Vantaan kaupungin Taloussuunnitelman 2027-2030 lähetekeskustelun puhe

 

Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Kai-Ari Lundell Taloussuunnitelman 2027–2030 lähetekeskustelun puhe:

Kiitos puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

- Isäni tuppasi usein sanomaan, että se joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään
- Kaikella uhalla muistellaan nyt kumminkin
- Perussuomalaiset puhuivat jo vuonna 19, että Vantaan ratikan lopulliset kustannukset menevät yli miljardin euron
- Muistan hyvin, kun silloin jotkut valtuutetut naureskelivat meille
- Nyt tiedämme, että ratikan kustannukset heilahtavat yli sen miljardin euron
- Perussuomalaiset olivat oikeassa
- Vieläkö salista löytyy naureskelijoita?

- Vielä viime keväänä, kun kaupungin synkät talousluvut tulivat selville, yritimme siirtää ratikan rakentamista taloudellisesti parempiin aikoihin
- Heti, kun sitä alettiin rakentaa, aloimme tehdä leikkauslistoja
- Olisi muuten kiva tietää tämän vuoden ratikan kustannukset
- Pelkään, että ratikasta käteen jää hanttikortti

- Kaupungin talouden tasapainotustarve vuosille 26-29 on 30 miljoonaa euroa per vuosi
- Voi olla, että sekään ei riitä
- Meidän tehtävä talouden rasitustestiselvitys

- Valtuustosopimus sisältää lauseen: ”Taloustavoitteita voidaan arvioida uudelleen, jos taloudellisessa toimintaympäristössä tapahtuu olennaisia muutoksia”
- Nyt olemme siinä tilanteessa

- Ensiksi on priorisoitava kaupungin perustehtävät
- On mietittävä, ovatko kaikki kaupungin toimialojen virat elintärkeitä vai ei
- Usein ratkaisuksi esitetään tekoälyä, jolla työtehoa voitaisiin tehostaa
- Hyvin vaikeaa on kajota esim. perusopetukseen
- 90-luvun lopun opetus oli, että opetussäästöt tulivat kalliiksi myöhemmin, eikä oppimisvajeita ei saatu koskaan kurottua kiinni

- Perussuomalaiset vastustavat veronkorotuksia
- Veronkorotusten tie on vaarallista
- Pelkona on, että keskiluokan pako Vantaalta kehyskuntiin kiihtyisi entisestään

- Yhdessä asiasta voisimme ottaa Espoosta mallia
- Kaupunginjohtaja Kai Mykkäsen laatimassa strategiassa vaaditaan muutosta kaupungin väkiluvun kasvuun
- Kasvu voisi jopa puolittua huippuvuosista
- Mykkänen toteaa, että vuokratalokeskittymien aika on ohi

- Väkiluvun kasvu ei Vantaallakaan voi olla mikään itseisarvo, kun väestörakenteen muutos aiheuttaa kaupungille taloudellisia ongelmia
- Vantaalle muuttaa ihmisiä jopa työttöminä edullisten vuokra-asuntojen perässä
- VAV:n ei pidä rakentaa enää suuria vuokratalokeskittymiä
- Pitää muistaa, että vapailta markkinoilta löytyy paljon vuokra-asuntoja

- Meidän on alettava rakentaa Vantaan pelloille Kartanonkoskeakin vetovoimaisempia pientaloalueita
- Loistava ja hyvin saavutettava peltoalue löytyy Hiekkaharjun aseman itäpuolelta aina Hakkilan soramontuille asti

- Vantaan noin kahdestakymmenestä tuhannesta työttömästä puolet on pitkäaikaistyöttömiä, joita on lähes mahdoton työllistää
- Lopuille pitäisi löytyä töitä jostain
- Ei voi muuta kuin toivoa, että onnistumme yritystonttien löytämisessä ja yritysten houkuttelemisessa

- On mietittävä tarkkaan, mitä omaisuutta kaupunki voi myydä
- Ainakaan lypsäviä lehmiä ei kannata myydä
- Vuonna 98 myimme 40 prosenttia Vantaan Energian osakkeista Helsingille, kun oli pakko
- Vantaan omaisuus on uudelleen arvioitava vastaamaan talouden oikeaa kuvaa
- Joka tapauksessa kaupungin tytäryhtiöiden tuloja on kotiutettava emokaupungille

- Joitakin kaupungin isoja investointeja on myöhennettävä
- Vain välttämättömimmät on rakennettava

- Nyt ei auta muu kuin odotella toimialojen esittämiä leikkauslistoja
- Siitä se keskustelu sitten kiihtyy
- Perussuomalaiset on valmis kantamaan vastuunsa

- Kiitos

#perussuomalaiset #Vantaa

Vantaan Perussuomalaisen valtuustoryhmän strategiaryhmäpuheenvuoro

Vantaan kaupunginvaltuustossa käsiteltiin Vantaan 2026-2029 kaupunkistrategiaa. Vantaan Perussuomalaisten pj Kai-Ari Lundell piti ryhmäpuheenvuoron:

Kiitos puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut

Vantaan viime kauden kaupunkistrategia Innovaatioiden Vantaa oli järkyttävän paksu, miltei 50-sivuinen monistenippu. Punaista lankaa oli vaikea hahmottaa. Ohjavuus oli heikko. Ohjelmia oli hirmuinen määrä ja niitä oli lähes mahdoton löytää.

Totesin joskus, että jos jossain yrityksessä olisi käytössä yhtä paksu monistenippu, konkurssi olisi varma.

Kun aloimme viime kaudella valmistella uutta kaupunkistrategiaa, olin tyytyväinen, kun emme enää käyttäneet pohjana vanhaa, vaan heivasimme sen huitsin nevadaan.

Uuden strategian muoto on selkeä. Sen pääsivu mahtuu yhdelle vaaka A-neloselle. On kolme otsikkoa, joiden kunkin alla on neljästä viiteen tavoitetta. Kivijalkana on kestävä ja vakaa talous.

Hienoa on, että pystyimme kiteyttämään kahdeksan strategista ohjelmaa. Loputkin ohjelmat tulevat varmaan aakkosjärjestyksessä kaupungin nettisivuille strategian perään. Olemme tyytyväisiä, kun kaupungin korruption vastainen ohjelma alkaa olla valmis.

Strategia on nyt ohjaava, mutta sen ylivoimaisesti suurin heikkous on sen kivijalka eli kestävä ja vakaa talous.

Vantaan talous ei ole kestävällä ja vakaalla pohjalla.

Tulojen lisääminen on vaikeaa, kun veropohja on heikko. Näyttää siltä, että emme pysty hetkeen pysäyttämään velkaantumista. Kaupungin kasvu on viime vuosina ollut pikemminkin holtitonta kuin hallittua.

Espoon uudessa strategiassa halutaan muutosta kaupungin väkiluvun kasvuun. Kaupunginjohtaja Kai Mykkänen katsoo, että väkiluvun kasvu voitaisiin jopa puolittaa huippuvuosista. Hän toteaa, että ei enää vuokratalokeskittymiä.

Meidän pitää ottaa mallia Espoosta.

Vantaan nettomuuttolukemat ovat karseita. Kaupungista muuttaa veronmaksajia naapurikuntiin ja tilalle tulee ihmisiä suoraan työttömyyskortistoon.

Jossain vaiheessa päätettiin, että poismuuttajille pitäisi tehdä kysely, jossa kyseltäisiin mihin muutetaan ja miksi. Mikähän sen kyselyn tilanne mahtaa olla?

Vantaan työttömyysprosentti on noin 15. Työttömiä noin 20 000, joista pitkäaikaistyöttömiä noin 11 000. Suurin osa pitkäaikaistyöttömistä jää kortistoon pysyvästi.

Ikävintä on, että joukossa paljon syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Työttömissä on suhteellisesti paljon vieraskielisiä.

Käyn läpi muutaman strategiatavoitteen perussuomalaisesta näkökulmasta.

Parannamme turvallisuutta. Vantaa on tilastokärjessä rikollisuuden suhteen, mutta kyse on myös asukkaiden turvallisuudentunteesta.

Houkuttelemme osaajia ja yrityksiä. Tavoite on Vantaan kannalta fataali. Yritykset luovat uusia työpaikkoja ja tuovat verotuloja kaupunkiin. Pitäisikö meidän antaa uusille yrityksille jopa ilmaisia tontteja?

Olemme koulutuksen edelläkävijöitä. Voisiko Vantaa joskus tulla kakkosaallossa ja ottaa oppia kokeilijoiden virheistä? Kouluissa olisi syytä palata perusasioiden pariin. Joka kolmas poika peruskoulun päättövaiheessa ei osaa lukea kunnolla.

Monipuolistamme asumisen vaihtoehtoja. Vantaalla on aina ollut monipuolista asumista. Nyt tarvitsemme lisää pientaloalueita. Katrinebergin sekä Hiekkaharjun seurakuntayhtymien maille suunnitellut pientaloalueet ovat hyvä alku.

Nostamme työllisyyttä ja koulutustasoa. Työttömyyden suhteen voidaan puhua vantaalaisesta hätätilasta. Asukkaiden koulutustaso on jäänyt jälkeen verrokkikuntiin nähden.

Kiitän strategian valmistelijoita hyvästä valmistelusta ja joustavuudesta. Kiitän koko talous- ja strategiatoimikuntaa hyvästä yhteistyöstä.

Olemme avanneet uuden strategiamallin. Valtuustokauden puolessa välissä palaamme asiaan ja teemme väliarvioinnin.

Strategiankin kehittäminen on jatkuva prosessi.

Kiitos

#perussuomalaiset #Vantaa

Pientalot pelloile, ei metsiin

Hesari kutsui kaupunginvaltuutetuista minut, Vaula Norrenan, Ida Tammisen ja Mika Kasosen Vallinojan pöpelikköön kuvaa varten. Meitä oli jo aiemmin haastateltu Vantaan pientalokaavoista.

Vantaa tarvitsee kipeästi uusi pientaloalueita. Tutkitusti pientaloalueilta tulee suhteellisesti enemmän verotuloja kuin muualta, ja nyt kaupunki talousahdingossaan tarvitsee hyviä veronmaksajia.

Ongelma on, että pientaloja on kaavoitettu lähimetsiin, jotka kaupungin asukkaat kokevat kaupungin ykkösvetovoimatekijäksi. Vantaan Perussuomalaisten valtuustoryhmä on pitkään taistellut lähimetsien niin Vallinojan metsien kuin Linnaisten, Päiväkummun ja Smedsin metsien puolesta. Ikävää myös on, että Pähkinärinteessä Lammaslammen länsipuolella olevalle palstaviljelyalueelle on suunnitteilla omakotialue. Kyllä Vantaalla riittää peltoa ja turhaa pöpelikköä omakotirakentamiseen.

Olen pitkään puhunut siitä, että Hiekkaharjun aseman itäpuoliset pellot on kaavoitettava pientaloalueeksi aina Hakkilan soramontuille asti. On rakennettava vieläkin vetovoimaisempi puutarhakaupunginosa kuin Kartanonkoski on. 

Hiekkaharjun pellot ovat saavutettavuudeltaan Suomen paras rakentamaton alue rakennettavaksi pientaloille. Alueella on golfkenttä, Rekolanpuro ja Keravanjoki. Maasto on kauniin polveilevaa. Alue sopii monipuoliseen pientalorakentamiseen: townhousea ja omakotitaloja. 

Vantaan Jokiniemeen uusia asuntoja – Vantaan kaupunki ja Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymät kehittävät aluetta yhteistyössä

Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymät ja Vantaan kaupunki allekirjoittavat 22.8. esisopimuksen, jonka mukaan Vantaan kaupunki ostaa seurakunnilta tontin, jossa toimii Ammattiopisto Varian Hiekkaharjun toimipiste. Samalla solmitaan yhteistyösopimus, jonka mukaan seurakuntayhtymien omistama Jokiniemen tontti saa asemakaavan ja sinne rakennetaan uusi asuinalue.

Kerrostaloalueiden paikka on junaratojen varret ja liepeet, Kivistö on kesken, Aviapolis on rakentamatta. Hieno alue on myös Tikkurilan väritehtaiden alue, joka on jo kaavoitettu. Alue rakennetaan neljässä eri vaiheessa, kunhan Tikkurila Oy poistuu alueelta. Jos Hiekkaharjun pellot on Suomen parasta rakentamatonta pientaloaluetta, on Tikkurila Oy:n alue Suomen parasta rakentamatonta kerrostalo- ja townhouse-aluetta.

Lue Hesarin artikkeli alta olevan linkin kautta, mikäli sinulla on Hesarin tunnarit. Laitoin omat haastatteluosat suoraan luettaviksi.

* * *

HS 16.12.2025

Päättäjät muuttivat mielensä Vantaalla: Tontteja pientaloille ei meinaa saada millään

Asuminen|Poliitikkojen mieli muuttui Vantaalla. Pientalotontteja kaivataan, muttei ihan minne tahansa.

”Meillä on jo pitkään ollut slogan, että pientalot pelloille, ei metsiin. Onhan Vantaalla joutomaita ja peltoja vaikka kuinka paljon. Ne arvokkaimmat kulttuurimaisemat ovat kaikkien tiedossa eikä niiden kanssa ole ristiriitaa”, sanoo perussuomalaisten valtuutettu Kai-Ari Lundell.

Lundell kytkee tuoreimpien nurin menneiden pientalokaavojen listaan myös Linnaistenmetsän, jossa kaupunki on jo pitkään yrittänyt tuoda lisätontteja suositun pientaloalueen kupeeseen kaupungin omalle maalle. Parhaillaan on selvityksessä, supistaako vesilain suojelema noro aluetta entisestään.

Lundell taas on jo useita vuosia puhunut Hiekkaharjun aseman itäpuolella sijaitsevista pelloista, jotka ulottuvat Hakkilaan saakka.

Vantaan Perussuomalaiset irtaantui vuoden 2026 Talousarviosta

Kaupunginvaltuuston kokous 17.11.2025

Ryhmänjohtajan puhe:

- Kiitos puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

- Hyvät vantaalaiset ja median edustajat

- Olemme äärimmäisen pahoillaan, kun asiakohdassa 7 teimme historian raskaimman päätöksen, kun kaupunginvaltuusto hyväksyi Vantaan ratikan hankesuunnitelman tarkistuksen 

- Nyt ratikan rakentamista ei voida enää peruuttaa

- Olemme pahoillamme, että vantaalaisten velkataakka kasvaa massiivisesti

- Olemme pahoillamme, että vuosi vuoden jälkeen teidän eteenne tuodaan säästö- ja leikkauslistoja

- Me emme tätä velkakurimusta halunneet

- Ratikan rakentaminen ajaa kaupungin konkurssin partaalle

- Tässä salissa muutamaan kertaan kuultu perustelu eihän meidän tarvitse sitä velkaa maksaa, vaan tulevat sukupolvethan sen velan maksavat on järjetön

- Tuleville sukupolville on sälytetty melkoinen vastuu muutenkin, esim. ilmastomuutoksen ratkaiseminen tai vaikkapa Ukrainan sodan jälkihoito

- En halua, että lastemme hartiat pannaan lysyyn ja heiltä viedään usko tulevaisuuteen

- G12 eli perussuomalaiset, keskusta ja kristillisdemokraatit ovat laatineet vaihtoehtobudjetin

- Kannatamme Keskustan esittämää vaihtoehtobudjettia

- Kiitos

PS, eriävä mielipide

- Perussuomalaisilla on nyt vaikea paikka

- Ratikka ajoi meidät nurkkaan. Meidän pitää olla rehellisiä itsellemme. Meidän pitää olla rehellisiä myös äänestäjillemme

- Nyt kiskot vievät vantaalaisten perustarpeiden edelle. Pelkäämme, että tulevina vuosina kaupunkilaisten palveluista, kuten koulutuksesta tullaan leikkaamaan. Pelkäämme, että kaupunkilaisille muita tärkeitä investointeja lykätään tai perutaan-

- Emme halua, että Vantaa joutuu velkakurimuksen tielle ja sitä myötä konkurssin partaalle

- Perussuomalaiset on vastuullinen talouspuolue, siksi Perussuomalaiset irtautuu vuoden 2026 talousarviosta

#ratikka #talousarvio #perussuomalaiset #Vantaa

Ratikan rakentaminen aloitettiin talouskurimuksesta huolimatta

Vantaalla ratikan rakentaminen maksaa paljon, mutta kelpaa 

useammalle valtuustoryhmälle. Kuva: Mikko Haapanen / Yle

30.9.2025

Yle

Vantaalla poliitikot eivät purematta niele esitettyjä säästöjä ja maksuja – kaavailtu hulevesimaksu aiheuttaa porua | Kotimaa | Yle

"Perussuomalaisten Kai-Ari Lundell toivoo, että Vantaa kaavoittaa pikaisesti pientaloalueita, jotta kaupunki saisi ”hyviä veronmaksajia”.

Ratikkahankkeen hän jättäisi odottamaan parempia aikoja. Ratikan kustannus ensi vuodelle on ehdotuksessa 150 miljoonaa.

– Eihän sitä voi millään kieltää, etteikö Vantaan ratikka ole ajamassa kaupunkia talouskurimukseen. Ratikan rakentamisen aloitus olisi pitänyt siirtää kolmen vuoden päähän, kunnes Vantaan talous on saatu tasapainoon, Lundell toteaa." (Yle 30.9.2025)

* * *

Perussuomalainen valtuustoryhmä vaati kesäkuussa ylimääräisen valtuustokokouksen, jossa yritimme siirtää ratikan rakentamisen aloitusta.

Hävisimme äänestyksen, ja nyt tässä ollaan.

Vastuutonta menoa kerta kaikkiaan.

Budjettipuheeni tulevalle vuodelle

Budjettipuheeni Vantaan valtuustolle

Kiitos puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut,

Olin leipomassa yhdessä muiden puolueiden neuvottelijoiden kanssa budjetin neuvotteluvaraa, joka oli pieni niin kuin nyt pitääkin, kun kaupungin talous on enemmän tai vähemmän kuralla.

Neuvotteluiden sujuvuudesta kiitos neuvottelujen puheenjohtajalle, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sakari Rokkaselle. Kiitos yhteistyöstä kaikille muillekin neuvottelijoille. Neuvotteluvara oli vain 1,5 miljoonaa euroa, joten turha oli siinä kenenkään pelihousujaan repiä.

Erityisen hienoa oli, että panostimme lisää kouluruokailuun. Vantaa on ollut pahasti jäljessä kouluruoka-aineiden euromääräisessä tasossa muihin kaupunkeihin nähden. On selvää, että nälkäisenä ei ole kiva opiskella, kun keskittyminen hajoaa. Nyt voimme lisätä myös kouluruuan houkuttelevuutta.

Tärkeää oli, että laitoimme rahaa siihen, että yläkoulun 7-8. luokkien opettajat saavat nyt valvonta-aterian ja pystyvät tulevaisuudessa ohjaamaan ja valvomaan lapsia ja opettamaan heitä hyviin ruokailutapoihin.

Kivaa oli, että saimme rahaa puistoruokailuun sekä tuetaan segregaatioalueiden urheiluseuroja.

Kaikkeen raha ei tietenkään riitä. Harmittaa, kun peruskoulujen luokkakokojen pienentämiseen ei riitä rahaa. Olisimme voineet aloitta vaikka yhdestä segregaatioalueen kouluista.

Aamun uutiset olivat järkyttäviä, tehostetun ja erityisen tuen oppilaiden määrät, erityisesti poikien osalta, ovat hälyttäviä. Poikien lukutaidon heikkeneminen on karmeaa. Voidaan valehtelematta todeta, että olemme jossain epäonnistuneet.

Aamulla entisessä Twitterissä käytiin hedelmällistä keskustelua siitä, mitä pitäisi tehdä, jotta tehostetun ja erityisen tuen oppilaiden määrä saataisiin laskemaan.

Itse twiittasin nopeasti viisi kohtaa:

1. Luokkakoot pienemmiksi, opettajalle enemmän aikaa per oppilas
2. Lopetaan kaiken maailman hörhöily ja keskitytään oleelliseen
3. Opettajat opettamaan ja oppilaat opiskelemaan ja oppimaan
4. Aletaan taas vaatia, ehdot ja luokalle jättämiset taas normikäyttöön
5. Koulukypsyystestit

Erityinen huoli on kaupungin kuralla oleva talous. Olisi todella hienoa, jos kaupunginjohtajamme käärisi hihansa ja toimisi pöytäkirjalausumamme mukaan:

”Kaupunginjohtajan toivotaan esittävän uudelle aloittavalle valtuustolle kaupungin meno- ja rakennetarkastelun, jossa on tunnistettu kaupungin talouden pitkän aikavälin mahdollisuudet ja haasteet.”

Arvoisa kaupunginjohtaja, luotan teihin kuin vuoreen.

Jos ei mitään tehdä, niin jossain vaiheessa joudumme tekemään rajun talous- ja velkaohjelman. Kiitos valtuutettu Jari Sainiolle erinomaisesta kirjoituksesta asiasta Vantaan Sanomissa.

Elävässä muistissani ovat 1990-luvun lopun ilkeät vuodet, kun kaupunki joutui lomauttamaan henkilöstöään. Otin silloin nokkiini ja lähdin pariksi vuodeksi opettamaan naapurikaupunkiin. Kokemus oli hyödyllinen, koska en ollut sitä ennen muualla kuin Vantaalla opettanutkaan, mutta palasin takaisin, koska Vantaa oli koulukaupunkina parempi.

Kiitos.

Kuntaveropuheeni

 

Kiitos puheenjohtaja

Hyvät valtuutetut

Pääkaupunkiseudun kaupungit paraikaa pelaavat kuntaveroprosenteillaan melkoista avopokeria eli sököä.

Espoon ja Helsingin kuntaveroprosentit ovat tasan, 5,36. Nyt molemmat kaupungit nokittavat pyöristämällä prosenttinsa alaspäin lukuun 5,3.

Vantaan kuntaveroprosentti on 6,36. Toisin kuin Espoo ja Helsinki me tulemme tänään pyöristämään kuntaveron ylöspäin lukuun 6,4.

Vantaalle jää käteen hanttikortti, sillä ero Espooseen ja Helsinkiin entisen yhden prosenttiyksikön sijaan on kohta 1,4.

Sanotaan, että eihän tässä mitään hätää ole, kun toisaalta kiinteistöveroprosentti nousee, mutta niin se nousee muillakin.

Talousarvio 2024 on sidottu kuntaveroprosenttiin 6,4. Tällä erää emme voi hilata kuntaveroprosenttia alas.

Kilpailukykyinen kuntaveroprosentti on kaupunkien välisessä vetovoimakilpailussa todellinen valttikortti, mikäli aiomme houkutella Vantaalle asumaan ns. hyviä veronmaksajia.

Toinen vahva valttikortti on kaavoittaa Vantaalle riittävästi hyviä pientaloalueita. Kartanonkoskeakin parempia.

Jos ajatellaan Talousarvioita 2025, pitääkö meidän alkaa miettiä, että rakennamme sen kuntaveroprosentin 6,3 tai vieläkin pienemmän prosentin varaan?

En ole vuosiin pelannut sököä rahasta. Pelaan sitä enää tyttärenpoikieni kanssa tulitikuilla.

Mutta kun nuorena poikana pelasin kolikoilla, sen muistan, että voittaminen oli sata kertaa hauskempaa kuin häviäminen.

Kiitos

Budjettipuheeni vuodelle 2024

Kiitos puheenjohtaja

Hyvät valtuutetut

Perussuomalaisten yhtenä neuvottelijana erityisesti kiitän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mika Kasosta sekä kaupunginjohtaja Pekka Timosta, koska molemmille neuvottelut uusissa asemissa olivat ensimmäiset.

Hyvin meni.

Neuvottelujen pelin henki oli selvä, koska euromääräistä lisäjakovaraa oli vähän.

Perussuomalaisetkin on sitä mieltä, että lisävelkaa ei pidä ottaa eikä Vantaan tulevaa kuntaveroa 6,4 saa korottaa.

Tällä kertaa aivan huoleta voidaan sanoa, että Talousarvio 2024 on lasten ja nuorten budjetti kuten nuorisovaltuutettukin totesi.

Hyvin iloinen olen siitä, että jatketaan lisärahoitusta kouluruokailun kehittämiseen sekä siitä, että vantaalaisilla varhaiskasvatus- ja koululaisryhmillä jatkuu maksuttomat ryhmämatkat HSL-alueella vuonna 2024.

Muista Perussuomalaisten tavoitteista meni läpi maksuton puistoruokailu kesän loma-ajoiksi, jolloin tarjotaan lämmin ruoka.

Kivaa on, että liikunta- ja urheiluseurojen avustuksia korotetaan.

Nuorisotyöhön panostaminen ilahduttaa aina.

Talousarvioon varataan rahaa kahteen Irlannin mallin mukaiseen katutyöpartioon varhaisen puuttumisen ja interventiotyön vahvistamiseksi.

Parannetaan ennaltaehkäisevää nuoriso- ja yhteistyötä. Avataan kaksi nuorisotilaa lisää ns. Kolohongan mallin mukaan.

Erittäin merkittävä on valtion koulutuksellisen tasa-arvo raha ns. KOTA-raha 6,9 miljoonaa euroa. Jännittävää nähdä, mihin Kasvatuksen ja oppimisen toimiala tulee rahat sijoittamaan.

Vielä emme saaneet laskettua segregaatioalueiden koulujen perusopetusryhmien keskimääräistä kokoa kuuteentoista oppilaaseen. Veikkaan, että jossain vaiheessa on pakko.

Pitää muistaa, että yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa.

Tämä budjetti on valtuustoaikani seitsemäs budjetti. Pidän sitä niukkuudesta huolimatta niistä parhaana.

Suunta on oikea. Lapsiin ja nuoriin satsaaminen kannattaa aina.

Mutta kyllähän valtuutettu Milad Dehgan oli puheessaan oikeassa siinä, että oppimistaso Vantaan peruskouluissa on pudonnut nopeasti. Ei ole kauaa siitä, kun oppimistuloksissa Vantaan peruskoulut pesivät niin Espoon kuin Helsingin maakuntien kaupungeista puhumattakaan.

Sanon nyt suoraan, että entisenä vantaalaisena maikkana hävettää, jos ysiluokkalaisen lukeminen on kakkosluokkalaisen tasoa.

Jotain on tehtävä.

Kiitos.

#perussuomalaiset #Vantaa

Vantaan budjetti - miljoona henkilöstölle, kaksi kouluille

Vantaan budjettineuvottelut saatiin päätökseen. Nytkin neuvotteluprosessi oli pitkä ja raskas. 

Ensin ryhmät esittivät kysymyksensä toimialoille. Sitten ryhmät toivat ensin omat esityksensä, joita muut ryhmät myöhemmin kommentoivat. Lopuksi neuvottelijat istuivat valtuustosaliin aamu yhdeksästä lähes puoleen yöhön, ja neuvottelutulos saatiin aikaiseksi.

Perussuomalaisten neuvottelijat olivat valtuustoryhmän pj Niilo ja kaupunginhallitusryhmän pj Kai-Ari Lundell. Lisäksi mukana oli kaupunginhallituksen 2. vpj Mika Niikko.

Lopputulos oli maltillinen ja sellainen, että kaikki ryhmät saivat esitykseen jotakin.

Lopullisesti valtuusto hyväksyy budjettiesityksen.

Vantaan Sanomat haastatteli valtuustoryhmien edustajia. Kannattaa lukea koko artikkeli klikkaamalla alla olevaa linkkiä. 

* * *

5.11.2022 Vantaan Sanomat

Näin rahaa jaetaan Vantaalla ensi vuonna: Miljoona henkilöstölle, kaksi miljoonaa kouluille – "Jos kaikki lisäykset toteutettaisiin, kaupunki menisi konkkaan"

Perussuomalaiset ovat monta vuotta pyrkineet saamaan segregaatiolausuman budjettiin. Nyt siinä onnistuttiin. Lausumalla luvataan, että Vantaalla pyritään torjumaan segregaatiota aiempaa vaikuttavammin. Mallia katsotaan myös muista maista.

Kai-Ari Lundell (ps.) lisää perussuomalaisten ehdottaneen lisäksi luokkakoon rajaamista 16 oppilaaseen segregaatioalueiden kouluissa. Hinnaksi olisi tullut kahdeksan miljoonaa euroa. Perussuomalaisten mielestä osan summasta olisi voinut kattaa myönteisen erityiskohtelun ohjelman rahoista. Ehdotus ei mennyt suoraan läpi, mutta Lundell toivoo siihen vielä palattavan.

Myöskään kaikkia määrärahalisäyksiä ei hyväksytty.

– Jos kaikki puolueiden toivomat eurolisäykset toteutettaisiin, kaupunki menisi konkkaan, Lundell (ps.) tiivistää.

Puheeni Vantaan kaupunginvaltuuston talousarviokäsittelyssä

Atomirotta esiintyi skeittipuiston avajaisissa - lähiliikuntapuistokin otetaan käyttöön (Vantaan Sanomat 15.8.2021)

Kiitos puheenjohtaja – hyvät valtuutetut - arvoisat vantaalaiset

Olen erittäin huolestunut asukasmäärältään suurimman kaupunginosamme Myyrmäen lähes vapaasta pudotuksesta. Ei ole kauaa siitä, kun Myyrmäkeä kutsuttiin Vantaan West Endiksi. Alueella oli vahvaa vetovoimaa.

Taannoin Helsingin Sanomat rankkasi pääkaupunkiseudun asuinalueet asukkaidensa veronmaksukyvyn mukaan. Skaala oli viidestä yhteen. Ylin oli vitonen, alin ykkönen. Silmäni revähtivät, kun huomasin, että Myyrmäki sai ykkösen. Alue on pudonnut nopeaan tahtiin alimpaan kastiin. Myrtsi sai ehdot.

Päivän kaupunginhallituksen kokouksen alussa pidettiin tilannekatsaus. Todettiin, että Vantaalta muuttaa pois paljon ihmisiä ilmeisesti pääosin kehyskuntiin. Suurin osa kaupungin kasvusta tulee vieraskielisten muutosta sekä syntyvyydestä.

Myyrmäen kaduilla ja toreilla kampanjoidessani moni ihminen on tullut kertomaan minulle, että on muuttamassa pois tai harkitsemassa muuttoa. Ns. white flight on Myyrmäessä totta.

Suuri ongelma on myös, että Myyrmäessä suhteessa asukaslukuun on hyvin vähän yrityksiä. Vantaan yrityspanokset ovat muualla. Myrtsistä ollaan tekemässä valtaisaa nukkumalähiötä. Alueelle rakennetaan paljon pikkuasuntoja.

Myyrmäestä on pidettävä huolta.

Varian opetuspiste eli Myrtsin amis muuttaa piakkoin Vehkalaan. Olen iloinen, kun vapautuvalle tontille rakennetaan uusi Ojahaan peruskoulu. Alueen peruskoulut ovat nyt pullollaan oppilaita. Toivottavasti koulusta ei heti kärkeen tehdä liian ahdasta kuten Lounais-Vantaan komeista Hämeenkylän ja Rajatorpan kouluista tehtiin.

Kiitos Myyrmäen urheilupuiston perusparannuksesta. Upea urheilupuisto on sitä kaivattua uutta vetovoimaa.

Erityisen iloinen olen kaupunkikulttuurin uuden ja hienon kulttuuritalon suunnitelmista. Myrtsi tarvitsee elokuvateatterinsa ja Artsinsa.

Meidän on pidettävä huolta, että Myyrmäkeä ei unohdeta.

Kiitos

Sote-uudistus kurittaa Pääkaupunkiseutua

Hallituksen kaavailema sote-uudistus on vieläkin huonompi kuin edellisen hallituksen ehdotus. Pääkaupunkiseudun asukkaiden kuntaverotukseen ollaan tekemässä kovia rakenteellisia muutoksia, sote-rahoitusta leikattaisiin selvästi enemmän kuin sote-menoja siirtyisi. Jos rahoitus kierrätetään valtion kautta, isot pääkaupunkiseudun kaupungit ovat suuria häviäjiä. 

Nyt uudistuksen avulla pumpataan esim. Vantaan omia verotuloja muualle Suomeen huomattavasti rajummin kuin nyt. Vantaan sote-yhtälö on sellainen, että keskinkertaisellakin matikkapäällä varustettu ihminen ymmärtää, että Vantaa ei pysty jäljellä jäävällä 6,37 prosentin kuntavero-osuudella järjestämään säädyllistä koulutusta tai kunnollisia päiväkoteja kaupungin lapsille, tai investoimaan suunniteltuihin tulevaisuuden hankkeisiin, tai lyhentämään massiivisia lainojaan. Vantaa kuten Espookin ovat hyvin velkaisia kaupunkeja.

On selvää, että Vantaa ei pysty rakentamaan kallista ratikkalinjaansa Länsimäestä Hakunilan, Tikkurilan ja Aviapoliksen kautta Lentoasemalle. Pitää kehittää halvempi ratkaisu kuin ratikka, tosin on epäselvää, riittääkö rahat edes nivelbussiratkaisuun. Niin kova tuo 12,63 prosentin osuus on.

Kaikki viimeistään nyt huomaavat, miksi Keskusta tunki hallitukseen veret seisauttavan eduskuntavaalitappion jälkeen. Puolue sinnittelee hallituksessa, vaikka kannatusluvut putoavat kohta alle historiallisen kymmenen prosenttiyksikön. Keskusta haluaa roikkua takiaisena hallituksessa, koska tulonsiirto suurilta kaupungeilta maaseutukunnille hallituksen ksuunnitelmien mukaan tulee olemaan historiallisen suuri.

Samalla kaavailtu sote-rahoitusmalli vaarantaa suurten kaupunkien itsehallinnon, kun kaupungit tulevat riippuvaisiksi valtion päätöksenteosta. Pääkaupunkiseudun suuret kaupungit lyödään kumaraan.

Vantaan lausunto menee kaupunginvaltuuston käsittelyyn ensi maanantaina. Kun tuhka on laskeutunut maahan ja äänestys on ohi, vantaalaiset näkevät, keiden puolella valtuutetut ovat. 

Kaupunginhallituksessa muutettiin useita kaupunginjohtaja Ritva Viljasen (sd) lausuntoehdotuksen kohtia, jotka olivat erittäin kriittisiä. Nyt vaikuttaa siltä, että valtakunnanpolitiikka on hiipinyt Vantaan kaupunginhallituksen saliin, kun Viljasen kriittistä lausuntoehdotusta viilattiin myötäkarvaan SDP:n, Vasemmistoliiton ja Vihreiden tuella äänin 7-6.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Multala (kok) kiteytti asian hienolla lauseella: Vantaan kaupunginvaltuuston on puolustettava kuntalaisten palveluita ja järkevää verovarojen käyttöä, ei hallituksen tarpeetonta uutta hallintoa.

Maanantaina nähdään, ketkä puolustavat. 

Varmaa on, että Kokoomus, Perussuomalaiset ja Kristillisdemokraatit puolustavat vantaalaisia. Hyvin mielenkiintoista on, hajoaako SDP:n, Vasemmistoliiton ja Vihreiden yhteisrintama. 

Olen ensimmäisen kauden valtuutettu. Tähän mennessä Vantaan valtuusto on päätöksissään pyrkinyt yhteisrintamassa pienistä näkemyseroista huolimatta ajattelemaan vantaalaisten etua. 

Näyttää siltä, että sote-uudistus on ensimmäinen rajusti valtuustoa jakava asia. Maanantainen äänestys on tavallaan samalla Vantaan Kuntavaalien2021 lähtölaukaus, joka aktivoi varmasti äänestäjät ajattelemaan.

* * *

16.9. HS

Sote-uudistus saa ankaraa arvostelua 

Vantaalla nähtiin erikoinen äänestyskierros, kun kaupunginhallitus viime viikolla muutti useita kohtia kaupunginjohtaja Ritva Viljasen (sd) tekemästä erittäin kriittisestä lausuntoehdotuksesta.

Äänestystulos syntyi hallituspohjan puolueiden eli sosiaalidemokraattien, vasemmistoliiton ja vihreiden tuella äänin 7–6.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Multala (kok) arvioi, että uudistusta ollaan nyt tekemässä hallinto edellä.

’’Esitys ei sisällä mitään palveluita parantavia elementtejä, ja se heikentää merkittävästi kaupungin edellytyksiä tuottaa koulutuspalveluita ja huolehtia elinvoimastaan”, Multala kommentoi.

Vantaalla kaupunginhallituksen kokouksessa kokoomus, perussuomalaiset ja kristilliset jäivät tappiolle puolustaessaan kaupunginjohtajan pohjapaperia.

Esimerkiksi vastaus lausuntopyynnön kysymykseen, turvaako esityksen sääntely ”riittävällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla” sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen, muuttui äänestyksen jälkeen kielteisestä myönteiseksi.

Vääntö kohdistui sote-uudistuksen kohtaan, jossa yksiselitteisesti kiellettäisiin sote-maakuntaa ulkoistamasta laajoja toiminnallisia kokonaisuuksia, koska maakunnalla olisi oltava riittävä oma palvelutuotanto. Viljanen piti esitystä epäselvänä, mutta hallituksen enemmistö poisti tämän kritiikin.

Myös kaikki Vantaan kommentit kuntapohjaisen mallin puolesta ja maakuntamallia vastaan poistettiin virkamiespohjasta.

Lausuntoon jäi kuitenkin kohta, että Vantaan kaupunki tulee olemaan uudistuksessa yksi suurimmista häviäjistä. Uudistus kohtelee erityisen epäoikeudenmukaisesti kuntia, jotka ovat pystyneet omilla toimillaan pitämään sote-kustannukset keskiarvoa alemmalla tasolla.

Vantaan lausunto menee kaupunginvaltuuston käsittelyyn ensi maanantaina, jolloin selviää Multalan mukaan kenen puolella vantaalaiset valtuutetut ovat.

”Lausuntokierros on sitä varten, että kaupunki tuo esiin esityksen hyvät ja huonot puolet. Vantaan kaupunginvaltuuston on puolustettava kuntalaisten palveluita ja järkevää verovarojen käyttöä, ei hallituksen tarpeetonta uutta hallintoa’’, Sari Multala sanoo.

Vantaan Perussuomalaisten valtuutettujen kannanotto Vantaan ratikasta: "Ei, kiitos. Kalliiksi kävisi."

Vantaan Sanomat 8.1. Klikkaa suuremmaksi.

Budjettipuheeni vuodelle 2020

Kuva: Jyrki Huovinen

Äänestyksessä tuli nokkaan luvuin 51-16. Yritys oli hyvä.

* * *

Puheeni tänään Vantaan kaupunginvaltuustossa Talousarvioon 2020

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut

Sisäilma-asian neuvottelukunta ei ole saanut pitää yhtään kokousta, mikä on ollut ikävää. Minua asia suorastaan jurppii. Kohta ollaan jo joulussa.

Kuten valtuutettu Jari Jääskeläinen totesi, on noloa, että Sisäilma-asianneuvottelukunta ei ole päässyt etukäteen yhdessä tekemään yhteistä esitystä budjettiin.

Mutta yleisesti ottaen olen kyllä ollut hyvin tyytyväinen valtuuston yhteistyökykyyn.

On ollut hyvin mielenkiintoista nähdä, että valtuusto hyväksyy valtavan suuria investointeja ilman suuria nurinoita. Otetaan nyt esimerkiksi vaikka Apotti ja Vantaan ratikka, joiden yhteissumma tätä rataa hipoo miljardia euroa.

Ilmeisesti meidän ajatuksemme hyytyvät, kun aletaan puhua suurista summista kuten miljardeista. Vastaavasti rahallisesti pienemmistä kohteista käydään kovaakin debattia.

On kouluja, joissa on vakavia sisäilmaongelmia. Syystä tai toisesta kouluja ei ole purettu tai korjattu tai edes oppilaita ei ole ajoissa viety evakkoon. Näissä kouluissa kärsitään.

Oirekyselyissä on todettu terveyshaittoja, koska ilmanvaihto ei ole ollut riittävän tehokasta. Toisaalta siivousta lisäämällä voidaan nopeasti vähentää terveyshaittoja, vaikka korjauksia joudutaan odottamaan.

Siksi esitän kouluihin, joissa on vakavia sisäilmaongelmia ja, joissa on monia sisäilmasta kärsiviä lapsia ja opettajia:

1. 1,5 miljoonan euron määrärahaa ilmanvaihdon tehostamiseksi

2. 500 000 euron määrärahaa siivouksen tehostamiseksi

Kiitos

Lasten maksuton liikuntakerhotoiminta jatkuu Vantaalla

Erittäin hienoa on, että lasten maksuton liikuntakerhotoiminta jatkuu Vantaalla laajana, vaikka WAU-järjestö meni konkurssiin. 

Kaikilla lapsilla ei ole varaa maksulliseen urheiluseuratoimintaan, ja lähikoulussa järjestettävä maksuton liikuntakerhotoiminta on mitä parasta segregaation ehkäisyä 😎 I love.

* * *

Vantaan kaupunki

Tiedote 28.8.2019

Koulujen maksuton liikuntakerhotoiminta jatkuu laajana

Vantaan kouluissa käynnistyy syyskuun alussa yhteensä 85 maksutonta Sporttia kouluille -liikuntakerhoa, jotka järjestetään yhteistyönä Sporttia kaikille ry:n, Vantaan kaupungin ja paikallisten urheiluseurojen kanssa.

Sporttia kouluille -toiminnalla korvataan keväällä lopettaneet Wau-kerhot. 

– Viime vuonna kerhoja oli 88, ja nyt näyttäisi siltä, että liikuntakerhoja järjestetään tällä lukuvuodella lähes yhtä paljon kuin viime lukuvuodellakin, iloitsee projektikoordinaattori Päivi Sillanpää. 

Liikuntakerhoissa vietetään hauskoja hetkiä liikunnan parissa ilman kilpailua ja vertailua. Kerhoilla halutaan lisätä liikettä koulupäivään, ja tarjota maksutonta liikuntatoimintaa varsinkin niille, joilla ei ole vielä liikuntaharrastusta.

Liikuntakerhoja järjestetään ala- ja yläkouluissa koulupäivän yhteydessä aamuisin, välitunneilla ja heti koulupäivän jälkeen, useimmiten koulun liikuntasalissa. Toiminta on suunnattu koulun toiveiden ja tarpeiden mukaan tietyille luokka-asteille. Kerhojen ohjelmassa otetaan huomioon lasten toiveet ja liikutaan monipuolisesti pelaillen ja leikkien. Kerhokausi on 2.9.2019‒15.5.2020. Koulujen loma-aikoina liikuntakerhot ovat tauolla.

– Kerhoihin ja liikuntavälitunneille on helppo tulla mukaan, koska ne järjestetään koulupäivän yhteydessä. Näin ei välttämättä tarvitse lähteä enää illalla harrastamaan, kertoo Sillanpää.

Kerhojen koulukohtaiset tiedot, aikataulut ja ilmoittautuminen löytyvät osoitteesta hobihobi.fi. Mukaan voi kuitenkin tulla myös ilmoittautumatta. Hobihobi-palvelusta löytyy koulujen liikuntakerhojen lisäksi myös paljon muita harrastuksia. Tällä hetkellä palvelua pilotoidaan, ja sitä kehitetään edelleen. 

Liikuntakerhot ovat osa Vantaan, Espoon, Riihimäen ja Hämeenlinnan kaupunkien yhteistä #Paraskoulu-hanketta. Hanketta rahoittaa Opetushallitus. 

Lisätietoja: 

projektikoordinaattori Päivi Sillanpää, p. 040 353 4663, paivi.sillanpaa@vantaa.fi

projektiasiantuntija Eva Autio, p. 040 620 8762, eva.autio@vantaa.fi

Vastaus aloitteeseeni matalan kynnyksen liikuntakerhoista

Tein valtuustoaloitteen matalan kynnyksen liikuntakerhojen järjestämiseksi lapsille kouluissa, kun hyvää työtä tehnyt WAU ry meni konkurssiin. Wau-kerhot järjestivät kouluilla koulupäivien jälkeen liikuntakerhoja lapsille, joita liikuntaseurat eivät tavoita tai lapsille, jotka eivät halua osallistua kilpaurheilutoimintaan. 

Kävin seuraamassa Wau-kerhon toimintaa Pähkinärinteen koulussa. Kerho oli erittäin suosittu, jotkut lapset tulivat odottamaan liikuntasalin käytävään kerhon alkamista jopa kaksi tuntia ennen kerhon alkamista. Toiminta oli hyvin monipuolista, leikittiin, kisailtiin ja pelattiin. Pähkinärinteen koulun WAU-kerhon vetäjä Johanna Takala oli kokenut, osaava ja innostava kerhon vetäjä.

Sivistystoimen liikuntapalvelujen vastaus aloitteeseeni oli hyvin tyydyttävä. Korvaavat toimenpiteet on jo aloitettu, pitää vain toivoa, että kerhojen vetäjiä saadaan ja toiminta saadaan syksyllä vauhdilla käyntiin.  

Totean saman kuin aloitteeni lopussa:

Lasten ja nuorten liikunta on mitä parhainta syrjäytymisen ehkäisyä.

Paras koulu -hanke
Sportia kaikille

* * *

Vastaus Kai-Ari Lundellin ja 25 muun valtuutetun aloitteeseen matalan kynnyksen liikuntakerhojen järjestämiseksi lapsille

Kai-Ari Lundell ja 25 muuta valtuutettua jättivät seuraavan hallintosäännön mukaisen valtuustoaloitteen:

”Matalan kynnyksen liikuntakerhoja lapsille

Koska matalan kynnyksen liikuntakerhoja kouluissa järjestävä WAU ry meni konkurssiin, esitän, että Vantaan kaupunki järjestää kouluissa lapsille vastaavia maksuttomia kerhoja koulupäivien jälkeen. Kerhoissa liikutetaan lapsia, joita urheiluseurat eivät tavoita tai lapsia, jotka eivät halua osallistua kilpailutoimintaan.

Valtuuston kaikki ryhmät ovat yhteisesti hyväksyneet segregaation ehkäisyohjelman. Lasten ja nuorten liikunta on mitä parhainta syrjäytymisen ehkäisyä.”

Sivistystoimen liikuntapalvelut toteaa vastauksenaan seuraavaa:

WAU ry vastasi Vantaan perusopetuksen matalan kynnyksen liikuntakerhotoiminnasta usean vuoden ajan ja syksystä 2015 lähtien toimintaa on rahoitettu liikunnan avustuksin vapaa-ajan lautakunnan myöntämänä. WAU ry:n hakeuduttua konkurssiin liikuntapalvelut ja perusopetus ryhtyivät välittömästi toimenpiteisiin ja pääosin kevään 2019 kerhot saatiin jatkumaan lukuvuoden loppuun saakka tulosalueiden omalla rahoituksella.

Samalla ryhdyttiin suunnittelemaan korvaavia toimintoja tulevalle lukuvuodelle yhteistyössä perusopetuksen #paraskoulu-hankkeen ja Sporttia kaikille ry:n kanssa. Lukukaudelle 2019–2020 tavoitteena on saada korvattua WAU-kerhot täysimääräisesti Sporttia kouluille -kerhoilla, jotka toteutetaan Sporttia kaikille ry:n kautta. Toiminnan käynnistyminen syyskuussa edellyttää ohjaajarekrytoinnin onnistumista, liikuntatilojen varmistumisen kouluilta sekä vapaa-ajan lautakunnalta myönteisen avustuspäätöksen.