Kokoomukselta vastuunpakoilun Suomen ennätys

Kokoomus äänestää tyhjää, kun eduskunta päättää EU:n elpymispaketista (HS 27.4.2021)

Kokoomuksen eduskuntaryhmä aikoo äänestää tyhjää, kun eduskunta päättää EU:n elpymispaketista, kertoo ryhmänjohtaja Kai Mykkänen.

Perustuslakivaliokunta päätyi tänään lausunnossaan siihen, että elpymispaketin hyväksyntään tarvitaan eduskunnassa kahden kolmasosan enemmistö. Tämän vuoksi hallitus tarvitsisi tukea oppositiolta.

Mykkänen kertoo, että tyhjiä ääniä ei lasketa mukaan määräenemmistöön. Mykkäsen mukaan hallituksen on tällöin mahdollista saada kahden kolmasosan enemmistö eduskunnan täysistunnossa.

* * *

Ällistyin todella, kun luin uutisen.

Mykkänen toteaa, että Kokoomus ei edellenkään tue elpymispakettia, mutta silti hän samaan hengenvetoon toteaa, että neuvotteluissa hallitus on epäonnistunut.

Vaikka olen toisen puolueen jäsen, alan pikkuhiljaa kaivata vanhoja aikoja, Harri Holkeria ja Ilkka Suomista ja suoraselkäistä Kokoomusta.

Kyllä totuus on, että Kokoomuksen tämänpäiväinen päätös tulee repimään rajusti puolueen rivejä. Kokoomuksen rivien repeämisen ensimmäinen merkki on Wille Rydmanin ilmoitus blogissaan, Wille reagoi nopeasti ja ryhdikkäästi:

Tulen äänestämään EU.n tukipakettia vastaan (27.4.2021)

Tunnen jopa jonkinlaista säälinsekaista myötätuntoa Kokoomuksen ikiäänestäjiä kohtaan. Miltä heistä nyt tuntuu? Mitä he ajattelevat nyt?

Irlanti - EU:n suurin käenpoika

En ole talousmies, mutta vuodesta 2010 lähtien olen pohtinut Irlantia, sen omintakeista talouspolitiikkaa ja ennen kaikkea Irlannin saamia jättimäisiä EU-tukia.

Irlanti oli todella köyhä ja takapajuinen maa, kunnes se liittyi v. 1973 Euroopan Unioniin yhdessä Iso-Britannian ja Tanskan kanssa. EU-tuet maalle olivat valtaisia.

Jossain vaiheessa Irlanti aloitti omintakeisen talouspolitiikan. Maa alkoi houkutella esim. IT-yrityksiä Yhdysvalloista puolet pienemmällä yritystysverolla kuin Suomella on. Palkat olivat korkealla.

Irlannin talous kuumeni, kunnes talous rojahti v. 2008. EU  tuki maata v. 2010 85 miljardin euron paketilla, jossa Suomen osuus oli noin puoli miljardia euroa. Myös Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) osallistui Irlannin pelastustalkoisiin.

Kun iso-Britannia lähti EU:sta, EU alkaa nyt jakaa jäsenmailleen sopeutumista varten Brexit-tukipaketteja. Irlanti on riippuvainen Iso-Britanniasta. Irlanti saa vajaan yhden miljardin euron kokoisen tukipaketin, kun taas Suomi saa vajaat 14 miljoonaa euroa.

1 miljardi = 1000 miljoonaa

Todennäköisesti Irlannin talous kuumenee taas, joten jossain vaiheessa EU joutuu tukemaan maata suurin summin.

Irlanti ei ole Schengen-maa. Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajalle ei tullirajaa eikä tiukkaa raja-valvontaa.

Reaalipoliittinen kuvarinnastus

Selailin Twitteriä. 

Seuraan mm. Barack Obamaa, Donald Trumpia ja Toomas Henrik Ilvestä sekä monia suomalaisia politiikkoja.

Tänään silmiin osui kahden erillisen twiitin kuvat. Kuvat saa isommaksi klikkaamalla.

Sanotaan, että Itämeri on rauhan meri. Kovia sotia on merellä historian saatteessa käyty.

Näistä kahdesta kuvasta mieleeni tulee presidentti Juho Kusti Paasikiven tunnettu lause, joka on kaiverrettu hänen patsaansa jalustaan:

Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen.

Etelä-Sudan putosi epävakaimmaksi valtioksi

Blogin otsikko on suora lainaus aamun Helsingin Sanomista.

http://www.hs.fi/paivanlehti/28122014/ulkomaat/Etelä Sudan+putosi+epävakaimmaksi+valtioksi/a1419652920661

Yhdysvaltalainen Fund for peace (FFP) tutkimuslaitoksen mukaan Suomi on maailman vakain maa. Suomi on luokiteltu aivan omaan kastiinsa, erittäin vakaa. Maat listattiin mm. turvallisuuden, tuloerojen ja polittiisen tilanteen perusteella.

Minua ihmetyttää Helsingin Sanomien otsikko.

Miksi otsikkoksi ei laitettu esim. Suomi on maailman vakain maa? Otsikon luulisi kiinnostavan meitä suomalaisia enemmän kuin Helsingin Sanomien varsinainen otsikko.

Ykkössija on on mieltä lämmittävä joululahja suomalaisille. Pitää toivoa, että Suomi pysyy myös tulevaisuudessa maailman vakaimpana maana. 

Puolustusliitto à la Haglund

Puolustusministeri Carl Haglund visioi puolustusliittoa Suomen ja Ruotsin välille. Haglund yhdistäisi maiden meri- ja ilmavoimat.

Jos tänään ei olisi itsenäisyyspäivä ja joulukuu, pitäisin Haglundin esitystä aprillipilana tai mätäkuun juttuna.

Itsenäisen valtion on turvattava omaan itsenäiseen puolustukseen. Jos Suomen ja Ruotsin puolustusliitto toteutuisi, Suomi ei olisi enää puolueeton, vaan liittoutunut maa.

Vaikka Suomi liittyisi Natoon, oman puolustuksen on oltava kunnossa silloinkin. Ison karhun murinaan on vastattava vaikka yksin, jos muuta ei voida.

Kahden valtion välinen puolustusyhteistyö on aivan eri asia kuin meri- ja ilmavoimien faktinen yhdistyminen. 

On muistettava, että Suomi on Ruotsin ja Venäjän välissä. Pitääkö Suomen alistua taas kerran sotatantereeksi Ruotsin puolesta?

Carl Haglund taitaa pedata puoluettaan ulos eduskuntavaalien jälkeisistä hallituskuvioista näin löysillä puheilla. On aivan sama tuleeko sitten Porvari- tai Punamultahallitus.


6.12.

HBL: Puolustusministeri Haglund visioi Suomen ja Ruotsin meri- ja ilmavoimien yhdistämistä

Carl Haglund menee askeleen pidemmälle kuin Ruotsin puolustusvoimien komentaja, joka ehdotti ruotsalaislehdessä vain yhteistä merivoimien johtoa. Haglund haluaisi, että puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa kirjattaisiin jossain muodossa seuraavaan hallitusohjelmaan.

Puolustusministeri näkee meri- ja ilmavoimien yhdistämisessä valtavan potentiaalin; yhdessä olisimme vahvempia. Yhteistyön kautta Suomella olisi käytössään myös sukellusveneitä.

Haglund painottaa lehdessä, että näin läheinen yhteistyö vaatisi puolustusliittoa Ruotsin kanssa ja poliittisia päätöksiä. Haglund olisi kuitenkin valmis puolustusyhteistyöhön Ruotsin kanssa nopealla aikataululla, koska hänen mukaansa suomalaiset eivät ole valmiit liittymään Natoon.

Carl Haglund haluaisi myös, että puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa kirjattaisiin seuraavaan hallitusohjelmaan. Hän toteaa, että Suomi ei voi ilmoittaa yksipuolisesti yhteistyöstä, mutta voisimme ainakin tutkia sotilaaliista liittoutumista Ruotsin kanssa.

Samalla Haglund korostaa, että yhteistyöpuheista huolimatta Suomen puolustuksen ydin ei ole muuttunut. Suomi turvaa edelleen omaan itsenäiseen puolustukseen ja on valmis turvaamaan alueettaan yksin.