"Uudistumisen aika" -keskustelutilaisuus

Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen

Tulin juuri mielenkiintoisesta tilaisuudesta, Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry järjestivät yhteisen "Uudistumisen aika" -keskustelutilaisuuden. Tilaisuus pidettiin Ravintola Pääpostin Auditoriossa, paikalla oli nelisenkymmentä kansanedustajaehdokasta Helsingistä ja Uudeltamaalta.

Toimitusjohtaja Turunen  painotti teknologiateollisuuden merkitystä Suomen viennin kannalta. Teknologiateollisuus vastaa noin puolet Suomen viennistä, se työllistää suoraan 280 000 ja välillisesti 700 000 ihmistä.

Turunen löi kalvoille melkoisia teollisuuden ja talouden madonlukuja. Huippuvuoteen 2008 verrattuna tuotantokapasiteetti on laskenut viidenneksellä, euroissa vähennys on 30 miljardia euroa. 

Turunen kuvasi tilannetta sanaparilla uusi normaali, johon sopeuduttava. 

Turunen korosti, että uusia toimintamahdollisuuksia on paljon: Cleantech (energiaa säästävät teknologiat), kaivosteollisuus ja malmien jatkojalostus, ohjelmistot ja pelit, lääketieteellinen teknologia, teollinen internet ja digitaalisuus, globaalit konesalit (pilvipalvelut), teollisuutta palveleva korkea osaaminen ja autoteollisuuden murros.

Ongelma on investointihaluttomuus.

Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto

Puheenjohtaja Aalto totesi alkuun, että hyvinvointikone yskii. Nykyisen laman alussa lomautettiin, nyt irtisanotaan. Valtion velka on kasvanut kymmenen miljardia per vuosi ja on tuplaantunut sataan miljardiin euroon.

Puheenjohtaja Aallon teesejä:

1. Tarvitaan pitkäjänteinen ja uskottava teollisuuspoliitinen strategia.

2. PK-yrityksiin on panostettava.

3. Julkisten hankintojen on tuettava kotimaista tuotantoa. 

4. Tekesin sekä yliopistojen perustutkimuksen rahoitukset on turvattava.

5. Hyvä peruskoulu on kaiken perusta. Kaikille on taattava kunnon osaaminen ja ammattikoulutuksessa on oltava joustavuutta.

Puheenjohtaja Aalto:

Kiinasta tai Intiasta ei saa tuoda narikan narikkaa ennen kuin ympäristöasiat ovat vähintään samalla tasolla kuin Euroopassa.

Konecranesin pääluottamusmies Pasi Karttunen ja Konecranes Finland Oy:n talousjohtaja Asko Torkki

Konecranes on valtaisa yhtiö, maailmalla on yhteensä 12 000 työntekijää, joista 2000 on töissä Suomessa. Tärkein markkina-alue on Eurooppa, mikä on tyypillistä suomalaiselle teollisuudelle ylipäätään.

Talousjohtaja Torkki painotti osaavan henkilöstön merkitystä. Stabiili ympäristö on tärkeää kuten työmarkkinoiden vakauskin. Hän totesi, että suomalaisella osaamisella on hintansa.

Talousjohtaja Torkki penäsi koulutusjärjestelmän uudistumista ja joustavuutta.

Pääluottamusmies Karttusen mielestä meidän on mietittävä, millaisen julkisen kuvan annamme teollisuudestamme. Menneisyyden alasta hokeminen on pahasta.

Karttunen kysyi myös, että ovatko ohjeet ja säännöt tehneet nuorista holhottavia? Saavatko nuoret työharjoittelujaksoilla tehdä tehtaissa oikeata tehdastyötä sen sijaan, että heidät laitetaan putsaamaan lattioita?

Olin hyvin tyytyväinen koulutuksen antiin. Erittäin tyytyväinen olin siihen, että jokainen alustaja painotti koulutuksen merkitystä teollisuuden kilpailukyvyn kannalta. 

Lähtiessäni kättelin Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aaltoa ja sanoin, että lobbasit koulutusta paremmin kuin OAJ konsanaan, pistä työhakemus sisään, niin pääset varmasti OAJ:hin töihin. (= huumoria)