliisitarkastaja Antti Simanainenkin, ei ole mitään järkeä lopettaa valtiolle tuottavaa toimintaa.

Olen täysin eri mieltä sisäministeri Petteri Orpon (kok) kanssa siitä, ettei hallitus aio käynnistää uutta, nykyisenlaajuista torjuntaohjelmaa (HS 15.10.).

Harmaata taloutta pitää tutkia kunnolla. Talousrikolliset on otettava kiinni ja saatettava vastuuseen teoistaan niin kuin muutkin rikolliset.

Rikollisuuteen on hiljalleen rakennettu erilaisia yhteiskuntaluokkia. Yläluokalle sallitaan enemmän kuin muille, koska talousrikollisuus hyväksytään.

Puolueena meidän on oltava tavallisen kansan puolella.


15.10. HS


Viranomaiset pystyvät kamppailemaan harmaata taloutta vastaan nykyistä heikommin ensi vuonna, kun harmaan talouden torjuntaohjelma päättyy ja poliisin talousrikostutkijoiden määrä on vähenemässä viidenneksellä.

Näin on tapahtumassa siitä huolimatta, että talousrikostutkijat ovat sisäministeriön mukaan tuoneet enemmän tuloja valtiolle kuin heidän palkkaamisensa on maksanut.

"Henkilökohtainen mielipiteeni on, että tässä ei ole mitään järkeä. Valtiolle tuottoa tekevä toiminta hiipuu", sanoo sisäministeriön poliisitarkastaja Antti Simanainen.

Myös hallituksen kaavailema osakkeiden hallintarekisteri voi vaikeuttaa rikostutkintaa.

Poliisin ja syyttäjälaitoksen mukaan hallintarekisteröinnin salliminen suomalaisille mahdollistaa rikokset nykyistä vapaammin.

keskiviikko 14. lokakuuta 2015

Jalkapallon EM 2016 lohkovaiheen sudet ja lampaat

Siniset maat in, punaiset maat out, vaaleansiniset vielä karsivat. (Wikipedia)

Jalkapallon Euroopan mestaruuskilpailujen Ranskaan 2016  lohkovaihe on ohi.
Suomi ei taaskaan päässyt mukaan, vaikka kaikki hehkuttivat lohkoarvonnan jälkeen, että nyt kävi kaikkien aikojen arvontamäihä. Suomi sai vain 12 pistettä ja jäi lohkossaan neljänneksi, mikä oli armoton pettymys. 
Mixu Paatelaisen suoritus päävalmentajana oli surkea, Markku Kanerva toi viimeisiin peleihin sentään jotain rotia.
Suomen pelaajamateriaali on niin kapea, että Kanervan pelitapa on Suomen kaltaiselle pikkufutismaalle ainoa järkevä. Pallonhallintaan perustuva pelitapa on silkkaa suuruudenhulluutta, edes Kultaisen sukupolven maajoukkue ei päässyt yksiinkään arvokisoihin, vaikka rohkeasti pidettiin palloa sellaisia jalkapallon suurmaita vastaan kuin Saksa ja Englanti. 
Toivottavasti tulevaisuuden Huuhkajien pelitapa perustuu kovaan puolustukseen ja vastaiskuihin. Jalkapallokin on tulosurheilua, mielellään istun kohmeessa stadionin penkillä katsomassa tylsiä voittoja kuin kauniita tappioita.
Karsinnan ylivoimaisesti suurin yllätys oli Hollannin jääminen lohkossaan nejänneksi. Hollanti keräsi lohkossaan vain 13 pistettä.
Karmein alisuorittaja oli v. 2004 Euroopan mestari Kreikka, joka sai vain 6 pistettä. Niin on katoavaista maine ja kunnia. En muista, että koskaan EM- tai MM-karsintolohkon ykkössijoitettu maa olisi jäänyt lohkonsa viimeiseksi. Oikaiskaa, jos muistini pettää.
Pohjoismailla ei mennyt ollenkaan häävisti, vaikka Islanti pääsikin hienosti jatkoon. Kävin kesällä Islannissa, näki, että jalkapallo on islantilaisille iso asia. Hyviä kenttiä tai pikemminkin jalkapallokeskuksia löytyi ympäri Reykjavikia. Islanti on asukasluvultaan pieni maa, asukkaita on vajaat 330 000 tuhatta. Tilanne olisi sama kuin suurinpiirtein joku Espoo pelaisi itsensä EM-kisoihin! Islanti keskittyy lähinnä jalka- ja käsipalloon.
Ruotsi, Norja ja Tanska pääsivät sentään jatkokarsintakierroksille.
Suurin yllättäjä oli ehkä Pohjois-Irlanti, joka voitti lohkonsa. Voitto oli täysin ansaittu, Pohjois-Irlannnin peli oli joka suhteessa tehokasta ja kypsää jalkapalloa.
Itse pidän myös Itävallan suoritusta erittäin kovana. Itävalta voitti lohkonsa ja jätti taakseen Venäjän ja Ruotsin.
Ihmeellinen on Albanian kakkossijakin, taakse jäivät takavuosien huippumaat Tanska ja Serbia. Serbia oli Kreikan ohella toinen todellinen luuserimaa, vain 4 pistettä!
Vaikka Brittein saarten jalkapallo viime vuosina ei ole ollut onnen kukkuloilla, niin kolmen joukkueen läpimeno oli komeaa. Englannin ja Pohjois-Irlannin lisäksi myös Wales kampesi kisoihin. Irlanti pääsi jatkkokarsintaan, vain skotit putosivat suoraan jäätyään lohkossaan tiukasti neljänneksi.
Nyt näki, että jalkapallo on sittenkin pyöreä. Mikään ei ole koskaan varmaa, vrt. Hollanti.
Suomen kannalta on lohduttavaa, että pienikin jalkapallomaa voi päästä kisoihin. On vain käytettävä hyväksi omia vahvuuksia. Toivottavasti Huuhkajat lähtee seuraaviin karsintoihin Markku Kanervan viitoittamalla tiellä.
Parempi on parkkeerata maalin eteen vaikka kaksi bussia ja voittaa matseja kuin pelata pallollista peliä takki auki ja hävitä.
Toivottavasti Huuhkajien uusi päävalmentaja Hans Backella on todellista pelisilmää. Toivon hartaasti, että Markku Kanerva saisi jatkaa jatkaa Huuhkajien apuvalmentajana Backen tukena. Backe on puhunut taktisesti joustavasta peliatavasta, pelaajamateriaali ja vastustaja määrittelevät pelitavan.
Olen nähnyt niin monta karvasta tappiota kuten muutkin, ja arvokisat ovat jääneet aina vain haaveeksi. Olisiko syytä kehittää Suomeen permamentti pelitapa läpi junnuista maajoukkueeseen asti, pelattaisiin tiukkaa puolustuspeliä ja iskettäisiin maaleja erikoistilanteista ja nopeilla vastaiskuilla?
Lopetettaisiin haihattelu.