Vantaan talous kuralla

Viikolla Vantaan Sanomat kyseli neljän suurimman puolueen valtuustoryhmien puheenjohtajilta, miten puolueet säästäisivät Vantaalla. Kysymykseen oli hyvin vaikea vastata, koska emme ole vielä nähneet kaikkien toimialojen antamia leikkauslistoja.

Perussuomalaiset yritti loppuun asti estää Vantaan velkakurimuksen suurimman syyllisen, Vantaan ratikan rakentamisen. Vuosi sitten, kun kaupungin talouden madonluvut olivat selvillä, yritimme vielä siirtää ratikan rakentamisen parempiin aikoihin. Vain kaksi viidesosaa valtuutetuista äänesti siirtämisen puolesta, ja tässä sitä nyt ollaan. 

Ratikan puolustajat väittävät, että perussyy talouskurimukseen on työttömyys, mutta he unohtavat, että kaupungin työttömyysmenot ovat pakollinen menoerä, kun taas ratikan rakentaminen ei.

Mielenkiintoista Vantaan Sanomien haastatteluissa on, että kaikkien neljän puolueen ryhmyrit toteavat, että olisi erityisen vaikeaa leikata opetuksesta. Vastauksen opetuksen suhteen olin tiukin, opetusleikkaukset ovat tuhon tie.

Kummallista oli, että olin ainoa, joka selväsanaisesti torppasi kuntaveron noston, kuntaveron nosto puolestaan olisi perussuomalaisille "paha mörkö". 

Hämmästyin, kun Kokoomuksen Heli Hakala ei selkeästi esittänyt, että kuntaveroa ei nosteta. Sen jo tiedämme, että Vasemmisto ja Vihreät ovat valmiita nostamaan sitä. SDP tulee ratkaisemaan mahdollisen kuntaveron noston. Kuntaveron nostaminen olisi erittäin vaarallista, koska ns. hyvät veronmaksajat reagoivat helposti, kun asuinkaupunkia mietitään.

Olin ainoa, joka puuttui henkilöstöön, ensin on priorisoitava kaupungin perustehtävät, ja sitten on katsottava, löytyykö esimerkiksi hallinnosta löysää.

Esitin myös, että yksi keino voisi olla, että henkilöstö voisi halutessaan pitää palkattomia lomia.

Investointien suhteen en sanonut vielä mitään, koska en ole nähnyt vielä kaupunkiympäristön toimialan investointien lykkäyslistaa. Kun saamme sen käsiimme, vasta sitten ryhmänä otamme siihen kantaa.

Ainakaan Myyrmäen Oivallustentalon rakentamista ei saa lykätä. Isomyyri on huonossa kunnossa ja se tullaan jossain vaiheessa purkamaan. Musiikkiopisto, kuvataidekoulu sekä nuorten ja vanhusten toiminnot siirtyvät silloin Oivallustentaloon Myyrmannin viereen. Nyt paikalla on vanhan, puretun terveysaseman monttu.

Selvää on, että puolueiden on yhdessä löydettävä mahdollisimman vähän kaupunkilaisia vaurioittava ratkaisu.

* * *

Vantaan Sanomat 28.5.2025

120 miljoonan jättileikkaukset iskevät – kysyimme, miten puolueet säästäisivät Vantaalla

Perussuomalaisten valtuustoryhmää johtava Kai-Ari Lundell ei ota kantaa siihen, mistä tulevaisuuden investoinneista perussuomalaiset olisi valmis leikkaamaan.

– Leikkauslistoihin on vaikea ottaa kantaa, koska emme ole saaneet vielä kaikkien toimialojen ehdotuksia.

Lundell jatkaa kuitenkin, että opetuksesta perussuomalaiset ei ainakaan olisi valmis leikkaamaan.

– Opetusleikkaukset ovat tuhon tie, Lundell sanoo.

Kuntaveron nosto puolestaan olisi perussuomalaisille "paha mörkö", mutta Lundell tarjoaa kuitenkin vaihtoehtoisiakin ratkaisuja.

– Ensin on priorisoitava kaupungin perustehtävät, ja sitten on katsottava, löytyykö esimerkiksi hallinnosta löysää. Yksi mahdollisuus on "vapaaehtoiset lomautukset". Henkilöstö voisi halutessaan pitää palkattomia lomia.

Ratikka ajaa Vantaan konkursiin

Mielipide | Ratikka ajaa Vantaan konkurssin partaalle (Vantaan Sanomat 27.10.2025)

"Ei ole ensimmäinen kerta suomalaisessa päätöksenteossa, että ensi vaiheessa joku hanke myydään päättäjille alihinnalla, kirjoittaja toteaa."

Yritimme toukokuun ylimääräisessä valtuustokokouksessa siirtää ratikan rakentamista. Silloin oli jo päivänselvää, että Vantaan talous tulee kyykkäämään. Vantaan talouden tunnusmerkit eivät olleet rohkaisevia: korkea työttömyys, lentokenttäklusterin syöksy, rakentamisen pysähtyneisyys ja kaupungin epäedullinen väestökehitys.

Ihmettelimme silloin äänestystulosta, kun vain kaksi viidesosaa valtuutetuista oli valmis siirtämään ratikan rakentamisen aloitusta parempaan hetkeen.

Olen varma siitä, että jos keväällä olisi tiedetty ratikan rakentamisen sadan miljoonan euron ylitys sekä, että ratikan lentokentän puoleinen päätepysäkki jää 1,5 kilometrin päähän itse lentoasemasta, äänestystulos olisi voinut olla toisenlainen.

"Kuka hullu viitsii kävellen raahata matkalaukkujaan noin pitkän matkan, kun Tikkurilasta pääsee junalla nopeasti suoraan lentoasemalle?"

Ratikkaa ei pidä rakentaa Tikkurilasta eteenpäin, vaan reitille on tehtävä silmukka takaisin Mellunmäkeen. Tilanne on ongelmallinen, koska hyvinvointialue alkaa pian rakentaa Tikkurilaan ratikkatunnelin viereen uutta hyvinvointikeskusta. Paikka valittiin juuri ratikan takia.

Toinen vaihtoehto on edelleen, että ratikkaa ei rakenneta ollenkaan. Sähköbussit ovat ekologinen, mukava ja tehokas tapa matkustaa. Vantaan ei kannata hirttäytyä ratikkaan.

Alusta lähtien ratikkahankkeessa on ollut huijauksen makua. Jo kaupunginvaltuuston ratikan suunnittelulupakokouksessa meille esitettiin alihintaista budjettia. Perussuomalaiset jo silloin totesi, että ratikan lopullinen hintalappu paukkuu yli miljardin euron rajan, ja niin on tapahtumassakin. Ei ole ensimmäinen kerta suomalaisessa päätöksenteossa, että ensi vaiheessa joku hanke myydään päättäjille alihinnalla.

Toinen asia, mikä jurppii on ratikan matkustajamäärät. Alussa ilmoitettiin, että ratikkaa käyttäisi noin 70 000 matkustajaa vuorokaudessa. Ihmettelin valtuustosalissa matkustajamäärää heti kärkeen, ettei moinen ole mitenkään mahdollista. Vähän myöhemmin ilmoitettiin, että matkustajia olisi 30 000. Syytiin valmistelua valehtelusta, ja minulle todettiin vain, että ”matkan varrella tehdään luonnollisesti aina tarkistuksia”. Nyt arvioidaan, että matkustajia vuorokaudessa olisikin enää rapiat 25 000.

On harkittava uutta ylimääräistä kaupunginvaltuuston kokousta, koska ratikkaa ei kannata rakentaa lentoasemalle päätepysäkin etäisyyden takia. Puolitoista kilometriä päätepysäkiltä lentoasemalle on liikaa. Myös rakentamisen budjetti paukkuu reippaasti yli esitetyn.

Ratikan suunnittelu on alusta pitäen lähes kaikessa ollut pelkkää unelmahöttöä ilman realismin häivääkään.

Ratikka on Vantaan velkakurimuksen viimeinen niitti. Kuntaveroa ei saa nostaa, sillä se on jo nyt korkeampi kuin Espoossa ja Helsingissä.

Kai-Ari Lundell (ps.)

valtuustoryhmän pj

#ratikka #perussuomalaaiset #Vantaa

Kuva on tekoaälyllä tuotettu, kiitos Aki Mäkipernaa.

Vantaan ratikka: nyt tyhmistä päätöksistä kaupunkia lyödään oikein olan takaa

Kuva: Vantaan Sanomat 1.10.2025

Ratkaiseva ratikkaäänestys v. 2023 oli oikeasti massiivinen. Sama johtopäätös on vedettävä kesän ylimääräisestä valtuustokokouksesta, jossa yritimme siirtää ratikan rakentamista.

Ratikkaa olisi pitänyt alkaa rakentaa vaikka viiden vuoden kuluttua, kun Vantaan talous olisi saatu kuntoon. Nyt ja varsinkin tulevaisuudessa olemme kusessa. Vantaata tullaan tyhmien päätösten takia lyömään oikein olan takaa.

Vantaan Sanomien kuvassa PS-valtuutetut Kai-Ari Lundell ja Markku Weckman ovat varmaan oikeasti järkyttyneitä äänestystuloksesta. Pointsit valokuvaajalle.

Lue koko juttu täältä:
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/8886635

Nyt viimeistään kaikki tajuavat, mihin ko. päätökset ajoivat: hirmuiseen talouskurimukseen.

On päivänselvää, että ratikan seuraavien parin vuoden 150 Meuroa plus 150 Meuroa rakentamiskustannukset ovat jollakin tavalla peipattava.

Tämän vuoden säästölistat ovat vasta alkusoittoa seuraavien vuosien säästölistoille. Tänä vuonna emme vielä kajonneet esim. varsinaiseen opetukseen.

Lisäksi Vantaa tulee ottamaan rutkasti lainaa. Joudumme myös todennäköisesti lykkäämään Länsi-Vantaalle tärkeitä hankkeita, Opistotalon ja Kulttuuritalon rakentamisia.

Tämän hetken polttavin asia näyttää olevan hulevesimaksut, joiden korotuksia Perussuomalaiset eivät kannata, koska kyse ei ole säästöistä tai leikkauksista, vaan veron luonteisista maksunkorotuksista, jotka käyvät vantaalaisten asukkaiden ja yritysten kukkarolle.

Luottamushenkilöpaikkani 2025-2029

 

Vantaan uuden valtuuston ensimmäisessä kokouksessa nuijittiin myös luottamushenkilöpaikkoja.

Itselleni kopsahti kasvatuksen ja opetuksen lautakunnan jäsenyys. Paikka on minulle mieluisa, sillä ensimmäisen kauden aikana olin opetuslautakunnan jäsen. Samasta lautakunnasta on kyse, vaikka nimi on eri.

Toimin myös Perussuomalaisen valtuustoryhmän puheenjohtajana, jonka myötä minulle tuli jäsenyydet valtuustovaliokuntaan ja edunvalvontatoimikuntaan. Hienoa on, että puheenjohtajat pääsevät merkittävään talous- ja strategiatoimikuntaan, sillä viime kaudella kuuluin sen edeltäjään, Vantaan 2025 -toimikuntaan.

Vantaan talous on kuralla, toimikunnassa mietitään miten talous saadaan takaisin oikeille raiteille. Valtuustosopimuksessa puolueet ovat yhdessä sopineet, että veroja ei koroteta, eikä kaupungin henkilöstöä lomauteta. Lisälainaakaan ei kannata enää ottaa. Todennäköisesti joudumme lykkäämään joitakin hankkeita. Ikävä kyllä ratikan rakentamista ei lykätä.

Kaupunginhallituksesta putosin, sillä Perussuomalaiset sai vain yhden KH-paikan, joka meni Mika Niikolle.

Vantaa-Kerava hyvinvointialueelta en hakenut lautakuntapaikkaa, minulle riittää aluevaltuutettuna toimiminen.

Hommia on.

Budjettipuheeni tulevalle vuodelle

Budjettipuheeni Vantaan valtuustolle

Kiitos puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut,

Olin leipomassa yhdessä muiden puolueiden neuvottelijoiden kanssa budjetin neuvotteluvaraa, joka oli pieni niin kuin nyt pitääkin, kun kaupungin talous on enemmän tai vähemmän kuralla.

Neuvotteluiden sujuvuudesta kiitos neuvottelujen puheenjohtajalle, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sakari Rokkaselle. Kiitos yhteistyöstä kaikille muillekin neuvottelijoille. Neuvotteluvara oli vain 1,5 miljoonaa euroa, joten turha oli siinä kenenkään pelihousujaan repiä.

Erityisen hienoa oli, että panostimme lisää kouluruokailuun. Vantaa on ollut pahasti jäljessä kouluruoka-aineiden euromääräisessä tasossa muihin kaupunkeihin nähden. On selvää, että nälkäisenä ei ole kiva opiskella, kun keskittyminen hajoaa. Nyt voimme lisätä myös kouluruuan houkuttelevuutta.

Tärkeää oli, että laitoimme rahaa siihen, että yläkoulun 7-8. luokkien opettajat saavat nyt valvonta-aterian ja pystyvät tulevaisuudessa ohjaamaan ja valvomaan lapsia ja opettamaan heitä hyviin ruokailutapoihin.

Kivaa oli, että saimme rahaa puistoruokailuun sekä tuetaan segregaatioalueiden urheiluseuroja.

Kaikkeen raha ei tietenkään riitä. Harmittaa, kun peruskoulujen luokkakokojen pienentämiseen ei riitä rahaa. Olisimme voineet aloitta vaikka yhdestä segregaatioalueen kouluista.

Aamun uutiset olivat järkyttäviä, tehostetun ja erityisen tuen oppilaiden määrät, erityisesti poikien osalta, ovat hälyttäviä. Poikien lukutaidon heikkeneminen on karmeaa. Voidaan valehtelematta todeta, että olemme jossain epäonnistuneet.

Aamulla entisessä Twitterissä käytiin hedelmällistä keskustelua siitä, mitä pitäisi tehdä, jotta tehostetun ja erityisen tuen oppilaiden määrä saataisiin laskemaan.

Itse twiittasin nopeasti viisi kohtaa:

1. Luokkakoot pienemmiksi, opettajalle enemmän aikaa per oppilas
2. Lopetaan kaiken maailman hörhöily ja keskitytään oleelliseen
3. Opettajat opettamaan ja oppilaat opiskelemaan ja oppimaan
4. Aletaan taas vaatia, ehdot ja luokalle jättämiset taas normikäyttöön
5. Koulukypsyystestit

Erityinen huoli on kaupungin kuralla oleva talous. Olisi todella hienoa, jos kaupunginjohtajamme käärisi hihansa ja toimisi pöytäkirjalausumamme mukaan:

”Kaupunginjohtajan toivotaan esittävän uudelle aloittavalle valtuustolle kaupungin meno- ja rakennetarkastelun, jossa on tunnistettu kaupungin talouden pitkän aikavälin mahdollisuudet ja haasteet.”

Arvoisa kaupunginjohtaja, luotan teihin kuin vuoreen.

Jos ei mitään tehdä, niin jossain vaiheessa joudumme tekemään rajun talous- ja velkaohjelman. Kiitos valtuutettu Jari Sainiolle erinomaisesta kirjoituksesta asiasta Vantaan Sanomissa.

Elävässä muistissani ovat 1990-luvun lopun ilkeät vuodet, kun kaupunki joutui lomauttamaan henkilöstöään. Otin silloin nokkiini ja lähdin pariksi vuodeksi opettamaan naapurikaupunkiin. Kokemus oli hyödyllinen, koska en ollut sitä ennen muualla kuin Vantaalla opettanutkaan, mutta palasin takaisin, koska Vantaa oli koulukaupunkina parempi.

Kiitos.

Kuntaveropuheeni

 

Kiitos puheenjohtaja

Hyvät valtuutetut

Pääkaupunkiseudun kaupungit paraikaa pelaavat kuntaveroprosenteillaan melkoista avopokeria eli sököä.

Espoon ja Helsingin kuntaveroprosentit ovat tasan, 5,36. Nyt molemmat kaupungit nokittavat pyöristämällä prosenttinsa alaspäin lukuun 5,3.

Vantaan kuntaveroprosentti on 6,36. Toisin kuin Espoo ja Helsinki me tulemme tänään pyöristämään kuntaveron ylöspäin lukuun 6,4.

Vantaalle jää käteen hanttikortti, sillä ero Espooseen ja Helsinkiin entisen yhden prosenttiyksikön sijaan on kohta 1,4.

Sanotaan, että eihän tässä mitään hätää ole, kun toisaalta kiinteistöveroprosentti nousee, mutta niin se nousee muillakin.

Talousarvio 2024 on sidottu kuntaveroprosenttiin 6,4. Tällä erää emme voi hilata kuntaveroprosenttia alas.

Kilpailukykyinen kuntaveroprosentti on kaupunkien välisessä vetovoimakilpailussa todellinen valttikortti, mikäli aiomme houkutella Vantaalle asumaan ns. hyviä veronmaksajia.

Toinen vahva valttikortti on kaavoittaa Vantaalle riittävästi hyviä pientaloalueita. Kartanonkoskeakin parempia.

Jos ajatellaan Talousarvioita 2025, pitääkö meidän alkaa miettiä, että rakennamme sen kuntaveroprosentin 6,3 tai vieläkin pienemmän prosentin varaan?

En ole vuosiin pelannut sököä rahasta. Pelaan sitä enää tyttärenpoikieni kanssa tulitikuilla.

Mutta kun nuorena poikana pelasin kolikoilla, sen muistan, että voittaminen oli sata kertaa hauskempaa kuin häviäminen.

Kiitos

Lentorata olisi sulaa hulluutta

Lentorata menisi maan alta Helsingistä Lentoasemalle.

Ei helkutta!

Kaksi miljardia euroa = 2 000 000 000 euroa

Vartin takia kallista lentoratainvestointia ei tule tehdä. Nykyinen Kehärata on jo toimiva yhteys.

Todennäköisesti hinta nousee kuten vastaavissa hankkeissa yleensä käy. Isoja hankkeita myydään poliittisille päättäjille alihinnalla. Vantaalla tylyimmät esimerkit viime aikoina ovat olleet Apotti ja Vantaan ratikka.

Kohta lentokentälle menisi kolme raidetta:

- Kehärata

- Lentorata

- Vantaan ratikka

Lentorata olisi päällekkäinen toiminto Kehäradan kanssa. Matkustajamääriltään Helsinki-Vantaa ei ole mikään John F. Kennedyn tai Naritan kenttä.

Järkevä vaihtoehto on pääradan kehittäminen:

"Lisäraide sijoittuisi tuolloin nykyisten raiteiden länsipuolelle lukuun ottamatta Tikkurilan aseman kohtaa, jossa uusi raide sijoittuisi nykyisten raiteiden itäpuolelle."

Lentoradan rakentamisen sijaan päärataa Tampereelle asti on parannettava. Päärata on Suomen valtasuoni.

* * *

HS 10.11.

Lento­rata nytkähti eteenpäin – Lyhentäisi matka-aikaa Helsinki-Vantaalle

Ratayhteys olisi pituudeltaan noin 30 kilometriä, josta 28 kilometriä kulkisi tunnelissa. Lentoradan ainoa asema olisi tunneliasema Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

Lentorata lyhentäisi matka-aikoja lentoasemalle. Jos lentorata toteutuisi, matka-aika Helsingin päärautatieasemalta Helsinki-Vantaan lentokentälle nopeutuisi noin 15 minuuttia. Lentokentältä ei ole tällä hetkellä suoraa kauko- ja taajamajunayhteyttä valtakunnan rataverkkoon.

Pohjoisesta tultaessa on arvioitu, että lentorata nopeuttaisi matka-aikaa noin 24 minuuttia, kun vaihto Tikkurilassa jäisi pois.

Budjettipuheeni kaupunginvaltuustossa

Kiitos puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut,

Kiitän valtuustoryhmien puheenjohtajia komeista puheistanne, joissa korostitte koulutusta ja kouluruokaa ja niiden merkitystä tasa-arvon ja hyvinvoinnin kehityksessä. En muista, että täällä olisi koskaan pidetty näin hienoja koulutuspuheita.

Ryhmämme puheenjohtaja Kärki omassa puheessaan jo totesi, että hän on tyytyväinen, että saimme budjettikirjaan tekstilisäyksen, jossa todetaan ykskantaan, että Vantaalla pyritään torjumaan segregaatiota aiempaa vaikuttavammin.

Ruotsista ei mallia kannata ottaa, eikä napeilla kannata pelata.

Perussuomalaiset on vahvasti sitä mieltä, että valtion on tultava mukaan segregaation ehkäisytalkoisiin. Vantaata ja pääkaupunkiseutua ei saa jättää yksin.

Opetusministeri Li Andersson julkisuudessa ehtikin jo vaatimaan ensi hallituskaudelle kahta sataa miljoonaa euroa lisää rahaa koulujen inkluusion ongelmien eli oppimisen tukeen liittyvien ongelmien ratkomiseen. Ajatus on kannatettava, mutta tosin on todettava, että itse Andersson ei välttämättä istu seuraavassa hallituksessa.

Budjettineuvotteluissa esitimme, että segregaatioalueiden peruskoulujen luokkien luokkakoko pienennettäisiin kuuteentoista oppilaaseen.

Silloin luokan- ja aineenopettajilla olisi enemmän aikaa opettaa per oppilas. Kiusaamistakin esiintyisi todennäköisesti vähemmän. Opettajat eivät väsyisi kuten nyt liian moni opettaja väsyy.

Esityksen kustannusvaikutus olisi ollut kahdeksan miljoonaa euroa. Tiesimme, että ehdotuksemme ei menisi läpi sellaisenaan sen hintalapun takia, mutta esitys oli tarkoitettu pelinavaukseksi.

Olemme iloisia, että kumminkin me kaikki yhdessä saimme budjettikirjaan tekstilisäyksen kohtaan Perusopetuksen palvelualueen keskeiset tavoitteet.

Lisäys kuuluu näin:

Toimiala valmistelee selvityksen nykyisestä myönteisen erityiskohtelun ohjelman mukaisesta ja muusta positiivisen diskriminaation periaatteen mukaisesta rahoituksesta koulutukseen. Selvityksen pohjalta jatketaan keskustelua sekä laaditaan tulevaisuuden linjauksia segregaatiokehityksen estämiseksi ja koulutuksen tasa-arvon turvaamiseksi.

Tästä meidän on hyvä jatkaa.

Hyvät koulut ovat mitä parhainta veto- ja pitovoimaa.

Kiitos.

Irlanti - EU:n suurin käenpoika

En ole talousmies, mutta vuodesta 2010 lähtien olen pohtinut Irlantia, sen omintakeista talouspolitiikkaa ja ennen kaikkea Irlannin saamia jättimäisiä EU-tukia.

Irlanti oli todella köyhä ja takapajuinen maa, kunnes se liittyi v. 1973 Euroopan Unioniin yhdessä Iso-Britannian ja Tanskan kanssa. EU-tuet maalle olivat valtaisia.

Jossain vaiheessa Irlanti aloitti omintakeisen talouspolitiikan. Maa alkoi houkutella esim. IT-yrityksiä Yhdysvalloista puolet pienemmällä yritystysverolla kuin Suomella on. Palkat olivat korkealla.

Irlannin talous kuumeni, kunnes talous rojahti v. 2008. EU  tuki maata v. 2010 85 miljardin euron paketilla, jossa Suomen osuus oli noin puoli miljardia euroa. Myös Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) osallistui Irlannin pelastustalkoisiin.

Kun iso-Britannia lähti EU:sta, EU alkaa nyt jakaa jäsenmailleen sopeutumista varten Brexit-tukipaketteja. Irlanti on riippuvainen Iso-Britanniasta. Irlanti saa vajaan yhden miljardin euron kokoisen tukipaketin, kun taas Suomi saa vajaat 14 miljoonaa euroa.

1 miljardi = 1000 miljoonaa

Todennäköisesti Irlannin talous kuumenee taas, joten jossain vaiheessa EU joutuu tukemaan maata suurin summin.

Irlanti ei ole Schengen-maa. Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajalle ei tullirajaa eikä tiukkaa raja-valvontaa.

Suomalaiset ovat BKT-luvuilla mitattuna EU-paariaa

Twitter 30.5.

Olen jo jonkun aikaa fanittanut porilaista tutkija VTT Timo Aroa, joka on keskittynyt ensisijaisesti alue- ja väestökehitykseen. Aro osaa selkeyttää monimutkaisia asioita niin, että tavallisetkin ihmiset ymmärtävät.

Ensimmäisen kerran kuuntelin häntä Vantaan kaupunginvaltuuston seminaarissa Tampereella, silloin hän vertaili Suomen suurimpien kaupunkien kasvuodotuspotentiaaleja. Vantaalaisittain Aron esitys oli hienoa kuultavaa, sillä kasvupotentiaalin suhteen Vantaa oli ykkönen.

Eri Euroopan kaupunkien ostovoimakorjatut BKT-luvut NUTS 2-tasolla ovat suomalaisittain mielenkiintoista luettavaa. Tilasto todistaa saman, minkä jokainen turistikin on huomannut liikkuessaan Euroopan eri kaupungeissa: 

Suomalainen ostovoima ei ole lähelläkään Euroopan huippua. Helsinki on sijalla 25, edellä on mm. Prahaa, Bratislavaa, Budapestia, Varsovaa ja Bukarestia.

EU:n kuumin peruna nyt on ns. elpymisrahasto. Merkel ja Macron ajavat mekanismia, jolla pumpataan miljardikaupalla rahaa maihin, joiden taloutta korona on syönyt eniten. Useat ko. maista ovat epäonnistuneet talouspolitiikassaan jo ennen koronaakin. On mietitty jopa EU:n verotusoikeutta.

Jokainen saa itse tykönänsä pohdiskella elpymisrahaston oikeutusta Suomen kannalta. Silmäni olivat kyllä auenneet jo aikaisemmin, mutta Timo Aron upea havainnollistava twiitti vain vahvisti asiaa: 

Suomen pitää liittyä Hollannin, Ruotsin, Itävallan ja Tanskan muodostamaan koalitioon, joka on vastustanut julkisesti Merkelin ja Macronin ajamaa elpymisrahastoa.

Tietoa Eurostatin tilastoista:

Regional gross domestic product (PPS per inhabitant) by NUTS 2 regions

Perussuomalaisten peukalonjälki näkyy

Lokakuun blogikirjoituksessani käsittelin harmaata taloutta ja halllintarekisterejä:

http://kaiarilundell.blogspot.fi/2015/10/talousrikollisuus-kuriin.htm

Tänään hallitus hautasi hallintarekisterit, Perussuomalaisten vaatimuksesta.

* * *

Päivän hauskin tieto löytyi Facebookista - Ville Niinistö (vihr):

Hallintarekisteri kaatui! Tämän eteen tehtiin paljon töitä. Kiitos ihmisille ja medialle, jotka olivat valppaana haastamassa kokoomuksen intressipiirien asiaa voimakkaasti ajanutta valtiovarainministeri Stubbia.

Lopuksi hän toteaa:

Parempien päätösten ja vastuullisuuden puolesta - yleisen hyvän puolesta. Kiitos.

Ville Niinistö otti kunnian itselleen ja puolueelleen, mikä on mielenkiintoista, sillä Vihreät on oppositiossa.

* * * 

Kun kirjoitan tätä, kuuntelen samalla tv-uutisia. Uutisissa valtionvarainministeri Stubb toteaa, että hallintarekisterit kaatuivat osin hänen oman töppäilynsä takia.

Toimittaja kysyi Stubbilta:

Pyrittekö jatkamaan Kokoomuksen puheenjohtajana?

Stubb:

Kyllä, totta kai.

* * * 

Nyt, kun osakkeiden hallintarekisterit on haudattu, hallituksen on syytä pureutua kaikin voimin harmaan talouden torjuntaan. Tavallista kansaa on jo useamman hallituskauden ajan kuritettu riittävästi. 

Talousrikolliset kiinni ja vastuuseen.

Hakkapeliittahengestä ja yhteiskuntasopimuksesta

Elämme pidikkeettömän markkinatalouden, ultrakapitalismin, aikaa. Kuvaavaa on, että mikään ei riitä, ahneudella ei ole mitään rajaa. 

Viimeisin esimerkki on Nokian Renkaat. Yt-menettelyllä haetaan 8 miljoonan euron säästöjä, mikä merkitsee sitä, että 122 työntekijää pannaan kilometritehtaalle. Yhtiö on jakanut osinkoja neljän viime vuoden aikana 735 miljoonaa euroa.

Nokian Renkaat korostaa sivuillaan konserninsa hakkapeliittahenkeä:

Konsernissamme työskentelee yli 4 000 ihmistä. Meitä yhdistää vankka usko omiin kykyihimme, luja luottamus yhdessä oivaltamiseen, hihat reippaasti käärivään tekemiseen. Periksi ei anneta, eikä kaveria hylätä. Me kutsumme tätä hakkapeliittahengeksi.

Nokian Renkaiden esimerkki ei ole rohkaiseva. Samaan aikaan neuvotellaan yhteiskuntasopimuksesta, jolla vahvistettaisiin julkisen talouden tasapainoa. Jos julkinen talous rapautuu, yritysten toimintamahdollisuudet heikkenevät merkittävästi. Toistaiseksi Suomen kilpailukyky on ollut huippuluokkaa.

Periksi ei anneta, eikä kaveria hylätä?

Yhteiskuntasopimus edellyttää työntekijöiltä melkoista uhrimieltä. 

Nokian Renkaiden esimerkki pelottaa. Mahdollista on, että yhteiskuntasopimuksen hyöty valuu vain omistajien pankkitileille. Ei investoidakaan, ainakaan Suomeen, silloin ei tänne uusia työpaikkoja synny.

* * *

28.9. Talouselämä 

Työntekijät esittivät nipistystä 192 miljoonan €:n osinkoihin - "Työnantaja ei korvaansa lotkauttanut vaan irtisanoi" 

Nokian Renkaiden pääluottamusmies Petri Sorvali kritisoi yhtiön maanantaina julkistamia irtisanomisia.

”Nokian Renkaat ei ole kriisiyritys, vaan erityisen hyvin menestynyt liki kaikilla talousmittareilla. Nokian Renkaat on viimeisen neljän vuoden aikana maksanut osinkoja noin 735 miljoonaa euroa. Pelkästään viime vuonna osinkoihin käytettiin 192 miljoonaa euroa. Nyt yt-menettelyssä haettiin 8 miljoonan euron säästöä ja se johtaa työn loppumiseen 122 henkilöltä. Nämä luvut kertovat kohtuuttomuudesta osinkojen ja työpaikkojen sekä osakkeenomistajien ja palkansaajien välillä", Sorvali toteaa.

"Työntekijöiden esitykselle 8 miljoonan euron säästötavoitteen saavuttamiseksi osinkoja lievästi pienentämällä ei työnantajapuoli korvaansa lotkauttanut."