Vaalirauhaa

Oulun Vihreiden toimisto v. 2020 ja Helsingin Perussuomalaisten toimisto v. 2015

Töhriminen, maalittaminen, uhkaaminen tai väkivalta eivät kuulu demokratiaan. Ymmärrän, että vaalit voivat kuumentaa tunteita, mutta antaa vaalijulisteiden tai puoluetoimistojen olla rauhassa.

Pohjoismainen yhteiskuntamalli on puutteistaan huolimatta yhteiskuntajärjestelmien evoluution huippu, joka on kyennyt takaamaan kohtuullisen tulonjaon ja tasa-arvon. Heikoimmista pidetään huolta, koulutus on huippuluokkaa ja antaa kaikille mahdollisuuden.

Edustuksellisessa demokratiassa valitaan ihmisiä päättämään asioista. Poliitikotkin ovat ihmisiä puoluekannasta huolimatta. Erilaisia mielipiteitä on, ja niin pitääkin olla. Asioista pitää saada keskustella asiallisesti ilman pelkoa. Terveissä yhteiskunnissa on vapaa lehdistö sekä mielipiteen- ja sananvapaus.

Mielipiteen- ja sananvapaus tietenkään eivät tarkoita sitä, että saa tehdä mitä tahansa. Lakia on noudatettava. Pahin esimerkki laittomuuksista oli taannoinen Keski-Suomen Perussuomalaisten vaalipäällikkö Pekka Katajan murhan yritys.

Olen huomannut, että esim. toriteltoilla kaikki puolueet ovat kokeneet uhkaa, oli kyse sitten SDP, KOK, VIHR tai PS. Usein miten kyse on solvaamisesta tai huutamisesta, mutta joskus myös väkivallan uhasta. Itse olen kokenut pari kertaa selkeää väkivallan uhkaa, ensimmäinen kerta nauratti, toinen ei enää yhtään. Jälkimmäisellä kerralla kävelin ripeästi pois, koska homma olisi edennyt tappeluun.

Pari vuotta sitten Korsossa tultiin lujaa silloista ministeri Timo Soinia päin. Onneksi paikalla oli pari osaavaa turvamiestä, jotka taltuttivat riehujan saman tien. Oma telttamme oli aivan vastapäätä SIN-telttaa, joten näin koko tapahtuman lähietäisyydeltä. Ei ollut kivaa katsottavaa.

Paikallisyhdistykseni on reagoinut hienosti kouluttamalla joistakin jäsenistämme järjestysmiehiä. He ovat takuuvarmasti paikalla, kun esim. puoluejohtaja Jussi Halla-aho silloin tällöin vierailee tapahtumissamme. Isot ulkotapahtumat suunnittelemme aina myös turvallisuutta ajatellen. Esim. iso keväinen vaalistarttimme Tikkurilan torilla rakennettiin niin, että isot autot ja rekat ympäröivät torin niin, ettei kukaan päässyt autolla ajamaan torikansan päälle.

Netissä asiattomuuksia poliitikot kokevat kautta linjan. Minäkin olen jonkin verran kokenut solvauksia, mutta tyypillisintä on ns. vyöryttäminen. Kun teen postauksen aiheesta A, kommenttiosiossa ei keskustella asiasta, vaan vyörytetään aiheilla B, C ja D. Tyypillistä on, että kaivellaan joidenkin muiden ihmisten vanhoja kannanottoja, twiittejä tai FB-postauksia. 

Uuden Suomen blogeissakin jotkut harrastavat samaa, eivät pysy aiheessa A, vaan aletaan vyöryttää aiheita B, C ja D.

Kirjoitukseni on spontaani purkaus vakavasta asiasta. 

Vaalirauhaa kaikille tasapuolisesti.

Vaalikamppailu on ohi

Myyrmäen Paalutorilla

Viiden viikon loppurutistus on ohi. Järjestimme tänään ison vaalitapahtuman Myyrmäen Paalutorille, koska kutsuimme paikalle puheenjohtaja Jussi Halla-ahon. 

Selvää on, että pärjään hyvin kotikentälläni eli Länsi-Vantaalla. Tarkoitus oli kuitata kotiin Timo Soinin jälkeen jättämät äänet. Huomenna nähdään, kuinka käy.

Jussi Halla-aho veti vaalikansaa.

Näiden eduskuntavaalien selkeä ykkösmagneetti on ollut tietysti Jussi Halla-aho. Yksikään muu puoluejohtaja ei ole kerännyt ympärilleen niin monia äänestäjiä kuin hän.

Muutenkin on kiitettävä Jussia hienosta työstä. Hän on jaksanut kiertää ympäri Suomen ja hänen esiintymisensä on ollut takuuvarmaa oli hän sitten toreilla tai televisiossa.

Halla-aho on esiintynyt hillitysti, puhunut rauhallisesti, ei ole reuhtonut studioissa tai provosoitunut ja on pystynyt aina perustelemaan vastauksensa hyvin. Ihmiset ovat läpi puoluekentän kiitelleet Halla-ahon esiintymisiä.

Kisa on jännittävä aivan viime metreille. Mikäli onnistumme äänestyspäivänä samalla tavalla kuin kahdella edellisellä kerralla, kunniankukko kyllä laulaa meille myöhään sunnuntai-iltana.

Toivottavasti kannattajamme eivät jää vaalipäivänä makoilemaan koteihinsa.

Perussuomalaisten hajoamisen historia

Kuva: Aamulehti

Lauri Nurmi: Perussuomalaisten hajoamisen historia

Into Kustannus Oy 

2018 

3 painos

* * *

”Se oli Juudas, en minä, joka hirtti itsensä” (Timo Soini 3.6.2017)

Hiljaisen viikon kunniaksi yritän kertoa omia tuntemuksiani Perussuomalaisten hajoamisesta, kun parikymmentä perussuomalaista kansanedustajaa loikkasi puolueesta. Tarjosimme kesällä suurta hupia kansalle, mutta monelle meistä kyseessä on ollut pitkällinen kärsimysnäytelmä. 

Vasta nyt tartuin Lauri Nurmen perusteelliseen kuvaukseen tapahtumien kulusta. 

Aamulehden politiikan toimittaja Lauri Nurmi palkittiin Suomen Kuvalehden journalistipalkinnolla vuoden kovimmasta skuupista: ”Uutinen piti tappaa keinolla millä hyvänsä” (Aamulehti 2.11.2017).

Kovin moni poliitikko ei ole julkisesti kirjaa arvioinut, paitsi Erkki Tuomioja blogissaan. 

Tuomioja toteaa: 

Nurmen kirja on varmaan monien mielestä rautaista tutkivaa journalismia ja sellaisena minustakin ansiokas. 

Kirja on taattua perussuomalaista vereslihaa. 

Nurmi on haastatellut sekä Halla-ahoa että Soinia, molemmat ovat kertoneet tapahtumien kulusta hyvin avoimesti, tietenkin omasta näkökulmastaan. Monia perussuomalaisia on haastateltu. Haastattelujen lisäksi Nurmi on käyttänyt kirjan lähdeaineistoina Lännen Median kyselyitä. Hän lähetti kyselyjä muutamaan otteeseen puolueen piirihallitusten jäsenille ja kunnanvaltuutetuille. Minäkin olen niihin vastannut. Kirjasta löytyy mielenkiintoisia suoria lainauksia vastauksista, tuttujakin nimiä mainitaan.

Oikeastaan Nurmi lataa ytimen suoraan kirjan alkuun:

Arvelen, että lukijaa askarruttaa, oliko 20 kansanedustajan loikkausoperaatio suunniteltu ennen Perussuomalaisten puoluekokousta. Vastaus on myönteinen: kyllä se oli.

Samalla lukija saattaa pohtia, vaikuttivatko Keskusta ja Kokoomus aktiivisesti Perussuomalaisten hajoamiseen ennen Halla-ahon valintaa. Siihenkin kysymykseen vastaus on myönteinen: kyllä vaikuttivat.

Sen sijaan presidentti Sauli Niinistölle Nurmi antaa synninpäästön. Niinistö ilmoitti tiukkana moraalisena mielipitenään pääministeri Juha Sipilälle, että tämän olisi hänen mielestään pitänyt jättää hallituksensa eronpyyntö. Niinistö piti puheita hallituskriisistä tai hallitusneuvotteluista poliittisena teatterina. Kuuluisaksi on jäänyt Kultaranta-keskusteluiden päätteeksi Niinistön letkautus: 

Ei muuta kuin lehmänkauppoja tekemään. (12.6.2017)

Katsoessani TV-uutisia ja Niinistön letkautusta, minäkin tajusin hetkessä, ettei mitään todellisia hallitusneuvotteluja Halla-ahon kanssa oltu käyty ja hänet on pelattu ulos. Mutta silti en millään olisi uskonut, että tekeillä olisi Suomen poliittisen historian suurin lehmäkauppa. 20 kansanedustajaa kävelee ulos Perussuomalaisten ryhmähuoneesta, turvataan Sote- ja maakuntauudistus kepulikonstein sekä taataan hillotolppa Soinille. 

Soini ja kumppanit olivat miettineet kaksi vaihtoehtoista strategiaa sen varalle, jos Halla-aho valittaisiin puheenjohtajaksi: 

Aluksi toiminta-ajatuksena oli, että maltilliset kansanedustajat heittäisivät halla-aholaiset kansanedustajat ulos eduskuntaryhmästä ja mahdollisesti erottaisivat heidät puolueesta. Tämä olisi ollut mahdollista siinä tilanteessa, että Perussuomalaisten puoluehallitus ja puoluevaltuusto olisivat jääneet soinilaisten käsiin, vaikka Halla-aho olisi valittu puheenjohtajaksi. 

Mallia A ei pystytty toteuttamaan, valittiin malli B, ja 20 kansanedustajaa loikkasi puolueesta.

On paljon pohdittu sitä, että valtasivatko halla-aholaiset puolueen. Eivät vallanneet. Jyväskylän puoluekokouksessa ääniä annettiin 1845, joista 155 hylättiin. Halla-aho sai 949 ääntä ja valittiin suoraan. On vaikeaa arvioida, kuka paikallaolijoista oli halla-aholainen tai soinilainen. Kaikki olivat perussuomalaisia. Perussuomalaiset ovat demokraattisin puolue, koska kaikki jäsenet saavat halutessaan äänestää puoluekokouksessa. Puolueessa ei ole politrukkeja, paitsi työmies Matti Putkonen.

Halla-aho valinnan jälkeen: 

On ollut puhetta ja pelkoja puolueen hajoamisesta ja valtaamisesta. Persussuomalaisia ei voi vallata, koska jäsenistö valitsee puheenjohtajansa. Olen kahden päivän ajan seuerustellut ihmisten kanssa tässä tilassa ja hotellissa. Olen nähnyt samoja ihmisiä, joita olen viimeisen kymmenen vuoden aikana nähnyt Perussuomalaisten tilaisuuksissa ympäri maata. Minä tiedän, että tässä salissa on aitoja perussuomalaisia, ei mitään ulkoa tullutta junttaporukkaa tai valtaajia.

Soini ja Terho hävisivät siksi, että hallituksessa olimme toimineet kuin onneton orpopoika. Keskusta ja Kokoomus veivät, ja me vikisimme. 

Perussuomalaisten äänestäjät edustavat tavallista kansaa, kikyily oli heille kipuilua. Sote- ja maakuntauudistus aiheutti hallituskriisiin. Keskusta halusi älyvapaan määrän maakuntia, ja Kokoomus halusi valinnanvapauden, mikä tarkoittaa sitä, että kansainväliset isot terveysyritykset tulisivat Suomeen mellastamaan. 

Hallituskriisissä Perussuomalaiset laittoi voita leivän väliin ja pelasti Sipilän hallituksen. Tavalliset rivipersut eivät halunneet kikyä eikä sote- ja maakuntauudista. Oli todella kiusallista teltoilla selitellä äänestäjille kikyä tai sotea, kun en itsekään kumpaakaan kannattanut. Joskus soturit pannaan vääriin puolustusasemiin, silloin hävitään.

Nurmi toteaa, että loikkauksen motiiviksi on Soinin näkökulmasta kiusallisen helppoa arvella ministerin salkun säilyttämisen ja poliittisen virkanimityksen yhdistelmää. Siksi Nurmi pyytää Soinilta henkilökohtaisia perusteluita ratkaisulleen lähteä perussuomalaisista: 

Puolue ei jakautunut ministerinsalkkujen takia. Se jakautui, koska me, jotka lähdimme, emme suostuneet olemaan Jussi Halla-ahon johtamassa puolueessa. Siitä oli kysymys.

Uskokoon, ken haluaa.

Perussyy on on tietenkin se, että Petteri Orpon Kokoomus ei suostunut olemaan hallituksessa Halla-ahon johtamien Perussuomalaisten kanssa, minkä hän moneen kertaan totesi ennen Perussuomalaisten puoluekokousta. En usko, että edes Jussi Niinistön valinta puolueen varapuheenjohtajaksi olisi kääntänyt Orpon päätä. Kun on paikka hajottaa, sitten hajotetaan.

Mielestäni Perussuomalaisten olisi kannattanut hajottaa hallitus mieluummin kuin puolue.

Kirjassa Soini sanoo jättävänsä Perussuomalaiset rauhaan: 

Raamatussa sanotaan, että koira palaa oksennukselleen. Minä en palaa. Se on tehnyt kipeää. Totta kai, mutta se on mennyttä aikaa.

Mutta kyllä koira on räksyttänyt. 

Monessa yhteydessä Soini on todennut Perussuomalaisten olevan yhden asian liike. Kyllä puolue ajaa monia asioita, mikä näkyy vaikka Vantaan kaupunginvaltuustossa, jonka valtuutettu olen. Sama asia näkyy myös puolueen valtakunnan politiikassa, vaikka kärkenä maahanmuutto onkin.

Onneksi emme ole hävinneet koko sotaa. 

Vaikka puolueesta lähti 600 jäsentä Sinisiin, puolueen jäsenmäärä on noussut 18 % . Jäseniä on nyt 11 000 ja lisää tulee koko ajan. Olemme ohittaneet Vihreät, kohta taakse jää Vasemmisto. Gallupeissa kannatuksemme on noin 9 %, mikä ennustaa vuoden päästä eduskuntavaaleissa sellaista 14-15 % kannatusta.

Pitkänperjantain saarna tämäkin. 

Kari Huhta lyö leimaa otsaan

Aiemmin perussuomalaiset oli aika klassinen populistipuolue, jossa eliitinvastaisuus oli tärkein yhdistävä tekijä erilaisten ryhmien kesken.

Kun arvioi jäljelle jäänyttä puoluetta sen nykyisten johtohenkilöiden ja heidän aiempien puheidensa pohjalta, päätyy lähemmäs Trumpin mallia, jossa populismi on vain maahanmuuttajavastaisen, kiihkonationalistisen ja äärioikeistolaisen politiikan ohut kulissi. Sisäiset puhdistukset kuuluvat kuvaan. (Kari Huhta HS 11.8.2017)

* * *

Olen aina pitänyt Hesaria laatulehtenä ja olen lukenut sitä hyvin mielelläni pienestä pojasta lähtien. Se on aina kolahtanut postiluukkuuni, ja lehden luku kuuluu aamurutiineihini.

Mutta eilen hieraisin silmiäni, kun luin Kari Huhdan kolumnia, jossa hän käsitteli populismin olemusta. Huhta arvioi Perussuomalaiset maahanmuuttajavastaiseksi, kiihkonationalistiseksi ja äärioikeistolaiseksi kulissiksi. 

Kun puolueen puheenjohtaja vaihtui, mediassa tehtiin vastaavia hatusta vedettyjä päätelmiä, vaikka Jussi Halla-aho totesi, että puolueen linja pitää:

Halla-aho arvostelee puheita puolueen linjan muuttumisesta johtajavalintojen myötä. Hänen mukaansa valinnoissa on kyse painotusten muuttumisesta, ei linjan muuttumisesta. Halla-aho totesi, että hänen linjansa on kirjattu jo perussuomalaisten vuoden 2015 eduskuntavaaliohjelmaan.

Halla-aho toteaa, että puheenjohtajaehdokkaat olivat yksituumaisia maahanmuutto- ja EU-linjauksissa, joten oli etukäteen selvää, että puolue saa maahanmuutto- ja EU-kriittisen puheenjohtajan. Hänen mukaansa Perussuomalaiset on silti myös yleispuolue.

– Me olemme edelleen yleispuolue, jossa on osaamista moneen lähtöön, ja jossa kukin voi - ohjelmiemme puitteissa - tehdä politiikkaa omalla osaamisalueellaan, Halla-aho totesi. (Yle 11.6.)

Kari Huhtakin olisi voinut muutamalla klikkauksella mennä Perussuomalaisten sivuille ja lukaista ohjelmamme ennen kuin olisi alkanut kirjoittaa, mitä sylki suuhun tuo. Mikään ei olisi estänyt häntä ottamasta yhteyttä suoraan Jussi Halla-ahoon.

Nykypolitiikkaa pelataan liian herkästi mielikuvilla, jotka eivät aina pidä paikkaansa. Ihmisten otsiin lyödään leimoja, joita some ja media vahvistavat Kari Huhdan tapaan.

Järkytyin munaskuitani myöten, kun taannoin Timo Soini haukkui meitä, entisiä tovereitaan, ihmisvastaisiksi. 

En takuulla ole ihmisvastainen. En ole maahanmuuttovastainen, puhumattakaan kiihkonationalistinen tai äärioikeistolainen.

Puolue on maahanmuutto- ja EU-kriittinen, mutta Perussuomalaiset on takuuvarmasti yleispuolue. 

Olemme edelleen pienen ihmisen puolella.

Lämmin kiitos kaikesta, Timo!

En olisi tullut mukaan politiikkaan ilman sinua, Timo.

Lämmin kiitos sinulle kaikesta!

Olen sitä mieltä, että Timo Soini on Veikko Vennamon suoraa jatkumoa. 

Olen määritellyt itseni pohjoismaiseksi demokraatiksi, soinilaisvennamolaiseksi, joka on pienen, tavallisen ihmisen puolella suhmurointia, rötösherroja ja hyväveliverkostoja vastaan.

Toivon, että Perussuomalaisten soinilaisvennamolaisuus jatkuu myös tulevaisuudessa. Jos muut eivät taistele tavallisen kansan puolesta, me teemme sen.

Oma suosikkini seuraavaksi puolueemme puheenjohtajaksi on nyt Jussi Niinistö.

* * *

Timo Soini luopuu perussuomalaisten puheenjohtajan paikasta

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ei aio hakea jatkokautta Jyväskylän puoluekokouksessa kesäkuussa.

Timo Soini kertoo asiasta blogissaan. Soini kuvaa tunnetta luopumisesta sekä haikeaksi että helpottuneeksi. Päätös ei ollut helppo, mutta se on oikea kaikkien kannalta, Soini kertoo.

Soini kertoo kannattavansa voimakkaasti puolueensa pysymistä hallituksessa. Timo Soinin mukaan hänen ilmoituksestaan käynnistyvä puheenjohtajakilpailu on puolueelle ”oikein ymmärrettynä suuri mahdollisuus.”

– Luotan Perussuomalaisten kenttäväkeen valita puolueellemme uusi puheenjohtaja. Ovat osanneet tehdä oikean valinnan jo monta kertaa aikaisemminkin, osaavat myös ensi kesänä, Soini toteaa.

Hän muistuttaa, että johtaa puoluetta kesäkuuhun saakka. Perussuomalaiset on Soinin mukaan hyvässä taloudellisessa ja toiminnallisessa kunnossa.

Soini vertaa ratkaisuaan Veikko Vennamon päätökseen luopua perussuomalaisten edeltäjän SMP:n puheenjohtajuudesta vuonna 1979 hallittuaan puoluetta kaksikymmentä vuotta. Hän kertoo olleensa asiasta järkyttynyt.

– Historia on osoittanut, että tuo päätös oli oikea. SMP sai vuoden 1983 eduskuntavaaleissa Pekka Vennamon johdolla suuren vaalivoiton.

Toivottavasti Timo Soini jatkaa vielä puheenjohtajana

MTV

Perussuomalaisten seuraava puoluekokous pidetään Jyväskylässä ensi kesäkuussa. Juuri koskaan puoluekokous ei ole saanut niin paljon julkisuutta etukäteen kuin nyt. Syy on selvä, ensimmäistä kertaa puheenjohtaja Timo Soinia ollaan haastamassa.

Eilen puheenjohtajakisaan mukaan ilmoittautui ensimmäinen varteenotettava ehdokas. 

HS: Jussi Halla-aho todennäköisesti lähdössä ehdolle Perussuomalaisten puheenjohtajaksi (Yle 30.12.)

Demokratian kannalta on mitä hienointa, että Halla-aho on todennäköisesti lähdössä ehdolle puheenjohtajaksi.

Perussuomalaiset on puolueista demokraattisin. 

Meillä ei ole politrukkeja. 

Kaikilla puolueen jäsenillä on mahdollisuus tulla puoluekokoukseen äänestämään myös puheenjohtajasta. Perussuomalaiset on niin demokraattinen puolue, että kuka tahansa jäsen voi ilmoittautua mukaan jopa puolueen puheenjohtajakisaan.

Juuri Perussuomalaisten kansanliikkeen luonne ja ehdoton demokraattisuus viehättää minua, mikä on yksi painava peruste minulle kuulua puolueeseen.

Minullekin MTV lähetti puoluejohtajakyselyn, koska olen PS Uudenmaan piirin hallituksen jäsen. 

Vastasin kyllä.

Mielestäni Timo Soinin pitäisi vetää vielä yhdet eduskuntavaalit, ja vasta sen jälkeen hän voi hyvillä mielin luopua puheenjohtajuudesta.

Oletan, että silloin meillä on kolme tasavahvaa puheenjohtajaehdokasta: Jussi Halla-aho, Jussi Niinistö ja Sampo Terho.

Kohti Kuntavaalit 2017 voittoa

Kuvaleike Iltalehdestä 29.12.

Gallupitkin alkavat näyttää sellaisilta kuin pitääkin. Alma-tutkimuksessa Perussuomalaiset on odotetusti pyyhältänyt Vihreiden ohi neljänneksi.

Näyttää siltä, että Perussuomalaiset on vakiinnuttanut asemansa myös suomalaisessa kuntakentässä, lukemat ovat suurin piirtein samat kuin Kuntavaaleissa 2012.

Noin joka kolmas äänestäjä ei ole vielä ilmoittanut puoluekantaansa. Tunnetusti Perussuomalaisten loppukiri on aina kova, joten voimme odotella jopa maltillista vaalivoittoa.

Ennusteeni on 14 %. 

Timo Soini on ennustanut vieläkin paremmaksi, 15 %.

Toreilla olen huomannut pikkuista myönteisen lämmön nousua Perussuomalaisia kohtaan. Pientä vaalipöhinää on jo ilmassa.

Pitää muistaa, että gallupit tai ennusteet eivät ratkaise mitään, vaan meidän on tehtävä töitä vaalivoiton eteen.

Uudenmaan piirihallituksen järjestäytymiskokous

Espoon komea valtuustosali

Olin eilen illalla Espoossa Uudenmaan Perussuomalaisten piirihallituksen järjestäytymiskokouksessa. 

Vantaalta oli mukana neljä edustajaa, piirihallituksen jäsenet Kai-Ari Lundell, Arja Niemelä ja Johannes Nieminen sekä toiminnantarkastaja Niilo Kärki.

Jo aiemmin puheenjohtajaksi oli valittu Pekka Sinisalo, joka johti nytkin kokousta selkeään ja jämäkkään tyyliinsä. 

Valinnat:

- 1. varapuheenjohtaja Maiju Tapiolinna

- 2. varapuheenjohtaja Timo Riskilä

- 3. varapuheenjohtaja Håkan Mansner

- piirisihteei Minna Kankkonen

- taloudenhoitaja Arja Niemelä

Mukavaa, että joukossa oli kaksi vantaalaistakin, Kankkonen ja Niemelä. Onnea kaikille valituille!

Uudenmaan piirihallitus laati julkilausuman maahanmuutosta. Julkilausumaa hiotaan vielä, se julkaistaan pian maakunnan lehdissä.

Pekka Sinisalo, Minna Kankkonen ja Timo Soini

Iloksemme puolueen puheenjohtaja Timo Soini pääsi käymään kokouksessa kesken hallituskiireiden. 

Otteita Soinin puheesta:

Soini totesi heti alkuun, että elämme vaikeimpia aikoja sitten Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen. Kaksi asiaa nousee yli kaiken, talous- ja pakolaiskriisit. Soini painotti, että nyt tarvitaan kanttia.

Soini sanoi, että EU:n ulkorajat saadaan kiinni vain, jos Schengenin sopimus pistetään väliaikaisesti hyllylle. 

Vain kuuteen EU-maahan halutaan tulla, Suomi on yksi niistä. Meidän on noudatettava tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa, jotta Suomen houkuttelevuus loppuu. Kismittää, jos EU ei toimi ja laita asioita kuriin. Pahimmassa tapauksessa eurooppalainen kulttuuri voi joutua kaaokseen.

Kun Venäjältä tullaan, tänne jäädään. 

Hän painotti, että Suomen ja Venäjän välisen rajan sulkeminen ei ole yksinkertaista. Venäjän kanssa on neuvoteltava, koska meillä on pitkä yhteinen raja. Venäjällä on n. 10 miljoonaa paperitonta ihmistä, he tekevät pimeitä, harmaita töitä. Venäjän heikko talous pakottaa heidät liikkeelle.

Syyrian ja Irakin pakolaiset, perheet ja pikkulapset, ovat ok, mutta loukkaa ihmisoikeuksia, kun vain nuoria miehiä tulee.

Puolueen omasta tilanteesta hän totesi, että totta kai harmittaa, kun kannatusluvut alenevat. Äänestäjissä on paljon epävarmoja, gallupeissa peräti 37 prosenttia ei ilmoittanut kantaansa.

Osa äänestäjistä odottaa, että asiat ratkaistaan nyt tässä ja heti. Perussuomalaiset oli hyvä oppositiopuolue, mutta nyt jopa oma porukka uskoo liikaa, mitä lehdistö sanoo.

Kenttätyöllä noustiin, nyt noustaan taas. Toreille ja teltoille pitää mennä ottamaan turpiin.

PS-jytinää Myyrmäessä

Etsi joukosta Timo Soini.

Myyrmäen kevätmarkkinoiden toinen päivä oli lämmin ja aurinkoinen. Tein vaalityötä paitahihasillani. Ihmisiä oli erittäin paljon.

Vaalitunnelma tiivistyi huippuunsa, kun puheenjohtaja Timo Soini tuli paikalle kello yhden maissa. Soini piti puheen, jota kansa ymmärsi. Puheen jälkeen Soini jäi pitkäksi toviksi juttelemaan ja vastaamaan äänestäjien kysymyksiin.

Paikalla olivat myös kaikki vantaalaiset kansanedustajat, Johanna Jurva, Pietari Jääskeläinen ja Mika Niikko sekä lukuisa joukko muita kansanedustajaehdokkaita.

Kansanedustaja Jussi Niinistö keräsi monia ihmisiä ympärilleen.

Tunnelmaa nosti selkeästi Iltalehden uusi eduskuntavaalimittaus, Perussuomalaiset hilaa itsensä väkisin kakkoseksi.

KESK        23,5 

SDP           17

PS              16,6

KOK          16,2

Kannassa ollaan. 

Pitää muistaa, että Perussuomalaisten loppukiri on yleensä kova.

Vantaan Korsossa sykkii Perussuomalaisten sydän

Tuplaselfie, Soini ja Lundell

 PS-Vantaan teltoilla oli vaalipöhinää.

Korso kuhisi

Tänään oli hieno päivä, Korson Maalaismarkkinat. Vantaan Perussuomalaisilla oli paikalla monta telttaa. Kuhina telttojen ympärillä oli muiden puolueiden telttoihin nähden ylivertaista.

Tunnelma sähköistyi huomattavasti, kun kello yhden maissa paikalle tuli puolueen puheenjohtaja Timo Soini. Hän piti loistavan puheen Korson Kirppiksellä. Soinilla on hämmästyttävä taito siirtää tunnetta kuulijoihinsa, huumoriakin on juuri sopivasti.

Kättelin myös kilpailevien puolueiden nokkamiehiä. Hauskinta oli kätellä Matti Vanhasta ja Eero Heinäluomaa. Molemmat ovat melko pitkiä miehiä, kätellessäni totesin molemmille, että kun pääsen eduskuntaan, olen sitten eduskunnan pisin mies. Olisi pitänyt sanoa, että kun pääsen eduskuntaan, joudutte katsomaan minua ylöspäin :) 

Herroja hymyilytti, kun he katsoivat ylöspäin.

Olen melko pitkä kansanedustajaehdokkaaksi, 202 cm.

Kyllä Korsossa aisti Perussuomalaisten voiman ja jytinän. Jytistään loppuun asti.

Happy Flappy Soini

http://www.iltalehti.fi/digi/2015021219184733_du.shtml

Hauska pikku-uutinen, Happy Flappy Soini on noussut Apple Suomen sovelluskaupan kolmanneksi ladatuimmaksi ilmaissovellukseksi. Pelissä lentävä Timo Soini seikkailee peruskorjattavan Eduskuntatalon pylväsviidakossa.

Nyt kaikki hulluna lataamaan Happy Flappy Soinia älypuhelimiinsa. Pelin saa sekä Applen iOS Storesta että Google Play -kaupasta.

Toivottavasti Soinin Timo lentää kohti vaalivoittoa.

12.2. IS    Flappy Birdiä mukaileva Happy Flappy Soini nousi hitiksi suomalaisten sovelluskaupassa

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on noussut suosituksi pelisankariksi Applen Suomen sovelluskaupassa. Flappy Birdiin perustuva Happy Flappy Soini on noussut kaupan kolmanneksi ladatuimmaksi ilmaissovellukseksi.

Se ei ole ihan pieni suoritus, sillä peliä ladataan tällä hetkellä enemmän kuin valtavaa amerikkalaista kuvapalvelu Instagramin sovellusta. Soinipelin edellä ovat tällä hetkellä vain WhatsApp ja ZigZag-peli, näkyy sovelluskauppoja seuraavan App Annie -palvelun sivuilta.

Kyllä kansa tietää

Iltalehti teetti Taloustutkimuksella, mistä valtion menoista ihmiset olisivat valmiita säästämään. Vaihtoehdoiksi annettiin 22 euromääräisesti suurinta menoerää valtion budjetista.

Tulos on suoraan kuin Perussuomalaisten eduskuntavaalikampanjasta:

1. EU-maksut

2. Kehitysyhteistyö

Kahden säästökärki oli ylivoimainen.

Kansa ei haluaisi leikata eläkkeistä tai koulutuksesta. Lapsilisiin tai asumistukiin ei saa koskea. Heikkoa ei saa lyödä.

Eilen puheenjohtaja Timo Soini vaati, että kaikkein köyhimmiltä ei saa leikata mitään.

Toivottavasti kansa ajattelee keväällä äänestyskopeissa samalla tavalla, niin silloin Perussuomalaisille laulaa kunnian kukko.

31.1. Iltalehti

Iltalehti selvitti: Näistä kansa säästäisi

Iltalehden jättiselvityksestä käy ilmi, että kansa olisi valmis leikkaamaan eniten EU-maksuista ja kehitysyhteistyöstä.

Superjytky keväällä 2015

Turun Sanomien haastattelun mukaan Timo Soini tavoittelee puolueelle ensi kevään eduskuntavaaleissa 45 kansanedustajaa.

Tavoitteita pitää olla.

Jotkut naureskelevat Soinin tavoitteelle.

Ei pitäisi.

En usko, että Suomen kansa on tyytyväinen Katainen-Stubb -hallitusten politiikkaan ja saavutuksiin. Työttömyys ja eriarvoisuus ovat kasvaneet entisestään. 

Kaikki ihmiset Suomessa eivät turhia naureskele.

Vaalivoitto on täysin mahdollinen. Aikaa on. Oleellista on, kuinka saamme omat sekä epävarmat äänestäjät liikkeelle äänestyskoppeihin. Sohvilla makoilemalla Suomi ei nouse.

Näyttäisi siltä, että seuraavan hallituksen veturit ovat Keskusta ja Perussuomalaiset. Kuten Soini totesi, silloin Vihreät ja RKP voivat jäädä ulos.

RKP on viimeeksi jäänyt hallituksesta pois joskus 1970-lopulla Kekkosen aikaan. Puolue on pyrkinyt hallituksiin hinnalla millä hyvänsä betonoidakseen pakkoruotsin aseman.

Menestyminen kevään 2015 eduskuntavaaleissa taataan vain kovalla työllä. Meidän on tarjottava tyytymättömyydelle oikea äänestyskanava.

16.12. Turun Sanomat

Timo Soinin tavoitteena kuusi ministerisalkkua

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini tavoittelee puolueelleen ensi kevään eduskuntavaaleissa suurimman puolueen asemaa ja 45 kansanedustajaa.

Jos tavoite toteutuu, on suunnitelmissa pääministerin salkun lisäksi viisi muuta merkittävää ministeritehtävää.

Hallituskumppaneiksi hän mainitsee ainakin keskustan, sillä puolueet ovat Soinin mukaan äänestäneet eduskunnassa jo kolme ja puoli vuotta samalla tavalla. Kaikkein vähiten perussuomalaiset haluavat hallitusvastuuta kanssaan jakamaan vihreitä tai rkp:tä.

– Heidän kanssaan meillä on vähiten yhteistä.

Vain, jos nyt harjoitettu tukipakettipolitiikka jatkuu, tulevat perussuomalaiset kieltäytymään jälleen hallitusvastuusta.

– Tästä en anna periksi. Kaikesta muusta voidaan neuvotella, Soini toteaa.

Uudenmaan kansanedustajaehdokkaiden koulutustilaisuus

Eilen oli Uudenmaan PS-kansanedustajaehdokkaiden koulutustilaisuus eduskunnan PS-ryhmätilassa. Oli oikein hauska nähdä kaikki ehdokkaat livenä, vantaalaiset ehdokkaat ovat tuttuja jo ennestään, muut some-maailmasta.

Timo Soini antoi meille hyviä vinkkejä vaalityöhön. Hän korosti yhteistyön merkitystä.

Uudenmaan vaalipäälliköt jatkoivat siitä, mihin Timo jäi.

Vaalipäälliköt paljastivat meille, mikä on Uudenmaan ja Helsingin yhteinen PS-slogan, joka julkistetaan myöhemmin. Slogan hyvä ja iskevä.

Tulee miilenkiintoinen vaalikevät, kiivas ja työteliäs. Taistelu kansanedustajapaikoista puolueiden välillä on varmasti kovaa.

Uusimaa on suurin vaalipiiri, ja monta paikkaa on jaossa. Uudenmaan PS-ehdokkaat löytyvät tuolta:

http://www.perussuomalaiset.fi/eduskuntavaaliehdokkaat/

Nyt persuillaan oikein kunnolla

Ei persu-sanassa sinänsä mitään pahaa ole.


– Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström

Ei minustakaan. Persu on hyvin kätevä lyhenne. Persu-sanan monikollinen muoto persut on suorastaan hieno. Persu-sana menee sinä kuin sanat demarit, kepulaiset tai kökkäreet, vaikka kökkäreet-sanan mielikuva ei ole kovinkaan ylevä. Ei politiikkaakaan pidä ottaa liian vakavasti.

 - vantaalainen rivipersu Kai-Ari Lundell

Puheenjohtaja Timo Soini räjäytti melkoisen mylläkän PS-eduskuntaryhmäkokouksessa Vantaalla 26.-27.8. jo legendaksi muodostuneella soinismillaan, Persut eivät myy persettään. 

Soinismin idea on yksinkertainen, soinismi jää päähän ja siitä saadaan aikaan kelvollinen keskustelu mediassa.

Vantaalla Soini tunnusti tosiasiat, kansa on käyttänyt sanaa persu jo pitkään, nyt hän antoi sanalle lopullisen synninpäästön. 

Persu on persu on persu.

Persu-viikon pohjat vetäisi Liisa Jaakonsaari (sd) näpäyttämällä Soinia Twitterissä: 

Nyt on kehityksessä anaalinen vaihe (Iltalehti 27.8.)

Jaakonsaarelle, kyllä sana perse on hyvää suomen kieltä samoin kuten vaikkapa sana paska. Jaakonsaaren Twitter-kommentti todistaa, minkä moni ihminen on huomannut jo ajat sitten, osa edustajista on etääntynyt kauas kansasta.

Jaakonsaari edustaa perinteistä työväenpuoluetta. Ei ole ihme, että työväki pakenee demareista joukolla, kun puheet ovat tuollaisia ja puolueen nokkaedustajat ovat kaikonneet norsunluutorneihinsa. Eiköhän oteta kevään eduskuntavaaleissa demareilta kaikonneet äänet pois kuleksimasta.

Miltä olisi kuulostanut, jos Soini olisikin sanonut, Perussuomalaiset eivät myy pyllyään?


Asiaa on käsitelty ennenkin:

13.5.2011 Vesa Heikkinen, Kotimaisten kielten keskus

Onko puhe persuista halventavaa?

Hirvisaaren mukaan sanan persu käyttö löi perussuomalaisten ehdokkaisiin ikävän leiman: "mitätöivän, halveksivan, valheellisen ja loukkaavan ajatuksen, että kaikki perussuomalaiset ja myös heidän kannattajansa olisivat tyhmiä ja yksinkertaisia ihmisiä, joiden tavoitteena olisi viedä Suomi kehityksessä kivikauden tasolle". Samalla Hirvisaari vaati, että toimittajien tulee ilmoittaa poliittinen kantansa poliittisten artikkeleiden yhteydessä.

Mielestäni persu on nopeasti yleistynyt ja osin jo vakiintunutkin arkikieliseksi muodoksi pitemmästä perussuomalainen-sanasta. Sitä kuten muitakin sanoja voidaan käyttää sekä halventavasti että ei-halventavasti, sekä kunnioittavasti että ei-kunniottavasti.

Samantapaisia puolueiden kannattajiin viittaavia sanoja ovat esimerkiksi vasuri, demari ja kepulainen.

Epäilen vahvasti sitä, että persu olisi tarkoitettu kaikissa käytöissään halventavaksi. Varmasti halventavaakin käyttöä on, mutta todennäköisesti useimmissa tapauksissa kyse on normaalista kielellisestä lyhentämisestä ja arkipäiväistämisestä. Samaa mieltä tuntuu olevan myös persujen puheenjohtaja Timo Soini.