Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lyyra Markus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lyyra Markus. Näytä kaikki tekstit

perjantai 19. kesäkuuta 2020

Aloite Tuomelan koulurakennuksesta


Hämeenkylän koulun Tuomelan opetuspisteen toiminta loppui kevääseen, koska uusi Hämeenkylän koulurakennus valmistuu syksyyn mennessä. Nyt perinteinen Tuomelan koulurakennus on oppilaista tyhjä, mikä on hyvin surullista.

Tuomelan koulun vuokraamissuunnitelmat Camelot Property Managementille olivat melkoinen yllätys kaupungin luottamushenkilöille. Mitään ei hiiskuttu ennen kuin vasta viime tinkaan.

Vantaan kaupungin strategian arvojen ykköskohta on avoimuus:

Avoimuus tarkoittaa päätöksentekomme ja koko toimintakulttuurimme läpinäkyvyyttä. Kuuntelemme ja jaamme tietoa. Olemme kansainvälinen kaupunki. Sitoudumme keskusteluun ympäröivän yhteiskunnan kanssa.

Kyllä nyt Vantaan kaupunginvaltuutettuna ja opetuslautakunnan jäsenenä on todettava, että Tuomelan koulurakennuksen vuokraamisprosessissa on avoimuus ollut piilossa.

Tarkoitus oli, että Opetuslautakunnan v. 2016 tehdyn päätöksen mukaan Tuomelan koulun kohtalo avataan uudelleen käsittelyyn v. 2021. Lounais-Vantaan kouluverkkoa käsitellään silloin tarkemmin.

Lounais-Vantaan koulut ovat: Hämeenkylän yhtenäiskoulu sekä isot Pähkinärinteen ja Rajatorpan koulut sekä pienet Askiston ja Tuomelan koulut. Suurin osa alueen alakoululaisista menee kuudennelta luokalta Hämeenkylän kouluun, loput menevät  Kilterin kouluun. Kilterin koulua aloitetaan peruskorjata ensi vuonna ja koulun oppilaat menevät väistöön Sanomalaan.

Uusi Hämis sekä isot Pähkinärinteen ja Rajatorpan koulut alkavat olla aivan täynnä oppilaista. Lounais-Vantaalle rakennetaan koko ajan ja uusi perheitä muuttaa alueelle.

Mitä koulujen suhteen pitäisi Lounais-Vantaalla sitten tehdä?

1. Ihmiset ihmettelevät, miksi Hämeenkylään ei rakenneta, vaikka sinne halutaan rakentaa. Alueen kaava on avattava rakentamiselle. On hyvä, että Vantaalle muuttaa lisää kunnon veronmaksajia.

2. Askistosta ja Tuomelasta tehdään erilliset alakoulut 1.-4. luokkalaisille lapsille. Pienten lasten koulumatkat olisivat lyhyitä. 5.-6. luokkalaiset menisivät Hämeenkylän kouluun.

3. Askiston koulun homeosat on korjattava perusteellisesti, eikä vain koteloitava kuten nyt on tehty. 

4. Sisäilmaltaan terve Tuomelan koulu on peruskorjattava nykyaikaisen opiskelun tarpeisiin.

5. Kun Askiston ja Tuomelan koulut toimivat 1.-4. luokkalaisten kouluina, ko. kouluihin jää kasvuvaraa tuleville vuosille. Myös uuteen Hämikseen jää kasvuvaraa, kun Hämeenkylän 1.-4. luokkalaiset jäävät Tuomelan kouluun. Näin ajatellen Lounais-Vantaalle ei tarvitse lähivuosina rakentaa uutta koulua.

6. Hyvä olisi, että sekä Askisto että Tuomela olisivat hallinnollisesti itsenäisiä kouluja. Kun opettajat opettavat omassa koulussaan, silloin he myös mielellään kehittävät aktiivisesti kouluaan.

Me Lounais-Vantaan valtuutetut Sirpa Kauppinen (vihr.), Kai-Ari Lundell (ps.) ja Markus Lyyra (kok.) teimme yli puoluerajojen kannatusta saaneen valtuustoaloitteen Tuomelan koulurakennuksen käytöstä. 37 valtuutettua allekirjoitti aloitteen.

Vantaan Sanomat teki Tuomelan koulun vuokraussuunnitelmista sekä aloitteestamme hienon artikkelin.

* * *

17.6. Vantaan Sanomat


Vantaan kaupunki suunnittelee Hämeenkylässä sijaitsevan Tuomelan koulun vuokraamista hollantilaiselle Camelot Property Managementille.
Yritys tunnetaan jälleenvuokraustoiminnastaan.

Yritys haluaisi muuttaa osan Tuomelan koulun tiloista asunnoiksi, jotka se sitten vuokraisi eteenpäin.

Tuomelan koulun lakkauttamisesta päätettiin vuonna 2013. Paikalliset aktiivit, vanhemmat, oppilaat ja osa valtuutetuista kampanjoivat tuolloin kiivaasti koulun säilyttämisen puolesta.

Osa valtuutetuista on sitä mieltä, että valtuutetuille olisi pitänyt kertoa Tuomelan koulun tilojen vuokraamisesta Camelot Property Managementille, eikä suunnitella tilojen vuokraamista niin sanottuna viranhaltijapäätöksenä.

Valtuustossa jätettiinkin maanantaina aloite siitä, että koulu saataisiin pidettyä opetuskäytössä lähialueen lapsille.

Aloitteessa edellytetään opetuslautakunnan vuonna 2016 tekemän päätöksen noudattamista. Tuolloin linjattiin, että Tuomelan koulukiinteistöä käytetään Hämeenkylän koulun väistötilana koulun uudisrakennuksen valmistumiseen saakka ja tämän jälkeen väistötilatarpeen mukaan vuoteen 2021 saakka.

Opetuslautakunnan vuonna 2016 tekemän päätöksen mukaan Tuomelan koulun tilannetta oli tarkoitus tarkastella uudelleen vuoden 2021 syksyllä Lounais-Vantaan kouluverkkoselvityksen yhteydessä.

Allekirjoittaneet esittivät, että Tuomelan koulua käytettäisiin jatkossakin väistötilana tai osana väistöjärjestelyjä.

 * * *

Valtuustoaloite Tuomelan koulurakennuksen käytöstä  

Opetuslautakunta on päättänyt 12.9.2016 kokouksessaan, että Tuomelan koulukiinteistöä käytetään Hämeenkylän koulun väistötilana koulun uudisrakennuksen valmistumiseen saakka ja tämän jälkeen väistötilatarpeen mukaan vuoteen 2021 saakka. Samassa yhteydessä todettiin, että sivistystoimi tulee tekemään syksyllä 2021 Lounais-Vantaan kouluverkkoselvityksen ja sen pohjalta valmistellaan päätösesitykset Lounais-Vantaan kouluverkosta vuoden 2021 lopulla. Päätöksen mukaan Tuomelan koulurakennuksen käyttötarvetta arvioidaan syksyllä 2021 Lounais-Vantaan kouluverkosta päätettäessä. 
  
Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella Vantaan tilakeskus valmistelee koulurakennuksesta parhaillaan vuokrasopimusta tilojen jälleenvuokraukseen erikoistuneen hollantilaisen Camelot Property Managementin kanssa. Vuokrauspäätöstä ei ole käsitelty luottamuselimissä, eikä siitä ole tiedotettu valtuutettuja. 
  
Opetuslautakunnan vuoden 2016 päätöksen mukaan Tuomelan koulun jatkokäyttöä on tarkasteltava väistötilatarpeen mukaan. Vaikka Hämeenkylän uusi koulu on valmistunut, ei väistötilatarve ole poistunut Länsi-Vantaan alueelta. Esimerkiksi Sanomalaan suunnitellaan väistötilojen laajennusta. Päätös vuokrata koulutila ulkopuoliselle toimijalla on ristiriidassa lautakunnan vuoden 2016 päätöksen kanssa. 
  
Me aloitteen allekirjoittaneet valtuutetut edellytämme opetuslautakunnan vuoden 2016 päätöksen noudattamista. Esitämme, että on kiireellisesti selvitettävä mahdollisuutta, jossa Tuomelan koulua käytettäisiin väistökouluna tai osana väistöjärjestelyä. Jos esimerkiksi Tuomelan kouluun ohjataan lähialueelta esikoululaisia ja alakoululaisia, vapautuu muista kouluista väistöön soveltuvia tiloja. Selvityksessä on huomioitava vaihtoehtojen taloudellisuus sekä alueen asukkaiden toiveet.  
  
15.6.2020 

keskiviikko 25. huhtikuuta 2018

Hämeenkylän asukasilta

Puheenjohtajana toimi alueaktiivi Markus Lyyra.

Vasemmalla istuu Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

Hämeenkylän omakotiyhdistys ja Vantaan Kokoomus järjesti asukasillan Hämeenkylän kirkon tiloissa. Paikalla oli ilahduttava määrä alueen asukkaita. Kahvia ja pullaakin tarjottiin.

Paikalle oli kutsuttu Vantaan kaupungilta apulaiskaupunginjohtaja Jaakko Niinistö, Sivin aluepäällikkö Kirsi Kolu, aluearkkitehti Timo Kallaluoto, rakennuttajapäällikkö Juha Vuorenmaa sekä varhaiskasvatuspäällikkö Teea Markkula. Kaupunginjohtaja Ritva Viljanen, joka asuu Itä-Vantaalla Vaaralassa, seurasi keskustelua kahvipöydän ääressä omaksi ilokseen.

Luottamushenkilöistä paikalla olivat opetuslautakunnan ja sisäilmaneuvottelukunnan pj Sami Kanerva (kok), Maarit Raja-aho (kok), Siri Ahokas (kok), Lauri Kaira (kok) ja minä (ps). Alueen muiden puolueiden edustajat eivät päässeet paikalle. Paikalla olivat myös Hämeenkylän kartanon viereen suunnitellun asuinalueen rakennuttajan edustajat.

Oma olotilani oli tavallaan skitsofreeninen, koska nyt minulla oli liian monta roolia: Hämeenkylän koulun oppilaan isä, alueen koulujen opettaja, kaupunginvaltuutettu, opetuslautakunnan jäsen, sisäilma-asioiden neuvottelukunnan jäsen, Vantaan vanhempainyhdistysten VanVaryn sisäilmatoimikunnan jäsen ja koripalloseura PuHu junioreiden hallituksen jäsen. Keskusteluissa sivuttiin jokaista rooliani. Vaikeaa oli pysyä penkissä, mutta yhden puheenvuoron pidin lähinnä Tuomelan koulun sekä Hämeenkylän koulun uuden kunnollisen liikuntasalin puolesta.

Aluksi perehdyttiin Hämeenkylän kartanon viereen rakennettavan asuinalueen kaavaan. Alue siirtyi Keskolta Varman omistukseen kymmenisen vuotta sitten. Sijainti on erinomainen, koulut ja kaupat sekä Vihdintie ja Kehä kolmonen ovat lähellä. Alueelle tulee n. 250 asuntoa, joista yli puolet on omistusasuntoja ja loput kovan rahan vuokra-asuntoja.

Vantaan Perussuomalaiset on täydennysrakentamisen kannalla, kunhan puistoja ei nyrhitä, eikä omakotialueille rakenneta kerrostaloja. Vantaa tarvitsee hyviä veronmaksajia. Ei ole hyvä, jos Vantaa saa muuttovoittoa, mutta muuttajien verokertymä on negatiivinen.

Hyvät veronmaksajat haluavat lapsilleen hyviä kouluja. Ikävää on, että Hämeenkylässä sijaitseva Tuomelan koulu on lakkauslistalla. Lopullinen päätös tehdään kolmen vuoden päästä sen hetkisten väestöennusteiden perusteella.

Uskon ja haluan, että koulu tullaan säilyttämään, koska Lounais-Vantaan koulutilat ovat jo nyt ahtaat, ja alueelle muuttaa koko ajan lisää lapsiperheitä. Parasta olisi, että Tuomelan koulu säilyisi Hämeenkylän koulun opetuspisteenä lähialueen 1.-4. luokkalaisille lapsille.

Nyt pienimmät Hämeenkylän oppilaat vaeltavat kolmeen eri kouluun jopa samasta asuinyhtiöstä, mikä ei alueen asukkaiden mielestä tietenkään tunnu hyvältä. 

Hämeenkylän alueen asukasaktiivi Teemu Punkka piti hyvän ja voimakkaan puheenvuoron Tuomelan koulun puolesta ja lasten epäoikeudenmukaisista koulumatkoista kolmeen eri kouluun sekä kunnollisen Hämeenkylän koulun liikuntasalin puolesta.

Kaupungin rakennuttajapäällikkö Juha Vuorenmaa valotti Hämeenkylän yhtenäiskoulun uudesta rakennuksesta sen verran kuin siitä nyt tiedetään. Keskustelua herätti koulun liikuntasalin koko. Nyt hankesuunnitelmassa koko on 600 neliötä, mutta mahdollista on myös, että salista tulee tuhannen neliön kokoinen. Toivottavasti päädytään isompaan vaihtoehtoon, sillä alueen salitilanne urheiluseurojen kannalta ei ole hyvä. Kunnollinen koripallokenttä puuttuu kokonaan, koska Energia Areena on nyt salibandypelaajien käytössä.

VanVaryn sisäilma-aktiivi Sirpa Annala piti perusteellisen puheenvuoron koulujen puhtaan sisäilman puolesta. Hämeenkylän koulun Variston opetuspisteen rakennus on niin homeessa, että jopa minäkin haistan homeen. Variston koulurakennus on ehdottomasti purettava. Askiston koulun keittiön ja voimistelusalin välinen märkä homeseinä on korjattava mitä pikimmin, mieluummin jo ensi kesänä. Vaikuttaa siltä, että Pähkinärinteen koulun peruskorjaus sisäilman osalta onnistui. Ilma on raikasta, ja uusi ilmanvaihtokoneisto on hiljainen.

Vantaan kaupungin yleiskaavaluonnos valmistuu tänä vuonna. Lännen painopistealueet ovat Myyrmäen ja Martinlaakson keskustat. Tiivistysrakentamista tehdään Hämeenkylässä, Hämevaarassa, Linnaisissa ja Vapaalassa.

Oikeastaan mielenkiintoisinta oli keskustelut asukkaiden kanssa virallisen ohjelman jälkeen.

tiistai 3. marraskuuta 2015

Länsi-Vantaan Kokoomuksen Kouluillassa

Edessä seisoo kaupungin Tilakeskuksen johtaja Pekka Wallenius.

Koulullani järjestettiin mielenkiintoinen tapahtuma, johon oli pakko mennä. Länsi-Vantaan Kokoomus järjesti Kouluillan alueen asukkaille. Koulun ruokasali oli lähes täynnä alueen asukkaita ja paikallispoliitikkoja.

Aihe on tulikuuma Länsi-Vantaan lounaiskolkassa, sillä Tuomelan koulu lakkautetaan. Pähkinärinteen koulussa alkaa joulun jälkeen 5 miljoonan euron arvoinen korjaus, oppilaat lähtevät evakkoon naapurikouluihin, pienille oppilaille paraikaa pystytetään koulun kentälle parakkirivistöä.

Pian selviää, mitä tehdään Rajatorpan pääkoululle, se joko korjataan tai puretaan ja tilalle rakennetaan uusi koulurakennus.

Tänään selvisi, että alueen murheenkryynin, vaikka koulu viime vuonna valittiin Vuoden kouluksi, kaksi siipeä tutkitaan keväällä niin läpikotaisin, että saadaan selville onko lattioiden alla homekasvustoja tms. Keväällä selviää, kannattaako Hämis korjata vai purkaa. Peruskorjaus valmistui v. 2005, silti koulun opettajista moni oireilee sisäilman takia, vaikka koulua on peruskorjauksen jälkeen korjattu toistuvasti.

Myös monella lapsella on ollut oireita, kuten omalla pojallani viime keväänä. Hän oli poissa koulusta hirvittävän väsymyksen, kuumeilun ja pahoinvoinnin takia miltei kolmisen kuukautta. Urheilijapoika jouti makoilemaan sängyssään päivät pitkät.

Illan ensimmäisen alustuksen piti kaupungin Sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth. Hän kertoi uudesta oppimisesta ja uudesta oppimisympäristöstä.

Luin tämän päivän Vantaan Sanomista, että kaupunki on luopumassa oppikirjoista ja, että jokaislle oppilaalle hankitaan oma tabletti. Kirjoitin aiheesta koulutuspoliittisessa blogissani:


Mielenkiintoista oli saada tietää, että 20 % opettajista ja 10 % oppilaista on ns. tablettiguruja, jotka auttavat muita koulujensa Guru-cafe-tapahtumissa.

Myös koulujen tilankäyttöä tutkitaan, jotta käyttöä voidaan tehostaa. Liikuntapaikkoja tullaan sijoittamaan koulujen läheisyyteen lisää, jotta kaikki oppilaat saadaan liikkumaan.

Tilakeskuksen johtaja Pekka Wallenius esitti tutun Länsi-Vantaan kouluverkkoselvityksen, en löytänyt selvitystä netistä, mutta Helsingin Sanomat on kirjoittanut Vantaan kouluverkosta ylipäätään.

Walleniuksen esityksen jälkeen seurasi illan mielenkiintoisin osa, paneeli, vastattiin asukkaiden kysymyksiin. Tiukimmat kysymykset tulivat Pro Tuomelan koulu -liikkeeltä sekä VANVARY:ltä eli Vantaan vanhempainyhdistysten alueyhdistykseltä, eritoten sen Sisäilmatoimikunnan jäseniltä.

Panelisteina olivat:

- Pekka Wallenius, Tilakeskuksen johtaja
- Janne Leppänen (kok), Opetuslautakunta
- Jari Porthen (kok), Tekninen lautakunta
- Elina Lehto-Häggroth, Sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja 
- Lauri Kaira (kok), Vantaan Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja
- Ilkka Kalo, Vantaan sivistystoimen perusopetuksen johtaja
- Teemu Punkka, vanhempien edustaja

Otteita keskustelusta:

Walleniuksen usein toistama väite, käyttäjät kokevat olosuhteet, aiheutti yleisössä kovia reaktioita. Wallenius painotti, kun asioita ei tiedetä, vrt. home, pitää kunnolla ensin tutkia ennen kuin voidaan mitään tehdä.

Kaira totesi, että laitetaan Hämeenkylän koulun toinen puoli kiinni, ja tutkitaan Hämis kurkihirrestä kellariin asti.

Hämeenkylän koulun opettaja Johanna Mustonen sanoi, että menkää itse opettamaan kotitalouden teoriaa kirjastoon, kun köksän luokkaa ei voida käyttää opetukseen. Hän totesi myös, että Walleniuksen käyttäjät kokevat olosuhteet aliarvioi koulun opettajien ja oppilaiden sisäilmasta aiheutuneita oireita.

Porthen totesi, että hän luottaa 110 prosenttisesti Tilakeskuksen johtaja Walleniuksen antamaan tietoon. Porthen sanoi, että Hämeenkylän koulu on pieni yksityiskohta kaupungin rakennusten vastuulla olevasta miljoonasta neliömetristä.

Punkka totesi, että Hämeenkylän koulun teknisiä korjauksia ei ole tehty Ympäristökeskuksen kehoitusten mukaisesti.

VANVARY:n Sisäilmatoimikunnan puheenjohtaja Tuula Ratia-Pulkkinen sanoi, että asiantuntijuus ei näy, vaan tulokset puhuvat puolestaan. Vallalla on luovuttamisen fiilis. Hän kertoi, että Tilakeskuksen tavoitteista ei löydy sanaakaan rakennusten laadusta.

Porthen totesi, että Tekninen lautakunta on esittänyt, että ennen kuin uudisrakennuksia aletaan rakentaa, pitää näyttää selkeä valvontasuunnitelma.

Punkka kysyi, mistä alueen kaikille oppilaille ensi syksynä löytyy koulutilat? Kalo vakuutti, että tilat löytyvät kyllä.

Kysyttiin myös, kuinka paljon Pähkinärinteen koulun kentälle rakennettavista parakeista pitää maksaa vuokraa? Vastauksesi saatiin 0,5 miljoonaa euroa per 10 kuukautta. Tietenkin, jos parakkeja tarvitaan pidemmän aikaa, kustannukset nousevat sitä mukaa. Parakkien perustamiskustannuksia ei mainittu.

Ville Hurmalainen epäili alueen oppilasennusteiden pitävyyttä. Kalo vastasi, että kukaan ei aivan tarkkaan pysty ennakoimaan tulevaa, mutta yleensä Vantaalla on pystytty ennustamaan oppilasmäärät kohtuullisen hyvin.

Markus Lyyra esitti panelisteille illan tiukimman kysymyksen, jos päätös Tuomelan koulun lakkauttamisesta tehtäisiin nykytiedon mukaan, olisitko lakkautusten kannalla?

Kaikki muut, paitsi Punkka olivat lakkauttamisen kannalla. Punkka sai yleisöltä illan suurimmat aplodit.

Kaupunginhallitus esittää, että Pähkinärinteen koulun remonttiin upotetaan 5 miljoonaa euroa. Kaupunginvaltuusto 16.11. kokouksessaan päättää remontin lopullisen kohtalon.