EU:n alueiden komitea päivitys 21. - äänestämisestä sekä Euroopan teollisuuden kiihdyttämisasetuksesta

Euroopan alueiden komiteassa äänestyslistat ovat pitkiä. Koska asiakohtia on paljon ja komiteassa on jäseniä paljon 329, myös muutosehdotuksia tulee paljon. Viime kokouksessa muutosesityksiä oli yli 500 eli liikaa. Moni muutosesitys oli pelkkää sanaleikkiä, eikä varsinainen muutosehdotus. Kokoukset venyvät pitkiksi.

Kuvassa on ECR:n esivalmisteltu äänestyslista. Puolueiden valmistelijat onneksi tekevät äänestyslistat, sillä joka kohtaan itsenäinen valmistautuminen on mahdotonta. Suurin osa äänestyksistä suoritetaan lappua nostamalla, kuvassa on minun numeroitu lappuni 211.

Puheenjohtajisto arvioi silmämääräisesti hyväksytäänkö ehdotus vai ei. Jos ero ei ole selvä, siirrytään elektroniseen äänestykseen, kuvassa näkyy äänestyslaite.

Aluksi tuntui oudolta, että äänestys ei ole läpinäkyvää, koska äänestyksistä ei jää jälkeä mihinkään lopputulosta lukuun ottamatta. Pelkkä elektroninen äänestys kestäisi ikuisuuden, siksi on pakko äänestää myös lapuilla.

Euroopan parlamentissa äänestetään vieläkin monimuotoisemmin riippuen asiakohdasta. Jäseniä parlamentissa on hirmuinen määrä 520:

Kädennosto: Tavallisin tapa lyhyissä tai vähemmän kiistanalaisissa äänestyksissä. Puhemies arvioi silmämääräisesti, onko enemmistö puolesta vai vastaan.   

Sähköinen äänestys: Jos kädennostoäänestyksen tulos on epäselvä, siirrytään sähköiseen äänestykseen, jossa mepit painavat istuinpaikkansa äänestyspainikkeita (jaa / ei / tyhjää). 

Nimenhuutoäänestys: Käytetään tärkeistä lakiesityksistä tai jos poliittinen ryhmä tai vähintään tietty määrä edustajia sitä pyytää. Tällöin kunkin mepin yksittäinen ääni tallennetaan ja julkaistaan pöytäkirjassa, joten kansalaiset näkevät tarkalleen, miten kukin edustaja äänesti.   

Suljettu lippuäänestys: Käytetään yleensä Henkilövalinnoissa (kuten Euroopan parlamentin puhemiehen tai Euroopan komission puheenjohtajan valinnassa).  

Eduskunnassa ja kunnanvaltuustoissa äänestäminen on läpinäkyvää. Esim. Vantaan kaupunginvaltuustossa äänestystulos näkyy heti taululla, jossa jokaisen valtuutetun ääni näkyy nimeä myöten. Äänestystulos liitetään myös pöytäkirjaan.

Alueiden komitean äänestyksiä hämärtää poissaolot. Jäsenillä voi olla pakollisia kokouksia tai viimeisissä äänestyksissä väkeä on vähän, koska on ehdittävä lentokoneisiin ja kotiin. Jotkut jäsenet suhtautuvat äänestyksiin huolettomasti, sillä jäseniä voi olla poissa aivan muistakin syistä.

Joskus ärsyttää, kun äänestystulos on tiukka, esim. tulos hävitään yhden ja kahden äänen erolla ja huomaa, että omia puuttuu. Usein äänestämme yhdessä komitean toiseksi suurimman EPP-ryhmän kanssa. Varsinaisia piiskureita ryhmillä ei ole, vaan ryhmien poliittiset neuvonantajat käyskentelevät salissa ja nostavat peukkua ylös tai alas, jotta kaikki jäsenet äänestävät oikein.

Suomalaiset jäsenet, kuten pohjoismaalaisetkin jäsenet, ovat hyvin tunnollisia ja osallistuvat äänestyksiin aktiivisesti. Oikeastaan äänestäminen on kokouksen jännittävin vaihe.

Tein viime viikon kokoukseen ensimmäistä kertaa kuusi muutosesitystä yhdessä Vantaan kaupungin ja Kuntaliiton kanssa. Neljä niistä meni läpi. Muutosesitykset liittyivät Industrial Accelerator Actiin:

Euroopan teollisuuden kiihdyttämisasetus on Euroopan komission maaliskuussa 2026 antama lakialoite. Sen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa EU:n teollisuuden kilpailukykyä, nopeuttaa vihreää siirtymää ja kasvattaa teollisuuden osuutta EU:n bruttokansantuotteesta 20 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä (noin 14,3 prosentista vuonna 2024).

Keskeiset tavoitteet ja sisällöt:

Tuotanto-osuuden kasvattaminen: Ehdotuksen mukaan teollisuuden osuus EU:n bruttokansantuotteesta (BKT) pyritään nostamaan vähintään 20 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä.

Lupaprosessien nopeuttaminen: Säädös ehdottaa toimia vähähiilisyyshankkeiden luvituksen sujuvoittamiseksi ja byrokratian vähentämiseksi strategisilla aloilla.

Teolliset kiihdyttämisalueet: Esitys ottaa käyttöön erityisiä alueellisia puitteita puhtaan teknologian ja teollisen kapasiteetin kasvattamiseksi.

Kriittiset toimitusketjut: Tavoitteena on vähentää riippuvuuksia kolmansista maista ja turvata Euroopan teollisuuden huoltovarmuus sekä energiaomavaraisuus.

On selvää, että Euroopan on kehitettävä ja kiihdytettävä teollisuutta. Olemme jäämässä pahasti USA:n ja Kiinan puristuksiin monilla aloilla. Niitä ovat esim. autoteollisuus, ICT-teollisuus ja puolustusteollisuus.

Kiinan sähköautoteollisuus jyrää. 

Yhdysvallat on selvästi edellä tekoälyssä ja yhdysvaltalaiset yritykset hallitsevat ohjelmistoja ja pilvipalveluja. Ei voi olla niin, että kaikki eurooppalainen tieto on Yhdysvalloissa.

Eurooppa vasta Ukrainan sodan myötä on toden teolla alkanut kehittää puolustusteollisuuttaan. Ukraina näyttää mallia esim. droonien rakentamisessa. 

EU:n on tuettava vahvasti innovatiivisia puolustusalan kasvuyrityksiä. 

Hienoja esimerkkejä löytyy läheltä, kuten Sensofusion. Komeaa on, että ICEYE ja Nokia alkavat suunnitella eurooppalaista kilpailijaa epävakaan Elon Muskin Starlinkille.

Suomalaisen demokratian korjaussarja

HS 23.1.2022

Napauta suuremmaksi,jos haluat lukea.

Hesarin Kaius Niemeltä loistava kirjoitus tänään – hyvin lohduttavaa oli huomata, että ennakkoääniä on annettu yli miljoona kappaletta. Pitää muistaa, että helsinkiläisten äänet puuttuvat tuosta ennakkoäänipotista.

Äänestysprosentti voi sittenkin nousta lohdulliseksi. Ehkä minun  vaaliyönä ei sittenkään tarvitse repiä pelihousujani.

Kaius Niemi nosti esiin Ruotsin mallin, jossa vaaleja on yhdistetty. Ruotsissa äänestysprosentti huiteleekin 80 prosentin liepeillä aivan eri lukemissa kuin meillä.

Pahimmissa skenaarioissa olisimme aluevaaleissa jäämässä puoleen väliin Ruotsin äänestysprosenteista. Jos meillä nyt äänestysprosentti jää alle neljänkymmenen, voidaan puhua jo harvainvallasta.

Olen pitkään pohtinut vaalien yhdistämisiä:

1. Euro- ja eduskuntavaalit samana päivänä
2. Kunta- ja aluevaalit samana päivänä

Eduskunta valitsisi presidentin. Ääripopulistista henkilöön painottuvaa nykyisen kaltaista presidentinvaalia ei tarvittaisi.

Suomessa olisi vaalit joka toinen vuosi. Ihmiset innostuisivat äänestämään. Ehdokkaat ja puolueet jaksaisivat kampanjoida.

Jos haluat muutosta, äänestä muutosta

Netissä kiertää hieno pilapiirros, jossa pohditaan syytä yhteiskunnallisten ongelmien pahenemiselle. Ollaan demokratian ytimessä.

Kuntavaalit2012 Vantaan äänestysprosentti oli vain 51, joka oli Suomen alhaisin. Kuntavaalit2017 Vantaan äänestysprosentti oli 52,3. Siis suurin piirtein hiukan yli joka toinen äänestyskelpoinen vantaalainen äänesti ko. vaaleissa.

Tutkimusten mukaan äänestysaktiivisuuden kaava toimii näin: Hyvin koulutetut äänestävät aktiivisemmin kuin muut, perinteinen työväestö äänestää vähemmän kuin muut. Köyhät ja syrjäytyneet äänestävät vähemmän kuin muut.

Äänestyskaava kirpaisee ns. työväenpuolueita eli perinteistä vasemmistoa sekä Perussuomalaisia, joka on suurin työväenpuolue kannattajien ja äänestäjien perusteella.

Seuraus on, että esim kansanedustajien ja kaupunginvaltuutettujen keskinmääräinen koulutustausta on noussut lähes vaali vaalilta. Koulutustaustan nousun toinen syy on, että käsiteltävät asiat ovat tulleet monimutkaisemmiksi vuosi vuodelta. Silloin korkeasta koulutustustaustasta on hyötyä.

Anekdootti: Ei ole kauaa siitä, kun suuri osa kansanedustajia sotki lukuyksiköt miljoona ja ja miljardi toisiinsa. Ja samaan aikaan tehtiin kustannusvaikutuksiltaan isoja päätöksiä.

Vantaankin kaupunginvaltuustossa isot hankkeet kuten vaikkapa äärikalliit Apotti ja Vantaan ratikka menivät kivuttomasti läpi. Kustannusten loppupää ei ole edes tiedossa, voi olla, että yhteisloppusumma hiponee lähes miljardia eli tuhatta miljoonaa euroa. Todettakoon, että Vantaan Perussuomalaiset olivat äänestyksissä molempia hankkeita vastaan. Ratikan sijaan kannatimme lähes puolta halvempaa nivelsähköbussiratkaisua, joka esim. reitityksen suhteen on joustavampi kuin mikään raideratkaisu.

Perustelu minä en äänestänyt, koska ääneni ei kuitenkaan vaikuta mihinkään on järjetön, koska demokratiassa äänestäminen on tärkein tapa vaikuttaa. Jokaisella on yksi ääni, kymmenellä tuhannella ihmisellä on jo kymmenen tuhatta ääntä. Vantaan kokoisessa kaupungissa kymmenellä tuhannella äänellä voi tehdä lähes vallankumouksen.

Äänestyspäivinä ei kannata jäädä kotiin makoilemaan.

Vantaalainen, jos haluat muutosta, äänestä muutosta. 

Nettiäänestykseen

Perussuomalaiset on demokraattisin puolue. Jyväskylään pääsi 2300 jäsentä äänestämään puolueen puheenjohtajasta. Perussuomalaisilla ei ole politrukkeja.

Syystä tai toisesta kaikki jäsenet eivät päässeet Jyväskylään. Viikonloppuna en päässyt paikalle, koska nuorin lapseni pääsi silloin ripille. Siivouksen ja sipulinleikkuun lomassa seurasin Perussuomalaisten sivuilta puoluekokouksen hektisiä tapahtumia lähes koko lauantaipäivän.

Äänestykset hämmästyttivät, koska hylättyjä ääniä tuli roppakaupalla.

Puolueen nykysäännöt ovat pienen puolueen säännöt. Jäseniä on 8000 ja vain osa heistä päättää puheenjohtajasta ja puoluevaltuustosta.

Olen pitkään ollut sitä mieltä, että meidän pitäisi siirtyä etä-äänestykseen. Vihreät valitsevat kohta puheenjohtajansa postiäänestyksellä.

Ehdotan, että puolue siirtyy suoraan nykyaikaan ja sähköiseen äänestämiseen. Varmentaminen todettaisiin pankkitunnuksilla.

Yleinen äänioikeus vai -velvollisuus?

Vantaalaisena minua on huolestuttanut jo pitkään äänestysprosentin lasku kuntavaaleissa. Kuntavaaleissa 2012 vain 51 % äänioikeutetuista kävi vaaliuurnilla, mikä oli Suomen alhaisin lukema.

Vantaan 65 äänestysalueesta 24 äänestysalueella äänestysprosentti jäi alle 50 prosentin. Vantaalla oli jopa muutamia alle 40 prosentin äänestysalueita.

Kuntavaalien 2012 yleinen äänestysprosentti koko maassa ei ollut korkea sekään - 58,3 %.

Nukkuvien puolue sen kuin kasvaa.

Uhkana on, että Vantaalla seuraavissa kuntavaaleissa enää vajaat puolet ihmisistä käy äänestämässä. Toteutuuko silloin demokratia?

Jos vajaa puolet ihmisistä käy äänestämässä, voidaan syystä puhua vähemmistödemokratiasta. Vähemmistö päättää silloin myös enemmistön asioista.

Sanotaan, että politiikka ei kiinnosta tai jätin äänestämättä, koska protestoin. Mielestäni äänestämättä jättäminen ei ole mikään protesti. Mutta tyhjän lapun jättäminen, Aku Ankka tai hämähäkin piirtäminen jo ovat.

Tutkijat ovat todenneet, että heikko-osaiset eivät äänestä, koska köyhyys passivoi. Voidaan siis ajatella, että suomalaisessa demokratiassa hyväosaiset ajavat hyväosaisten asioita.

Joissain maissa kuten demokratian kehdossa Kreikassa tai Australiassa on äänestysvelvollisuus.

Jos äänestysprosentti laskee vuosi vuosi vuodelta, onko meilläkin siirryttävä äänestyspakkoon?