Vantaan kotimaan muuttovetovoima sakkaa

Klikkaa kuvaa suuremmaksi.

"Suurista kaupungeista muuttotappiota kotimaasta kärsivät mm. Lappeenranta (-932), Vantaa (-744), Jyväskylä (-608), Vaasa (-386) ja Oulu (-366) - Timo Aro, Facebook 26.7.2026

* * *

Kuntatutkija Timo Aro osaa kansantajuistaa komeasti maan muuttoliikettä graafisesti. Säännöllisin väliajoin hän postaa 12 kuukauden tilanteen: 

https://www.facebook.com/photo/?fbid=10246272543454663&set=a.1543698319562

Vantaan muuttotappio on miinus744 asukasta. Kun tarkemmin kuvaa katsoo, huomataan, että ulkomailta muutossa Vantaa on sijalle seitsemän, plus 916 asukasta.

Vantaan kaupunginvaltuusto on ajat sitten antanut kaupungille tehtäväksi laatia pois muuttaneille kysymyspatteri, mistä näkyisi ainakin miksi on muutettu pois ja mihin on muutettu. Kysymyspatteria ei näy, ei kuulu, joten päättäjät eivät saa riittävää tietoa kaupungin kehittämiselle.

Oletettavaa on, että Vantaalta muuttaa paljon kantasuomalaisia asukkaita kehyskuntiin, kuten Nurmijärvelle ja Tuusulaan.

Sinänsä en pidä pahana, kun holtiton muutto Vantaalle on tyrehtynyt. 1970-luvun alusta lähtien muuttoliike Vantaalle on ollut niin hurjaa, ettei kaupunkikehitys palveluineen aina ole pysynyt perässä. On pitänyt rakentaa infraa, kouluja ja päiväkoteja. Muistan hyvin, kun silloin sanottiin rakennettujen koulujen elinkaari on 40 vuotta. Monta 1970-luvun hullujen vuosien koulua onkin homehtunut ja purettu.

Vuodesta 2015 lähtien kaupunkiin muutto on tullut pääasiassa ulkomailta, mikä näkyy erityisesti Myyrmäessä, joka on vaipunut ällistyttävän nopeasti segregaatioalueeksi.

Syitä Vantaalle muuttoon on useita:

1. Maahanmuutto Suomeen yleensä. 

2. Maahanmuuttajat, kuten muissakin Euroopan maissa, haluavat muuttaa suuriin kasvukeskuksiin, koska sieltä on pieni mahdollisuus saada töitä. 

3. Toisaalta ko. alueilla on jo valmiiksi erikielisiä yhteisöjä, joihin on helppo integroitua, mikä samalla vastaavasti lisää segregaatiota.

4. Vantaalle on vimmatusti rakennettu kerrostaloja, jotka koostuvat pääasiassa pienistä yksiöistä ja kaksioista. Asuntosijoittajat ovat sitten vuokranneet niitä eteenpäin. Vuokrat ovat hieman halvempia kuin Helsingissä. Perussuomalaiset on pitkään ja johdonmukaisesti vastustanut ko. kehitystä.

Vantaan pitäisi siirtyä hallittuun ja maltilliseen kasvuun.

Tällä hetkellä asuntorakentaminen Vantaalla on lähes nollassa. On monia tyhjiä kerrostalotontteja, jotka odottavat rakentamista.

Hyvä niin, sillä on syytä hetken pysähtyä ja hengähtää ja miettiä, kannattaako kaupunkia kehittää samaan tahtiin kuin ennen. Asukkaiden tuoma verotuotto ei ole sellaista kuin on odotettu, häviämme Espoolle ja kehyskunnille kirkkaasti.

Selvitysten mukaan suurin verotuotto tulee pientaloalueilta. Looginen johtopäätös on silloin, että pitää rakentaa lisää houkuttelevia pientaloalueita, kuten vaikkapa Kartanonkoski. Olen ihmetellyt koko ajan, jos me kerran tiedämme tuottavan konseptin rakentaa pientaloalueita, miksi me emme sitten tee niin?

Perussuomalaiset on korostanut pientaloalueiden merkityksestä koko sen ajan, kun olen ollut kaupunginvaltuutettu eli kohta yhdeksän vuotta. Aluksi puheet menivät kuuroille korville. Meille vastattiin, että pitää rakentaa monimuotoisia alueita. Ei niistä sellaisia tullut, vaan hyvin yksipuolisia ja maahanmuuttovaltaisia. 

Onneksi muutkin puolueet ovat tulleet Perussuomalaisten kannalle, että pientaloalueita on kaavoitettava ja rakennettava. Pientaloalueet on rakennettava pelloille, sillä niitä Vantaalla riittää. Ei suuri Vantaa keskellä pääkaupunkiseutua voi olla enää mikään maalaispitäjä. Vantaalaiset rakastavat lähimetsiään, niitä on suojeltava. Tehdyn kyselyn mukaan lähimetsät ovat Vantaan ykkösvetovoimatekijä. Metsiä on suojeltava.

Vantaan on huolehdittava nyt siitä, että saamme kaupunkiin lisää tolkullisia veronmaksajia. Kaupunginvaltuustossa minulta on muutaman kertaan kysytty, että millainen se hyvä veronmaksaja oikein on. Olen vastannut silloin, että hyvä veronmaksaja on sellainen, että hän ylipäätään maksaa veroja. Vantaalla on työttömiä vaikka muille jakaa, lähes 20 000, joista noin puolet on pitkäaikaistyöttömiä.

Pientalot pelloile, ei metsiin

Hesari kutsui kaupunginvaltuutetuista minut, Vaula Norrenan, Ida Tammisen ja Mika Kasosen Vallinojan pöpelikköön kuvaa varten. Meitä oli jo aiemmin haastateltu Vantaan pientalokaavoista.

Vantaa tarvitsee kipeästi uusi pientaloalueita. Tutkitusti pientaloalueilta tulee suhteellisesti enemmän verotuloja kuin muualta, ja nyt kaupunki talousahdingossaan tarvitsee hyviä veronmaksajia.

Ongelma on, että pientaloja on kaavoitettu lähimetsiin, jotka kaupungin asukkaat kokevat kaupungin ykkösvetovoimatekijäksi. Vantaan Perussuomalaisten valtuustoryhmä on pitkään taistellut lähimetsien niin Vallinojan metsien kuin Linnaisten, Päiväkummun ja Smedsin metsien puolesta. Ikävää myös on, että Pähkinärinteessä Lammaslammen länsipuolella olevalle palstaviljelyalueelle on suunnitteilla omakotialue. Kyllä Vantaalla riittää peltoa ja turhaa pöpelikköä omakotirakentamiseen.

Olen pitkään puhunut siitä, että Hiekkaharjun aseman itäpuoliset pellot on kaavoitettava pientaloalueeksi aina Hakkilan soramontuille asti. On rakennettava vieläkin vetovoimaisempi puutarhakaupunginosa kuin Kartanonkoski on. 

Hiekkaharjun pellot ovat saavutettavuudeltaan Suomen paras rakentamaton alue rakennettavaksi pientaloille. Alueella on golfkenttä, Rekolanpuro ja Keravanjoki. Maasto on kauniin polveilevaa. Alue sopii monipuoliseen pientalorakentamiseen: townhousea ja omakotitaloja. 

Vantaan Jokiniemeen uusia asuntoja – Vantaan kaupunki ja Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymät kehittävät aluetta yhteistyössä

Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymät ja Vantaan kaupunki allekirjoittavat 22.8. esisopimuksen, jonka mukaan Vantaan kaupunki ostaa seurakunnilta tontin, jossa toimii Ammattiopisto Varian Hiekkaharjun toimipiste. Samalla solmitaan yhteistyösopimus, jonka mukaan seurakuntayhtymien omistama Jokiniemen tontti saa asemakaavan ja sinne rakennetaan uusi asuinalue.

Kerrostaloalueiden paikka on junaratojen varret ja liepeet, Kivistö on kesken, Aviapolis on rakentamatta. Hieno alue on myös Tikkurilan väritehtaiden alue, joka on jo kaavoitettu. Alue rakennetaan neljässä eri vaiheessa, kunhan Tikkurila Oy poistuu alueelta. Jos Hiekkaharjun pellot on Suomen parasta rakentamatonta pientaloaluetta, on Tikkurila Oy:n alue Suomen parasta rakentamatonta kerrostalo- ja townhouse-aluetta.

Lue Hesarin artikkeli alta olevan linkin kautta, mikäli sinulla on Hesarin tunnarit. Laitoin omat haastatteluosat suoraan luettaviksi.

* * *

HS 16.12.2025

Päättäjät muuttivat mielensä Vantaalla: Tontteja pientaloille ei meinaa saada millään

Asuminen|Poliitikkojen mieli muuttui Vantaalla. Pientalotontteja kaivataan, muttei ihan minne tahansa.

”Meillä on jo pitkään ollut slogan, että pientalot pelloille, ei metsiin. Onhan Vantaalla joutomaita ja peltoja vaikka kuinka paljon. Ne arvokkaimmat kulttuurimaisemat ovat kaikkien tiedossa eikä niiden kanssa ole ristiriitaa”, sanoo perussuomalaisten valtuutettu Kai-Ari Lundell.

Lundell kytkee tuoreimpien nurin menneiden pientalokaavojen listaan myös Linnaistenmetsän, jossa kaupunki on jo pitkään yrittänyt tuoda lisätontteja suositun pientaloalueen kupeeseen kaupungin omalle maalle. Parhaillaan on selvityksessä, supistaako vesilain suojelema noro aluetta entisestään.

Lundell taas on jo useita vuosia puhunut Hiekkaharjun aseman itäpuolella sijaitsevista pelloista, jotka ulottuvat Hakkilaan saakka.

Vantaa ei voi olla maatalouskaupunki

Kai-Ari Lundell aikoo ehdottaa Hanabölen peltojen kaavoittamista asuntorakentamiseen. 

(VS 3.6.2023)

Minua haastateltiin Vantaan Sanomiin, koska olin ottanut kaupunginvaltuustossa puheeksi pientalorakentamisen ja hyvien veronmaksajien houkuttelemisen Vantaalle. Hyvien veronmaksajien suhteen olemme pääkaupunkiseudun luuseri.

Ehdotin, että Suomen paras rakentamaton maa, Hiekkaharjun asemalta itään viettävät pellot aina Hakkilaan asti, kaavoitettavaisiin Suomen houkuttelevammaksi pientaloalueeksi.

* * *

VS 3.6.2023

Vantaalaispoliitikko haluaa golfkentän ja peltojen paikalle pientalojen Kartanonkosken – "Vantaa ei voi olla maatalouskaupunki"

P-junasta näkyy melkein silmänkantamattomiin peltoa, kun juna laskeutuu kehärataa Leinelän suunnalta kohti Hiekkaharjua. Keravan kaupunkiradan itäpuolella golfarit lyövät palloa ja pyöräilijät ajavat peltoreittiä kohti Tikkurilaa.

Peltomaisema on havahduttanut Vapaalassa asuvan kaupunginvaltuutettu Kai-Ari Lundellin (ps.) pohtimaan, miksi ihmeessä Suomen neljänneksi suurimmassa kaupungissa ja Vantaan ”keskustassa” on peltoa.

– Se olisi aivan fantastinen paikka pientaloalueelle, Lundell hehkuttaa.

Entäs golfkenttä?

– Golfkenttä siirrettäisiin Hakkilaan. Radanvarteen tulisi korkeampaa rakennusta ja pientaloalueesta Kartanonkosken tyylinen. Valtaisa, vetovoimainen puutarhakaupunki imisi maksukykyisiä asukkaita ja hyviä veronmaksajia.

– Ja siellä vaadittaisiin laatua toisin kuin Myyrmäessä, Lundell kritisoi viitaten Myyrmäen keskustan uudistamiseen.

Lundell visioi myös, että Keravanjoen varteen, Karhunrannan matonpesupaikan luo tehtäisiin uimaranta. Paikalla uitiin Lundellin lapsuudessa.

Lundellin ehdotus pohjaa siihen, että rakennusmaata asunnoille etsitään ja tarvitaan koko ajan. Asukkaat murehtivat metsien häviämistä rakentamisen tieltä, ja monet toivovat, että kerrostalojen sijaan Vantaalle tulisi lisää pientaloja. Myös kaupungin tavoitteena on edistää pientalojen rakentamista.

– Nyt pientaloalueita varten nyrhitään metsää ja luontoa. Emme voi uhrata luontoa eikä Vantaa voi olla maatalouskaupunki.

Iso osa Lundellin rakentamiseen esittämästä maa-alueista, kuten Hiekkaharjun golfkentät Jokiniemessä, sijaitsee Vantaan ja Helsingin seurakuntayhtymien omistuksessa.

– Ne voidaan ostaa tai vuokrata. Seurakunnat ovat siihen halukkaita.

Myös yksityisessä omistuksessa olevat pellot Lundell hankkisi kaupungin omistukseen. Peltojen ei hänen mielestään pidä olla Vantaan vetovoimatekijä.

Vantaan uudessa yleiskaavassa, joka tuli voimaan alkuvuodesta 2023, Hanabölen pellot säilyvät edelleen arvokkaana kulttuuriympäristönä. Alue ei ole arvokas vain vantaalaisille, vaan se on arvotettu myös maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi.

– Aina vedotaan yleiskaavaan. Se voidaan muuttaa, Lundell sanoo.

Lundellin mielestä Vantaalla on ”vaikka kuinka paljon kulttuurimaisemia”. Hän mainitsee esimerkkinä Sotungin ja Seutulan.

Lundell aikoo seuraavaksi nostaa ehdotuksensa esiin kaupunginvaltuustossa talousarvion lähetekeskustelussa kesäkuussa.

Hanabölen pelloille on ennenkin haluttu rakentaa. Vuosaaren satamaradan suunnitteluvaiheessa 1990-luvulla yhtenä linjausvaihtoehtona oli rata peltojen poikki pääradalle. Silloin kulttuurimaiseman puolustajat voittivat ja rata rakennettiin tunneliin maan alle.

Vantaan kaupungin johtava maisema-arkkitehti Laura Muukka kertoo, että Hanabölen pellot olivat tarkastelussa myös uutta yleiskaavaa tehtäessä. Lisää asumista suunniteltiin luonnosvaiheessa Hiekkaharjun aseman ympäristöön ja siitä kohti Havukoskea. Alueelta olisi kävely- tai pyöräilymatka Hiekkaharjun asemalle yleiskaavan kantavan ajatuksen mukaisesti.

– Asuminen olisi ulottunut golfkentän päälle, ja asumiskäyttöön olisi voinut ottaa rakentamisen paineessa alueen Rekolanojaan saakka.

Golfkenttä olisi voinut säilyä, mutta sitä olisi siirretty. Näistä ideoista kuitenkin luovuttiin.

– Oli monia syitä palata vanhaan yleiskaavaan, Muukka sanoo.

Edelleen pidetään tärkeänä kulttuurimaiseman, kuten junasta avautuvan näkymän, säilymistä. Toisaalta raideliikenteen tärinä ja savimaapatja tekisivät rakentamisesta kallista.

– Pitäisi rakentaa paljon, että se olisi kannattavaa.

Kuin pisteenä i:n päälle myös asukkaat vastustivat alustavaa suunnitelmaa.

– Kun luonnos oli nähtävillä, siihen tuli aivan valtavasti palautetta, että golfkentälle ei saa rakentaa, Muukka kertoo.

Uuden yleiskaavan mukaan Hanabölen pellot säilyvät pääosin maatalousalueena sekä urheilu- ja virkistyspalveluiden alueena. Vantaan ja Helsingin seurakuntayhtymät ovat neuvotelleet alueen eteläosan kaavoituksesta, jossa Hiekkaharjun aseman pohjoispuolelle ja Vehnäpolun itäpuolelle olisi mahdollisuus asunto-, työpaikka- ja palvelurakentamiseen. Kaavatyön on tarkoitus alkaa ensi vuonna.

Lisää pientaloja Vantaalle

2.2.2022 Mielipide Vantaan Sanomassa, klikkaa suuremmaksi.