Euroopan alueiden komiteassa äänestyslistat ovat pitkiä. Koska asiakohtia on paljon ja komiteassa on jäseniä paljon 329, myös muutosehdotuksia tulee paljon. Viime kokouksessa muutosesityksiä oli yli 500 eli liikaa. Moni muutosesitys oli pelkkää sanaleikkiä, eikä varsinainen muutosehdotus. Kokoukset venyvät pitkiksi.
Kuvassa on ECR:n esivalmisteltu äänestyslista. Puolueiden valmistelijat onneksi tekevät äänestyslistat, sillä joka kohtaan itsenäinen valmistautuminen on mahdotonta. Suurin osa äänestyksistä suoritetaan lappua nostamalla, kuvassa on minun numeroitu lappuni 211.
Puheenjohtajisto arvioi silmämääräisesti hyväksytäänkö ehdotus vai ei. Jos ero ei ole selvä, siirrytään elektroniseen äänestykseen, kuvassa näkyy äänestyslaite.
Aluksi tuntui oudolta, että äänestys ei ole läpinäkyvää, koska äänestyksistä ei jää jälkeä mihinkään lopputulosta lukuun ottamatta. Pelkkä elektroninen äänestys kestäisi ikuisuuden, siksi on pakko äänestää myös lapuilla.
Euroopan parlamentissa äänestetään vieläkin monimuotoisemmin riippuen asiakohdasta. Jäseniä parlamentissa on hirmuinen määrä 520:
Kädennosto: Tavallisin tapa lyhyissä tai vähemmän kiistanalaisissa äänestyksissä. Puhemies arvioi silmämääräisesti, onko enemmistö puolesta vai vastaan.
Sähköinen äänestys: Jos kädennostoäänestyksen tulos on epäselvä, siirrytään sähköiseen äänestykseen, jossa mepit painavat istuinpaikkansa äänestyspainikkeita (jaa / ei / tyhjää).
Nimenhuutoäänestys: Käytetään tärkeistä lakiesityksistä tai jos poliittinen ryhmä tai vähintään tietty määrä edustajia sitä pyytää. Tällöin kunkin mepin yksittäinen ääni tallennetaan ja julkaistaan pöytäkirjassa, joten kansalaiset näkevät tarkalleen, miten kukin edustaja äänesti.
Suljettu lippuäänestys: Käytetään yleensä Henkilövalinnoissa (kuten Euroopan parlamentin puhemiehen tai Euroopan komission puheenjohtajan valinnassa).
Eduskunnassa ja kunnanvaltuustoissa äänestäminen on läpinäkyvää. Esim. Vantaan kaupunginvaltuustossa äänestystulos näkyy heti taululla, jossa jokaisen valtuutetun ääni näkyy nimeä myöten. Äänestystulos liitetään myös pöytäkirjaan.
Alueiden komitean äänestyksiä hämärtää poissaolot. Jäsenillä voi olla pakollisia kokouksia tai viimeisissä äänestyksissä väkeä on vähän, koska on ehdittävä lentokoneisiin ja kotiin. Jotkut jäsenet suhtautuvat äänestyksiin huolettomasti, sillä jäseniä voi olla poissa aivan muistakin syistä.
Joskus ärsyttää, kun äänestystulos on tiukka, esim. tulos hävitään yhden ja kahden äänen erolla ja huomaa, että omia puuttuu. Usein äänestämme yhdessä komitean toiseksi suurimman EPP-ryhmän kanssa. Varsinaisia piiskureita ryhmillä ei ole, vaan ryhmien poliittiset neuvonantajat käyskentelevät salissa ja nostavat peukkua ylös tai alas, jotta kaikki jäsenet äänestävät oikein.
Suomalaiset jäsenet, kuten pohjoismaalaisetkin jäsenet, ovat hyvin tunnollisia ja osallistuvat äänestyksiin aktiivisesti. Oikeastaan äänestäminen on kokouksen jännittävin vaihe.
Tein viime viikon kokoukseen ensimmäistä kertaa kuusi muutosesitystä yhdessä Vantaan kaupungin ja Kuntaliiton kanssa. Neljä niistä meni läpi. Muutosesitykset liittyivät Industrial Accelerator Actiin:
Euroopan teollisuuden kiihdyttämisasetus on Euroopan komission maaliskuussa 2026 antama lakialoite. Sen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa EU:n teollisuuden kilpailukykyä, nopeuttaa vihreää siirtymää ja kasvattaa teollisuuden osuutta EU:n bruttokansantuotteesta 20 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä (noin 14,3 prosentista vuonna 2024).
Keskeiset tavoitteet ja sisällöt:
Tuotanto-osuuden kasvattaminen: Ehdotuksen mukaan teollisuuden osuus EU:n bruttokansantuotteesta (BKT) pyritään nostamaan vähintään 20 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä.
Lupaprosessien nopeuttaminen: Säädös ehdottaa toimia vähähiilisyyshankkeiden luvituksen sujuvoittamiseksi ja byrokratian vähentämiseksi strategisilla aloilla.
Teolliset kiihdyttämisalueet: Esitys ottaa käyttöön erityisiä alueellisia puitteita puhtaan teknologian ja teollisen kapasiteetin kasvattamiseksi.
Kriittiset toimitusketjut: Tavoitteena on vähentää riippuvuuksia kolmansista maista ja turvata Euroopan teollisuuden huoltovarmuus sekä energiaomavaraisuus.
On selvää, että Euroopan on kehitettävä ja kiihdytettävä teollisuutta. Olemme jäämässä pahasti USA:n ja Kiinan puristuksiin monilla aloilla. Niitä ovat esim. autoteollisuus, ICT-teollisuus ja puolustusteollisuus.
Kiinan sähköautoteollisuus jyrää.
Yhdysvallat on selvästi edellä tekoälyssä ja yhdysvaltalaiset yritykset hallitsevat ohjelmistoja ja pilvipalveluja. Ei voi olla niin, että kaikki eurooppalainen tieto on Yhdysvalloissa.
Eurooppa vasta Ukrainan sodan myötä on toden teolla alkanut kehittää puolustusteollisuuttaan. Ukraina näyttää mallia esim. droonien rakentamisessa.
EU:n on tuettava vahvasti innovatiivisia puolustusalan kasvuyrityksiä.
Hienoja esimerkkejä löytyy läheltä, kuten Sensofusion. Komeaa on, että ICEYE ja Nokia alkavat suunnitella eurooppalaista kilpailijaa epävakaan Elon Muskin Starlinkille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti