Vantaan taloudesta ja vähän Kivistön Areenastakin

 

Kivistön Areena 3.3

Somessa, etenkin X:n puolella, on kohkattu valtavasti areenoista, sekä Helsinki Gardenista että Kivistön Areenasta. Vantaata on vedetty rajusti kölin alta osin oikeutetusti, moni taas kommentoi mitä sattuu tietämättä Vantaan asioista juuri mitään.

Keskustelu on ollut niin nopeatempoista, että en ole pystynyt kaikkiin kommentteihin vastaamaan. Siksi siis tein tämän blogikirjoituksen.

Kertauksen vuoksi, olen siis Vantaan kaupunginvaltuutettu, Vantaa-Kerava aluevaltuutettu sekä Euroopan alueiden komitean jäsen EU:ssa. Viime kaudella olin Vantaan kaupunginhallituksen jäsen. 

* * *

Vantaan taloudella ei mene hyvin. 

1. 

Vantaa on hyvin riippuvainen lentokentästä. Ukrainan sodan takia lentokenttäklusteri on sakannut, koska Finnair ei enää lennä Venäjän yli Aasian. 

Kaupunki on suunnitellut lentokentän läheisyyteen uutta kaupunginosaa, Aviapolista, jonka rakentaminen on nyt hiljentynyt merkittävästi. Tällä hetkellä alueelle rakennetaan kansainvälistä lukiota ja Ilmailumuseota, molemmat sijoittuvat aivan Aviapoliksen juna-aseman viereen.

2. 

Vantaalla on rakennettu aina koko kaupungin olemassa olon ajan. Nyt esim. asuinrakentaminen on täysin pysähdyksissä, mikä on lisännyt työttömyyttä rajusti.

Vantaalla on työttömiä lähes 20 000, ja työttömyysaste on rapiat päälle 14 %. Kun työllisyyspalvelut siirtyivät taannoin kunnille, Vantaan työllisyysmenot pompsahtivat ylös.

Työttöminä on paljon rakennusalan työntekijöitä ja Vantaalle muuttaneita vieraskielisiä. Hälyttävintä on, että joukossa on paljon nuoria, mikä lisää syrjäytymisen riskiä.

Työttömistä noin 10 000 on pitkäaikaistytöttömiä, jotka ovat olleet pois työelämästä jo yli kymmenen vuotta. Vain pieni osa heistä voidaan työllistää.

3.

Väestörakenteen muutos vuodesta 2015 lähtien on ollut hurjaa, mikä on aiheuttanut kaupungille valtavasti lisäkustannuksia. Kouluja ja päiväkoteja on rakennettu. Vantaalla on jo päiväkoti, jossa kaikki lapset ovat vieraskielisiä.

Asuntopolitiikkaa on ohjattu väärään suuntaan. On rakennettu paljon kerrostaloja täynnä yksiöitä ja kaksioita, joita sijoittajat ovat ostaneet paljon ja vuokranneet niitä eteenpäin. Asumaan on muuttanut paljon pienituloisia sinkkuja ja vieraskielisiä. Tietenkään verotulot eivät ole olleet odotettuja.

Vantaalla on kohta 80 000 vieraskielistä, joten noin joka kolmas vantaalainen on maahanmuuttajataustainen. Mitä nuoremmasta ikäluokasta on kyse, sitä enemmän heitä suhteellisesti on.

Hyvinvoiva Myyrmäki on hetkessä muuttunut segregaatioalueeksi. Kivistön väestörakenne on vinoutunut, kun perheasuntoja on liian vähän.

Perussuomalaiset on ajanut koko ajan pientaloasumista Vantaalle. Nyt muutkin puolueet ovat heränneet, ja pientaloalueita suunnitellaan kovasti ja osin jo rakennetaankin.

Pientaloasujien veronmaksukyky on aivan toista luokkaa kuin muiden asujien.

4.

Vantaan tynkäratikkaa on alettu rakentaa ja sen rakentaminen maksaa paljon.

Perussuomalaiset vastusti ratikan ratikan rakentamista alusta alkaen. Ratikan kannattajat vähättelivät ratikan kustannuksia ja liioittelivat ratikan käyttäjämääriä. Ratikan rakentamispäätös tehtiin väärin perustein.

Perussuomalaiset yritti vielä viime keväänä myöhentää ratikan rakentamista parempiin taloudellisiin aikoihin. Hävisimme senkin taistelun.

5.

Yritystontteja on vaikea löytää varsinkin suurille yrityksille. Radanvarsikeskukset on jo lähes täyteen rakennettu. Esim. Tikkurilaan on rakennettu iso Valmetin toimistorakennus ja raiteiden itäpuolelle aletaan kohta rakentaa Oppimiskampusta, jonka alueelle on suunniteltu myös yritystontteja.

Suuri mahdollisuus on Keravajoen eteläpuolella oleva iso alue, jossa nyt toimii Tikkurila Oy väritehtaineen. Tikkurila Oy on lähitulevaisuudessa muuttamassa pois, joten saamme hyvin vetovoimaista rakennusmaata sekä asunnoille että yrityksille.

Myös Vehkalan alueelta löytyy vielä hyvin yritystontteja.

* * *

Kivistön Areenaa käsittelen päättäjän näkökulmasta.

Areenan idea on hyvä. Tampereen Nokia Areena on syrjässä. Harva sinne junalla pääkaupunkiseudulta viitsii mennä. Helsinki Garden ja Suvilahden Areena sijaitsisivat liikennesumpuissa.

Kivistön Areenan sijainti on kaikista areenahankkeista on paras, koska sen paikka on Kehäradan, Lentokentän ja Hämeenlinnanväylän kupeessa. Vuosaaren satamasta on rekkakaravaanien helppo tulla Kehä kolmosta pitkin Kivistöön.

Aluksi kaupungin päättäjätkin olivat epäileväisiä Areenan suhteen, koska hankkeen vetäjillä Jouko Harjunpäällä ja Pepe Perkiöllä on värikäs business-menneisyys. 

Vähitellen Areena-suunnitelmat tulivat realistisemmiksi mm. sen koon suhteen. Areenan kapasiteetti on 20 000 katsojaa.

Rahoittaja on EPower Capital ja kotimaisena hankeyhtiönä toimii Arena 3.3 Oy. Ravintolakumppani on Noho Partners ja hotellikumppani on Brightstar Hospitality. Areenan operoijaa ei ole vielä julkistettu.

Keväällä 2025 Perussuomalaiset, Vihreät ja Vasemmisto äänestivät areena-hanketta vastaan ja jättivät päätökseen pöytäkirjalausuman, jonka mukaan ne sinänsä kannattavat tapahtuma-areenan tuloa Vantaalle, mutta eivät voineet hyväksyä annettua selvitystä rahoittajista. Puolueet vaativat rahoitustaustojen tarkempaa perkaamista ennen tontin luovuttamista. Olin tuolloin vielä kaupunginhallituksen jäsen.

Kesällä 2025 kaupunginhallitus päätti luvuin 11-3, että Areena voidaan rakentaa. PS äänesti ei, jäsen Niikko.

Kaupunginjohtaja Pekka Timonen totesi  että hankkeen rahoitus on OK. Selvityksen apuna oli käytetty kaupungin ulkopuolisia asiantuntijoita. 

Rahoittajan nimeä ei kerrottu, mutta ilmeisesti rahoitus tulee Dubaista. Rahoitus kuuluu liikesalaisuuden piiriin. Kyseessä on yksityisten yritysten välinen sopimus.

Kaupungin rooliksi jää lähinnä infran rakentaminen ja maan vuokraaminen. Hankeyhtiö on maksanut vuokrat ajallaan.

Kivistön Areena on täysin yksityinen hanke ja kaupunki ei tule rahoittamaan areenaa millään tavalla. Näin on sovittu.

Lentorata - kolmen miljardin euron hanke

 

Kuva: Uudenmaanliitto

Mielipide Vantaan Sanomat 24.1.2024

Kolmen miljardin euron päätös

Vantaan kaupunginhallitus teki viime kokouksessaan kohtalokkaan päätöksen, kun hyväksyttiin jatkaa osakkaana Lentorata Oy:ksi muutettavassa Suomi-Rata Oy:ssä. Hankkeesta ovat vetäytyneet mm. Tampereen ja Hämeenlinnan kaupungit.

Kaupunginhallituksessa Perussuomalaisten kolme jäsentä äänesti hanketta vastaan.

Kannattajat perustelevat päätöstä sillä, että Vantaa sitoutuu tässä vaiheessa vain Lentoradan suunnitteluun. Toinen kannattajien peruste on Aviapoliksen alueen kehittyminen. Peruste on ontto, sillä Aviapoliksen sijainti on sellainen, että se kehittyy muutenkin.

Kaiken lisäksi tiedetään, että kaukojunaliikenne ei tule Suomessa kasvamaan millään rataosuudella, vrt. Traficomin liikenne-ennusteet v. 2022.

Lentorata kulkee Helsingistä Vantaan maan alla Lentokentälle, joka on Vantaan ainoa pysäkki. Pian perifeerisen maan pienehkölle lentokentälle menee peräti kolmet raiteet: Kehärata, Lentorata ja Vantaan ratikka! Tikkurila jää sivuraiteille.

Lentoradan rakentamiseen arvioidaan menevän 3 miljardia euroa. Kohtalokkaaksi Lentoradan rakentamisen tekee se, että suunnitteilla on toinenkin iso ratahanke, Turun tunnin juna, jonka rakentaminen maksaa toiset 3 miljardia euroa.

Yhteensä näiden kahden radan hintalappu on 6 miljardia euroa! Vertailun vuoksi todettakoon, että viime vuoden valtion budjetti oli rapiat 81 miljardia euroa. Valtion raha ei putoa taivaasta, vaan se tulee pääosin tulo- ja ansiotuloveroista eli veronmaksajien taskuista.

Rahalla on muutakin käyttöä, kun tiedämme, että hyvinvointialueiden rahoitus on sakannut pahasti. Voi olla, että tulevaisuudessa kansalaisten terveyspalvelujen saatavuus heikkenee selvästi. Rahalla voitaisiin pysäyttää myös lasten ja nuorten oppimistulosten lasku, vrt. Pisa-tutkimus.

Valtio upottaa 6 miljardia euroa vartin aikasäästön vuoksi. Kuljen usein Kehäradan junilla Louhelasta Tikkurilaan luottamustoimien vuoksi. Kehärataa käyttävät lentomatkustajat ovat pääosin lomamatkailijoita, meitä tavallisia pulliaisia. Lomamatkailijoilla ei ole kiire, vaan he varaavat lentokentälle menoon aikaa. Liikemiehet käyttävät omia autojaan tai takseja.

Vaihtoehtoja ovat pääradan kehittäminen ja kaksikerroksisten junavaunujen käyttäminen. Toisaalta tekniikka kehittyy kovalla vauhdilla. Nopeat tolppien päällä kulkevat nopeat junat voivat olla tulevaisuuden ratkaisu. Kun raiteita ei tarvita, reitti voi oikaista vaikkapa metsien ja peltojen halki. Silloin päästään nopeasti Helsingistä Tampereen ja Jyväskylän kautta Ouluun.

Kai-Ari Lundell, ps

Kaupunginvaltuutettu

Kaupunginhallituksen ps-ryhmän pj

Vantaan on pidettävä huolta hienoista museoistaan

Vantaa ei ole profiloitunut museokaupunkina, vaikka syytä olisi. Kaupungista löytyy silti komeita museoita: 

Tiedekeskus Heureka Tikkurilassa ( jos sitä varsinaiseksi museoksi voi kutsua)
Suomen Ilmailumuseo Aviapoliksessa
Taidemuseo Artsi Myyrmäessä 
Kaupunginmuseo Tikkurilassa

Pääkaupunkiseudun museot ovat luonnollisesti keskittyneet pääkaupunki Helsinkiin, mutta Vantaan on pidettävä hyvää huolta omista museoistaan. 

Opettajana olen vienyt luokkani vuosittain Heurekaan, joka on Suomenlinnan ja Eduskunnan ohella pääkaupunkiseudun hienoin oppimiskohde koululaisille. 

Tulilinjalla on nyt Suomen Ilmailumuseo, joka onneksi sai nykyisissä tiloissa jatkoaikaa vuoteen 2028, sen jälkeen edessä on häätö. Jos ei kunnollista tilaa löydy, niin kaupungin on rakennettava kruununjalokivelleen uudet tilat Aviapolikseen.

Klikkaa ja suurenna, niin voit lukea paremmin.

Länsi-Vantaan ylpeys Myyrmäen Taidemuseo Artsi kärvistelee ilmankosteusongelmien kanssa. Kaikki taideteokset eivät kestä ilmankosteuden vaihteluja. 

Paras paikka museolle olisi Myyrmannin vieressä oleva monttu, missä ennen sijaitsi Myyrmäen Terveyskeskus. Monttuun voisi aivan hyvin rakentaa kulttuuritalo, jonka yhteydessä olisi Artsi. Myyrmäessä ei ole riittävästi yhteisiä tiloja asukkailleen, vaikka Myyrmäki kasvaa kovasti tulevaisuudessa, kun alueelle rakennetaan monia isoja asuintaloja.

Montun paikka on sellainen, että Artsi olisi edelleen Suomen paras piipahtamistaidemuseo ostosreissujen yhteydessä. Rakennuksen yläkertaan olisi hyvä rakentaa nuoriso- ja erilaisia kansalaistiloja. Parempaa tonttia rakennukselle ei Myyrmäestä löydy.

Paraikaa Artsissa on loistava Laila Pullinen - Kuvanveistäjä Vantaalla -näyttely. Kannattaa piipahtaa.

Kehärata A GO GO

Klikkaa kuvaa, niin asemien nimet paremmin.

Tänään avattiin vantaalaisittain suurin liikenneväylä sitten Kehä kolmosen, Kehärata, jota jossakin vaiheessa kutsuttiin myös nimellä Marja-rata. Kehärata yhdistää Vantaankosken radan Suomen päärataan.

Hienointa on, että rata koukkaa Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta. Rata parantaa myös Vantaan poikittaisliikennettä merkittävästi, matka-aika esim. Myyrmäestä Tikkurilaan puolittuu.

Vantaan kaupungille rata on elinehto Kehä kolmosen ohella, yhdistävä tekijä. Moni on kokenut, että kaupunki on jakautunut kahtia, länteen ja itään. Ilman Kehäkolmosta kaupunki olisi jo ajat sitten jakautunut kahtia, länsi Vantaaksi ja itä Tikkurilaksi.

Kaupunki on sijoittanut Kehärataan ja Kehä kolmosen parantamiseen miljarditolkulla rahaa, niin paljon, että hirvittää. Toivottavasti Suur-Kivistön alue tuottaa kaupungille niin paljon kuin on ajateltu. Muuten hukka perii.

Aloitin kierrokseni Louhelan asemalta. Juna oli täynnä Kehärata-turisteja, joukossa oli myös lentokentälle matkaavia ihmisiä. Olo oli suorastaan juhlallinen.

Kivistön asema on pitkä, asemalaiturille on kolme sisääntuloa.

Asemalle oli rakennettu juhlatori. Teltoissa esiteltiin Kivistöä, myytiin ruokaa ja juomaa, bändi soitti lavalla ja välillä lavalla tanssittiin myös flamencoa.

Otin kuvan mainosplakaatista, tulevaa Kivistöä, asema on valtaisan pyöreän kauppakeskeksen välissä. Aivan kunnolla ne kolme sisäänkäyntiä laiturille eivät näy, mutta aemakorttelin pituus on useita satoja metrejä. Kivistö tulee olemaan todella suuri kaupunginosa.

Oikealla on yksi sisäänkäynneistä asemalaiturille, joka sijaitsee alhaalla. Aseman mittakaava hahmottuu, kun katsoo kuvan keskimmäistä sisääntuloa, kolmatta en saanut mahtumaan kuvaan. Kivistön asema on yksi Suomen suurimpia rautatieasemia.

Kehärata on osin metromainen, sillä se kulkee kahdeksan kilometria maan alla. Maan alla ovat Kivistön, kuvassa olevan Aviapoliksen ja Lentoaseman asemat. Aviapoliksen asema on syvällä, liukuportaat ovat hyvin pitkät, mieleen tulee Kampin metroaseman portaat.

Aviapoliksessa pitää kulkea pitkät matkat maanalaista Aviabulevardia pitkin ennen kuin pääsee pitkille liukuportaille ja ylös maan pinnalle.

 Lastenvaunuilla pitää käyttää liukuhissiä.

Koska Lentoaseman rautatieasema ei ole vielä valmis, pitää Aviapoliksesta hypätä bussiin, joka vie molempiin terminaaleihin. Aviapoliksesta meni yllättävän moni matkailija heti ensimmäisenä päivänä Lentoasemalle.

Kehärata helpottaa kovasti matkustamista Lentoasemalle Ranta-, Pää- ja Lahden ratojen suunnilta.

Suurin Kehäradan uusista asemista on Tikkurilan asema, jonka yhteydessä on jo iso kauppakeskus Dixi. Tikkurilan asemasta kasvaa pikkuhiljaa Suomen toiseksi vilkkain rautatieasema, kun matkailijavirta alkaa toden teolla valua Lentoasemalle.

Tikkurilan asema ei ole täysin valmis, sillä 1980-luvulla rakennettu asema on purettu ja asemalaitureita rakennetaan uuteen uskoon.

Tikkurilan aseman sisällä on tilaa liikkua, Dixin kauppakeskus on kuvan kolmannessa kerroksessa.

Aseman alla on Tikkurilan uusi linja-autoasema. Olisin toivonuyt, että asema olisi ollut sisätiloissa Kampin kauppakeskuksen linja-autoaseman tapaan, sillä Tikkurilan linja-autoasemalla on talvella todella kylmä, kun tuuli viuhuu aseman läpi.

Tikkurilan asemaseudun murheenkryyni on aseman itäseutu. Alueella sijaitsi lyijysulattamo ja akkutehdas, joten maaperä on täynnä lyijyä ja alue on lähes rakentamaton. Maaperän putsaaminen on kallista. 

Vielä 1970-luvun alussa Tikkurila oli Suomen saastuneinta aluetta sulattamon ja kahden akkutehtaan takia. Isot kuuset kuolivat tehtaiden ympäriltä, naavaa ei kasvanut metsissä. Sieniä tai marjoja ei saanut poimia, vaikka kaikki niin tekivät. Omakotitalojen puutarhan tuotteita ei suositeltu syötäväksi.

Pitää muistaa kuitenkin, että Tikkurila kasvoi tehtaittensa ympärille. Muut kolme merkittävää teollisuuslaitosta olivat Tikkurilan Väritehdas (nyk. Tikkurila Oy) sekä jo lopetetut Tikkurilan Silkki ja pesuainetehdas Teo.

Toivottavasti Vantaan tärkein vielä rakentamatta oleva rakennusmaa täyttyy pian asuintaloista.

Poikkesimme myös kahvilla uudella Tikkurilan torilla, joka sijaitsee aivan Kaupungintalon kupeessa. Takana pilkistää uusi vihreä valtuustosali.

Torilla tapasin sattumalta SDP:n Antti Lindtmanin, vaihdoimme pari sanaa hallituspolitiikasta ja tulevista Kuntavaaleista.

Alla on linkki Uuden Suomen Puheenvuoroon, jossa Paavo Väyrynen suomi kovasti Kehäradan rakentamista. Jos Väyrynen päättäisi, PK-seutua ei kehitettäisi ollenkaan, vain kehittyviä maakuntia.

http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/197707-keharata-on-kallis-virheinvestointi