Vantaan kaupungin Taloussuunnitelman 2027-2030 lähetekeskustelun puhe

 

Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Kai-Ari Lundell Taloussuunnitelman 2027–2030 lähetekeskustelun puhe:

Kiitos puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

- Isäni tuppasi usein sanomaan, että se joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään
- Kaikella uhalla muistellaan nyt kumminkin
- Perussuomalaiset puhuivat jo vuonna 19, että Vantaan ratikan lopulliset kustannukset menevät yli miljardin euron
- Muistan hyvin, kun silloin jotkut valtuutetut naureskelivat meille
- Nyt tiedämme, että ratikan kustannukset heilahtavat yli sen miljardin euron
- Perussuomalaiset olivat oikeassa
- Vieläkö salista löytyy naureskelijoita?

- Vielä viime keväänä, kun kaupungin synkät talousluvut tulivat selville, yritimme siirtää ratikan rakentamista taloudellisesti parempiin aikoihin
- Heti, kun sitä alettiin rakentaa, aloimme tehdä leikkauslistoja
- Olisi muuten kiva tietää tämän vuoden ratikan kustannukset
- Pelkään, että ratikasta käteen jää hanttikortti

- Kaupungin talouden tasapainotustarve vuosille 26-29 on 30 miljoonaa euroa per vuosi
- Voi olla, että sekään ei riitä
- Meidän tehtävä talouden rasitustestiselvitys

- Valtuustosopimus sisältää lauseen: ”Taloustavoitteita voidaan arvioida uudelleen, jos taloudellisessa toimintaympäristössä tapahtuu olennaisia muutoksia”
- Nyt olemme siinä tilanteessa

- Ensiksi on priorisoitava kaupungin perustehtävät
- On mietittävä, ovatko kaikki kaupungin toimialojen virat elintärkeitä vai ei
- Usein ratkaisuksi esitetään tekoälyä, jolla työtehoa voitaisiin tehostaa
- Hyvin vaikeaa on kajota esim. perusopetukseen
- 90-luvun lopun opetus oli, että opetussäästöt tulivat kalliiksi myöhemmin, eikä oppimisvajeita ei saatu koskaan kurottua kiinni

- Perussuomalaiset vastustavat veronkorotuksia
- Veronkorotusten tie on vaarallista
- Pelkona on, että keskiluokan pako Vantaalta kehyskuntiin kiihtyisi entisestään

- Yhdessä asiasta voisimme ottaa Espoosta mallia
- Kaupunginjohtaja Kai Mykkäsen laatimassa strategiassa vaaditaan muutosta kaupungin väkiluvun kasvuun
- Kasvu voisi jopa puolittua huippuvuosista
- Mykkänen toteaa, että vuokratalokeskittymien aika on ohi

- Väkiluvun kasvu ei Vantaallakaan voi olla mikään itseisarvo, kun väestörakenteen muutos aiheuttaa kaupungille taloudellisia ongelmia
- Vantaalle muuttaa ihmisiä jopa työttöminä edullisten vuokra-asuntojen perässä
- VAV:n ei pidä rakentaa enää suuria vuokratalokeskittymiä
- Pitää muistaa, että vapailta markkinoilta löytyy paljon vuokra-asuntoja

- Meidän on alettava rakentaa Vantaan pelloille Kartanonkoskeakin vetovoimaisempia pientaloalueita
- Loistava ja hyvin saavutettava peltoalue löytyy Hiekkaharjun aseman itäpuolelta aina Hakkilan soramontuille asti

- Vantaan noin kahdestakymmenestä tuhannesta työttömästä puolet on pitkäaikaistyöttömiä, joita on lähes mahdoton työllistää
- Lopuille pitäisi löytyä töitä jostain
- Ei voi muuta kuin toivoa, että onnistumme yritystonttien löytämisessä ja yritysten houkuttelemisessa

- On mietittävä tarkkaan, mitä omaisuutta kaupunki voi myydä
- Ainakaan lypsäviä lehmiä ei kannata myydä
- Vuonna 98 myimme 40 prosenttia Vantaan Energian osakkeista Helsingille, kun oli pakko
- Vantaan omaisuus on uudelleen arvioitava vastaamaan talouden oikeaa kuvaa
- Joka tapauksessa kaupungin tytäryhtiöiden tuloja on kotiutettava emokaupungille

- Joitakin kaupungin isoja investointeja on myöhennettävä
- Vain välttämättömimmät on rakennettava

- Nyt ei auta muu kuin odotella toimialojen esittämiä leikkauslistoja
- Siitä se keskustelu sitten kiihtyy
- Perussuomalaiset on valmis kantamaan vastuunsa

- Kiitos

#perussuomalaiset #Vantaa

EU:n alueiden komitea päivitys 11. - Econ talousvaliokunta ja Helsinki EU Office

 

Tällä kertaa oli mukava kokoustaa, kun Econin kokouksessakin oli suomenkielinen tulkki. EU- ja taloussanastot lyhenteineen eivät ole joka pojan englanninkielen kauraa. Niihin pääsee sisälle ajan kuluessa kertauksen kautta.

Pidin kahden minuutin puheen kohdassa EU Defence Industry Transformation Roadmap:

Kiitos puheenjohtaja, hyvät kollegat,

Haluaisin ensinnäkin korostaa, kuinka tärkeää on vahvistaa puolustusteollisuuttamme. Turvallisuus on perusta,  jolle yhteiskuntamme rakentuvat,  ja meidän on valmistauduttava paremmin puolustamaan yhteiskuntiamme ja arvojamme ulkoisilta uhilta.

Tarvitsemme nopeutta, sopeutumiskykyä ja tehokasta innovaatiota. Ukrainan sota osoittaa, kuinka nopeasti puolustusteknologiat voivat muuttaa taistelukentän dynamiikkaa. Teknologiset innovaatiot,  erityisesti droonit, ovat tulossa puolustuksen tärkeimmäksi voimavaraksi.

Droonien avulla voimme suojella itseämme vaarantamatta ihmishenkiä. Voimme valvoa itärajaamme ja varmistaa, että me hallitsemme, kenet päästämme sisään. Ja voimme estää hyökkäykset kriittisiin infrastruktuureihin.

Tämän vuoksi kannatan vahvasti komission puolustusteollisuuden muutoksen suunnitelmaa. Meidän on tuettava investointeja puolustusteollisuuden innovaattoreihin, nopeutettava uusien teknologioiden käyttöönottoa sekä vahvistettava tarvittavaa osaamista ja työvoimaa, jotta voimme vastata puolustustarpeisiimme.

Tilanteen kiireellisyyden vuoksi meidän on myös vähennettävä innovatiivisten yritysten sääntelyrajoituksia ja helpotettava EU:n rahoituksen saantia. EU:n puolustustoimien on tuotettava konkreettisia tuloksia yhteiskunnillemme,  ja puolustuksesta puhuttaessa ympäristö- ja kestävyysvaatimusten on oltava toissijaisia.

Kiitos.

On todettava, että kaikista alueiden komitean käsiteltävistä asioista minua kiinnostaa eniten eurooppalainen yhteispuolustus ja sen kehittäminen. Erityisen tärkeää on, että kaikki maat saadaan mukaan puolustustalkoisiin, ei vain ns. itärajan maat. 

Huomionarvoista on, että lähes koomassa olevat Saksa ja Ruotsi ovat heränneet ja alkaneet panostaa omaa puolustukseensa. Ko. maissa mietitään jo yleistä asevelvollisuuttakin.

Pakollinen asevelvollisuus lakkautettiin Saksassa vuonna 2011. Pakollinen asepalvelus voidaan vielä palauttaa lakiin, mikäli kutsunnoissa ei löydy riittävästi vapaa­ehtoisia.

Ruotsi lakkautti pakollisen asevelvollisuuden vuonna 2010, mutta se palautettiin seitsemän vuotta myöhemmin. Silti vain noin joka kymmenes ruotsalaisnuori käy intin.

Eurooppalaista puolustusteollisuutta on kehitettävä joka tasolla. Aamun Hesarissa oli suomalaisittain loistava uutinen: Suomi ja Ukraina suunnittelevat yhteistä droonituotantoa Suomeen (HS 24.4.2026) Vihdoinkin droonien massatuotantoa saadaan Suomeen, ja ukrainalaisilla sattuneesta syystä on paras droonien tieto ja taito.

Muutenkin on hienoa, kun Victor Orban poistui näyttämöltä ja Unkarin jumittama tukipaketti (90 miljardin euron laina) etenee nyt EU:ssa kovaa vauhtia.

Eurooppalainen puolustusyhteistyö pohjautuu edelleen vahvasti Natoon. 

Jos eurooppalainen puolustus kiinnostaa, piipahda komission sivuilla: Acting on defence to protect Europeans.

Branislav Zacharides

ECR:n kannalta tärkein osio oli European Business Wallet EBW, sillä esittelijänä oli ryhmämme jäsen, slovakialainen Branislav Zacharides.

Euroopan komissio julkaisi marraskuussa 2025 ehdotuksen eurooppalaisesta yrityslompakosta (European Business Wallet, EBW), joka täydentää eIDAS‑asetusta ja tähtää yritysten arjen ja liiketoiminnan sujuvoittamiseen. Tavoitteena on saavuttaa täydellä käyttöönottoasteella jopa 200 miljardin euron vuotuiset säästöt. (AI)

Zacharidesin esitys meni sukkana läpi. 

Valiokunnan jäsenet korostivat vahvasti, että EBW ei olla yrityksiä sitova, vaan sen käytön oltava vapaaehtoista. Kaikilla pienillä kunnilla ja yrityksillä ei välttämättä ole voimavaroja EBW:n käyttöön ottamiseen.

Edellisenä päivänä sain kunnian kutsusta yksin vierailla Helsinki EU Officessa. Nimestään huolimatta Officen toimintaan osallistuu muitakin yhteisöjä kuin pelkkä Helsinki:

Helsinki EU Office edustaa Suomen innovatiivisimpia alueita, kaupunkeja, korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia Brysselissä. Edistämme älykkäitä kumppanuuksia ja vaikutamme. (Officen sivuilta)

Päivää ennen vierailuani Officessa vieraili Vantaan kaupungin valtuuskunta kaupunginjohtaja Pekka Timosen johdolla.

Kiitos Officen Helsinki EU Officen johtaja Janne Leino ja Vantaan kaupungin kansainvälisten asioiden päällikkö Elina Värtö hyvästä ja perinpohjaisesta briiffauksesta. Alueiden komitean jäsenten yksi merkittävä tehtävä on ajaa omien alueittensa asiaa.

EU:n alueiden komitea päivitys 10. - ECR Summit Bratislavassa

Kuvassa Suomen ryhmä sekä Alueiden komitean ECR:n puheenjohtaja, vasemmalta: ECR-ryhmän suomalainen asiantuntija oululainen Teemu Karhapää, minä, pj sisialainen Marco Marsilio ja varani kotkalainen Carina Jäntti, joka toimii myös luonnonvaravaliokunnassa NAT.

EU:ssa on erilaisia poliittisia ryhmittymiä, kuten EPP (Euroopan kansanpuolue) ja PES (Euroopan sosialidemokraattinen puolue). Perussuomalaiset kuuluu keskusta-oikeistolaiseen ECR:ään (Euroopan konservatiivit ja reformistit). ECR:n suurimmat ryhmät tulevat Italiasta, Unkarista ja Puolasta. Olen Suomen ryhmän ainoa Perussuomalaisten jäsen EU:n alueiden komiteassa.

Euroopan alueiden komiteassa (AK) on yhteensä 329 jäsentä ja 329 varajäsentä, jotka edustavat EU:n 27 jäsenvaltion paikallis- ja alueyhteisöjä. Suomen valtuuskuntaan kuuluu yhdeksän jäsentä ja yhdeksän varajäsentä. Jäsenet valitaan viiden vuoden toimikaudeksi. Pohjoismaiset jäsenet ovat kunnanvaltuutettuja. Keski-Euroopasta on jäseninä myös alue- ja kaupunginjohtajia, mikä pohjoismaisesta näkövinkkelistä tuntuu vähän oudolta.

Euroopan alueiden komitea (AK) on EU:n neuvoa-antava elin, joka tuo paikallis- ja aluehallinnon äänen kuuluviin EU-päätöksenteossa. AK:n tehtävänä on varmistaa, että EU:n tasolla tehtävät päätökset ottavat huomioon paikallistason tarpeet. Noin 70 % EU-lainsäädännöstä vaikuttaa suoraan alueisiin ja kuntiin. (AI)

Alueiden komitean yleiskokouksissa, jotka pidetään parlamentin pääsalissa, on joka kielelle oma tulkkinsa, mutta valiokunnissa ja työryhmissä vain suurimmille kielille. Itse kuulun Econ talousvaliokuntaan ja EU-UK Contact Groupiin, joissa suomenkielistä tulkkia ei säästösyistä yhden jäsenen takia ole. Kuuntelen siis englanninkielisiä tulkkeja, jotka yleensä ovat hyviä. Joskus tulkki voi kyllä puhua englantia omalla aksentillaan, mikä vaatii kuuntelijaltaan keskittymistä.

Hankalaa on myös EU:n erikoissanasto lyhenteineen, joita on paljon. Talousvaliokunnan taloussanasto vaatii minulta myös vielä paljon totuttelua. Käytävien small talk -tilanteet ovat minulle hauskoja tarpeellisia, silläverkostoitua pitää. Ongelma on, että aivan kaikki komitean jäsenet eivät osaa kunnolla englantia.

Kuvassa ECR:n alueiden komitean jäseniä ja asiantuntijoita sekä Bratislavan edustajia. Pitkät miehet, kuten minä, seisovat ryhmäkuvissa aina takarivin taaveina, ellet nyt satu olemaan olemaan puheenjohtaja tms.

Alueiden komitean ECR:llä on vuosittain kaksi omaa kokousta, Summit eli ryhmän huippukokous, toinen on koulutuskokous. Ko. kokoukset järjestetään ryhmän jäsenten kotimaissa vuorotellen. Toissa vuonna Summit järjestettiin Lappeenrannassa, joka on edeltäjäni Ilpo Heltimoisen kotikaupunki. Kiva olisi järjestää Summit myös Vantaalla.

Tällä kertaa kokous järjestettiin Slovakian pääkaupungissa Bratislavassa. Suoria lentoja sinne Suomesta ei ole, joten lensin Wieniin ja sieltä Flix-bussilla Bratislavaan. Bussimatka kesti vain 40 minuuttia. (Lomamatkavinkki: Bratislava, Budapest ja Wien ovat niin lähellä toisiaan, että kaupungit voi myös yhdistää vaikka kymmenen päivän yhdelle reissulle.)

Minulle uutena ryhmän jäsenenä parasta kokouksen antia oli verkostoituminen. Tauoilla pyrin keskustelemaan muiden jäsenten kanssa niin paljon kuin mahdollista.

Kokousta edeltävänä iltana isäntäkaupunki järjesti meille Tonava-risteilyn, jonka aikana oli kiva myös verkostoitua. Kuvassa minä ja varajäseneni Carina Jäntti.

Kokouksen agenda lyhyesti ECR:n sivuilta, linkkiä painamalla näet koko tekstin:

Konservatiivijohtajat tapasivat Bratislavassa käsitelläkseen EU:n tulevaa budjettia ja keskustellakseen Euroopan väestökriisistä

Alueiden komitean (AK) ECR-ryhmä piti tänään vuosittaisen konservatiivisten ja reformististen alue- ja paikallisjohtajien huippukokouksen Bratislavassa, Slovakiassa. 

Huippukokouksessa hahmoteltiin ratkaisuja, joita tarvitaan, jotta seuraava EU:n budjetti (MRK) soveltuu tämän päivän kriiseihin samalla, kun alueet pidetään vahvasti keskiössä, ja miten edistetään oikeutta jäädä kotiseuduille varmistaen nuorempien sukupolvien kohtuulliset taloudelliset olosuhteet jäädä, työskennellä ja menestyä kotiseuduillaan.