maanantai 31. joulukuuta 2018

Vuoden älyvapain pääkirjoitus

Mikko Salmen FB-sivulta

Olen pyöritellyt pienessä päässäni SDP:n pää-äänenkannattajan Demokraatin jouluista Mikko Salmen pääkirjoitusta. En pääse siitä yli.

Oulussa heitettiin pyöräteline Moskeijan ikkunasta sisään. Se on väärin. Väärinkäsitysten välttämiseksi totean, että en kannata terrorismia tai Oulun tyyppistä anarkistista ilkivaltaa. Etenkään pyhiä paikkoja kuten kirkkoja ei saa poltella, myös synagogat ja moskeijat on jätettävä rauhaan.

FB-sivullaan Mikko Salmi kirjoittaa, että Perussuomalaisten lietsoma viha otti hirviön muodon, kun joku sinkosi pyörätelineen moskeijan ikkunasta sisään. 

Perussuomalaisten lietsoma viha? Hirviön muodon?

Me emme tiedä, kuka sinkosi pyörätelineen moskeijan ikkunasta sisään. Emme tiedä heittäjän motiiveista varmuudella mitään. Täysin mahdollista on, että känninen nuorisoporukka heitti pyörätelineen hetken mielijohteesta. 

Mikko Salmi kirjoittaa, että Nyt kun hirviö on Oulussa irti, miten saamme sen kiinni?

Oulussa tehtiin Suomen historian hirviömäisin alaikäisiin kohdistunut järjestelmällinen raiskausten sarja. Otetaan nyt ensin kaikki raiskaajat kiinni.

Vakavasti otettavan lehden päätoimittajan on hallittava tunnemyrskynsä pääkirjoitusta kirjoittaessaan. Pääkirjoituksessaan hän toteaa, että Tässä vastenmielisessä taistelussa sivistyneiden ihmisten on säilytettävä malttinsa. Samaa toivon sinultakin, Mikko Salmi.

torstai 20. joulukuuta 2018

Kuntiin pitäisi palkata koulurauha-asiamiehiä


Kirjoitin Vantaan Sanomiin mielipiteen koulukiusaamisesta. Perussuomalaiset on vahvasti sitä mieltä, että kaikille lapsille on taattava turvallinen koulupolku. 
Ketään ei saa kiusata.
Koulu ratkoo suurimman osan kiusaamistapauksista, mutta aina siihen ei hyvästä yrityksestä huolimatta pystytä. Siksi Perussuomalaiset esittää Koulutuspoliittisessa ohjelmassaan, että kuntiin palkattaisiin neutraaleja koulurauha-asiamiehiä.
* * *
19.12. Vantaan Sanomat Mielipide
Kuntiin pitäisi palkata koulurauha-asiamiehiä
Koulukiusaamisen takia monen lapsen koulunkäynti häiriintyy, kun lapsi alkaa voida pahoin. Kiusaaminen murentaa pahasti itsetuntoa ja voi jättää pysyvät arvet loppuelämän ajaksi.
Suurin osa kiusaamistapauksista ratkotaan kouluissa yhteisvoimin, mutta aina kiusaamista ei saada loppumaan. Joskus kiusattu joutuu vaihtamaan koulua, mikä on yleisen oikeustajun vastaista. Mieluummin kiusaajan on vaihdettava koulua kuin kiusatun.
Kiusaamiseen on puututtava paljon aiempaa terävämmin.
Yksi ratkaisu on, että kuntiin palkataan neutraaleja koulurauha-asiamiehiä, joihin kiusatun vanhemmat voisivat ottaa yhteyttä, kun mikään muu ei ole auttanut ja kiusaaminen jatkuu. Koulurauha-asiamiehet voisivat olla puolueettomia asiaan perehtyneitä juristeja ja täysin irti kunnan kouluorganisaatiosta.
Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen koulupolkuun.
Kai-Ari Lundell
luokanopettaja
kaupunginvaltuutettu
eduskuntavaaliehdokas (ps.)

lauantai 8. joulukuuta 2018

Totaalikieltäytyjät vapautettiin


Hovioikeuden päätös vapauttaa totaalikieltäytyjät sotii oikeustajuani vastaan. Käytännössä päätös voisi merkitä sitä, että Suomessa oltaisiin siirtymässä vapaaehtoiseen ase- ja siviilipalvelukseen. Mennään palvelukseen, jos huvittaa.

En ymmärrä ollenkaan, että ylipäätään voidaan kieltäytyä siviilipalveluksesta pasifistista syistä. Sivareita palvelee monissa hyödyllisissä tehtävissä kuten vaikkapa koulunkäyntiavustajina. Koulunkäyntiavustajan työ on mitä rauhanomaisinta työtä. 

Jos hallituksen esitys Jehovan todistajien erivapauden poistamisesta menee läpi, sen jälkeen tilanne selkiytyy, ja totaalikieltäytyjiä voidaan jälleen tuomita vankeuteen vakaumuksesta huolimatta. 

Toivottavasti eduskunnalla on selkärankaa.

* * *

HS 8.12.


Helsingin hovioikeus ei näytä ottavan enää käsittelyynsä totaalikieltäytyjien vapauttamisratkaisuja. Hovioikeus hylkäsi perjantaina kolme syyttäjän jatkokäsittelyhakemusta.

Siten kolmen totaalikieltäytyjän saamat vapauttavat käräjätuomiot jäävät voimaan. Se tukee entisestään tilannetta, että ase- ja siviilipalveluksesta voi nyt kieltäytyä vakaumuksen perusteella ilman rangaistusta.

Kaikki kolme miestä kieltäytyivät suorittamasta siviilipalvelusta pasifistisista syistä. Syyttäjä oli vaatinut heidän tuomitsemistaan ehdottomaan vankeuteen tai valvontarangaistukseen.

Tulevaisuudessa totaalikieltäytyjät eivät välttämättä vältä rangaistusta tämänhetkiseen tapaan, jos eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen Jehovan todistajien erivapauden poistamisesta.

Silloin totaalikieltäytyjiä voitaisiin tuomita jälleen vankeuteen vakaumuksesta riippumatta.

keskiviikko 5. joulukuuta 2018

Nyt tarvitaan puhtaan ilman sisäilmapaviljonkeja

Vantaan Sanomat 5.12.

Kirjoitin jutun about kuukausi sitten ikään kuin budjettievästykseksi, mutta parempi, että julkaistiin myöhään kuin ei milloinkaan.

Sisäilmapaviljonkien tarve on huutava, tietenkin saavutettavuuden takia paviljonkeja pitää olla kolme. Vantaa on monikeskuksinen kaupunki, ja etäisyydet keskusten välillä ovat pitkiä, vaikka Kehärata toikin helpotuksia.

sunnuntai 2. joulukuuta 2018

PS Uudenmaan piirin syyskokouksen puheenjohtajana

Puheenjohtajaehdokkaat esiintyvät (kuva Kari Paunonen)

Tuusulan kunnantalon valtuustosalissa pidettiin tänään Perussuomalaisten Uudenmaan piirin syyskokous. Valtuustosali oli ääriään myöten täynnä, osa ihmisistä joutui seisomaan ovensuussa.

Kokouksen kohokohta oli piirin uuden puheenjohtajan valinta. Ehdolla olivat Jarno Eerola Espoosta ja Merja Nevalainen Lohjalta. Oli hienoa, että molemmat olivat ilmoittautuneet kisaan etukäteen, jotta kokousedustajat ovat voineet perehtyä ehdokkaisiin etukäteen ja kysellä suoraan ehdokkailta, jos kysyttävää on. Avoimuus on tärkeää. Olin tyytyväinen, kun salissa ei loka lentänyt, vaan keskustelu pysyi suhteellisen asiallisena.

Uudenmaan piirin puheenjohtajaksi valittiin Merja Nevalainen.

Minut pyydettiin melkeinpä pikakomennuksella kokouksen puheenjohtajaksi, mutta onneksi väistyvä puheenjohtaja Iiro Silvander perehdytti minut materiaaliin ennen kokouksen alkua. Sihteerinä toimi Iida Rekunen.

Kokemus oli mielenkiintoinen, vaikka olin kokouksessa mukana, puheenjohtajan asema oli sellainen, että sitä väkisin asettautui ulkopuoliseksi. Pari kertaa jouduin kimuranttiin tilanteeseen, kun eteen tuli nopeasti vaikea sääntötulkinta. Onneksi salissa oli käveleviä sääntökirjoja kuten Jarno Eerola, Niilo Kärki ja Håkan Mansner, joten hommat saatiin hoidettua nätisti.

Ennen kokousta piirin vaalipäällikkö Henri Perälahti ja puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo kouluttivat piirin eduskuntavaaliehdokkaita. 

Uudenmaan Perussuomalaisten tilanne on aivan toinen kuin viime eduskuntavaaleissa, kun äänirohmut Timo Soini ja Jussi Niinistö ovat poissa. Nyt vahvimmat ehdokkaat ovat naisia kuten Arja Juvonen ja Leena Meri. Istuvista mieskansanedustajista on mukana vain Mika Niikko, joten miesten peli näyttää muuten olevan täysin avoin.

Syyskokouksen avauspuheessa totesin, että minulle vaalit on aina samalla urheilukilpailu. Tietenkin vaaleissa parhaat aina voittavat, mutta joukkuelajeista tuttu fraasi, keskinmäärin on paljon hauskempaa voittaa kuin hävitä, on totta. 

Toivottavasti voitamme. Melkoinen voitto olisi, jos säilyittäisimme viime eduskuntavaalien seitsemän paikkaa, mutta kuusikikin paikkaa olisi jo torjuntavoitto.

keskiviikko 28. marraskuuta 2018

Ilmailumuseon paikka on Vantaalla

Vantaan Sanomat Mielipide 28.11.

Pakko oli ottaa selkeästi kantaa.

Vantaalla ei liiemmin ole isoja museoita, niitä on tasan kaksi, Heureka ja Ilmailumuseo, jota pyörittää Suomen Ilmailumuseosäätiö. Peli ei ole vielä menetetty, sillä neuvotteluja käydään LAK Real Estate OY:n kanssa uudesta tilasta, joka on entinen Finnairin Cargo-rakennus Rahtitie yhdessä. Tila on huomattavasti suurempi kuin nykyinen ja sijainniltaan mielettömän hieno aivan lentoakentän kupeessa. Stop over-matkustajien olisi silloin kätevää pitää pieni breikki Ilmailumuseossa. 

Vantaan kaupunki voisi vahvemmin tukea Ilmailumuseosäätiön toimintaa palkkaamalla museoamanuenssin ja muutamia muita työntekijöitä. Museo ei voi olla pelkkä lentokonevarasto, vaan toiminnan apuna pitäisi olla museoalan ammattilaisia.

Suomessa on paljon pikkumuseoita, joissa on hienoja lentokoneharvinaisuuksia. Museoiden käyntimäärät ovat pieniä. Harvinaiset museolentokoneet kannattaisi keskittää yhteen paikkaan, Ilmailumuseoon, jotta lentokoneharvinaisuudet olisivat kaikkien nähtävillä.

Lentokenttää kehitetään muutenkin, kun kakkosterminaalin eteen rakennetaan uusi terminaali lähteviä matkustajia varten. Suunnittelijana on sama arkkitehtitoimisto, joka suunnitteli myös Helsingin keskustakirjasto Oodin. Terminaalista tulee samantyyppinen puurakennus.

Vantaa on lentokenttäkaupunki, Ilmailumuseon itseoikeutettu paikka on tietenkin Vantaalla.

sunnuntai 18. marraskuuta 2018

Verotus lapsiluvun mukaan

HS 18.11. - klikkaa suuremmaksi

Harvemmin blogistit tai mielipidekirjoittajat jakavat toistensa tekstejä, mutta silloin, kun on jakamisen paikka, jaettava on.

Hyvät kirjoittajat osaavat kiteyttää sanomansa lyhyeen, espoolainen Jaro Junnila osaa:

Otetaan mallia Saksasta: verotus laskee lapsiluvun kasvaessa. Tämä kannustaa sekä työntekoon että lasten hankintaan.

Viiden lapsen isänä on todettava, että näinhän se pitäisi olla. Suomessakin verotusta on joskus käytetty perhepolitiikan kannustimena. Lapsilisänkään taso ei nyt ole järin kannustava.

Perhe on edelleen yhteiskunnan perusyksikkö. Ilman perheitä ei synny lapsia. Lapsista kasvaa, jos heidät kasvatetaan ja opetetaan säädyllisesti, hyviä aikuisia miehiä ja naisia, kunnon kansalaisia, jotka mm. pitävät huolta jälkikasvustaan sekä omista vanhemmistaan, joista jossain vaiheessa tulee vanhuksia.

Vastuullinen vanhemmuus on yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta yhä edelleen kova sana. Ihmisiä, jotka kantavat vastuunsa hankkimalla lapsia, ei pidä rangaista, vaan kannustaa.

Lapsemme vaihtavat vaippamme ja syöttävät meitä, kun me vanhuksina makoilemme
avuttomina sängyissämme vanhusten kodeissa. Jokainen meistä, se sinkku uratykkikin, on jossain vaiheessa elämää avuton.

Joskus ratkaisut ovat yksinkertaisia.

Amen.

lauantai 17. marraskuuta 2018

Vantaalla tehdään kattava sisäilmaoirekysely

17.11. Vantaan Sanomat - klikkaa suuremmaksi.

Vantaan Sisäilma-asianneuvottelukunnan, jonka jäsen olen, suosituksesta Vantaalla tehdään kaikkia kouluja ja päiväkoteja kattava oirekysely. Se rahoitetaan aiemmin sisäilma-asioihin kohdennetulla määrärahalla. Tulokset otetaan huomioon sisäilmatutkimuksia kohdennettaessa. Kyselyn perusteella koulut voidaan laittaa korjausten suhteen kiirellisyysjärjestykseen.

Vantaan oirekysely on tähän mennessä tehdyistä Suomen laajin ja siksi niin merkittävä. Toivottavasti kyselyistä tulee pysyvä käytäntö, jotta nähdään kaupungin koulujen tervehtymiskehitys. Oirekyselyn tekee Turun yliopisto ympäristölääketieteen professori Tuula Putuksen johdolla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on tutkimuksissaan todennut, että huono sisäilma heikentää oppimistuloksia.

Moni kollegani on sairastunut huonoon sisäilmaan, osa heistä on joutunut lopettamaan opettajan hommansa siihen. Oma poikani sai pahoja oireita opiskellessaan Hämeenkylän koulun jo puretussa koulurakennuksessa. 

Länsi-Vantaalla on ollut useita homekouluja, Hämeenkylän ja Laajavuoren koulut on jo purettu, Myllymäen ja Vantaankosken koulut odottavat vielä purkamista. 

Usein home on ilmennyt vasta koulun peruskorjauksen jälkeen, sitten on jouduttu jatkuvaan hätäkorjausten ruljanssiin, lopulta koulu on jouduttu purkamaan.

Hirveintä on, että kaupungin uusissa uljaissa kouluissa löytyy jatkuvasti uusia korjattavia kohteita huonon sisäilman takia. Tällaisia kouluja ovat Kanniston ja Kartanonkosken koulut.

On äärimmäisen tärkeää, että kaikki kouluissa ja päiväkodeissa työskentelevät sekä oppilaat että opettajat vastaavat kyselyyn. Tuloksesta on saatava mahdollisimman kattava.

Huono sisäilma ei ole leikin tai vähättelyn asia.

keskiviikko 31. lokakuuta 2018

Sisäilmaongelmat huomioitava budjetissa

Vantaankosken koulu
31.10. Vantaan Sanomat 


Sisäilma-asioiden neuvottelukunta perustettiin, koska sisäilmaongelmia ei muuten kyetty ratkaisemaan.

Neuvottelukunta toimii kaupunginhallituksen alaisuudessa ja siinä ovat edustettuina valtuustossa olevat puolueet, Vantaan vanhempainyhdistys (Vanvary), kaupungin työntekijöiden edustus sekä virkamiehiä sisäilmasta vastuussa olevilta toimialoilta.
Poliittisen edustuksen tulee tehdä johtopäätöksiä, ottaa kantaa ja antaa suosituksia sisäilma-asioiden osalta, myös budjetissa. Ilman rahaa rakennuksia ei voi korjata eikä ilmanvaihtoa parantaa.

Seuraavia asioita allekirjoittaneet neuvottelukunnan jäsenet ovat kannattamassa:

Kaikissa kohteissa ilmanvaihdon tulee olla päällä 24/7 ja ilman tulee vaihtua kunnollisesti. Pelkän poistoilman ollessa päällä syntyy tilaan niin kutsuttu alipainetilanne ja rakenteista pääsee huoneilmaan epäpuhtauksia. Tämän takia tuloilman on kaikissa olosuhteissa oltava riittävä.

Ilmanvaihdon parantamiseen tulee varata budjetissa 1,5 miljoonaa euroa. Ilmanvaihto on todennetusti tärkein yksittäinen sisäilmaan suotuisasti vaikuttava tekijä.
Puhdas parakkikoulu tarvitaan oireileville oppilaille ja opettajille. Yhden parakin kustannusvaikutus on 100 000 euroa.

Siivouksen tehostamiseen, erityisesti yläpölyjen siivoukseen kahdesti vuodessa tulee varata 100 000 euroa.

Sisäilmakorjauksiin tarvitaan ehdotetun 2,5 miljoonan euron lisäksi 5 miljoonaa eli yhteensä korjausrahaa 7,5 miljoonaa euroa. Käynnissä oleva kattava oirekysely päiväkodeissa ja kouluissa paljastanee yllättäviä korjaustarpeita, joihin tulee pystyä nopeasti reagoimaan.

Uusia terveitä kouluja ja päiväkoteja tarvitaan odotettua suuremman väestönkasvun vuoksi, mutta myös siksi, että kaikkia vanhoja, sisäilmaongelmaisia ja jatkuvaa korjausta vaativia rakennuksia ei kannata tekohengittää.

Väistötiloja tarvitaan korjausten mahdollistamiseksi sekä terveysriskien pienentämiseksi.
Tarvitsemme nyt konkreettisia toimia sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. Puheet eivät riitä.

Tiina Tuomela, Lastentautien erikoislääkäri, Kaupunginvaltuutettu (kd.)
Sirpa Siru Kauppinen, Ympäristötekniikan M.Sc, Kaupunginvaltuuston 2.varapj. (vihr.)
Jari Jääskeläinen, Kirvesmies, Kaupunginvaltuutettu (vas.)
Kai-Ari Lundell, Luokanopettaja, Kaupunginvaltuutettu (ps.)
Ann-Christine Teir, Sihteeri (r.)
Teemu Purojärvi, Terveydenhoitaja (AMK), TtK (kesk.)
Birgitta Herranen, Yhteiskunnallisten aineiden lehtori YTM (kok.)
Sirpa Annala FM Vanvary
Petteri Andersin, Rakennustekniikan DI, Vanvary

tiistai 30. lokakuuta 2018

Rolluppeja vaalikentille


Eduskuntavaaliehdokkaat alkavat pikkuhiljaa valmistautua kampanjaan. Lämmitellään teettämällä mainosmateriaalia. Minäkin tilasin pari isoa rolluppia. 

Kun rolluppia katsoo nyt toisin silmin, niin olisihan siihen mahtunut vaalislogan Päätä pidempi. Ainakin rolluppi on selkeä.

maanantai 29. lokakuuta 2018

Jytkynaattorin testausta


Perussuomalaisten Vaalityökalu on todella hieno ja toimiva. Työkalun avulla jokaisesta ehdokkaasta tulee kattava ehdokassivu, josta löytyy ehdokkaan tiedot ja teemat. 

Työkalun avulla tehdään isot vaalipiirikohtaiset ehdokkaiden yhteisjulisteet, ns. isot naamagalleriat, joita sijoitetaan riviin vaalipaikkojen läheisyyteen muiden puolueiden julisteiden kanssa.

Vaalityökalussa on myös Jytkynaattori, jolla tein yllä olevan kuvan, joka sopii esim. FB-sivun otsakkeeksi.

Vaalimateriaaleissani käytän neljän vuoden takaista eduskuntavaalien kuvaani. Eihän sitä viitsi alvariinsa itseään kuvauttamasssa käydä.

lauantai 27. lokakuuta 2018

Perussuomalainen kannanotto pyöräilyn puolesta


Vantaan Sanomat 28.10.

Mielipide: Vantaa on pyöräilykaupunki

Pyöräilen lähimatkat kesät talvet. Töihin ja juna-asemille sujahtaa nopeasti.

Vantaan pyörätieverkosto on kattava ja hyvin suunniteltu. Lähes joka paikkaan pääsee turvallisesti polkupyörällä ilman, että tarvitsee autojen seassa sompailla. Pyöräteiden lisäksi on leveitä yhdistettyjä pyöräteitä ja jalkakäytäviä.

Oikotiet säästävät aikaa. Sellaisia ovat muun muassa Variston ja Myyrmäen sekä Kaivokselan ja Louhelan väliset pyörätiet.

Vantaaseen voi tutustua ajelemalla kotiseutupyöräilyreittejä. Luonnossa voi polkea jokienvarsiteillä tai metsäreiteillä. Maastopyöräreittejä löytyy useita. Kannattaa tutustua reitteihin etukäteen netissä erilaisten pyöräilykarttojen tai reittioppaiden avulla.

Ylästöntien viereinen pyöräilytie on hieno yhdistäen idän ja lännen. Upea rengasretki syntyy, kun mennessä polkee Ylästöntien pyörätietä ja takaisin Helsingin puolta Haltialan polkuja pitkin.

Hiekkaharjun ja Tikkurilan välistä radan viereistä polkua voisi parantaa kyllä.
Talvea ei kannata pelätä, sillä pyöräillessä tulee lämmin. Epävarman polkijan kannattaa asentaa pyöräänsä nastarenkaat.

Jokainen pyöräretki on aina ekoteko. Jos paljon polkee, samalla siinä kunto kohentuu. Työmatkapyöräilyssä pääkin tuulettuu.

Kai-Ari Lundell
kaupunginvaltuutettu (ps.)

perjantai 26. lokakuuta 2018

Konkariopettaja huolissaan koululaisten osaamisen tasosta


Uusi PS-lehti on ilmestynyt. Jos se ei ole kolahtanut luukkuusi, huomenna sitä saa Leppävaaran markkinoilta ja seuraavana lauantaina Myyrmäen markkinoilta.

Puhelinhaastatteluni perusteella lehdessä kerrotaan nykyperuskoulun tilasta. Kannattaa lukea :)

Jos et saa lehteä mistään, ensi viikolla se on luettavissa näköispainoksena puolueen sivuilta: 

torstai 18. lokakuuta 2018

Tanskan malliin, 2. osa


Ballerupin kaupungin valtuustosalissa

Kävimme tutustumassa kahden kaupungin toimintaan. Ensimmäinen kohde oli 48 000 asukkaan Ballerupin kaupunki Kööpenhaminan kupeessa.

Kuvassa Ballerupin pormestari esittelee valtuustosalia, vieraita ihmetytti pöytien asettelu. Valtuutettuja on suomalaisittain vähän. Pöydät on asetettu soikeaan muotoon, jotta valtuutetut näkevät toisensa. Äänestyskonetta ei ole, vaan äänestykset suoritetaan seisomalla. Valtuuston kokouksen puheenjohtajana toimii pormestari ja sihteerinä kaupunginhallituksen puheenjohtaja.

Kaupungin työpaikkaomavaraisuuden määrä asukaslukuun nähden on käsittämätön, 45 ooo. Ballerup on pystynyt houkuttelemaan Lautrup Park -teollisuusaluelleen paljon tutkimus- ja hightech-yrityksiä. Ballerupia kutsutaankin Tanskan Silicon Valleyksi.

Business Ballerup, kaupunki sijaitsee Greater Copenhagenissa (Kööpenhaminan ja Malmön alueet), alue koostuu kahdesta maasta ja neljästä miljoonasta asukkaasta. Välimatkat ovat lyhyet.

Business-henki on kaikille Ballerupissa kirkas: We work every day, because our companies have the best possible framework for growth and development, sanoi pormestari Jesper Würtzen.

Roskilden kaupungintalon portailla

Seuraavana aamuna matkustimme 30 kilometrin päähän rockfestaristaan tunnettuun 84 500 asukkaan Roskilden kaupunkiin. Kaupunkiin tulee paljon turisteja päiväretkelle tutustumaan vanhaan Tuomiokirkkoon, joka on maailman perintökohde. Myös Viikinkimuseo ja Rock-museo vetävät puoleensa. Roskilde on entinen Tanskan pääkaupunki, mistä oltiin ylpeitä. Kaupungissa sijaitsee kolme yliopistoa, jotka tuovat vireyttä.

Värikäs kaupunginhallituksen puheenjohtaja oli hyvin yritysmyönteinen, ja yrityksiä onkin houkuteltu kaupunkiin riittävästi. Roskilden työttömyysprosentti on 3, kun muualla Tanskassa se on 4,3. 

Kööpenhaminan Job Centerissä

Mielenkiintoisin vierailukohde mielestäni oli Kööpenhaminan työvoimatoimisto. Tanskan mallissa työllistämiseen käytetään sopivassa suhteessa sekä porkkanaa että keppiä.

Noin 100 000 tanskalaista saa vuosittain työttömyystukea. Tuen määrä kuukausittain on 2500 euroa, josta ammattiliiton tukea on 500 euroa. Verojen jälkeen käteen jää noin 1800 euroa. Jos töitä ei ala löytyä, annetaan sosiaalitukea 2000 euroa. 

Ei ole kyse unelmatyöstä, vaan työllistymisestä. Työttömyyden alussa haetaan oman alan töitä, mutta jos niitä ei löydy, on haettava muita töitä. Tanskassa korostetaan työntekijän aktiivisuutta.

Ammattijärjestöillä on hyvät suhteet työnantajiin. Työntekijäjärjestöjen mukaan on ok, että ihmisiä on helppo irtisanoa, mutta sen vastapainona on hyvä työttömyyskorvaus sekä helppous löytää uusia töitä tai saada koulutusta.


Vierailimme Danske Regionissa ja tutustuimme Tanskan maakuntamalliin. Tanskassa maakuntia kutsutaan regioneiksi, alueiksi, joita on viisi.

Tanskan sote- ja maakuntauudistus tehtiin melkoisella rytinällä suurinpiirtein yhdessä yössä v. 2007. Siirryttiin 13:sta läänistä viiteen regioniin (alueet), 271:sta kunnasta 98:aan kuntaan. Siirtyminen ei sujunut ongelmitta.

Erikoistason terveydenhuolto hoidetaan alueiden sairaaloissa. Lisäksi alueille kuuluu alueiden kehittäminen, maaperän saastumisen ehkäiseminen sekä louhinnan valvonta. Myös yhtiöitetty joukkoliikenteen järjestäminen kuuluu alueille.

Kunnille jäi ennaltaehkäisevä terveydenhoito ja muut sosiaalipalvelut. Tanskassa terveyskeskuksissa ei hoideta sairaita, vaan edistetään terveyttä.

Christianian kartta

Viimeinen vierailukohteemme ei ollut millään tavalla mieltä ylentävä, tutustuimme Kööpenhaminan ns. vapaakaupunki Christianiaan. Alueella käydään mietojen huumeiden vapaata kauppaa, pössyteltiin täysin avoimesti. En epäile, etteikö piilossa käytettäisi myös kovia huumeita.

Christianiassa asuu vakituisesti n. 1000 asukasta, järjettömintä on, että joukossa on lapsiperheitäkin. Alueen pääportin kahvilassa istuskellessani katselin ympärillä olevaa porukkaa. Näky oli surullinen, joukossa oli monta narkkaria, vanhimmat olivat jo eläkeiässä, poltelleet ajan kuluessa päänsä tyhjäksi.

Hyvin hoidetun koulutuksen järjesti Finnish Consulting Group FCG, jonka omistaa Suomen Kuntaliitto. Varsinkin Tanskan kaupunkien yritysystävällisyys oli merkille pantavaa kuten myös Tanskan työllisyyspolitiikka. Molemmista Suomi voisi ottaa mallia.

keskiviikko 17. lokakuuta 2018

Samalla staililla mennään



Ensimmäiset flyerit saapuivat. 

Ajattelin, että tyylistä en luovu. Samalla layoutilla mentiin sekä Eduskuntavaalit 2015 että Kuntavaalit 2017. Oppilaat kyllä valittelevat kortin nähdessään, että vaihda jo tuo vanha kuva, mutta neljä vuotta ei ole yhtään mitään, vai mitä?

Pidän kuvasta, koska olen siinä hieman sivuittain. Asento antaa tilaa tekstille erilaisissa paino- tai sometuotoksissa.

Takasivun teemat vaihtuvat kyllä vaalista toiseen, mutta ykkösteemaa en vaihda, koska koska koen olevani vahva koulutuspoliitikko.

Katsotaan, kuinka kolmosteema Äijäremontti otetaan vastaan. Mielestäni miehet ovat ihmisiä, heidänkin terveyttään tulisi seurata säännöllisesti. Ajattelin, että kutsu tarkastukseen voisi kolahtaa postiluukkuun kymmenen vuoden välein, 30-vuotistarkastus, 40-vuotistarkastus, 50-vuotistarkastus jne.

Usein on on niin, että mies menee lääkärintarkastukseen silloin, kun on liian myöhäistä. Naimisissa olevaa miestä puskee terkkariin vaimo, mutta yksinäistä miestä ei kukaan.

maanantai 15. lokakuuta 2018

Päätä pidempi.


Päätä pidempi.

Slogan sisältää symboliikkaa. Olen muita päätä pidempi, 202 cm. Toisaalta samalla kehotan ihmisiä äänestämään minua, päättämään pidempi.

Kolme vaaliteemaani ovat:

1. Koulutuksen asiantuntija eduskuntaan!

- lapsille turvallinen koulupolku
- koulutuksen rahoitus taattava
- oppimistulokset takaisin ylös

2. Arvokas vanhuus turvattava kaikille!


- alimmat eläkkeet ylös

- taitettu indeksi takaisin
- vanhusasiavaltuutetun virka perustettava

3. Äijäremontti!


- miehet kutsuttava 10 vuoden väliajoin lääkärintarkastukseen

- 30, 40, 50 jne.
- myös miehet ovat ihmisiä

Puolueen kaikkien ehdokkaiden yhteinen teema on maahanmuutto. Luulen, että keväällä puhutaan paljon myös turvallisuudesta. Toivon, että koulutuspolitiikkaa ei unohdeta.

Oma kansa ensin.

Se on oikein.

Päätä pidempi!

sunnuntai 7. lokakuuta 2018

Tanskan malliin, 1. osa

Tanskan Kuntaliiton mukeja

Osallistuin viime viikolla kolmen päivän pituiseen opintomatkaan Tanskaan. Mukana oli sekä viranhaltijoita että kuntapäättäjiä eri kunnista, Vantaalta oli kaksi johtajaa ja viisi luottamushenkilöä. Oli todella mukavaa tutustua eri puolelta Suomea olevien kuntien edustajiin ja kuulla heidän kokemuksiaan. Eniten olin tietenkin yhteydessä Vantaan kaupungin ihmisten kanssa. 

Hyvin hoidetun koulutuksen järjesti Finnish Consulting Group FCG, jonka omistaa Suomen Kuntaliitto. Opintomatkan vetäjänä toimi asiantuntevasti Suomen Kuntaliiton toimialajohtaja Jari Koivisto. Pidin hänen kuivasta brittityyppisestä huumoristaan.

Opintomatkan aiheena oli Tanskan kokemukset kuntien kehittämisestä - voiko suomalainen kunta oppia Tanskasta?

Ohjelma oli hyvin tiivis, mutta iltaisin oli onneksi aikaa tutustua vähän Kööpenhaminaankin. Iltaisin kuljeskelin kaupungilla Vantaan kaupunginvaltuutettu Jussi Vähäkankaan (kesk.) kanssa.

Lentokentältä siirryimme suoraan Tanskan Kuntaliittoon, sieltä menimme Ballerupin kunnantalolle. Seuraavana aamuna tutustuimme Roskilden kuntaan. Ehkä mielenkiintoisinta oli Kööpenhaminan työvoimatoimistossa vierailu. Kolmantena päivänä syvennyimme Tanskan maakuntahallintoon.

Kirjoitan matkan kokemuksista kaksiosaisen blogikirjoituksen.

Ohjelma oli niin tiivis, että bussisiirtymistenkin aikana meitä koulutettiin. Heti alkuun matkalla lentokentältä Kööpenhaminan keskustaan Jari Koivisto kertoi meille tanskalaisten suhtautumisesta valtioon ja kuntiin. 

Tanskalaiset eivät pidä excel-hallintohimmeleistä toisin kuin me suomalaiset. Heille tärkeitä asioita ovat joustavuus ja yhteistyö. He käyttävät itsestään nimitystä kansalainen, jolla ei ole poliittissävyistä merkitystä. 

Kansalaisen on saatava tehdä omia päätöksiä häntä itseään koskevissa asioissa. Silloin hallinnon on ymmärrettävä, että joskus päätökset voivat olla vääriäkin. Kansalaiset osallistuvat, Tanska onkin yhdistysten luvattu maa. 

Tanskalaiset ovat iloisia veronmaksajia. He kokevat, että he saavat veroilleen myös vastinetta. Kokonaisveroaste v. 2016 oli Euroopan korkein 45,9. Suomi oli neljäs, kokonaisveroaste oli 44,1. 

Paikallisen Kuntaliiton esittely alkaa.

KL - Tanskan Kuntaliitto

Lentokentältä menimme suoraan komeaan Local Coverment Houseen. Tanskassa kunnat saavat liittyä vapaaehtoisesti Kuntaliittoon. Silti kuntien talousohjaus on tiukkaa, vaikka talouden ohjaus pohjautuukin neuvotteluun ja sopimiseen.

Tanska teki sote- ja maakuntauudistuksensa v. 2007. Se tehtiin melkoisella rytinällä, yhdessä yössä. Siirryttiin 13:sta läänistä viiteen regioniin (alueet), 271:sta kunnasta 98:aan kuntaan. Kun taas Suomessa maakuntien määräksi kaavaillaan 18, eikä kuntia juurikaan olla yhdistämässä!

Tanskassa terveydenhuolto jaettiin viidelle alueelle. Perustason terveydenhuolto hoidetaan perhelääkäreiden voimin, jotka ovat yksityisiä ammatinharjoittajia. Heidän toimiaan säädellään vähän samaan tapaan kuin Suomessa apteekkeja. Kansalainen saa tietysti valita oman perhelääkärinsä. Lääkärit voivat toimia myös yhteistyössä. Ongelma on, että osa perhelääkäreistä on pudonnut kehityksen kyydistä ja heitä joudutaan patistelemaan täydennyskoulutukseen. Meillä yksityinen terveydenhoito on keskittymässä suurten ylikansallisten yritysten käsiin.

Erikoistason terveydenhuolto hoidetaan alueiden sairaaloissa. Lisäksi alueille kuuluu alueiden kehittäminen, maaperän saastumisen ehkäiseminen sekä louhinnan valvonta. Myös yhtiöitetty joukkoliikenteen järjestäminen kuuluu alueille.

Kunnille jäi ennaltaehkäisevä terveydenhoito ja muut sosiaalipalvelut. Tanskassa terveyskeskuksissa ei hoideta sairaita, vaan edistetään terveyttä. Kuntien vastuulla ovat päivähoito ja lastensuojelu sekä Folkeskole, kansakoulu, joka vastaa meidän peruskouluamme. Kymppiluokan käy huomattavasti suurempi osa oppilaista kuin Suomessa.

Tanskassa ei ole maksutonta kouluruokailua, vaan maan perinne on, että eväät otetaan kotoa mukaan kouluun.

Kunnille jäivät vanhustenhuolto, kulttuuri ja liikunta sekä tulonsiirrot, pääosa maahanmuuttajien kotouttamispalveluista jää valtiolle. Vanhusten määrän nopea kasvu etenkin yli 80-vuotiaissa aiheuttaa kunnissa kovasti päänvaivaa. Vanhuskin on kansalainen, joka päättää asuuko hän kotona tai laitoksessa.

Kunnille jäivät myös työvoimapalvelut Job Centereineen, paikallinen tieverkko, pelastustoimi, vesi- ja jätehuolto jne.

Local Coverment Housen valopihalla
Local Business Climate

Tanskan kunnissa kiinnitetään erityisesti huomiota yritysten saamiseksi kuntiin ja myös yritysten tukemiseen, municipal support to local business. Kuntien yrityspanokset ovat tuplaantuneet viimeisen seitsemän vuoden aikana.

Yritysten kehittämistä haittaa pätevien ammattimiesten puute. Jos suomalaisella ammattimiehelle ei kotimaasta löydy töitä, kannattaa harkita Tanskaan muuttoa.

Tanskan kilpailukykyä määrittelee kovasti maantiede, sillä maa sijaitsee Saksan, Puolan ja Ruotsin yhtymäkohdassa. Greater Copenhageniin kuuluu elimellisesti Malmön alue, kaupunkeja yhdistää pitkä silta, yhteistyötä tehdään paljon. Job Centerit voivat välittää työtä tanskalaiselle myös sillan toisen puolen.

Kovia Suur-Kööpenhaminan kilpailijoita ovat Hampuri ja Tukholma. Helsinkiä ei pidetä Suur-Kööpenhaminan kilpailijana, ilmeisesti Helsinki on niin perifeerinen kaupunki, että sen asemaa ei korostettu.

Koko ajan tuntui siltä, että Tanska on silta Pohjoismaista Eurooppaan. Tanska tuntui hyvin yritysystävälliseltä maalta.

Kuntaliiton ravintolan lounaspöytä

Opintomatkailijoissa herätti suurta ihastusta Kuntaliiton kauniisti katettu lounaspöytä. Ruoka oli monipuolista ja hyvää. Kysyin ravintolan työntekijältä, paljonko lounas maksaa työntekijälle. Vastaus ei enää ihastuttanutkaan, 23 euroa eli yli tuplat tyypilliseen suomalaiseen työpaikkalounaaseen verrattuna. Tanskalaisten ostovoima on hieman laskenut, v. 2016 Suomi oli ostovoimassa pykälää edellä Tanskaa.