Sisäilmaongelmat huomioitava budjetissa

Vantaankosken koulu

31.10. Vantaan Sanomat 

Mielipide: Sisäilmaongelmat on huomioitava budjetissa – "Ilman rahaa rakennuksia ei voi korjata"

Sisäilma-asioiden neuvottelukunta perustettiin, koska sisäilmaongelmia ei muuten kyetty ratkaisemaan.

Neuvottelukunta toimii kaupunginhallituksen alaisuudessa ja siinä ovat edustettuina valtuustossa olevat puolueet, Vantaan vanhempainyhdistys (Vanvary), kaupungin työntekijöiden edustus sekä virkamiehiä sisäilmasta vastuussa olevilta toimialoilta.

Poliittisen edustuksen tulee tehdä johtopäätöksiä, ottaa kantaa ja antaa suosituksia sisäilma-asioiden osalta, myös budjetissa. Ilman rahaa rakennuksia ei voi korjata eikä ilmanvaihtoa parantaa.

Seuraavia asioita allekirjoittaneet neuvottelukunnan jäsenet ovat kannattamassa:

Kaikissa kohteissa ilmanvaihdon tulee olla päällä 24/7 ja ilman tulee vaihtua kunnollisesti. Pelkän poistoilman ollessa päällä syntyy tilaan niin kutsuttu alipainetilanne ja rakenteista pääsee huoneilmaan epäpuhtauksia. Tämän takia tuloilman on kaikissa olosuhteissa oltava riittävä.

Ilmanvaihdon parantamiseen tulee varata budjetissa 1,5 miljoonaa euroa. Ilmanvaihto on todennetusti tärkein yksittäinen sisäilmaan suotuisasti vaikuttava tekijä.

Puhdas parakkikoulu tarvitaan oireileville oppilaille ja opettajille. Yhden parakin kustannusvaikutus on 100 000 euroa.

Siivouksen tehostamiseen, erityisesti yläpölyjen siivoukseen kahdesti vuodessa tulee varata 100 000 euroa.

Sisäilmakorjauksiin tarvitaan ehdotetun 2,5 miljoonan euron lisäksi 5 miljoonaa eli yhteensä korjausrahaa 7,5 miljoonaa euroa. Käynnissä oleva kattava oirekysely päiväkodeissa ja kouluissa paljastanee yllättäviä korjaustarpeita, joihin tulee pystyä nopeasti reagoimaan.

Uusia terveitä kouluja ja päiväkoteja tarvitaan odotettua suuremman väestönkasvun vuoksi, mutta myös siksi, että kaikkia vanhoja, sisäilmaongelmaisia ja jatkuvaa korjausta vaativia rakennuksia ei kannata tekohengittää.

Väistötiloja tarvitaan korjausten mahdollistamiseksi sekä terveysriskien pienentämiseksi.

Tarvitsemme nyt konkreettisia toimia sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. Puheet eivät riitä.

Tiina Tuomela, Lastentautien erikoislääkäri, Kaupunginvaltuutettu (kd.)

Sirpa Siru Kauppinen, Ympäristötekniikan M.Sc, Kaupunginvaltuuston 2.varapj. (vihr.)

Jari Jääskeläinen, Kirvesmies, Kaupunginvaltuutettu (vas.)

Kai-Ari Lundell, Luokanopettaja, Kaupunginvaltuutettu (ps.)

Ann-Christine Teir, Sihteeri (r.)

Teemu Purojärvi, Terveydenhoitaja (AMK), TtK (kesk.)

Birgitta Herranen, Yhteiskunnallisten aineiden lehtori YTM (kok.)

Sirpa Annala FM Vanvary

Petteri Andersin, Rakennustekniikan DI, Vanvary

Kotikentällä Tikkurilassa

Lappu kädessä, takana Mika Niikko.

Äitini Raija Lundell ja Pietari Jääskeläinen, takana Simon Elo

Tänään oli erityinen päivä, koska olin ensimmäistä kertaa vaalityössä kotitoreilla, Tikkurilan markkinoilla. Fiilis nousi entisestään! 

Paikalla oli kaikki vantaalaiset ehdokkaat ja monta muuta. Vantaa on todellinen Perussuomalaisten kehto. Nyt eduskunnassa istuu kolme vantaalaista PS-edustajaa, tavoite seuraavan eduskunnan suhteen on selvä, yksi vantaalainen paikka lisää.

Muutin viisivuotiaana v. 1961 synnyinkaupungistani Haminasta Helsingin maalaiskuntaan Ruskeasannan kylään. Maito ja perunat haettiin vieressä olevasta maalaistalosta, muut elintarvikkeet Ruskeasannan legendaarisesta Elannosta.

Tikkurila on koulukaupunkini. Kävin Tikkurilan kansakoulua ja Tikkurilan yhteiskoulua (nyk. Tikkurilan lukio). Asuin Hiekkaharjuntie 16:ssa. 

Koin Tikkurilan kasvun hyvin vahvasti. Tikkuraitti, ent. Asematie, on rakennettu ainakin kolme kertaa, pienemmän liiketalon paikalle rakennettiin aina uusi. Kun kipitin vanhaan kirjastoon, Kielotietä ei vielä ollut, vain pieni kinttupolku. Kukkaketo olisi silloin nimensä veroinen, ei yhtään kerrostaloa.

Parin vuoden välein Kunnantalolla oli hyvät tarjoilut ja upeat ilotulitukset. Ensin maalaiskunnasta tuli v. 1972 Vantaan kauppala, ja kauppalasta v. 1974 Vantaan kaupunki.

V. 1976 menin suorittamaan asepalvelustani Kymen Jääkäripataljoonan Haminaan, ja v. 1977 menin opiskelemaan opettajaksi Jyväskylän yliopistoon.

Luulin jääväni sille tielle, mutta tulin takaisin Vantaalle, ensin v. 1980 Hiekkaharjun kouluun, ja v. 1982 nykyiseen kouluuni, Pähkinärinteen kouluun. 

Pähkinärinteen koulu joutuu ensi syksynä suurremonttiin. Oppilaat evakuoidaan Rajatorpan, Kilterin ja Kivimäen kouluihin. Viimeisen vuoteni opetaan evakossa, ellen nyt sitten kevään vaaleissa lipsahda eduskuntaan, mikä olisikin hyvin mieluisaa.