Sote-uudistus kurittaa Pääkaupunkiseutua

Hallituksen kaavailema sote-uudistus on vieläkin huonompi kuin edellisen hallituksen ehdotus. Pääkaupunkiseudun asukkaiden kuntaverotukseen ollaan tekemässä kovia rakenteellisia muutoksia, sote-rahoitusta leikattaisiin selvästi enemmän kuin sote-menoja siirtyisi. Jos rahoitus kierrätetään valtion kautta, isot pääkaupunkiseudun kaupungit ovat suuria häviäjiä. 

Nyt uudistuksen avulla pumpataan esim. Vantaan omia verotuloja muualle Suomeen huomattavasti rajummin kuin nyt. Vantaan sote-yhtälö on sellainen, että keskinkertaisellakin matikkapäällä varustettu ihminen ymmärtää, että Vantaa ei pysty jäljellä jäävällä 6,37 prosentin kuntavero-osuudella järjestämään säädyllistä koulutusta tai kunnollisia päiväkoteja kaupungin lapsille, tai investoimaan suunniteltuihin tulevaisuuden hankkeisiin, tai lyhentämään massiivisia lainojaan. Vantaa kuten Espookin ovat hyvin velkaisia kaupunkeja.

On selvää, että Vantaa ei pysty rakentamaan kallista ratikkalinjaansa Länsimäestä Hakunilan, Tikkurilan ja Aviapoliksen kautta Lentoasemalle. Pitää kehittää halvempi ratkaisu kuin ratikka, tosin on epäselvää, riittääkö rahat edes nivelbussiratkaisuun. Niin kova tuo 12,63 prosentin osuus on.

Kaikki viimeistään nyt huomaavat, miksi Keskusta tunki hallitukseen veret seisauttavan eduskuntavaalitappion jälkeen. Puolue sinnittelee hallituksessa, vaikka kannatusluvut putoavat kohta alle historiallisen kymmenen prosenttiyksikön. Keskusta haluaa roikkua takiaisena hallituksessa, koska tulonsiirto suurilta kaupungeilta maaseutukunnille hallituksen ksuunnitelmien mukaan tulee olemaan historiallisen suuri.

Samalla kaavailtu sote-rahoitusmalli vaarantaa suurten kaupunkien itsehallinnon, kun kaupungit tulevat riippuvaisiksi valtion päätöksenteosta. Pääkaupunkiseudun suuret kaupungit lyödään kumaraan.

Vantaan lausunto menee kaupunginvaltuuston käsittelyyn ensi maanantaina. Kun tuhka on laskeutunut maahan ja äänestys on ohi, vantaalaiset näkevät, keiden puolella valtuutetut ovat. 

Kaupunginhallituksessa muutettiin useita kaupunginjohtaja Ritva Viljasen (sd) lausuntoehdotuksen kohtia, jotka olivat erittäin kriittisiä. Nyt vaikuttaa siltä, että valtakunnanpolitiikka on hiipinyt Vantaan kaupunginhallituksen saliin, kun Viljasen kriittistä lausuntoehdotusta viilattiin myötäkarvaan SDP:n, Vasemmistoliiton ja Vihreiden tuella äänin 7-6.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Multala (kok) kiteytti asian hienolla lauseella: Vantaan kaupunginvaltuuston on puolustettava kuntalaisten palveluita ja järkevää verovarojen käyttöä, ei hallituksen tarpeetonta uutta hallintoa.

Maanantaina nähdään, ketkä puolustavat. 

Varmaa on, että Kokoomus, Perussuomalaiset ja Kristillisdemokraatit puolustavat vantaalaisia. Hyvin mielenkiintoista on, hajoaako SDP:n, Vasemmistoliiton ja Vihreiden yhteisrintama. 

Olen ensimmäisen kauden valtuutettu. Tähän mennessä Vantaan valtuusto on päätöksissään pyrkinyt yhteisrintamassa pienistä näkemyseroista huolimatta ajattelemaan vantaalaisten etua. 

Näyttää siltä, että sote-uudistus on ensimmäinen rajusti valtuustoa jakava asia. Maanantainen äänestys on tavallaan samalla Vantaan Kuntavaalien2021 lähtölaukaus, joka aktivoi varmasti äänestäjät ajattelemaan.

* * *

16.9. HS

Sote-uudistus saa ankaraa arvostelua 

Vantaalla nähtiin erikoinen äänestyskierros, kun kaupunginhallitus viime viikolla muutti useita kohtia kaupunginjohtaja Ritva Viljasen (sd) tekemästä erittäin kriittisestä lausuntoehdotuksesta.

Äänestystulos syntyi hallituspohjan puolueiden eli sosiaalidemokraattien, vasemmistoliiton ja vihreiden tuella äänin 7–6.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Multala (kok) arvioi, että uudistusta ollaan nyt tekemässä hallinto edellä.

’’Esitys ei sisällä mitään palveluita parantavia elementtejä, ja se heikentää merkittävästi kaupungin edellytyksiä tuottaa koulutuspalveluita ja huolehtia elinvoimastaan”, Multala kommentoi.

Vantaalla kaupunginhallituksen kokouksessa kokoomus, perussuomalaiset ja kristilliset jäivät tappiolle puolustaessaan kaupunginjohtajan pohjapaperia.

Esimerkiksi vastaus lausuntopyynnön kysymykseen, turvaako esityksen sääntely ”riittävällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla” sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen, muuttui äänestyksen jälkeen kielteisestä myönteiseksi.

Vääntö kohdistui sote-uudistuksen kohtaan, jossa yksiselitteisesti kiellettäisiin sote-maakuntaa ulkoistamasta laajoja toiminnallisia kokonaisuuksia, koska maakunnalla olisi oltava riittävä oma palvelutuotanto. Viljanen piti esitystä epäselvänä, mutta hallituksen enemmistö poisti tämän kritiikin.

Myös kaikki Vantaan kommentit kuntapohjaisen mallin puolesta ja maakuntamallia vastaan poistettiin virkamiespohjasta.

Lausuntoon jäi kuitenkin kohta, että Vantaan kaupunki tulee olemaan uudistuksessa yksi suurimmista häviäjistä. Uudistus kohtelee erityisen epäoikeudenmukaisesti kuntia, jotka ovat pystyneet omilla toimillaan pitämään sote-kustannukset keskiarvoa alemmalla tasolla.

Vantaan lausunto menee kaupunginvaltuuston käsittelyyn ensi maanantaina, jolloin selviää Multalan mukaan kenen puolella vantaalaiset valtuutetut ovat.

”Lausuntokierros on sitä varten, että kaupunki tuo esiin esityksen hyvät ja huonot puolet. Vantaan kaupunginvaltuuston on puolustettava kuntalaisten palveluita ja järkevää verovarojen käyttöä, ei hallituksen tarpeetonta uutta hallintoa’’, Sari Multala sanoo.

Sote-maakunnat tulevat - kannattaisiko Vantaan ja Keravan yhdistyä?

Lausuntokierrokselle lähtevässä sotessa on niin monia kipupisteitä, että päätä kivistää. Loppukiri on hurja, ensimmäiset maakuntavaalit pitäisi järjestää jo kuntavaalien jälkeisenä vuonna 2022. Kateeksi ei käy heitä, jotka sotesta päättävät. 

Keskustalle sote on elintärkeä, elämän ja kuoleman kysymys. Puolue koki veret seisauttavan vaalitappion eduskuntavaaleissa, ja silti se meni hallitukseen äänestäjien potkittavaksi. 

Suomeen synnytetään väkisin määrältään käsittämätön 21 sote-maakuntaa. Keskustan tavoitteena on ilman muuta betonoida valtansa maaseudun pienissä maakunnissa. Mitään muuta järjelliseltä kuullostavaa syytä en keksi noin suurelle maakuntamäärälle.

Nyt näyttäisi siltä, että maakuntia ei jaeta vaalipiireihin. Mietin asiaa jo siinä vaiheessa, kun Uusimaasta aiottiin tehdä yksi iso maakuntaa. Silloin helsinkiläisillä olisi ollut mahdollisuus jättipottiin maakuntavaltuutettujen määrässä, jopa suuret Espoo ja Vantaa olisivat jääneet nuolemaan näppejään puhumattakaan Uudenmaan pikkukunnista. Nyt Helsinkiä kaavaillaan omaksi sote-alueekseen, joten päätösvalta silloin on Helsingin kaupunginvaltuustolla.

Kuten Hesarikin totesi, ääritapaus maakuntien vallanjaossa on kotikaupunkini Vantaan ja Keravan muodostama maakunta. Vantaalaisia on 233 000 ja keravalaisia 36 000. Nykyisen mallin mukaan Keravalta ei kovin montaa valtuutettua maakunnan 69-paikkaiseen maakuntavaltuuston pääsisi.

En voi välttyä ajatukselta, kannattaisiko Vantaan ja Keravan yhdistyä saman tien hieman isommaksi kaupungiksi? 

Kerava olisi luonnollinen jatke Vantaan pääradan aluekeskuksille Tikkurilalle, Koivukylälle ja Korsolle. Koivukylässä ja Korsossa on asukkaita vajaat 30 000 per aluekeskus, Tikkurilan suuralueella on yli 40 000 asukasta.

Keravan ja Peijaksen sairaalan välimatka on 12 km. Tikkurilan asemalle rakennetaan tulevaisuudessa iso hyvinvointikeskus, johon keravalaiset voisivat nopeasti sujahtaa junalla Keravan tai Savion asemilta. 

Keravan veroäyri on 19,25 ja Vantaan 19,00. 

Kaupunkien liittyessä yhteen, veroäyriksi tulisi 19,00. Silloin voittajia olisivat keravalaiset veronmaksajat.

* * *

27.1. HS

Jos sote-maakuntavaalit järjestetään ilman vaalipiirejä, miten pienet kunnat pärjäävät?

Lausuntokierrokselle lähteneessä lakiluonnoksessa sote-maakunnissa olisi yleinen ja yhtäläinen äänioikeus.

Jos uudistus etenee ilman soraääniä, sote-lait hyväksyttäisiin eduskunnassa vuoden kuluttua. Ensimmäiset maakuntavaalit voitaisiin järjestää vuonna 2022, ja sote-maakuntavaltuustot aloittaisivat vuoden 2023 alussa.

Demokratian toimivuudelle on merkityksellistä, miten uudet sote-maakuntavaltuustot oikein valitaan ja miten päätöksenteko niissä järjestetään. Nyt ollaan jakamassa pottia, jonka toiminta kattaa yli puolet kuntien vuosittaisista budjettimenoista.

Suomeen on syntymässä 21 uutta sote-maakuntaa, kun neljä uusmaalaista itsehallintoaluetta on nekin muutettu nimeltään sote-maakunniksi. Näiden lisäksi omana sote-alueenaan on Helsinki.

Ylintä päätösvaltaa käyttää sote-maakuntavaltuusto, jonka jäsenet valitaan suorilla vaaleilla. Maakunnan kaikilla asukkailla on näissä vaaleissa yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, eikä maakuntaa jaeta erillisiin vaalipiireihin. Helsingissä ylintä päätösvaltaa sote-asioissa käyttänee kaupunginvaltuusto. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus kuulostaa ylevältä, mutta herättänee kaikissa maakunnissa jupinaa keskuskaupungin ehdokkaiden ylivallasta.

Ääritapaus on Vantaan ja Keravan muodostama maakunta, jolle valitaan 69 jäsenen sote-maakuntavaltuusto. Ilman äänileikkuria tai vaalipiirirajauksia siitä uhkaa tulla vantaalainen päätöksentekoelin. Maakunnan asukkaista vantaalaisia on 233 000 ja keravalaisia 36 000.

Tanskan malliin, 1. osa

Tanskan Kuntaliiton mukeja

Osallistuin viime viikolla kolmen päivän pituiseen opintomatkaan Tanskaan. Mukana oli sekä viranhaltijoita että kuntapäättäjiä eri kunnista, Vantaalta oli kaksi johtajaa ja viisi luottamushenkilöä. Oli todella mukavaa tutustua eri puolelta Suomea olevien kuntien edustajiin ja kuulla heidän kokemuksiaan. Eniten olin tietenkin yhteydessä Vantaan kaupungin ihmisten kanssa. 

Hyvin hoidetun koulutuksen järjesti Finnish Consulting Group FCG, jonka omistaa Suomen Kuntaliitto. Opintomatkan vetäjänä toimi asiantuntevasti Suomen Kuntaliiton toimialajohtaja Jari Koivisto. Pidin hänen kuivasta brittityyppisestä huumoristaan.

Opintomatkan aiheena oli Tanskan kokemukset kuntien kehittämisestä - voiko suomalainen kunta oppia Tanskasta?

Ohjelma oli hyvin tiivis, mutta iltaisin oli onneksi aikaa tutustua vähän Kööpenhaminaankin. Iltaisin kuljeskelin kaupungilla Vantaan kaupunginvaltuutettu Jussi Vähäkankaan (kesk.) kanssa.

Lentokentältä siirryimme suoraan Tanskan Kuntaliittoon, sieltä menimme Ballerupin kunnantalolle. Seuraavana aamuna tutustuimme Roskilden kuntaan. Ehkä mielenkiintoisinta oli Kööpenhaminan työvoimatoimistossa vierailu. Kolmantena päivänä syvennyimme Tanskan maakuntahallintoon.

Kirjoitan matkan kokemuksista kaksiosaisen blogikirjoituksen.

Ohjelma oli niin tiivis, että bussisiirtymistenkin aikana meitä koulutettiin. Heti alkuun matkalla lentokentältä Kööpenhaminan keskustaan Jari Koivisto kertoi meille tanskalaisten suhtautumisesta valtioon ja kuntiin. 

Tanskalaiset eivät pidä excel-hallintohimmeleistä toisin kuin me suomalaiset. Heille tärkeitä asioita ovat joustavuus ja yhteistyö. He käyttävät itsestään nimitystä kansalainen, jolla ei ole poliittissävyistä merkitystä. 

Kansalaisen on saatava tehdä omia päätöksiä häntä itseään koskevissa asioissa. Silloin hallinnon on ymmärrettävä, että joskus päätökset voivat olla vääriäkin. Kansalaiset osallistuvat, Tanska onkin yhdistysten luvattu maa. 

Tanskalaiset ovat iloisia veronmaksajia. He kokevat, että he saavat veroilleen myös vastinetta. Kokonaisveroaste v. 2016 oli Euroopan korkein 45,9. Suomi oli neljäs, kokonaisveroaste oli 44,1. 

Paikallisen Kuntaliiton esittely alkaa.

KL - Tanskan Kuntaliitto

Lentokentältä menimme suoraan komeaan Local Coverment Houseen. Tanskassa kunnat saavat liittyä vapaaehtoisesti Kuntaliittoon. Silti kuntien talousohjaus on tiukkaa, vaikka talouden ohjaus pohjautuukin neuvotteluun ja sopimiseen.

Tanska teki sote- ja maakuntauudistuksensa v. 2007. Se tehtiin melkoisella rytinällä, yhdessä yössä. Siirryttiin 13:sta läänistä viiteen regioniin (alueet), 271:sta kunnasta 98:aan kuntaan. Kun taas Suomessa maakuntien määräksi kaavaillaan 18, eikä kuntia juurikaan olla yhdistämässä!

Tanskassa terveydenhuolto jaettiin viidelle alueelle. Perustason terveydenhuolto hoidetaan perhelääkäreiden voimin, jotka ovat yksityisiä ammatinharjoittajia. Heidän toimiaan säädellään vähän samaan tapaan kuin Suomessa apteekkeja. Kansalainen saa tietysti valita oman perhelääkärinsä. Lääkärit voivat toimia myös yhteistyössä. Ongelma on, että osa perhelääkäreistä on pudonnut kehityksen kyydistä ja heitä joudutaan patistelemaan täydennyskoulutukseen. Meillä yksityinen terveydenhoito on keskittymässä suurten ylikansallisten yritysten käsiin.

Erikoistason terveydenhuolto hoidetaan alueiden sairaaloissa. Lisäksi alueille kuuluu alueiden kehittäminen, maaperän saastumisen ehkäiseminen sekä louhinnan valvonta. Myös yhtiöitetty joukkoliikenteen järjestäminen kuuluu alueille.

Kunnille jäi ennaltaehkäisevä terveydenhoito ja muut sosiaalipalvelut. Tanskassa terveyskeskuksissa ei hoideta sairaita, vaan edistetään terveyttä. Kuntien vastuulla ovat päivähoito ja lastensuojelu sekä Folkeskole, kansakoulu, joka vastaa meidän peruskouluamme. Kymppiluokan käy huomattavasti suurempi osa oppilaista kuin Suomessa.

Tanskassa ei ole maksutonta kouluruokailua, vaan maan perinne on, että eväät otetaan kotoa mukaan kouluun.

Kunnille jäivät vanhustenhuolto, kulttuuri ja liikunta sekä tulonsiirrot, pääosa maahanmuuttajien kotouttamispalveluista jää valtiolle. Vanhusten määrän nopea kasvu etenkin yli 80-vuotiaissa aiheuttaa kunnissa kovasti päänvaivaa. Vanhuskin on kansalainen, joka päättää asuuko hän kotona tai laitoksessa.

Kunnille jäivät myös työvoimapalvelut Job Centereineen, paikallinen tieverkko, pelastustoimi, vesi- ja jätehuolto jne.

Local Coverment Housen valopihalla

Local Business Climate

Tanskan kunnissa kiinnitetään erityisesti huomiota yritysten saamiseksi kuntiin ja myös yritysten tukemiseen, municipal support to local business. Kuntien yrityspanokset ovat tuplaantuneet viimeisen seitsemän vuoden aikana.

Yritysten kehittämistä haittaa pätevien ammattimiesten puute. Jos suomalaisella ammattimiehelle ei kotimaasta löydy töitä, kannattaa harkita Tanskaan muuttoa.

Tanskan kilpailukykyä määrittelee kovasti maantiede, sillä maa sijaitsee Saksan, Puolan ja Ruotsin yhtymäkohdassa. Greater Copenhageniin kuuluu elimellisesti Malmön alue, kaupunkeja yhdistää pitkä silta, yhteistyötä tehdään paljon. Job Centerit voivat välittää työtä tanskalaiselle myös sillan toisen puolen.

Kovia Suur-Kööpenhaminan kilpailijoita ovat Hampuri ja Tukholma. Helsinkiä ei pidetä Suur-Kööpenhaminan kilpailijana, ilmeisesti Helsinki on niin perifeerinen kaupunki, että sen asemaa ei korostettu.

Koko ajan tuntui siltä, että Tanska on silta Pohjoismaista Eurooppaan. Tanska tuntui hyvin yritysystävälliseltä maalta.

Kuntaliiton ravintolan lounaspöytä

Opintomatkailijoissa herätti suurta ihastusta Kuntaliiton kauniisti katettu lounaspöytä. Ruoka oli monipuolista ja hyvää. Kysyin ravintolan työntekijältä, paljonko lounas maksaa työntekijälle. Vastaus ei enää ihastuttanutkaan, 23 euroa eli yli tuplat tyypilliseen suomalaiseen työpaikkalounaaseen verrattuna. Tanskalaisten ostovoima on hieman laskenut, v. 2016 Suomi oli ostovoimassa pykälää edellä Tanskaa.

Sotea kaatamassa

Pääkaupunkiseudun PS-valtuutettujen ryhmäkokous

Vantaan valtuuston kokous alkamassa

PKS-valtuustojen kokous pidettiin Vantaalla Martinus-salissa.

Salissa nähtiin tuttuja: K-A ja Arja Juvonen.

Vantaan valtuuston puheenjohtaja Antti Lindtman kutsui kaikki neljä pääkaupunkiseudun valtuustoa yhteiskokoukseen kaatamaan sote- ja maakuntauudistusta. Hauska oli nähdä muiden kaupunkien valtuutettuja, eritoten oman puoleen muiden kaupunkien valtuutettuja. Kiva oli, että kokouspaikka oli kerrankin lähellä Martinlaakson Martinuksessa, polkupyöräkeikka, pikkutakki päällä meinasi tulla hiki.

Vaikka kokouksessa oli erään vantaalaisen kokoomuspoliitikon sanojen mukaan teatterin makua, yhteiskokouksella oli selkeä tilaus ja sanomakin tuli selväksi: Kaikki neljä valtuustoa olivat vahvasti sitä mieltä, että nykymallinen sote- ja maakuntauudistus on täysin susi. Vain Keskusta ja Sininen tulevaisuus sekä suurin osa Kokoomuksesta olivat uudistuksen kannalla. Keskustan ja Sinisten valtuustoryhmät ovat pääkaupunkiseudulla pikkuriikkisiä.

Pääkaupunkiseudun valtuustot vaativat yhtenäisenä rintamana sote-uudistuksen perumista: ”Häpeä suomalaiselle demokratialle” (HS 15.5.2018)

Mielenkiintoisinta oli seurata juuri Kokoomuksen puheenvuoroja. Heidän jykevän aloituspuheenvuoronsa piti itseoikeutetusti sotekapinan isä Jan Vapaavuori. Hän sai suorastaan stalinistisenpitkät aplodit.

Perussuomalaisten puheenvuorot pitivät Helsingin Mari Rantanen, Espoon Arja Juvonen ja Vantaan Tanja Vahvelainen. Lyttäsimme sote- ja maakuntauudistuksen.

Muutamia muitakin hienoja puheenvuoroja pidettiin, mieleen jäivät etenkin Vantaan Joel Linnainmäki (vihr), Jan Edelman (kok) ja Antero Eerola (vas). Espoon Sinisten Simon Elon puhe oli ulkoisesti komea, vaikka sisällöstä en ollut samaa mieltä.

Sote-ja maakuntauudistuksen puolustajien puheet eivät suurinta osaa valtuutettuja vakuuttaneet ollenkaan. Aplodit olivat vaisuja.

Paine Uudenmaan sekä Kokoomuksen että Sinisten kansanedustajia kohtaan on valtava. On selvää, että heihin yritetään vaikuttaa. Nähtäväksi jää, kuinka vahva puoluekuri heidän eduskuntaryhmissään on. Sinisten mahdollinen liikehdintä voi vaikuttaa päätökseen ratkaisevasti. Muutaman heistä ounastellaan harkitsevan loikkausta demareihin.

Kokoomus hajosi pahasti, laskin pikaisesti, että esim. Vantaan Kokoomuksen valtuutetuista 5-6 valtuutettua lipesi äänestyksessä kannattamaan yhteistä esitystä eli vastustamaan sote- ja maakuntauudistusta. Samoin kävi Espoonkin Kokoomuksessa. Helsingin Kokoomus oli yhtenäinen vastustuksessaan.

Uudistuksen kannattajia lasketaan nyt olevan 102 kansanedustajaa. Kohta nähdään, hajoaako pakka.

Minua on koko ajan ihmetyttänyt uudistuksen massiivisuus.

Yksinkertaisilla toimilla päästäisiin pitkälle nykyjärjestelmässäkin. Palkattaisiin terveyskeskuksiin lisää lääkäreitä ja sairaanhoitajia. Jonot lyhenisivät, ja rahaa säästyisi rutkasti. 

18 maakuntaa ei ole tästä maailmasta. 

Koulumies Sote-seminaarissa

Sote-uudistuksen kulmakivet - kestääkö perusta?

Osallistuin Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen Uudenmaan aluekierroksen seminaariin Jätkäsaaren hotelli Clarionissa. Paikalla oli iso salillinen Uudenmaan maakunnan vaikuttajia: kunnanjohtajia, sote- ja sivijohtajia, kuntien ja maakunnan soteasiantuntijoita, järjestöjen edustajia sekä muutama kaupunginvaltuutettu kuten minä.

Kuten jo etukäteen tiedossa oli, Sote- ja maakuntauudistus ei suuria hurraahuutoja salissa herättänyt. Uudenmaan maakuntavaltuusto antoi muutama päivä sitten murskatuomion 57-12 Sote- ja maakuntauudistukselle.

Uudenmaan liiton aluekehitysjohtaja Juha Eskelinen oli huolissaan kansalaisten palveluiden tulevaisuudesta Uudellamaalla. Erityisesti hän oli huolissaan 3 miljardin euron säästötavoitteista. Siirtymävaiheen kustannuksia ei ole tarpeeksi huomioitu, ja kiire valmistelussa ja mahdollisessa toimeenpanossa painaa. Valtio ei ole tullut vastaan, ja kolmasosa kaikista säästötavoitteista lankeaa Uudellemaalle.

Porvoon kaupunginhallituksen jäsen ja kaupunginvaltuutettu Anette Karlsson totesi, vaikka meidät on nyt todettu maailman onnellisimmaksi kansaksi, tulo- ja terveyserot ovat kasvaneet. 20 % ihmisistä kuluttaa 80 % kaikesta yhteiskunnan antamasta tuesta vähän samaan tapaan kuin 20 % miehistä kuluttaa 80 % kaikesta alkoholista. 30 % kaikista aikuista ei harrasta mitään liikuntaa, mikä jo yksinään tuo yhteiskunnalle 2 miljardin euron kustannukset. Yksinäisyys on kasvava ongelma koko Suomessa.

Helsingin apulaispormestari Sanna Vesikansa mietti puheenvuorossaan, mitä hyvinvointi oikeastaan on. Hän otti esimerkin Irlannista, jossa pubit kuuluvat elämään. Ne ovat sosiaalisen elämän todellisia keskuksia, toisaalta alkoholihaitat ovat suuria. Kumpi on kampi?

Helsingistä on tarkoitus tehdä maailman toimivin kaupunki v. 2017-2021, mikä ei ole ylimaallinen tehtävä, sillä jo nyt Helsinki on rankattu seitsemänneksi. Helsingissä on panostettu asukasosallisuuteen ja yksinäisyyden ehkäisemiseen. Stadiluotsit ovat eri kaupunginosien osallistavia työntekijöitä. Kaupungissa on myös liikkumattomuuden ehkäisyn pilottiprojekti. 

Vesikansa painotti poliittisen johtamisen, strategian ja resurssoinnin kolmiyhteyttä. Järjestöjen rooli ennaltaehkäisyssä ja aukkojen paikkaamisessa tulee olemaan merkittävä. Tiedolla johtaminen on oleellista.

Maakunnan muutosjohtaja Markku Sovalan aiheena oli maakunnan ja kuntien yhdyspinta. Miten eri julkisen sektorin osat toimivat yhteistyössä? Jo kahden vuoden päästä Suomen historian suurimman soteorganisaation ja -fuusion pitäisi olla valmis? Sote-työntekijöiden määrä Uudellamaalla tulee olemaan 50 000 - 60 000.

Visiona on, että Uusimaa on v. 2030 Euroopan paras alue elää ja toimia. Tällä hetkellä se on hyvinvoinnin osalta seitsemäs ja kilpailukyvyn osalta kolmas.

Kasvupalvelut (työvoima- ja elinkeinojen edistämispalvelut) tuodaan samaan pöytään. Kolmasosa työttömistä tarvitsee palveluita, sillä suurin osa työttömistä hoitaa asiansa itsenäisesti esim. netin kautta. Viidesosa työttömistä tarvitsee oikea-aikaista kuntoutusta ja muita sote-palveluja.

Espoon perusturvajohtaja Juha Metso totesi, että seitsemän suurinta syrjäytymisen syytä liittyvät kaikki elintapoihin. Kansalaisten on oltava kuskin paikalla oman elämänsä suhteen, sillä valistus ja neuvonta eivät kohtaa kaikkia asiakkaita.

Hyvinkään kaupunginjohtaja Jyrki Mattila valotti kehyskuntien näkökulmaa ja oli sitä mieltä, että olisi hyvä, että maakunta jakautuisi pienempiin toiminnallisiin alueisiin, jotta yhteistyö olisi toimivaa. Sivistystoimen ja soten on tehtävä tiivistä yhteistyötä lasten ja nuorten palveluissa. Hän puhui ohjaamotoiminnasta, nuoret kyllä tavoitetaan, mutta mitä sitten tehdään?

Mattila totesi, että tietoturva- ja salassapitoasiat tulevat nousemaan pintaan. Miten 3,6 miljoonan ihmisen maakunnassa yhteydet mm. järjestöjen kanssa sotessa tulevat toimimaan? 

Uudellamaalla toimii yhteensä 1719 Soste-järjestöä, 106 järjestöä per 100 000 asukasta. Järjestöt ovat hyvin heterogeeninen ryhmä.

Paneelikeskustelun aiheena oli Hyvinvointi yhteisenä tehtävänä, poimintoja:

- heti kärkeen mietittiin nuorten asemaa pääkaupunkiseudulla
- hyte-työtä on tehtävä jo ennen kuin ongelmia tulee
- miten nuoria osallistetaan?
- vain hyvinvoiva lapsi voi oppia
- voiko liikkumisesta tehdä reseptin?
- sotessa ei kuntien siviä ole vielä otettu mukaan
- kuka koordinoi ja organisoi järjestöjen käytännön toimintoja?
- huono-osaisuus kasautuu
- segregaatioriski on tunnistettu

Seminaarin kovin väite tuli sote-muutosjohtaja Timo Arokydöltä: 

Suomen terveysjärjestelmä on yksi Euroopan eriarvoisimmista. Jälkeen jäävät vain Bulgaria ja Romania. Viro on vähän edellä.

Lopuksi oli ryhmätyöskentelyä soten eri aiheista. Ratkaisumallit olivat mielestäni aivan liian sote-keskeisiä ja lähinnä vain korjaavia malleja esitettiin. Käytettiin paljon sote-kapulakieltä. Ennaltaehkäisystä puhuttiin aivan liian vähän.

Olen vahvasti sitä mieltä, että on rajusti keskityttävä esikouluun ja peruskoulun kolmelle alaluokalle. Silloin koko ikäluokka ongelmineen on kerralla tavoitettavissa.

Soten on jalkauduttava kouluun lapsen luo. Pieni lapsi ei peittele ongelmiaan. Lapsen perhe on vielä tavoitettavissa ja sekä lasta että perhettä voidaan vielä tukea ja auttaa.

Resursseja on panostettava ennaltaehkäisevään toimintaan. On moneen kertaan tutkittu ja todettu, että juuri ennaltaehkäisy tuo suurimmat säästötkin.