torstai 28. toukokuuta 2026

Vantaan talous kuralla

Viikolla Vantaan Sanomat kyseli neljän suurimman puolueen valtuustoryhmien puheenjohtajilta, miten puolueet säästäisivät Vantaalla. Kysymykseen oli hyvin vaikea vastata, koska emme ole vielä nähneet kaikkien toimialojen antamia leikkauslistoja.

Perussuomalaiset yritti loppuun asti estää Vantaan velkakurimuksen suurimman syyllisen, Vantaan ratikan rakentamisen. Vuosi sitten, kun kaupungin talouden madonluvut olivat selvillä, yritimme vielä siirtää ratikan rakentamisen parempiin aikoihin. Vain kaksi viidesosaa valtuutetuista äänesti siirtämisen puolesta, ja tässä sitä nyt ollaan. 

Ratikan puolustajat väittävät, että perussyy talouskurimukseen on työttömyys, mutta he unohtavat, että kaupungin työttömyysmenot ovat pakollinen menoerä, kun taas ratikan rakentaminen ei.

Mielenkiintoista Vantaan Sanomien haastatteluissa on, että kaikkien neljän puolueen ryhmyrit toteavat, että olisi erityisen vaikeaa leikata opetuksesta. Vastauksen opetuksen suhteen olin tiukin, opetusleikkaukset ovat tuhon tie.

Kummallista oli, että olin ainoa, joka selväsanaisesti torppasi kuntaveron noston, kuntaveron nosto puolestaan olisi perussuomalaisille "paha mörkö". 

Hämmästyin, kun Kokoomuksen Heli Hakala ei selkeästi esittänyt, että kuntaveroa ei nosteta. Sen jo tiedämme, että Vasemmisto ja Vihreät ovat valmiita nostamaan sitä. SDP tulee ratkaisemaan mahdollisen kuntaveron noston. Kuntaveron nostaminen olisi erittäin vaarallista, koska ns. hyvät veronmaksajat reagoivat helposti, kun asuinkaupunkia mietitään.

Olin ainoa, joka puuttui henkilöstöön, ensin on priorisoitava kaupungin perustehtävät, ja sitten on katsottava, löytyykö esimerkiksi hallinnosta löysää.

Esitin myös, että yksi keino voisi olla, että henkilöstö voisi halutessaan pitää palkattomia lomia.

Investointien suhteen en sanonut vielä mitään, koska en ole nähnyt vielä kaupunkiympäristön toimialan investointien lykkäyslistaa. Kun saamme sen käsiimme, vasta sitten ryhmänä otamme siihen kantaa.

Ainakaan Myyrmäen Oivallustentalon rakentamista ei saa lykätä. Isomyyri on huonossa kunnossa ja se tullaan jossain vaiheessa purkamaan. Musiikkiopisto, kuvataidekoulu sekä nuorten ja vanhusten toiminnot siirtyvät silloin Oivallustentaloon Myyrmannin viereen. Nyt paikalla on vanhan, puretun terveysaseman monttu.

Selvää on, että puolueiden on yhdessä löydettävä mahdollisimman vähän kaupunkilaisia vaurioittava ratkaisu.

* * *

Vantaan Sanomat 28.5.2025

120 miljoonan jättileikkaukset iskevät – kysyimme, miten puolueet säästäisivät Vantaalla

Perussuomalaisten valtuustoryhmää johtava Kai-Ari Lundell ei ota kantaa siihen, mistä tulevaisuuden investoinneista perussuomalaiset olisi valmis leikkaamaan.

– Leikkauslistoihin on vaikea ottaa kantaa, koska emme ole saaneet vielä kaikkien toimialojen ehdotuksia.

Lundell jatkaa kuitenkin, että opetuksesta perussuomalaiset ei ainakaan olisi valmis leikkaamaan.

– Opetusleikkaukset ovat tuhon tie, Lundell sanoo.

Kuntaveron nosto puolestaan olisi perussuomalaisille "paha mörkö", mutta Lundell tarjoaa kuitenkin vaihtoehtoisiakin ratkaisuja.

 Ensin on priorisoitava kaupungin perustehtävät, ja sitten on katsottava, löytyykö esimerkiksi hallinnosta löysää. Yksi mahdollisuus on "vapaaehtoiset lomautukset". Henkilöstö voisi halutessaan pitää palkattomia lomia.

maanantai 25. toukokuuta 2026

Vantaan kaupunkistrategian 2022-2025 valtuustopuheeni

 

- Kiitos puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, 

- Perusopetuksen oppilaiden lukutaitoa arvioitiin Lukuseulatestillä. 

- Tulokset olivat niin surkeita, että entistä opettajaa hävettää.

- Tokaluokkalaisten lukemisen taso on edelleen laskenut. 

- Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän oppilaista alimpaan 20 prosentin tasoon kuuluu joka kolmas oppilas.

- Suomi toisena kielenä oppimäärän oppilaista alimpaan tasoon kuuluu 78 prosenttia oppilaista.

- Pitää ottaa huomioon, että suurin osa heistä on syntynyt Suomessa.

- Seiskaluokkalaisista suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän oppilaista alimpaan suoritustasoon kuuluu 34 prosenttia oppilaista. 
- Suomi toisena kielenä- oppimäärän oppilaista alimpaan tasoon kuuluu 76 prosenttia, eli vain joka neljäs lukee tyydyttävästi, ja toiselle asteelle pitäisi mennä.

- Alimpaan 20 prosentin suoritustasoon kuuluminen merkitsee sitä, että ko. oppilaat eivät osaa lukea kunnolla, saatikka sitten ymmärrä lukemaansa.

- On huomattava, että joka noin joka kolmas seiskaluokkalainen suomenkielinenkään lapsi ei osaa lukea kunnolla.

- S kakkosen opettamista pitää tehostaa siten, että S kakkonen ei ole mikään automaatti. 
- Kun S 2 oppilas on riittävällä suomen kielen tasolla, hänet pitää siirtää normiäidinkielen ryhmään.

- Oman kielen opetus ei ole lakisääteistä. On vakavasti mietittävä, että onko oman kielen opetus järkevää. 

- Pitäisikö meidän sen sijaan satsata yhteen koriin eli lisätä vieraskielisten lasten suomen kielen opetukseen kunnolla, mikä tarkoittaisi peräti kahta viikkotuntia lisää suomen kielen oppimiseen?

- Siitä ei pääse mihinkään, etteikö suomen kielen kunnollinen osaaminen vaikuttaisi opiskeluedellytyksiin tai jatko-opintomahdollisuuksiin tai työllistymiseen ja sitä kautta yhteiskuntaan integroitumiseen.

- Jossain vaiheessa käsialakirjoituksen opettaminen jätettiin opetussuunnitelmissa vapaaehtoisuuden varaan, mikä oli äärimmäinen virhe.

- Tutkimusten mukaan käsin kirjoittaminen aktivoi aivoja monipuolisesti sekä tukee oppimista tehokkaasti. Se helpottaa vahvasti lukemisen taitoja.

- Käsialakirjoitusta ei pidä sotkea kaunokirjoitukseen. 
- Käsialakirjoitusta on äärimmäisen helppo opettaa, koska käytännössä siinä vain sidotaan tekstauskirjaimia yhteen toisiinsa. 
- Toisin kuin kaunokirjoitus käsialakirjoitus toimii vasureillakin.

- Mikään ei estä Vantaata lisäämään käsialakirjoitusta toisen luokan opetussuunnitelmiin. 
- Sitä myötä käsin kirjoittamisen osuutta tekstin tuottamisessa voidaan luontevasti lisätä. 

- Lapset rakastavat omien tarinoiden kirjoittamista.

Kiitos

torstai 14. toukokuuta 2026

Broader TEN-T network by road and rail


ECR member Kai Ari Lundell spoke at last week’s European Committee of the Regions Plenary Session underlining the importance of connecting local and regional infrastructures to the broader TEN-T network. That’s where the power of regions and cities lies in the European Union: making sure local communities are heard and not left behind.

lauantai 9. toukokuuta 2026

EU:n alueiden komitea päivitys 12. - yleisistunto ja 2026 UN-EU Policy Dialogue on SDG Localisation

Pidän puhetta alueiden komitean yleisistunnossa.

Kolmen päivän kokousrupeama on takana. Tulin Brysseliin jo päivää ennen, koska ensimmäinen kokous alkoi jo klo yhdeksän, eikä Finnairin aamulennollakaan kerkiä ajoissa paikalle. Minua se ei haitannut, koska pystyin pitämään harvinaisen turistipäivän, kun kokouspäivinä ei ehdi muuta kuin kokoustaa. Heitin lentolaukun hotelliin ja hyppäsin metroon ja menin tutustumaan Brysselin ykkösnähtävyyteen Atomiumiin, jonka yläpallon ravintolasta oli hyvä näköala mm. surullisen kuuluisalle Heyselin stadionille, joka on Belgian jalkapallojoukkueen kotikenttä.

Yleisistunnon puheeni pidin Verkkojen Eurooppa -osiossa, joka on Euroopan unionin keskeinen rahoitusohjelma, jolla tuetaan infrastruktuurihankkeita kolmella pääalueella:

- Liikenne (esim. TEN-T-ydinverkkokäytävät, rautatiet, satamat)
- Energia (esim. uusiutuvan energian hankkeet, älykkäät verkostot)
- Digitaalinen infrastruktuuri (esim. nopeat tietoliikenneyhteydet

Puheiden pituudeksi on suositeltu vain minuutti, kun esim. Vantaan kaupunginvaltuuston normipuheiden suosituspituus on kolme minuuttia. Jotkut alueiden komitean jäsenet ylittävät puheen pituuden surutta. Puolustin puheessani myös Vantaan lentokentän asemaa eurooppalaisena solmukohtana, aiemmin tapasin Helsinki EU Officen johtaja Janne Leinon, joka myös painotti asiaa:

Kiitos puheenjohtaja, hyvät kollegat,

Ensiksi onnittelen onnitelen esittelijää erinomaisesta lausunnosta.

Komission ehdotus Verkkojen Eurooppa -välineen budjetin yli kaksinkertaistamisesta on myönteinen kehitysaskel, sillä kyseessä on Euroopan kilpailukyvyn ja koheesion kannalta keskeinen ohjelma. Rajat ylittävien yhteyksien ja sotilaallisen liikkuvuuden asettaminen etusijalle, erityisesti itärajan jäsenvaltioissa, on ratkaisevan tärkeää Euroopan turvallisuuden ja sisämarkkinoiden vahvistamiseksi.

Vaikka ohjelman painopiste on rajat ylittävissä yhteyksissä, kansallisten puuttuvien yhteyksien tukeminen on yhtä tärkeää Euroopan laajuisen liikenneverkon toimivuuden varmistamiseksi. Toinen kriittinen painopiste ovat kaupunkisolmukohdat. Olen tyytyväinen siihen, että lausunto kehottaa ottamaan ne uudelleen mukaan asetukseen.

Tämä on erityisen tärkeää kotikaupungissani Vantaalla, jossa sijaitsee Suomen tärkein lentokenttä. Helsinki-Vantaan lentokenttä on Suomen tärkein lentorahtikeskus ja keskeinen logistiikkasolmu sekä matkustajille että tavaroille – palvellen koko maata sekä koko Eurooppaa.

Helsinki-Vantaan kaltaisten lentokenttien liittäminen laajempaan Euroopan liikenneverkkoon maanteitse ja rautateitse on olennainen askel kohti kilpailukykyisempää liikennejärjestelmää, ja olen erittäin tyytyväinen, että tämä tunnustetaan lausunnossa.

Kiitos.

Neuvotteluhetki ECR:n Policy Advisor Teemu Karhapään kanssa

Edellisenä päivänä sain suuren kunnian osallistua 2026 UN-EU Policy Dialogue on SDG Localisation -kokoukseen, suomeksi YK:n ja EU:n keskusteluun kestävän kehityksen tavoitteiden paikallistamiseen. Tietenkin alueilla on suuri merkitys, koska 65 % kaikista alatavoitteista vaatii toimia paikallistasoilla.

Kokoukseen kutsuttiin vain kolme alueiden komitean jäsentä, joista minä olin yksi. Muut kokouksen osanosanottajat olivat sekä YK:n että EU:n asiantuntijoita.

Tällä kertaa puheeni oli reaktiivinen eli kuuntelin esittelijöitä, tein muistiinpanoja ja otin kantaa. Aiheena oli Harnessing regional multilateralism as a mechanismim of local impact, suomeksi alueidenvälisen yhteistyön tuomista osaksi paikallistason kehittämistä.

Thank you chair and the people present,

Thank you all for your clear presentation.  Actually I came here to learn, because I'm quite a new member of Committee of the Regions. 

I'm convinced, that this kind of UN-EU Dialogue is important for local policymakers, too. If you can't solve problems locally, you can't solve them almost not at all. 

I'm convinced now, that harnessing as a mechanism for local impact is really important and crucial. 

And as you all know Finland have the longest EU border against Russia. So from Finnish perspective , it's not only economy or enviroment, it's security, too.

Thank you for inviting me here.

Suomeksi koneella käännettynä:

Kiitos puheenjohtajalle ja läsnäolijoille,

Kiitos kaikille selkeästä esityksestä. Itse asiassa tulin tänne oppimaan, koska olen melko uusi alueiden komitean jäsen.

Olen vakuuttunut siitä, että tällainen YK:n ja EU:n välinen vuoropuhelu on tärkeää myös paikallisille päättäjille. Jos ongelmia ei voida ratkaista paikallisesti, niitä ei voida ratkaista juuri lainkaan.

Olen nyt vakuuttunut siitä, että valjastaminen paikallisen vaikuttavuuden mekanismina on todella tärkeää ja ratkaisevaa.

Ja kuten te kaikki tiedätte, Suomella on pisin EU:n raja Venäjään, joten Suomen näkökulmasta kyse ei ole vain taloudesta tai ympäristöstä, vaan myös turvallisuudesta.

Kiitos kutsustanne tänne.