Köyhän Riikan tarina

Tänään Hesarin Torstai-liitteessä oli riipaiseva tarina vähävaraisen perheen Riikasta, kyseessä ei ole satu. Artikkelia on linkitetty ahkerasti sosiaalisessa mediassa, koska se on koskettanut ihmisten sisintä.

Suomessa on noin 126 000 köyhää lasta, mikä on ällistyttävän paljon. Suomenhan pitäisi olla hyvinvointivaltio, onnellisten ihmisten maa. 

Business Insider-lehti oli niputtanut yhteen kaikki mahdolliset eri maiden vertailututkimukset, ja Suomi saatiin ykköseksi. Silti meilläkään onni ei osu kaikille.

Moni yksinhuoltaja perheineen on sukeltanut köyhyysloukkuun. Ikävintä on, että köyhyys on alkanut periytyä.

Yksittäinen lapsi voi kokea köyhyyden omana vikana, mikä tietenkin vaikuttaa lapsen itsetuntoon. Köyhä lapsi jää syrjään harrastuksista, jotka maksavat paljon. Muut lapset alkavat syrjiä lasta, ja lapsesta voi tulla koulukiusattu.

Köyhän Riikan tarina on onneksi hyvin lohdullinen:

Tulevaisuuteen Riikka suhtautuu varovaisen realistisesti. Nyt juuri hieman toiveikkaammin kuin aiemmin. Kesäkuun alussa Riikka sai tiedon, että hän on päässyt yliopistoon opiskelemaan. (HS 7.7.2016)

Suomalaisesta tasa-arvoisesta koulujärjestelmästä on pidettävä huolta.

* * * 

7.7. HS

Riikka on yksi Suomen yli 100 000 köyhästä lapsesta – ”Loppukuusta äiti saattoi sanoa, että juokaa maitoa vähän hitaammin”

Suomessa on 126 000 vähävaraista lasta. Siis hieman enemmän kuin Lahdessa on asukkaita.

Yksi heistä on vantaalainen Riikka.

Vähävaraiseksi lasketaan, jos perheen käytettävissä olevat tulot ovat alle 60 prosenttia suomalaisten keskitulosta. Yhden huoltajan ja kahden yli 14-vuotiaan lapsen perheessä se tarkoittaa alle 2 383 euron kuukausituloja. Kuten Riikan perheessä.

Riikka on tosin täyttänyt 18, joten tilastoissa häntä ei enää pidetä lapsena, vaikka hän asuukin edelleen kotona äidin ja veljen kanssa.

Vähävaraisista lapsista on puhuttu tänä vuonna paljon. Hallitus on kaavaillut korotuksia päivähoitomaksuihin ja leikkauksia opintorahaan, – siis sellaisiin etuuksiin, joiden on tarkoitus tasoittaa erilaisista taustoista tulevien lasten mahdollisuuksia. Tämä on suututtanut monia.

Myös tutkijat tietävät vähävaraisista lapsista yhtä ja toista: jos perheen köyhyys pitkittyy yli viiteen vuoteen, se periytyy 70 prosentille lapsista.

Köyhien perheiden lapset ovat vähemmän koulutettuja, heillä on suurempi riski tulla koulukiusatuksi ja suurempi riski masentua.

Video Myllypuron leipäjonosta - eihän se näin voi olla!

Klikkaa ja katso ehdottomasti tämä video:

https://www.facebook.com/hannu.wallberg/videos/10208214992790469/

Toimittaja Hannu Wallberg kuvasi kännykällään videon kiemurtelevan pitkästä leipäjonosta Myllypurossa.

Wallberg:

Jumalauta! 

Leipäjono Myllypurossa pe aamuna. Tiesin mut en tajunnu.. jono ulottu Kurkimäen puolelle kehän alta. Reality bites.

MTV;n uutinen aiheesta

* * *

Kyllä yhteiskunnassamme on jotain pahasti vialla, kun ihmisten pitää jonottaa kaduilla ruokaa. Ei voida enää millään kriteereillä puhua hyvinvointiyhteiskunnasta.

Meillä käytetään ahkeraan käsitettä suhteellinen köyhyys, on siis ihmisiä, jotka ovat huono-osaisia muun väestön keskimääräiseen elintasoon nähden.

Onko Suomessakin alettava puhua absoluuttisesta köyhyydestä, koska meiltä löytyy ihmisiä, joiden ravinnon vähimmäisedellytykset eivät täyty?

Kohta joka viides suomalainen on köyhä, miljoona ihmistä. 

Joukossa on paljon lapsiperheitä, mikä näkyy myös Myllypuron leipäjonosta. Ikävä kyllä köyhyyskin on alkanut periytyä kuten ennen muinoin. Edes koulutus ei takaa enää nousua köyhyysloukusta.

Googlailin, en löytänyt mistään, mikä on todella köyhien ihmisten osuus Suomen miljoonasta köyhästä.

Lidlin muovikasseja ja halpaa punaviiniä

Ei ole varaa ostaa autoa, polttaa pikkusikareita eikä juoda viskiä. (HS 20.12.)

Kannattaa ehdottomasti painaa blogikirjoituksen alla olevaa linkkiä ja lukea Hesarin aamuinen artikkeli. Kirjoitus antaa todella paljon ajattelemisen aihetta.

Helsingin Sanomien köyhyyskysely on laaja, siihen vastasi miltei 10 000 ihmistä. Silti se ei ole tilastollisesti edustava otos suomalaisista, koska vastaajat ovat itse hakeutuneet mukaan HS:n kautta. Huomioitavaa kumminkin on, että  kaikkein rikkaimpien ja köyhien määrä on suurempi kuin tutkimuksissa yleensä.

Suomalainen köyhyys on suhteellista köyhyyttä. Suurin osa vastaajista ajattelee, ettei meillä varsinaisesti nähdä nälkää. Vastaajat näkevät, ettei köyhä ihminen pysty osallistumaan yhteiskuntaan samalla tavalla kuin muut ja, että köyhä ihminen elää yhteiskunnan kustannuksella.

Mitä varakkaampia ihmiset ovat, sitä enemmän he näkevät köyhyyden köyhän omaksi syyksi. (HS 20.12.)

Hätkähdyttävää on, että usein sekä rikkaat että köyhät ajattelevat, että rikkaat ovat ahneita ja köyhät laiskoja. Näin ajatellaan huolimatta siitä, että sekä rikkaus että köyhyys yhä useammin periytyvät. 

Edes korkeatasoinen ja tasalaatuinen koulutus ei enää tasaa eroja samalla tavalla kuin ennen. Kärjistetysti sanottuna rikkaan lapsesta tulee tuomari tai lääkäri, köyhän lapsesta alipalkattu duunari tai työtön.

Hyvinvointisosiologian professori Juho Saari toteaa, että isot kalat näkevät, että yhteiskunta on reilu, ja pienet kalat, että se ei ole. (HS 20.12.)

Päättäjistä suurin osa kuuluu tietenkin yhteiskunnan varakkaampaan puoliskoon. Köyhät, vaikka heitä olisi kuinka paljon, eivät pääse päättämään omista asioistaan.

Alistuneisuudesta köyhän tuntee. Raha on yhteiskunnallista valtaa ja sen puute on vallan puutetta. Köyhyys nujertaa ihmisen kaikilla vallan tasoilla. (HS 20.12.)

Häpeä kuuluu köyhyyteen. Häpeää yritetään peitellä kaikin tavoin.

Leipäjonot pitenevät vuosi vuodelta. Eivät ihmiset turhaan leipäjonoissa seisoskele.

Hesarin artikkeli on paikallaan, tutkimus hyvin tehty, mutta Saaren viittaukset nykyhallituksen politiikkaan ovat hämmentäviä. Leipäjonot ovat edellisten hallitusten aikaansaannoksia. Nykyhallituksen toimien vaikutukset nähdään paljon myöhemmin.

Mutta tässä asiassa Saari on oikeassa, meidän on mietittävä, miten pudonneet saadaan takaisin samaan veneeseen. Ja että systeemi on heille reilu. (HS 20.12.)

Pian meillä on vihaisia nuoria köyhiä.

* * *

HS 20.12. 

Näin rikkaat ajattelevat köyhistä

He ovat nuhjuisia, kyvyttömiä ja laiskoja, kirjoittavat varakkaat HS:n ja tutkijoiden köyhyystutkimuksessa. Iso osa hyvätuloisista on sitä mieltä, että köyhyys on ihmisen oma vika. Tämä näkyy myös nykyisen hallituksen toimissa.

Sosiaalitoimiston luukulta suoraan soppajonoon

Euroopan neuvoston sosiaalioikeuksien komitea ripittää Suomea oikein kunnolla liian matalista sosiaalituista. Suomi kuuluu samaan viiteryhmään seuraavien maiden kanssa: Armenia, Bulgaria, Georgia, Moldova, Montenegro, Romania, Venäjä - sekä yllättäen Ruotsi.

Kyllähän se on tiedetty, sosiaaliturvaa Suomessa on ajettu järjestelmällisesti alas. Kohta pohjoismaisesta hyvinvointivaltiostamme on enää rippeet jäljellä.

Arvoton on sellainen yhteiskunta, joka ei pysty huolehtimaan heikoimmistaan. Suomeen on muutamassa vuodessa tehty liki miljoonaa köyhää. Siinä ohessa on luotu ökyrikkaiden ihmisten rälssi, joka käytännössä on siirtynyt pääomaverotuksen piiriin ja siirtänyt pääosan varallisuudestaan veroparatiisien suojiin.

Olin eilen Järvenpään markkinoilla. Keskustelin torilla monen eläkeläisen kanssa. On vaikea uskoa, että ihminen voi elää niin pienillä eläkkeillä, hyvä kun ei nälkään kuolla. Kuuntelin hyvin surullisia tarinoita. Kansanedustajien ja muiden päättäjien on syytä kierrellä toreilla ja turuilla ja kuulla, mitä meillä oikeasti on tapahtunut.

Suomi on kaksinapaistunut. On liki miljoona köyhää ja ökyrikkaiden rälssi. Napojen välissä hupeneva keskiluokka maksaa viulut.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) johtava sosiaalityöntekijä Eila Sundman: 

"Kun potilaille jaetaan päivärahoja ja työttömyyskorvauksia, jos sieltä tulee minimitasoa, niin eihän sillä elä." (Iltalehti).

Näin ei voi olla.


15.2. Iltalehti

Suomen sosiaaliturva Romanian tasoa?

Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea antaa Suomelle sapiskaa liian matalista sosiaalituista.

Neuvoston sosiaalinen peruskirja edellyttää, että etuuksien minimimäärien täytyy olla vähintään 50 prosenttia kansalaisten mediaanitulosta, eli Suomen kohdalla noin 970 euroa kuukaudessa. Tällä kriteerillä suomalainen sairauspäiväraha, äitiyspäiväraha, kuntoutusraha, työttömyyspäiväraha, takuueläke ja toimeentulotuki osoittautuivat riittämättömiksi.

Lapsilisät porrastettava tulotason mukaan

Tänään kohkattiin rajusti niin, että eduskuntatalo tärisi.

Avioliittolain melskeiden ohella eduskunta päätti alentaa lapsilisiä 8,1 prosenttia, mikä tuntuu köyhän perheen kukkarossa. 

Opposition vastalauseet hylättiin - jaa 110, ei 87, poissa 2. 

Demarit möivät itsensä ja äänestäjänsä. Kokoomus teki kuten aina. Toissapäivänä Alexander Stubb puhui televisiossa ääni väristen köyhien puolesta, mutta kun on päätöksenteon aika, köyhiä ja tavallista kansaa lyödään aina.

On syytä harkita vakavasti lapsilisien porrastamista tulotason mukaan. 

Ei ole mitään mieltä siinä, että köyhät kiristelevät vähenevien lapsilisiensä kanssa samaan aikaan, kun rikkaat laittelevat lapsilisänsä pitkäaikaisille pankkitileille korkoa kasvamaan.

Liki miljoona köyhää

Alta löytyy kaksi pysäyttävää uutista, toinen kertoo, että Suomessa on lähes miljoona köyhää. Toinen, hieman vanhempi uutinen kertoo, että Suomessakin köyhyydestä on tullut periytyvää.

Vaikka sanotaan, että suomalainen köyhyys on suhteellista köyhyyttä, köyhyys on aina köyhyyttä ja miljoona ihmistä on paljon.

Karmeinta suomalaisessa uusköyhyydessä on, että meilläkin köyhyydestä on tehty periytyvää. Köyhien joukkoon mahtuu monia lapsiperheitä.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) tutkija Reija Paananen sanoo, että ensisijaisesti meidän pitäisi päästä korjaavista toimista ongelmien ennaltaehkäisyyn.

Paanasen järkeenkäypä toteamus sanottiin ääneen kolmisen vuotta sitten. Vuodesta 2011 ei ole opittu mitään, päinvastoin, ongelmat hoidetaan aina mieluummin liian myöhään kuin aikaisin, jolloin olisi vielä ollut jotain tehtävissäkin.

Päiväkodeissa ja kouluissa ongelmat kyllä huomataan, mutta kun apua ennaltaehkäisevään toimintaan pyydetään, sitä ei tule. Päinvastoin, nyt säästetään kaikesta ennaltaehkäisevästä toiminnasta. Koulutuksellinen tasa-arvo on vaaravyöhykkeessä.

On selvää, että jälkijättöisyys tulee kalliiksi.

Suuri ikäluokka onnistui opiskelemalla ja tekemällä työtä nostamaan itsensä ylös köyhyydestä. Nyt opiskelu ei takaa mitään eikä työtä ole läheskään kaikille tarjolla.

Köyhyydestä on tullut periytyvää.

28.8. Yle

Suomessa on liki miljoona köyhää –”Heikoimmassa asemassa olevista on tullut muukalaisia”

Sosiologian professorin mukaan Suomi on hyvä yhteiskunta korkeasti koulutetulle keskiluokalle ja duunareille, mutta köyhistä ei osata pitää huolta. Pitkään työttömänä ollut lahtelaisnainen on nähnyt lähipiirissään köyhyyden aiheuttamaa masennusta ja yksinäisyyttä.

12.1.2011 Demari

Köyhyys ja huono-osaisuus periytyvät

Suomalaistutkimus paljastaa köyhyyden ja syrjäytymisen periytyvän. Suomen Akatemian rahoittama Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen ennakkotieto kertoo hälyttäviä tietoja suomalaislapsista.

Vanhempien köyhyys on määräävin tekijä, joka altistaa lapset pahoinvoinnille. Ero näkyy jo syntymäpainoissa. Myöhemmin lasten huostaanotto, mielenterveysongelmat, rikollisuus, kouluttamattomuus ja toimeentulo-ongelmat kohdistuvat sellaisiin lapsiin, joiden vanhemmat ovat saaneet toimeentulotukea.

- Lapsiperheiden köyhyys lisää kaikkia ongelmia. Esimerkiksi toimeentulotuen saaminen on suoraan periytyvää, tutkija Reija Paananen THL:stä sanoo.

Tällaisten vanhempien lapsista 70 prosenttia on itse saanut toimeentulotukea ennen 21 ikävuottaan. Yli puolella ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Lähes 40 prosentilla on rikosrekisteri ja mielenterveyshoitoja, 13 prosenttia käyttää psyykelääkkeitä.

- Ensisijaisesti meidän pitäisi päästä korjaavista toimista ongelmien ennaltaehkäisyyn. Meidän pitää kääntää päälaelleen koko systeemi. Vanhempien lisäksi pitää tukea kasvuympäristöjä, päiväkoteja ja kouluja, jotta hekin osaisivat huomioida nämä asiat, Paananen sanoo.

Onko rikos olla köyhä?

Seitsemän hengen lapsiperhe häädettiin kadulle. Lapset joutuivat sijaiskärsijöiksi.

Onko Nyky-Suomessa rikos olla köyhä?


2.7. Iltalehti

Tuet evättiin - espoolaisperhe häädettiin kotoa

Seitsemän hengen lapsiperhe häädettiin eilen Espoon-kodistaan. Isä syyttää kaupungin sosiaalitoimea lain polkemisesta.

Ari Lahtisen mukaan viimeisen kolmen vuoden ajan sosiaalityöntekijät ovat suorastaan kiusanneet hänen perhettään laittomilla toimeentulotuen eväämispäätöksillä ja turhilla lastensuojeluilmoituksilla.

- Koemme heidät uhkana. Ilmoitusten perusteena on ollut riittämätön ruoka, maksamattomat sähkölaskut ja yleisesti huono taloustilanteemme. Jota he ovat siis pahentaneet, Lahtinen painottaa.

- Espoossa on rikollista olla köyhä, hän tuhahtaa.