Vantaan liikuntahallitilanteesta

Kuvassa pidän aiheesta puhetta valtuustosalin pöntössä.

Kuva: Päivi Tuovinen VS

Vantaan Sanomat 18.12.2024

Päätös: Korso saa uuden ison hallin – ”Ihmiset eivät välttämättä ymmärrä, kuinka suuri hallista tulee”

Korson suuralueelle Metsolaan rakennetaan 2 800 neliön liikuntahalli, johon tulee varsinaista liikuntatilaa 2 000 neliötä. Hallin rakentamisesta päätti Vantaan kaupunginvaltuusto maanantaina 16. joulukuuta.

Kai-Ari Lundell (ps.) kuvasi valtuuston kokouksessa uuden hallin kokoa.

– Metsolan halli tulee olemaan merkittävästi suurempi kuin Hämeenkylän upea liikuntahalli. Ihmiset eivät välttämättä ymmärrä, kuinka suuri uudesta liikuntahallista tulee.

* * *

Politiikkani intohimoalueita ovat opetus ja koulu sekä liikunta ja urheilu.

Olen iloinen, kun Vantaan sisäliikuntaolosuhteisiin on tullut ja on tulossa parannusta. 

Muutama vuosi sitten Hämeenkylän uuden yhtenäiskoulun yhteyteen rakennettiin iso liikuntahalli, joka koulupäivän aikana voidaan jakaa jopa neljään osaan. Neliöitä hallissa on 1400, joten se on suurin piirtein kolmen tavallisen koulun liikuntasalin kokoinen.

Nyt Vantaan kaupunginvaltuusto päätti, että Korson Leppäkorven yhtenäiskoulun viereen rakennetaan liikuntahalli, jonka pinta-ala on peräti 2800 neliötä. Liikuntatilaa on 2000 neliötä. Varasto- ja pukuhuonetilaa tulee 800 neliötä, mikä on hienoa, sillä yleensä koulujen liikuntasalien varastot ovat kynkkäisen pieniä.

Vantaan liikuntapäällikkö Anu Jokela kertoo, että tämän hetken suunnitelmien mukaan halliin on tulossa kaksi täysimittaista salibandykenttää ja ainakin kaksi täysimittaista koripallokenttää. Lisäksi halliin tulee pienempiä koripallokenttiä poikittain. (VS 18.12.2024)

Myyrmäen Varia muuttaa muutaman vuoden päästä Vehkalaan. Tilalle rakennetaan Ojahaan yhtenäiskoulu, mikä helpottaa kovasti Kaivokselan, Kilterin ja Uomarinteen koulujen ahtautta. Myyrmäkeä täydennysrakennetaan, mikä tietenkin merkitsee sitä, että alueelle muuttaa lisää lapsiperheitä.

Ojahaan koulun yhteyteen rakennetaan myös iso liikuntahalli.

Koulujen yhteyteen rakennettavat liikuntahallit ovat Vantaalla uusi ja toimiva konsepti. Hallit ovat teollisuushalleja, joista muokataan liikuntahalleja. Ulkoasu voidaan suunnitella yhtenäiseksi varsinaisen koulurakennuksen kanssa. Hallit tulevat edullisemmiksi kuin suoraan kouluarkkitehtuuriin integroidut perinteiset koulujen liikuntasalit. Parasta on, että rahalla saa enemmän neliöitä liikkumiseen. Koska liikuntahallit eivät ole integroitu suoraan kouluihin, vapaa-ajan käyttöä on helppo valvoa, kun hallien käyttäjien ei enää tarvitse kulkea koulujen tilojen läpi.

Ylästön yhtenäiskoulussa Keski-Vantaalla on lähes 900 oppilasta ja pieni vain 360 neliön liikuntasali. On selvää, että koulun liikunnanopetusta on mahdotonta toteuttaa asianmukaisesti varsinkin rospuuttoaikoina. Liikuntasaliin mahtuu vain kaksi ryhmää kerralla, ja muut joutuvat liikkumaan ulkona.

Ongelma on, että Ylästön koulun tontti on niin ahdas, että liikuntahallin rakentaminen on mahdotonta. Ulkokentällekään ei voi rakentaa. Jos koulun lähiympäristöstä löytyisi tontti hallia varten, voidaan ajatella, että 1.-4. -luokkalaiset käyttäisivät koulun pikkusalia ja 5.-9. -luokkalaiset kävelisivät lähialueella sijaitsevaan liikuntahalliin.

Vantaan sisäjäätilanne kohenee ratkaisevasti, kun Asolaan Korson ja Koivukylän välimaastoon tulevaan Elmon urheilupuistoon rakennetaan kahden kaukalon kokoinen jäähalli.

Kiekko-Vantaalla on suunnitelmissa liigatasoisen jäähallin rakentaminen. Rahoista ja paikasta ei ole vielä tietoa.

Sisäjäät ovat suljettuja tiloja, joten vapaa-ajan luistelua niissä on vaikeaa toteuttaa. Vantaa tarvitsee lisää ulkotekojäitä. On surullista katsoa, kun ulkokentät ( ns. luonnonjäät) ensin jäädytetään ja sitten ne sulavat. Kentät voivat sulaa monta kertaa talvessa.

Huomasin viimeisinä opetusvuosinani, että lasten luistelutaidot ovat mahottuneet. Oppilaat, jotka harrastavat jääkiekkoa tai taitoluistelua osaavat tietenkin luistella, mutta loput luistelevat hyvin haparoiden tai eivät osaa luistella ollenkaan. 

Läheskään kaikilla lapsilla ei ole edes omia luistimia, ja vapaa-ajan jääpelejä näkyy harvoin ulkokentillä.

Vantaalla on neljä ulkotekojääkenttää: Hakunila, Hiekkaharju, Kartanonkoski ja Martinlaakso. Huutavin pula tekojäistä on Myyrmäen suuralueella, hyvä paikka tekojäälle olisi keskeisen sijainnin suhteen Vapaalan aukea Vapaalan ja Variston välissä. Kentälle olisi lyhyehkö kävely-yhteys melkein kaikista alueen kouluista.

Muita alueita, joista ulkotekojääkenttä puuttuu, ovat ainakin: Kivistö, Koivukylä, Korso ja Länsimäki.

Vantaan ongelma on kaupungin hajanaisuus. Kaupunkiin on jouduttu rakentamaan useita urheilupuistoja. 

Hajanainen yhdyskuntarakenne tulee kalliiksi. Vantaa on monikeskuksinen kaupunki. Infra tulee kalliiksi.

Liikuntapuheeni budjettikeskustelussa

Liikuntapuheeni Vantaan budjettikeskustelussa

Kiitos puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut,

Useat valtuutetut kuten ainakin Kauppinen, Multala, Sainio ja Weckman puhuivat tänään kauniisti koululiikunnasta. Niin pitääkin. Mannaa korvilleni.

Vantaan uusien koulujen pihat on suunniteltu komeasti lasten liikuntaa ajatellen. Pihoilla on perinteisiä keinuja ja kiipeilytelineitä ja tankoja. Niihin on rakennettu koripallo- ja jalkapallohäkkejä välituntipelejä varten. Upeinta on, että koulupihoja voidaan käyttää myös koulupäivien jälkeen ja viikonloppuisin.

Kannattaa vierailla uusien koulujen, kuten Hämeenkylän tai Rajatorpan koulujen pihoille. Täytyy oikein erikseen kiittää koulu- ja rakennustoimia hyvien koulupihojen suunnittelusta ja rakentamisesta.

Alakoululaiset liikkuvat välituntisin kyllä, mutta yläkoululaiset eivät. Olisi hyvä, että yläkouluissakin lapset menisivät ulos välituntisin. Saisivat edes happea.

Osalla lapsista ja nuorista kunto on rojahtanut. Kaikki vanhemmat eivät jaksa tai viitsi viedä lapsia liikkumaan tai edes kiikuttaa heitä urheiluseuroihin.

Tiedän, että rahaa ei ole liiaksi ole, mutta peruskoulu kattaa koko Suomen nuorison. Koululiikuntaan satsaaminen puree aina.

Suomessa koululiikuntaa opetetaan ällistyttävän vähän moneen verrokkimaahan nähden. Kotikaupungissamme sitä on ällistyttävän vähän, vain kaksi viikkotuntia. Kaikki kuudesluokkalaiset eivät osaa kunnolla edes hiihtää tai luistella.

Optimimalli olisi, että koululiikuntaa olisi vähintään 4 tuntia per viikko. 2 viikkotuntia panostettaisiin kunto- ja lajiharjoitteluun. 1 plus 1 viikkotuntia satsattaisiin perusliikuntaan kuten kävelyyn tai juoksuun tai hiihtoon tai suunnistukseen.

Johan lasten kunto ja liikuntataidot kohentuisivat.
Pitäisi aloittaa kansalliset koululiikuntatalkoot.

Pitää myös muistaa, että aktiivinen koululiikunta auttaa lasta jaksamaan opiskelussaan. Kun lapselle tulee liikunnallinen elämäntapa, ehkäistään kaiken maailman elämäntapasairauksia.

Koululiikunta on siis ennaltaehkäisevää ja tuottavaa toimintaa. Jokainen euro koululiikuntaan tuottaa itsensä takaisin.

Kiitos.

#liikunta #koululiikunta #peruskoulu #perussuomalaiset #Vantaa

Seuraavat kuntoportaat rakennettava Länsi-Vantaalle

Kuva VS

Vantaan kaupunki on aina panostanut kovasti liikuntaan, on useita urheilupuistoja sekä uima- ja jäähalleja. Uusi Elmon uimahalli valmistuu muutaman vuoden päästä Elmon urheilupuistoon Koillis-Vantaalle. Kaupunkirakenteen hajanaisuus tekee vaikeaksi ja kalliiksi myös liikuntapaikkojen rakentamisen.

Viime vuosien trendinä on ollut liikuntapaikkojen rakentaminen tavallisille kuntoilijoille. On rakennettu monia lähiliikuntapaikkoja, frisbee-kenttiä ja yhdet kuntoportaat Möskäriin.

Kuntoportailu on oiva lisä. Niissä voi liikkua kävely- tai juoksulenkin yhteydessä, ja portaissa hengästyminen lisää hapenottokykyä.

Seuraavat kuntoportaat on syytä rakentaa Länsi-Vantaalle. Hyvä paikka on mäkinen alue Myyrmäen vesitornin lähettyvillä Myyrmäen ja Martinlaakson välissä.  Saavutettavuus on silloin täydellinen.

Monesta länsivantaalaisesta tuntuu, että Vantaata kehitettäessä Länsi-Vantaa on usein jätetty huutolaispojan asemaan. Ensin on rakennettu lähiöt ja palvelut laahaavat perässä. Tyyppimerkki on ollut Myyrmäki, joka joutui odottamaan kunnollisia kaupallisia palveluita lähes kaksi vuosikymmentä. Nyt vuorostaan uuden Kivistön asukkaat joutuvat odottamaan ostoskeskustaan.

* * *

17.9. Vantaan Sanomat

Kuntoportaista innostuneen Tapanin selkäkivut jäivät Möskärin vastavalmistuneisiin portaisiin – Vantaa on saamassa parin vuoden sisään toisetkin portaat

Simonkylässä asuva pariskunta, Manna ja Tapani Urponen, askeltavat reipasta tahtia Möskärin kuntoportaita ylös ja alas. Yhden kuntoilukäynnin aikana he kiipeävät rappuset kuuteen kertaan. Samalla reissulla he kiertävät myös Möskärin kuntopolun.

– Minä olen noussut nämä jo 103 kertaa. Tapani on hieman jäljessä, koska hän käy golfaamassa, Manna Urponen kertoo.

Pariskunnalla on molemmilla ikää yli 70 vuotta. Uudet kuntoportaat ovat heille erityisen suuri ilonaihe. Tapani Urponen kärsi yli puolen vuoden ajan muun muassa selkäkivuista ja liikkuminen oli vaikeaa.

Vantaan kaupungin liikunta- ja urheilualueiden suunnitteluinsinööri Ari Asikainen arvioi portaissa käyneen jo muutama tuhat ihmistä. Asikainen huomauttaa, että portaat ovat työmaa-aluetta ennen virallista käyttöönottoa. Hän tietää kuitenkin, että portaat ovat jo olleet ahkerassa käytössä aamusta iltaan.

Myös Vantaan kaupungin liikuntapäällikkö Anu Jokelan mukaan portaita on noustu innokkaasti.

– Meillä ei ole portaiden käytöstä tarkkaa kävijälaskentaa, mutta omien käyntiemme ja palautteiden perusteella portailla on ollut kovasti käyttöä. Portaat ovat selvästi lisänneet alueen käyttöä, Jokela kertoo.

Jokela sanoo, että kuntoportaita ovat hyödyntäneet eri ikäiset liikkujat. Kuntoaan ovat käyneet kohottamassa niin ulkoilijat kuin aktiiviurheilijat.

– Kuntoportaita on kysytty paljon. Nyt kun ne valmistuvat, on tietysti hienoa, että portailla on kovasti käyttöä. On ollut mukava huomata, että kuntoportaita ovat innostuneet käyttämään myös ne, jotka eivät ole aiemmin aluetta käyttäneet, Jokela sanoo.

Kaupunkilaiset ovat myös jo antaneet useita palautteita portaista. Yksi toiveista oli portaiden maalaus, jotta askelmat on helpompi hahmottaa. Askelmien etureunat ovat nyt siniset.

Lasten maksuton liikuntakerhotoiminta jatkuu Vantaalla

Erittäin hienoa on, että lasten maksuton liikuntakerhotoiminta jatkuu Vantaalla laajana, vaikka WAU-järjestö meni konkurssiin. 

Kaikilla lapsilla ei ole varaa maksulliseen urheiluseuratoimintaan, ja lähikoulussa järjestettävä maksuton liikuntakerhotoiminta on mitä parasta segregaation ehkäisyä 😎 I love.

* * *

Vantaan kaupunki

Tiedote 28.8.2019

Koulujen maksuton liikuntakerhotoiminta jatkuu laajana

Vantaan kouluissa käynnistyy syyskuun alussa yhteensä 85 maksutonta Sporttia kouluille -liikuntakerhoa, jotka järjestetään yhteistyönä Sporttia kaikille ry:n, Vantaan kaupungin ja paikallisten urheiluseurojen kanssa.

Sporttia kouluille -toiminnalla korvataan keväällä lopettaneet Wau-kerhot. 

– Viime vuonna kerhoja oli 88, ja nyt näyttäisi siltä, että liikuntakerhoja järjestetään tällä lukuvuodella lähes yhtä paljon kuin viime lukuvuodellakin, iloitsee projektikoordinaattori Päivi Sillanpää. 

Liikuntakerhoissa vietetään hauskoja hetkiä liikunnan parissa ilman kilpailua ja vertailua. Kerhoilla halutaan lisätä liikettä koulupäivään, ja tarjota maksutonta liikuntatoimintaa varsinkin niille, joilla ei ole vielä liikuntaharrastusta.

Liikuntakerhoja järjestetään ala- ja yläkouluissa koulupäivän yhteydessä aamuisin, välitunneilla ja heti koulupäivän jälkeen, useimmiten koulun liikuntasalissa. Toiminta on suunnattu koulun toiveiden ja tarpeiden mukaan tietyille luokka-asteille. Kerhojen ohjelmassa otetaan huomioon lasten toiveet ja liikutaan monipuolisesti pelaillen ja leikkien. Kerhokausi on 2.9.2019‒15.5.2020. Koulujen loma-aikoina liikuntakerhot ovat tauolla.

– Kerhoihin ja liikuntavälitunneille on helppo tulla mukaan, koska ne järjestetään koulupäivän yhteydessä. Näin ei välttämättä tarvitse lähteä enää illalla harrastamaan, kertoo Sillanpää.

Kerhojen koulukohtaiset tiedot, aikataulut ja ilmoittautuminen löytyvät osoitteesta hobihobi.fi. Mukaan voi kuitenkin tulla myös ilmoittautumatta. Hobihobi-palvelusta löytyy koulujen liikuntakerhojen lisäksi myös paljon muita harrastuksia. Tällä hetkellä palvelua pilotoidaan, ja sitä kehitetään edelleen. 

Liikuntakerhot ovat osa Vantaan, Espoon, Riihimäen ja Hämeenlinnan kaupunkien yhteistä #Paraskoulu-hanketta. Hanketta rahoittaa Opetushallitus. 

Lisätietoja: 

projektikoordinaattori Päivi Sillanpää, p. 040 353 4663, paivi.sillanpaa@vantaa.fi

projektiasiantuntija Eva Autio, p. 040 620 8762, eva.autio@vantaa.fi

Vastaus aloitteeseeni matalan kynnyksen liikuntakerhoista

Tein valtuustoaloitteen matalan kynnyksen liikuntakerhojen järjestämiseksi lapsille kouluissa, kun hyvää työtä tehnyt WAU ry meni konkurssiin. Wau-kerhot järjestivät kouluilla koulupäivien jälkeen liikuntakerhoja lapsille, joita liikuntaseurat eivät tavoita tai lapsille, jotka eivät halua osallistua kilpaurheilutoimintaan. 

Kävin seuraamassa Wau-kerhon toimintaa Pähkinärinteen koulussa. Kerho oli erittäin suosittu, jotkut lapset tulivat odottamaan liikuntasalin käytävään kerhon alkamista jopa kaksi tuntia ennen kerhon alkamista. Toiminta oli hyvin monipuolista, leikittiin, kisailtiin ja pelattiin. Pähkinärinteen koulun WAU-kerhon vetäjä Johanna Takala oli kokenut, osaava ja innostava kerhon vetäjä.

Sivistystoimen liikuntapalvelujen vastaus aloitteeseeni oli hyvin tyydyttävä. Korvaavat toimenpiteet on jo aloitettu, pitää vain toivoa, että kerhojen vetäjiä saadaan ja toiminta saadaan syksyllä vauhdilla käyntiin.  

Totean saman kuin aloitteeni lopussa:

Lasten ja nuorten liikunta on mitä parhainta syrjäytymisen ehkäisyä.

Paras koulu -hanke
Sportia kaikille

* * *

Vastaus Kai-Ari Lundellin ja 25 muun valtuutetun aloitteeseen matalan kynnyksen liikuntakerhojen järjestämiseksi lapsille

Kai-Ari Lundell ja 25 muuta valtuutettua jättivät seuraavan hallintosäännön mukaisen valtuustoaloitteen:

”Matalan kynnyksen liikuntakerhoja lapsille

Koska matalan kynnyksen liikuntakerhoja kouluissa järjestävä WAU ry meni konkurssiin, esitän, että Vantaan kaupunki järjestää kouluissa lapsille vastaavia maksuttomia kerhoja koulupäivien jälkeen. Kerhoissa liikutetaan lapsia, joita urheiluseurat eivät tavoita tai lapsia, jotka eivät halua osallistua kilpailutoimintaan.

Valtuuston kaikki ryhmät ovat yhteisesti hyväksyneet segregaation ehkäisyohjelman. Lasten ja nuorten liikunta on mitä parhainta syrjäytymisen ehkäisyä.”

Sivistystoimen liikuntapalvelut toteaa vastauksenaan seuraavaa:

WAU ry vastasi Vantaan perusopetuksen matalan kynnyksen liikuntakerhotoiminnasta usean vuoden ajan ja syksystä 2015 lähtien toimintaa on rahoitettu liikunnan avustuksin vapaa-ajan lautakunnan myöntämänä. WAU ry:n hakeuduttua konkurssiin liikuntapalvelut ja perusopetus ryhtyivät välittömästi toimenpiteisiin ja pääosin kevään 2019 kerhot saatiin jatkumaan lukuvuoden loppuun saakka tulosalueiden omalla rahoituksella.

Samalla ryhdyttiin suunnittelemaan korvaavia toimintoja tulevalle lukuvuodelle yhteistyössä perusopetuksen #paraskoulu-hankkeen ja Sporttia kaikille ry:n kanssa. Lukukaudelle 2019–2020 tavoitteena on saada korvattua WAU-kerhot täysimääräisesti Sporttia kouluille -kerhoilla, jotka toteutetaan Sporttia kaikille ry:n kautta. Toiminnan käynnistyminen syyskuussa edellyttää ohjaajarekrytoinnin onnistumista, liikuntatilojen varmistumisen kouluilta sekä vapaa-ajan lautakunnalta myönteisen avustuspäätöksen.

Matalan kynnyksen liikuntakerhoja kouluihin

Vantaan Sanomat 1.5. Klikkaa suuremmaksi.