Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ruotsi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ruotsi. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 2. kesäkuuta 2019

Nopeita huomioita hallitusohjelmasta

Klikkaa suuremmaksi

Autoilevat ihmiset, jotka polttavat tupakkaa ja juovat jonkun verran alkoholia, maksavat entistä enemmän. (HS 2.6.2019)

Hyvin mielenkiintoista on, että eduskuntavaaleissa hävinneet puolueet Keskusta ja RKP saivat painettua ohjelmaan näin väkevästi peukalonjälkensä. Tietenkin Rinteen SDP:n olisi pitänyt ensin neuvotella hallitusohjelmasta kakkospuolue Perussuomalaisten ja kolmospuolue Kokoomuksen kanssa, olisi koetettu perussinipunaa. Demokratian kannalta tuntuu nyt pahalta, kun kansantahtoa ei noudatettu.

Keskusta runnoi ohjelmaan 18 maakuntaansa ja RKP laajensi pakkoruotsin koskemaan myös ylioppilaskirjoituksia. 

Maakuntauudistukseen liittyy vahvasti maakuntavaalit, Keskusta haluaa betonoida häviävän kannatuksensa maakuntahallintoon. Maakuntaverostakin on vihjailtu, voi käydä niinkin, että maksetaan erisuuruista maakuntaveroa maakunnasta riippuen.

Ruotsin kielen kirjoittamispakko ylioppilaskirjoituksissa lyö vapaalle kielivalinnalle ilkeästi korville. Olisin jollakin tavalla ymmärtänyt kirjoituspakon, jos ruotsi olisi edes peruskoulussa valinnainen. Tällöin abiturientit olisivat kirjoittaneet joko lyhyen tai pitkän ruotsin peruskoulun valinnan mukaan. 

Oppivelvollisuuden nosto toisen asteen tutkinnon suorittamiseen on herättänyt paljon pulinaa alan ammattilaisten eli opettajien keskuudessa. Uudistus on kovin kallis ja vaikutuksiltaan tehoton. Kuntaliiton laskelmien mukaan uudistus maksaisi peräti 180 miljoonaa euroa. Parempi olisi, että syrjäytymisvaarassa olevia nuoria olisi autettu suoraan kohdennettuna, yksilöllisesti. Perussuomalaiset on Koulupoliittisessa ohjelmassaan esittänyt ns. korjaamoja, joissa nuoret saavat laaja-alaista tukea yhdestä paikasta eri elämänalueilleen.

Itse olen aina ajatellut niin, että ennaltaehkäisy on tehokkainta. Resursseja olisi pitänyt suunnata esikouluun ja alakoulun kolmelle ensimmäiselle luokalle. Jälkijättöisyydellä ei pitkälle pötkitä, ja kun ongelmien ratkaisua siirretään, rahaa palaa paljon enemmän.

Rinteen satasen vappuraha supistui puoleen, 50 euroon. Jotta rahasta olisi köyhälle alle tonnin eläkeläiselle jotain hyötyä, lisäraha ei saa vaikuttaa millään tavalla asumistukeen.

Tupakka- ja alkoholinverojen nostoista voidaan olla kahta mieltä, mutta selvää on, että korotus kohdistuu köyhimpiin kansanosiin, joissa tupakointi ja alkoholin kulutus on yleistä. Tupakka-askin hinta nousee 1,8 eurolla, kympin aski on kallis. Jos ihminen polttaa askin päivässä, vuodessa rahaa kuluu 3650 euroa. Taitaa monelle tulla pakkotupakkalakko tai sitten pitää alkaa rullailla halpoja sätkiä.  

Viinaveron noston tuotto on epävarmaa, koska ihmiset voivat alkaa raijata viinaa itärajan takaa tai Suomenlahden eteläpuolelta. 

Vihreät saivat läpi vaarallisen lain, jonka perusteella voi alkaa periä tiemaksuja kaupunkiseuduilla. Helsingin Vihreät ja Kokoomus voivat silloin huoletta periä tietulleja puistokatujensa käytöstä.

Kovalta tuntuu bensaveron kiristys. Uumoillaan 5 sentin korotusta litrahintoihin, jolla on suuri merkitys haja-asutusalueilla. Korotus rokottaa kovasti ammattiautoilua.

Kotitalousvähennyksen alennus 50 prosentista 40 prosenttiin voi vaikuttaa pienyritysten kannattavuuteen. Onneksi muuten yrittämisen ja omistamisen veronkiristykset näyttävän jäävän pieniksi.

Kulutuksen verotus muuten ei nouse, koska arvonlisäverotus ei nouse. Tämä oli minulle jonkinmoinen yllätys, koska oletin, että Vihreät ja Vasemmisto olisivat vaatineet ALV:n nostoa kulutuksen hillitsemiseksi.

Pitää toivoa, että 1,5-2 miljardin valtion omaisuuden myyntitavoite ei sahaa valtiotalouden jalkaa. Tuottavaa yritystä ei valtionkaan kannata myydä.

On varmaa, että arvokonservatiivit alkavat kritisoida, kun sukupuoltaan korjaavien lisääntymiskyvyttömyyden vaatimus poistuu.

Mielenkiintoista on, saako nykyinen hallitus tällä ohjelmalla työllisyyttä nousemaan.

Rinteen hallitusohjelma julkaistaan huomenna Helsingin hulppeassa pääkirjasto Oodissa, ajankohta on vielä auki. 

lauantai 6. joulukuuta 2014

Puolustusliitto à la Haglund

Puolustusministeri Carl Haglund visioi puolustusliittoa Suomen ja Ruotsin välille. Haglund yhdistäisi maiden meri- ja ilmavoimat.

Jos tänään ei olisi itsenäisyyspäivä ja joulukuu, pitäisin Haglundin esitystä aprillipilana tai mätäkuun juttuna.

Itsenäisen valtion on turvattava omaan itsenäiseen puolustukseen. Jos Suomen ja Ruotsin puolustusliitto toteutuisi, Suomi ei olisi enää puolueeton, vaan liittoutunut maa.

Vaikka Suomi liittyisi Natoon, oman puolustuksen on oltava kunnossa silloinkin. Ison karhun murinaan on vastattava vaikka yksin, jos muuta ei voida.

Kahden valtion välinen puolustusyhteistyö on aivan eri asia kuin meri- ja ilmavoimien faktinen yhdistyminen. 

On muistettava, että Suomi on Ruotsin ja Venäjän välissä. Pitääkö Suomen alistua taas kerran sotatantereeksi Ruotsin puolesta?

Carl Haglund taitaa pedata puoluettaan ulos eduskuntavaalien jälkeisistä hallituskuvioista näin löysillä puheilla. On aivan sama tuleeko sitten Porvari- tai Punamultahallitus.


6.12.


Carl Haglund menee askeleen pidemmälle kuin Ruotsin puolustusvoimien komentaja, joka ehdotti ruotsalaislehdessä vain yhteistä merivoimien johtoa. Haglund haluaisi, että puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa kirjattaisiin jossain muodossa seuraavaan hallitusohjelmaan.

Puolustusministeri näkee meri- ja ilmavoimien yhdistämisessä valtavan potentiaalin; yhdessä olisimme vahvempia. Yhteistyön kautta Suomella olisi käytössään myös sukellusveneitä.

Haglund painottaa lehdessä, että näin läheinen yhteistyö vaatisi puolustusliittoa Ruotsin kanssa ja poliittisia päätöksiä. Haglund olisi kuitenkin valmis puolustusyhteistyöhön Ruotsin kanssa nopealla aikataululla, koska hänen mukaansa suomalaiset eivät ole valmiit liittymään Natoon.

Carl Haglund haluaisi myös, että puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa kirjattaisiin seuraavaan hallitusohjelmaan. Hän toteaa, että Suomi ei voi ilmoittaa yksipuolisesti yhteistyöstä, mutta voisimme ainakin tutkia sotilaaliista liittoutumista Ruotsin kanssa.

Samalla Haglund korostaa, että yhteistyöpuheista huolimatta Suomen puolustuksen ydin ei ole muuttunut. Suomi turvaa edelleen omaan itsenäiseen puolustukseen ja on valmis turvaamaan alueettaan yksin.