Euroopan neuvoston
sosiaalioikeuksien komitea ripittää Suomea oikein kunnolla liian matalista
sosiaalituista. Suomi kuuluu samaan viiteryhmään seuraavien maiden
kanssa: Armenia, Bulgaria, Georgia, Moldova, Montenegro, Romania,
Venäjä - sekä yllättäen Ruotsi.
Kyllähän se on tiedetty,
sosiaaliturvaa Suomessa on ajettu järjestelmällisesti alas. Kohta
pohjoismaisesta hyvinvointivaltiostamme on enää rippeet jäljellä.
Arvoton on sellainen
yhteiskunta, joka ei pysty huolehtimaan heikoimmistaan. Suomeen on muutamassa vuodessa tehty liki miljoonaa köyhää. Siinä ohessa on luotu ökyrikkaiden
ihmisten rälssi, joka käytännössä on siirtynyt pääomaverotuksen piiriin ja
siirtänyt pääosan varallisuudestaan veroparatiisien suojiin.
Olin eilen Järvenpään
markkinoilla. Keskustelin torilla monen eläkeläisen kanssa. On vaikea uskoa,
että ihminen voi elää niin pienillä eläkkeillä, hyvä kun ei nälkään kuolla.
Kuuntelin hyvin surullisia tarinoita. Kansanedustajien ja muiden päättäjien on
syytä kierrellä toreilla ja turuilla ja kuulla, mitä meillä oikeasti on
tapahtunut.
Suomi on kaksinapaistunut.
On liki miljoona köyhää ja ökyrikkaiden rälssi. Napojen välissä hupeneva
keskiluokka maksaa viulut.
Helsingin ja Uudenmaan
sairaanhoitopiirin (HUS) johtava sosiaalityöntekijä Eila Sundman:
"Kun potilaille jaetaan päivärahoja ja työttömyyskorvauksia, jos sieltä
tulee minimitasoa, niin eihän sillä elä." (Iltalehti).
Näin ei voi olla.
15.2. Iltalehti
Suomen sosiaaliturva Romanian tasoa?
Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea antaa Suomelle sapiskaa liian matalista sosiaalituista.
Neuvoston sosiaalinen peruskirja edellyttää, että etuuksien minimimäärien täytyy olla vähintään 50 prosenttia kansalaisten mediaanitulosta, eli Suomen kohdalla noin 970 euroa kuukaudessa. Tällä kriteerillä suomalainen sairauspäiväraha, äitiyspäiväraha, kuntoutusraha, työttömyyspäiväraha, takuueläke ja toimeentulotuki osoittautuivat riittämättömiksi.
15.2. Iltalehti
Suomen sosiaaliturva Romanian tasoa?
Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea antaa Suomelle sapiskaa liian matalista sosiaalituista.
Neuvoston sosiaalinen peruskirja edellyttää, että etuuksien minimimäärien täytyy olla vähintään 50 prosenttia kansalaisten mediaanitulosta, eli Suomen kohdalla noin 970 euroa kuukaudessa. Tällä kriteerillä suomalainen sairauspäiväraha, äitiyspäiväraha, kuntoutusraha, työttömyyspäiväraha, takuueläke ja toimeentulotuki osoittautuivat riittämättömiksi.
Jos Suomi kuuluu samaan viiteryhmään sosiaalituissa Romanian ( ! ) kanssa niin mikä selittää sieltä meille tulevat kerjäläiskolonnat? Nyt jokin ei täsmää. Suomeen ja Ruotsiin tullaan nimenomaan nauttimaan tulonsiirroista. Sana kulkee. Suuri osa maahanmuuttajaväestöstämme elää maassamme todella pienillä työllistymisprosenteilla.
VastaaPoistaTutkimus kalskahtaa siis ja pahasti.
Todennäköisesti tutkimuksen takana on jokin ideologinen toimija tai sitten on tutkittu jotakin tukien osa-aluetta todella kapealaisesti. Venäjällä ei sosiaalitukia ole käytännössä lainkaan. Eikä muuten paljon EU-maa Virossakaan. Ei olla kylläkään samassa korissa, emme lähelläkään!
Eläkeläisten asema on skandaali. 50 vuotta työelämässä ja loppuvuodet sentin venyttämistä kaikessa. Se pitäisi korjata. Samoin vähätuloisten lapsiperheiden asema. Tullaan taas tästä taas vanhaan asetelmaan: kannattaako meille tosiaan ottaa lisää väestöä muualta sosiaalitukien varaan kun niistä ei riitä nykyisillekään. Miten me tulemme aina tähän kysymykseen? Koska se on ohittamaton.
"Rikkaisiin" ongelmia projisoimalla emme ratkaise mitään. Ratkaisu on vain se, että työikäisenä ihminen käy töissä, eläkeläisenä nauttii työssä ansaitsemaansa riittävää eläketurvaa. Mitään yhteiskuntaa ei voi kerta kaikkiaan suunnitella tulevaisuuttaan sen enempää korkeiden kuin matalien sosiaalitukien varaan. Se on vara-vara-järjestelmä. Maassa on tilaa sen verran kuin on työpaikkojakin. Kaikkein heikompia tulee auttaa aina ja riittävästi mutta ketään ei pidä opettaa jäämään tulonsiirtoverkon varaan.
"Neuvoston sosiaalinen peruskirja edellyttää, että etuuksien minimimäärien täytyy olla vähintään 50 prosenttia kansalaisten mediaanitulosta, eli Suomen kohdalla noin 970 euroa kuukaudessa."
PoistaTästä on kyse. Köyhyyskin on suhteellista.
Esim. takuuelääkkeellä ei vain elä.
Luin vasta kunnolla jutun. Tuen pitäisi olla 50 prosenttia kunkin maan mediaanitulosta. Silloinhan se tarkoittaa että pohjoismaissa tuki on noihin muihin maihin verrattuna massiivisesti suurempi. Taustalla taitaa siis olla vasemmistolainen kansalaispalkka-ajatus: eli subjektiiviset oikeudet objektiivisten velvollisuuksien ohi.
VastaaPoistaSitä ei mikään yhteiskuntamalli kestä.
Kuten edellä sanoin, eläkeläisten ja aidosti ahdinkoon joutuneiden asiat aina kuntoon ensimmäiseksi ja riittävällä kunnollisella tuella, mutta selkeä ei mallille jossa maksetaan työelämän ulkopuolelle jättäytymisestä tai maasta toiseen olemaan siirtymisestä.
Tosi puhetta eläkkeestä. Eläkeläisissä on luokkajakoa myös. On ne joilla on isot eläkkeet, matkaillaan, nautitaan, mökkeillään, on oma maksettu asunto tai talo ja sitten ne, jotka kituuttavat takuueläkkeellä vuokrayksiössä ja säästävät lääkkeistään. Ehkä suurempi osa siitä sosiaali-ja terveyssektorin megapotista tulisikin suunnata eläketurvan parantamiseen, koska eläkemaksuista ei pienituloisille kerry juuri mitään. Väitän edelleen: emme saa koskaan tarvittavaa turvaa kohdistamalla rikkaisiin lisäveroja ja pääomiin lisärokotuksia, ainoa kestävä turva työikäiselle on työpaikka (mikä muu se voisi ollakaan?) ja eläkeläiselle kunnollinen ja riittävä eläketurva. Jos jotakin hyvätuloisten ryhmää olisi progressoitava niin ehkä sitten kaikkein suurimpia eläkkeitä minieläkkeiden hyödyksi. Ei ole kunniallista että pitkän työuran tehneet ihmiset
VastaaPoistaerotetaan sosiaali-ekonomisesti noin rajusti kuten nyt eron revitessä (myös) työelämän päätyttyä entisestään.