Vallan rohmuamisesta

Olen Vantaan kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Kuulun lisäksi kaupunginhallituksen alaiseen konsernijaokseen ja toimin kaupunginhallituksen edustajana kaupunkitilalautakunnassa. 

Viime valtuustokaudella kuuluin opetuslautakuntaan ja sisäilma-asioiden neuvottelukuntaan, jota tällä valtuustokaudella ei enää ikävä kyllä ole.

Nyt asioihin perehtymistä ja kokouksia riittää. Politiikkaan uhrattu aika on takuulla kasinkertaistunut viime valtuustokauteen verrattuna.

Etuni on, että olen eläkkeellä oleva opettaja. Sijaistan kyllä opettajia säännöllisesti Lounais-Vantaan eri kouluissa, mutta minun ei tarvitse sijaistaa joka päivä, joten pystyn hyvin rytmittämään työni suhteessa luottamustehtäviini.

Evan teettämä kysely herättää pohdittavaa. Olisihan se demokratian kannalta hienoa, jos eri tehtäviin löytyisi innokkaita ja osaavia tekijöitä.

1. Aluevaalit ei vedä.

Aluevaltuustojen valta on suuri, esim. Vantaan kuntaveroprosentti on 19. Siitä rapiat 13 % kierrätetään valtion kautta alueille. Ensi alkuun Vantaa-Kerava -hyvinvointialue saa enemmän rahaa kuin sinne laittaa.

Vaikka valta on suuri, aluevaalit ei vedä ehdokkaita riittävästi. Läheskään kaikkien puolueiden listat eivät ole täysiä kuten esim. meillä Perussuomalaisilla.

2. Puolueiden osaamisreservit eivät ole pohjattomia.

Politiikkaa ei koeta seksikkäänä. Sitä paitsi politiikan tekeminen on yhä vaikeampaa, koska päätöksentekoon vaikuttaa niin monet asiat, jotka pitää ottaa huomioon. 

Poliitikon pitää osata jotain. Yleissivistystä ja laajaa horisontaalista tietoa on oltava. Laskentavoimaa on oltava. On kyettävä katsomaan tulevaisuuteen.

Jos asukasluvultaan isohko Vantaa-Kerava -alue ei saa riittävästi osaavia ehdokkaita aluevaalilistoille, miten on pienten hyvinvointialueiden laita?

3. Ei ole ihme, että puolueilla on ollut vaikeaa saada uusia tuoreita ja osaavia ehdokkaita aluevaaleihin.

Kaikki vantaalaiset kansanedustajat Antti Lindtmania lukuun ottamatta ovat mukana. Miltei kaikki Vantaan kaupunginvaltuutetut ovat mukana. 

Oletan, että kaikki vantaalaiset kansanedustajat ja lähes kaikki kaupunginvaltuutetut pääsevät VaKe -aluevaltuustoon.

Varmaa on, että ainakin aluehallitus sekä aluetarkastuslautakunta perustetaan, muitakin lautakuntia varmaan tulee.

Selvää on, kansanedustajat ja osa kaupunginvaltuutetuista jo ajan käytön suhteen ei pysty osallistumaan joka lautakunnan kokoukseen. Silloin juuri lautakuntiin on saatava muita osaavia poliitikkoja. 

* * *

10.11. Vantaan Sanomat

Kysely paljastaa, miten suomalaisten enemmistö puuttuisi poliitikkojen vallan rohmuamiseen

Suomalaisista 68 prosenttia rajoittaisi poliitikkojen päällekkäisiä tehtäviä kansanedustajana, aluevaltuutettuna ja kunnanvaltuutettuna.

Tämä käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Evan) teettämästä kyselystä.

39 prosenttia rajoittaisi poliitikon päällekkäiset tehtävät kahteen ja 29 prosenttia sallisi poliitikolle yhden tehtävän kerrallaan, Eva tiedottaa.

22 prosenttia vastaajista ei rajoittaisi päällekkäisiä tehtäviä, mutta toivoo, että poliitikkojen läsnäolosta tehtävissään raportoitaisiin nykyistä läpinäkyvämmin.

Lisäksi Evan tiedotteessa muistutetaan, että aluevaaleissa on ehdolla 111 kansanedustajaa.

– Aluevaltuutetuiksi nousevia kansanedustajia odottaa paitsi ajanpuute, myös ilmiselvä intressiristiriita eduskunnan tehdessä hyvinvointialueiden rahoitukseen liittyviä päätöksiä, Evan tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto sanoo.

Sotea kaatamassa

Pääkaupunkiseudun PS-valtuutettujen ryhmäkokous

Vantaan valtuuston kokous alkamassa

PKS-valtuustojen kokous pidettiin Vantaalla Martinus-salissa.

Salissa nähtiin tuttuja: K-A ja Arja Juvonen.

Vantaan valtuuston puheenjohtaja Antti Lindtman kutsui kaikki neljä pääkaupunkiseudun valtuustoa yhteiskokoukseen kaatamaan sote- ja maakuntauudistusta. Hauska oli nähdä muiden kaupunkien valtuutettuja, eritoten oman puoleen muiden kaupunkien valtuutettuja. Kiva oli, että kokouspaikka oli kerrankin lähellä Martinlaakson Martinuksessa, polkupyöräkeikka, pikkutakki päällä meinasi tulla hiki.

Vaikka kokouksessa oli erään vantaalaisen kokoomuspoliitikon sanojen mukaan teatterin makua, yhteiskokouksella oli selkeä tilaus ja sanomakin tuli selväksi: Kaikki neljä valtuustoa olivat vahvasti sitä mieltä, että nykymallinen sote- ja maakuntauudistus on täysin susi. Vain Keskusta ja Sininen tulevaisuus sekä suurin osa Kokoomuksesta olivat uudistuksen kannalla. Keskustan ja Sinisten valtuustoryhmät ovat pääkaupunkiseudulla pikkuriikkisiä.

Pääkaupunkiseudun valtuustot vaativat yhtenäisenä rintamana sote-uudistuksen perumista: ”Häpeä suomalaiselle demokratialle” (HS 15.5.2018)

Mielenkiintoisinta oli seurata juuri Kokoomuksen puheenvuoroja. Heidän jykevän aloituspuheenvuoronsa piti itseoikeutetusti sotekapinan isä Jan Vapaavuori. Hän sai suorastaan stalinistisenpitkät aplodit.

Perussuomalaisten puheenvuorot pitivät Helsingin Mari Rantanen, Espoon Arja Juvonen ja Vantaan Tanja Vahvelainen. Lyttäsimme sote- ja maakuntauudistuksen.

Muutamia muitakin hienoja puheenvuoroja pidettiin, mieleen jäivät etenkin Vantaan Joel Linnainmäki (vihr), Jan Edelman (kok) ja Antero Eerola (vas). Espoon Sinisten Simon Elon puhe oli ulkoisesti komea, vaikka sisällöstä en ollut samaa mieltä.

Sote-ja maakuntauudistuksen puolustajien puheet eivät suurinta osaa valtuutettuja vakuuttaneet ollenkaan. Aplodit olivat vaisuja.

Paine Uudenmaan sekä Kokoomuksen että Sinisten kansanedustajia kohtaan on valtava. On selvää, että heihin yritetään vaikuttaa. Nähtäväksi jää, kuinka vahva puoluekuri heidän eduskuntaryhmissään on. Sinisten mahdollinen liikehdintä voi vaikuttaa päätökseen ratkaisevasti. Muutaman heistä ounastellaan harkitsevan loikkausta demareihin.

Kokoomus hajosi pahasti, laskin pikaisesti, että esim. Vantaan Kokoomuksen valtuutetuista 5-6 valtuutettua lipesi äänestyksessä kannattamaan yhteistä esitystä eli vastustamaan sote- ja maakuntauudistusta. Samoin kävi Espoonkin Kokoomuksessa. Helsingin Kokoomus oli yhtenäinen vastustuksessaan.

Uudistuksen kannattajia lasketaan nyt olevan 102 kansanedustajaa. Kohta nähdään, hajoaako pakka.

Minua on koko ajan ihmetyttänyt uudistuksen massiivisuus.

Yksinkertaisilla toimilla päästäisiin pitkälle nykyjärjestelmässäkin. Palkattaisiin terveyskeskuksiin lisää lääkäreitä ja sairaanhoitajia. Jonot lyhenisivät, ja rahaa säästyisi rutkasti. 

18 maakuntaa ei ole tästä maailmasta. 

Vantaan homekouluvaalit

Kuten odottaa sopiikin, kuntavaalien teemana Vantaalla ovat koulut ja niiden sisäilmaongelmat. 

Erittäin hyvä niin.

Mutta kuinka sen nyt kauniisti sanoisi?

Vantaalla sisäilmasta kärsivien koulujen korjauksia on vitkuteltu viimeiseen asti. Oppilaiden ja opettajien terveydestä ei ole välitetty.

Antti Lindtman (sdp) hätkähdyttää heti kärkeen: Sdp kannattaa, että laitetaan koulut kuntoon.

Toivottavasti vantaalaiset äänestäjät muistavat, kuinka nihkeästi Vantaan kaksi valtapuoluetta ovat suhtautuneet homekoulujen korjaamisiin. 

Hyvä esimerkki on jo maan tasalle lanattu Hämeenkylän homekoulu. Viimeiseen asti kiellettiin ongelmat, vaikka tiedettiin tasan tarkkaan, että koulussa oli iso liuta oppilaita ja opettajia, jotka olivat altistuneet homeelle.

Helsingin Sanomien alla olevan otsikon jälkimmäinen osa on oleellinen - mikäli puolueiden vaalipuheisiin on luottaminen.

* * *

HS 12.1.

Vantaa aikoo pistää sisäilmaongelmista kärsivät koulunsa kuntoon – mikäli puolueiden vaalipuheisiin on luottaminen

Jos puolueiden kuntavaalitavoitteista Vantaalla voi jotain päätellä, seuraavalla nelivuotiskaudella ainakin huonokuntoiset koulut pannaan kuntoon. Näin asian ilmaisee kaupungin toisen suurpuolueen kärkipoliitikko:

”Sdp kannattaa, että laitetaan koulut kuntoon. Se tarkoittaa, että käydään kaikki koulut läpi jokaisella asuinalueella ja listataan, mitä uudistuksia niissä pitää tehdä, jotta saadaan uudet oppimisympäristöt kaikille. Tavoitteena on, että Vantaalla on Suomen paras ja modernein peruskoulu”, valtuuston puheenjohtaja Antti Lindtman (sd) sanoo.

Perussuomalaiset ei ole kääntänyt takkiaan

Prologi

Olen kirjoitellut blogeissani asiasta kuin asiasta, niin kommenttiosioihin on tullut nälvintää takinkäännöstä tai siitä, että Perussuomalaiset ei ole pitänyt kiinni vaalitavoitteistaan, tai että Perussuomalaiset ei ole saanut mitään aikaan.

Ylipäätään kannattaa kommentoida kirjoituksia niin, että ne edes jollakin tavalla liittyvät kirjoituksen aiheeseen.

Takkia ei ole käännetty

Sinänsä lause takkia on käännetty on hieno veto oppositiolta. Hyvin on uponnut kansaan.

Populistisuudessa lause vetää vertaistaan Suomen politiikassa. Populistisen puolueen edustajana olen suorastaan kade, ei voi populistisempaa lausetta enää kehitellä. 

Onneksi olkoon opposition ideariihelle, en muista, minkä puolueen kynästä Persut ovat kääntäneet takkinsa putkahti.


Nykyoppositiopolitiikkaa

Tänään SDP:n mahdollinen tuleva puheenjohtaja heitti aivan vastuutonta tekstiä, pari lausetta:

"SDP:n vaihtoehto tulee olemaan työllisyyttä ja talouskasvua vahvasti tukeva, oikeudenmukainen ja reilu vaihtoehto porvarihallituksen budjetille." (Antti Lindtman)

SDP olisi valmis kumoamaan hallituksen leikkauspäätökset, mutta korvaavista tuloista Rinne ei puhunut. (HS 11.8)

Melkoista luikuria demareilta, mutta luikuri on opposition etuoikeus.

Perussuomalaiset + Keskusta ja Kokoomus = Perusporvarihallitus

Lindtmanilta livahti karkea virhekin. Nykyinen hallitus ei ole Porvarihallitus, vaan Perusporvarihallitus. Perussuomalaiset ei ole porvaripuolue, vaikka porvaripuolueiden kanssa hallituksessa yhdessä istutaankin. 

Viime hallituksen, tai hallitusten kausilla, hallituksessa istuivat sekä SDP että Vasemmistoliitto, joka tosin haihtui vastuusta kuin pieru Saharaan. 

Jos samaa logiikkaa noudatetaan, mitä Lidtman noudattaa, myös SDP ja Vasemmistoliitto ovat myös porvaripuolueita. Kovin porvarinmakuista ainakin oppositiosta käsin seuratessa hollitupahallitusten politiikka oli. Jos silloin jotkut puolueet käänsivät takkinsa, niin nimenomaan molemmat vasemmistopuolueet.

Totuus yksinkertaisesti on, että Suomi ei ole kaksipuoluemaa kuten Iso-Britannia tai Yhdysvallat. Meillä hallituskoalitiot ovat hyvin monisäikeisiä. On tultava toimeen ja tehtävä yhteistyötä, jos jotain aiotaan saada aikaan.

Tietenkin oppositiossa pitää olla ilkikurinen ja pitää hauskaa, mutta äänestäjien on toki ymmärrettävä, mikä pelin henki on.

Jotkut kutsuvat hallitusta SSS-hallitukseksi, mikä on epäsopivaa, koska nimityksessä viitataan SS-miehiin. Melkoinen rimanalitus.

Olemme saaneet jotain aikaan

Alla oleva lista on kansanedustaja Sampo Terhon keräämä. Laitan sen oheen, jotta kaikki näkevät, että kyllä me olemme saaneet jotain aikaan.

Kaikkea mikään hallitus ei saa koskaan aikaan. Mikään hallitus ei koskaan hallituksessa ollessaan ole saanut läpi kaikkea haluamaansa. Ei hallitusvastuu ole mikään karkkikauppa.

Perussuomalaiset on ensimmäistä kertaa hallituksessa mukana. Perusporvarihallitusta voisi kutsua myös korjaussarjaksi.

Nyt yritetään paikata edeltävien hallitusten tekemiä virheitä, joista Perussuomalaisia ei voi syyttää.

Totuus on, että jollain ilveellä Suomen taantuva talous on saatava kääntymään nousuun. Silloin joku tuleva hallitus voi jakaa kansalle extra-hyvääkin, sitä voita leivän päälle.

Mielestäni alla oleva lista on kohtuullisen komea. Lista on kansanedustaja Sampo Terhon laatima. Listan saa vapaasti kopioida ja sitä voi jakaa vaikkapa Facebookissa.

Tarkkasilmäisimmät havainnoitsijat huomaavat, että joukossa on suuri määrä nimenomaan Perussuomalaisten tavoitteita. Jos kiinnostaa, kannattaa piipahtaa Perussuomalaisten sivuilla ja tutkailla arvojamme. Vertaile arvojamme alla olevaan listaan.

https://www.perussuomalaiset.fi/tietoa-meista/arvomaailmamme/

Perussuomalaiset pitävät pienituloisten puolta ja turvallisuuteen panostetaan

*Omaishoitajien vapaapäivät turvataan

*Perhehoitajien palkkioita nostetaan

*Takuueläkettä nostetaan

*Toimeentulotuen indeksisidonnaisuus säilyy ja se siirretään KELA:n maksettavaksi

*Yle- vero poistetaan 300.000 pienituloiselta

*YLE:lle myönnetään vähemmän rahaa

*Autovero laskee

*Puolustusmäärärahoja korotetaan

*Poliisien määrärahoja korotetaan

*Vankilaverkko säilytetään

*8 merkittävää maakuntien liikennehanketta toteutetaan

*Työttömyysetuuksien käyttöä laajennetaan – entistä useampi voi saada tukea

*Paikallinen sopiminen etenee

*Sote-uudistus etenee – peruspalvelut turvataan

*Kilpailukykysopimus etenee

Suomen maahanmuuttopolitiikka on nyt kireämpää kuin koskaan

*Oleskelulupaa ei enää myönnetä humanitaarisen suojelun perusteella

*Perheenyhdistämisten kriteerejä tiukennetaan, edellytyksenä ainakin toimeentuloedellytys ja riippumattomuus sosiaalituista

*Turvapaikkakäsittelyä nopeutetaan – valitusaika lyhenee

*Lähtömaiden turvallisuusarvioita tarkastetaan

*Vapaaehtoisia palautuksia toteutetaan tehokkaasti – jo tuhannet turvapaikanhakijat palaavat vapaaehtoisesti kotimaahansa

*Kaikki oleskeluluvat myönnetään määräaikaisiksi

*Myönnettävien sosiaaliturvatukien tasoja pienennetään

*Kunnissa pakolaisten vastaanottaminen ja vastaanottokeskusten perustaminen perustuu vapaaehtoisuuteen

*Tiedotetaan aktiivisesti ja tapauskohtaisesti hakijoiden lähtömaihin Suomen turvapaikkapolitiikan muutoksista sekä realistisesta nykytilanteesta

*Turvapaikanhakijoiden sisäiset siirrot EU:ssa säilytetään vapaaehtoisena

*Hallituksella 80 kohtainen maahanmuuton toimenpideohjelma, joka toteutetaan

*PS maahanmuuttopolitiikasta on tullut Suomen maahanmuuttopolitiikka

Perussuomalaiset pitävät huolta oikeudenmukaisuudesta

*Puoluetukia leikataan kahdesti

*Ministerien, avustajien ja valtiosihteerien määrää vähennettiin

*Ministerien palkkoja leikataan 7 prosenttia

*Perussuomalaiset esti ylimääräisen puoluetuen maakuntavaaleja varten

*Päästökauppatulojen ja kehitysavun välinen kytky lopetetaan

*Kehitysapua leikataan rajusti

*Tuulivoimatukia leikataan

*Demareiden ja vihreiden kolminkertaistama kaivosten sähkövero laskettiin muun teollisuuden tasolle.

*Suurimpiin tuloihin kohdistuvaa solidaarisuusveroa kiristetään

*Pääomaveroa korotetaan

*Ökyveneet ja vesiskootterit laitetaan verolle

*EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille tulee lukukausimaksut

*EU-jäsenmaksu pienenee 150 miljoonaa euroa vuodessa

*Aggressiiviseen verosuunnitteluun puututaan – valtionyhtiöt näyttävät esimerkkiä

*Valtionyhtiöiden johtajien palkkioita, bonuksia ja erokorvauksia karsitaan rajusti

*Veropakolaisuus pistetään kuriin – Portugalin kanssa verosopimus

*Suomen vastuut eurokriisissä eivät kasva. Suomesta ei lähde kriisimaille uutta rahaa, eikä velkoja leikata.

Perussuomalaiset ovat mukana purkamassa sääntelyä ja korjaamassa historian virheellisyyksiä

*Paskalaki korjattiin

*Kuntien työntekijöiden viiden vuoden irtisanomissuoja kuntaliitostilanteissa lopetetaan

*Ruotsin kielen vapaaehtoisuutta kokeillaan

*Kauppojen aukioloajat vapautettiin

*Hevosenlannan poltto energiatarkoituksiin sallittiin

*Seteliselkärankaispykälä poistettiin

*Alkoholilain sääntely kevenee – turha byrokratia pois, vahvat oluet ja lonkerot kauppoihin, lisää vientimahdollisuuksia

Perussuomalaiset vaikuttavat hallituksessa joka päivä ja merkitystä on myös niillä asioilla, joita jätetään tekemättä, ja jotka säilytetään ennallaan, kun uusista päätöksistä neuvotellaan

*Hallintarekisteriä ei tule

*Aktiivisen katumisen lakia ei tule

*Peruspäivärahaa ei leikata työttömiltä

*Kotihoidontukea ei leikata

*Ansiosidonnaisen taso säilyy

*Eläkeläisten asumistukea ei leikata

*Arvonlisäveroa ei koroteta

*Ulkomaalaisen työvoiman tarveharkinta säilyy

Ja uusimpana erityisesti pk-yrittäjä helpottava alv-maksujen malli Virosta, joka otetaan käytöön myös Suomeen.

Kehärata A GO GO

Klikkaa kuvaa, niin asemien nimet paremmin.

Tänään avattiin vantaalaisittain suurin liikenneväylä sitten Kehä kolmosen, Kehärata, jota jossakin vaiheessa kutsuttiin myös nimellä Marja-rata. Kehärata yhdistää Vantaankosken radan Suomen päärataan.

Hienointa on, että rata koukkaa Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta. Rata parantaa myös Vantaan poikittaisliikennettä merkittävästi, matka-aika esim. Myyrmäestä Tikkurilaan puolittuu.

Vantaan kaupungille rata on elinehto Kehä kolmosen ohella, yhdistävä tekijä. Moni on kokenut, että kaupunki on jakautunut kahtia, länteen ja itään. Ilman Kehäkolmosta kaupunki olisi jo ajat sitten jakautunut kahtia, länsi Vantaaksi ja itä Tikkurilaksi.

Kaupunki on sijoittanut Kehärataan ja Kehä kolmosen parantamiseen miljarditolkulla rahaa, niin paljon, että hirvittää. Toivottavasti Suur-Kivistön alue tuottaa kaupungille niin paljon kuin on ajateltu. Muuten hukka perii.

Aloitin kierrokseni Louhelan asemalta. Juna oli täynnä Kehärata-turisteja, joukossa oli myös lentokentälle matkaavia ihmisiä. Olo oli suorastaan juhlallinen.

Kivistön asema on pitkä, asemalaiturille on kolme sisääntuloa.

Asemalle oli rakennettu juhlatori. Teltoissa esiteltiin Kivistöä, myytiin ruokaa ja juomaa, bändi soitti lavalla ja välillä lavalla tanssittiin myös flamencoa.

Otin kuvan mainosplakaatista, tulevaa Kivistöä, asema on valtaisan pyöreän kauppakeskeksen välissä. Aivan kunnolla ne kolme sisäänkäyntiä laiturille eivät näy, mutta aemakorttelin pituus on useita satoja metrejä. Kivistö tulee olemaan todella suuri kaupunginosa.

Oikealla on yksi sisäänkäynneistä asemalaiturille, joka sijaitsee alhaalla. Aseman mittakaava hahmottuu, kun katsoo kuvan keskimmäistä sisääntuloa, kolmatta en saanut mahtumaan kuvaan. Kivistön asema on yksi Suomen suurimpia rautatieasemia.

Kehärata on osin metromainen, sillä se kulkee kahdeksan kilometria maan alla. Maan alla ovat Kivistön, kuvassa olevan Aviapoliksen ja Lentoaseman asemat. Aviapoliksen asema on syvällä, liukuportaat ovat hyvin pitkät, mieleen tulee Kampin metroaseman portaat.

Aviapoliksessa pitää kulkea pitkät matkat maanalaista Aviabulevardia pitkin ennen kuin pääsee pitkille liukuportaille ja ylös maan pinnalle.

 Lastenvaunuilla pitää käyttää liukuhissiä.

Koska Lentoaseman rautatieasema ei ole vielä valmis, pitää Aviapoliksesta hypätä bussiin, joka vie molempiin terminaaleihin. Aviapoliksesta meni yllättävän moni matkailija heti ensimmäisenä päivänä Lentoasemalle.

Kehärata helpottaa kovasti matkustamista Lentoasemalle Ranta-, Pää- ja Lahden ratojen suunnilta.

Suurin Kehäradan uusista asemista on Tikkurilan asema, jonka yhteydessä on jo iso kauppakeskus Dixi. Tikkurilan asemasta kasvaa pikkuhiljaa Suomen toiseksi vilkkain rautatieasema, kun matkailijavirta alkaa toden teolla valua Lentoasemalle.

Tikkurilan asema ei ole täysin valmis, sillä 1980-luvulla rakennettu asema on purettu ja asemalaitureita rakennetaan uuteen uskoon.

Tikkurilan aseman sisällä on tilaa liikkua, Dixin kauppakeskus on kuvan kolmannessa kerroksessa.

Aseman alla on Tikkurilan uusi linja-autoasema. Olisin toivonuyt, että asema olisi ollut sisätiloissa Kampin kauppakeskuksen linja-autoaseman tapaan, sillä Tikkurilan linja-autoasemalla on talvella todella kylmä, kun tuuli viuhuu aseman läpi.

Tikkurilan asemaseudun murheenkryyni on aseman itäseutu. Alueella sijaitsi lyijysulattamo ja akkutehdas, joten maaperä on täynnä lyijyä ja alue on lähes rakentamaton. Maaperän putsaaminen on kallista. 

Vielä 1970-luvun alussa Tikkurila oli Suomen saastuneinta aluetta sulattamon ja kahden akkutehtaan takia. Isot kuuset kuolivat tehtaiden ympäriltä, naavaa ei kasvanut metsissä. Sieniä tai marjoja ei saanut poimia, vaikka kaikki niin tekivät. Omakotitalojen puutarhan tuotteita ei suositeltu syötäväksi.

Pitää muistaa kuitenkin, että Tikkurila kasvoi tehtaittensa ympärille. Muut kolme merkittävää teollisuuslaitosta olivat Tikkurilan Väritehdas (nyk. Tikkurila Oy) sekä jo lopetetut Tikkurilan Silkki ja pesuainetehdas Teo.

Toivottavasti Vantaan tärkein vielä rakentamatta oleva rakennusmaa täyttyy pian asuintaloista.

Poikkesimme myös kahvilla uudella Tikkurilan torilla, joka sijaitsee aivan Kaupungintalon kupeessa. Takana pilkistää uusi vihreä valtuustosali.

Torilla tapasin sattumalta SDP:n Antti Lindtmanin, vaihdoimme pari sanaa hallituspolitiikasta ja tulevista Kuntavaaleista.

Alla on linkki Uuden Suomen Puheenvuoroon, jossa Paavo Väyrynen suomi kovasti Kehäradan rakentamista. Jos Väyrynen päättäisi, PK-seutua ei kehitettäisi ollenkaan, vain kehittyviä maakuntia.

http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/197707-keharata-on-kallis-virheinvestointi

Kai-Ari Lundell kiittää

Botta-selfie

Jatkojytky!

Vaalit ovat ohi, ja jatkojytkystä on selvitty. Eilinen tunnelma Bottalla oli hieno, kun selvisi, että tulimme kakkoseksi. Voidaan puhua torjuntavoitosta, vaikka emme saaneet pidettyä vuoden 2011 vaalien paikkamäärää. 

Asetelmat hallitusneuvotteluihin ovat hyvät.

Oma äänimääräni oli kohtuullinen, 1216 ääntä, tosin odotin 1500-2000 ääntä. Moni kehui äänimäärääni, koska olen ensikertalainen. Vantaalaisia ääniä sain yli 800, mistä on mukava ponnistaa kohti kunnallisvaaleja, jotka pidetään kahden vuoden päästä.

Vantaalaisittain tulos oli hurja pettymys. Menetimme kaksi paikkaa, vaikka toimme puolueelle noin 22 500 ääntä. Äänet menivat lähes kaikkialle muualle kuin Vantaan PS-ehdokkaille. Vain Mika Niikko meni läpi. 

Espoo sai peräti neljä PS-ehdokasta läpi, vaikka Vantaa on huomattavasti suurempi PS-kaupunki kuin Espoo. Kaiken kaikkiaan Espoo päihitti Vantaan aivan pystyyn, laskin pikaisesti, 16-3. Vantaalta Niikon lisäksi meni läpi ainoastaan Antti Lindtman (SDP) ja Sari Multala (KOK).

Vantaan PS teki aivan loistavan vaalityön. Olimme hyvin esillä turuilla ja toreilla, ja yhdistys teki upean mainoskampanjan sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa. Itsekin laitoin kaikki likoon, mitä kropasta ja lompakosta lähti.

Kiitän kovasti äänestäjiäni!