Sisäilma-aloite

Vantaan Sanomat 18.6.2020

Mielipidekirjoituksemme, avoimuus on tärkeää myös sisäilma-asioissa. Kiitos yhteistyöstä yli puoluerajojen Sirpa Kauppinen, Tiina Tuomela ja Jari Jääskeläinen.

Teimme myös asiasta aloitteen Vantaan kaupunginvaltuustossa, allekirjoittajia tuli yli puoluerajojen:

Valtuustoaloite sisäilma-asioiden tiedonkulun parantamiseksi

Sisäilmaongelmien ratkaisemisessa iso haaste on ollut tiedon puuttuminen mm. tehdyistä korjauksista. Tämän vuoksi ehdotamme tiedonkulun ja dokumentoinnin parantamista.

Tarvitsemme kaupungin sivuille selkeät ohjeet oire- ja vikailmoitusten tekoon.

Kaupungin sivuilla on hyvä olla kuntoraportit, oirekyselyjen ja -seurannan tulokset, sisäilmatiedotteet, tarkastuspöytäkirjat ja korjauskehotukset sekä korjausten dokumentointi.

Avoimuus parantaa kuntalaisten luottamusta.

Esitämme, että tiedonkulkua ja dokumentointia parannetaan. 

Sirpa Kauppinen, Tiina Tuomela, Jari Jääskeläinen ja Kai-Ari Lundell

Vantaan Sisäilma-asiainneuvottelukunnan lyhyt kaksivuotiskatsaus

Uusi uljas Hämeenkylän koulu nousee.

Vantaan kaupungin Sisäilma-asianneuvottelutoimikunnan alku kaikessa haparoivuudessaan on ollut lupaava. Pitää muistaa, että neuvottelukunta on ensimmäinen laatuaan.

Kahden vuoden aikana olemme saaneet mm. lisää sisäilmakorjausrahaa sekä kattavan Turun yliopiston tekemän oirekyselyn. Myös erityispuhdas parakkikoulu on tulossa Simonkylään vaikkakin vähän myöhässä.

Toivon, että neuvottelukunnan roolia selkeytetään entisestään, ja että kokouksia pidetään kerran kuukaudessa.

Tekemistä riittää.

* * *

15.9. Vantaan Sanomat

Sisäilmaryhmän kahden vuoden kausi on lopussa – Mitä saatiin aikaiseksi?

Vantaan sisäilma-asioiden neuvottelukunta kokoontui ensimmäisen kerran syyskuussa 2017. Neuvottelukunnan tehtäväksi määriteltiin sisäilma-asioiden käsittelyn seuraaminen Vantaalla.

Kahden vuoden kausi on nyt päättymässä. Moni jäsenistä myöntää, ettei neuvottelukunnalla ollut alussa riittävän selkeää roolia.

– Parin vuoden aikana on etsitty ja täsmennetty, mikä se rooli voisi olla, neuvottelukunnan puheenjohtaja Sami Kanerva (kok.) toteaa.

Roolin ottaa puheeksi myös neuvottelukunnan perussuomalainen jäsen Kai-Ari Lundell.

– Neuvottelukunnan roolia pitää jatkossa saada selkeämmäksi.

Kanervan mukaan neuvottelukunnalla tulisi jatkossa olla vahvempi asema jo asioiden valmisteluvaiheessa. Ja viranhaltijoiden tulisi kuunnella neuvottelukuntaa.

Myös erimielisyyksiä on työhön mahtunut tai kuten puheenjohtaja Kanerva toteaa: Jäsenten välillä on ollut erilaisia näkemyksiä.

– Neuvottelukunnassa on erityyppisiä ihmisiä, joilla on vähän eri näkökulmia. Linjaerimielisyyksiä ei ole ollut, enemmän ehkä sellaisia ilmaisutapaan liittyviä, Kanerva muotoilee.

Myös kokousten määrästä tulee pyyhkeitä. Lundell toteaa, että kokouksia pitäisi olla kerran kuussa. Samaa mieltä on Sirpa Kauppinen(vihr.). Hänellä on myös muuta palautetta kokouskäytänteistä.

– Kokouksissa olisi pitänyt saada käsitellä muun muassa ilmanvaihtoa, tiedonkulkua, korjausprosessien parantamista sekä rakentamistavan tarkastelua ja investointeja. Esimerkiksi keväällä puheenjohtaja kielsi puhumisen ilmanvaihdon ohjeista, Kauppinen kommentoi.

Kahden vuoden aikana on saatu myös aikaiseksi. Puheenjohtaja Kanervan mielestä sisäilma-asioiden käsittely on noussut tärkeäksi ja normaaliksi osaksi kaupungin prosesseja.

– Tekemiseen on tullut ryhtiä, Kanerva kuvaa.

Lähes jokainen Vantaan Sanomien haastattelema neuvottelukunnan jäsen mainitsee onnistumiseksi oirekyselyn toteuttamisen.

– Satakuntahankkeen mukainen oirekysely toi esiin kaupungin käyttämät toimimattomat korjausmenetelmät, jotka ovat vuosikymmeniä syöneet verorahoja. Se paljasti myös useita terveydelle vaarallisia tiloja. Tulokset antavat myös mahdollisuuden priorisoida tulevia investointeja, Kauppinen toteaa.

Hän jatkaa onnistumisten listaa.

– Olemme saaneet kaupungille pari työntekijää, joiden avulla sisäilmatutkimukset ehditään lukea, sekä rahaa sisäilmakorjauksiin. Myös altistuneille soveltuvat tila on päätetty, vaikkakin sen toteutus venyi ensivuoteen.

Neuvottelukunnassa vaikuttava Jari Jääskeläinen (vas.) näkee konkreettisena tärkeänä saavutuksena sen, että uusissa kohteissa luovuttiin betonin päälle liimattavista muovimatoista. Saman nostaa esiin neuvottelukunnan varapuheenjohtaja Ulla Kaukola (sd.).

Kaukola lisää neuvottelukunnan työn olleen poikkeuksellista koko Suomessa.

– Tavastamme toimia on otettu mallia muualla. Yksi tärkeimmistä asioista konkreettisten parannusten lisäksi on se, että olemme saattaneet saman pöydän ääreen poliitikot sekä vanhempien ja henkilöstön edustajat keskustelemaan sisäilma-asioista. Avoimuus ja ymmärrys ovat lisääntyneet, Kaukola pohtii.

Kaupunginhallitus jätti maanantaina pöydälle sisäilma-asioiden neuvottelukunnan asettamisen kaudelle 2019–2021. Kanervan mukaan kyse on lähinnä siitä, että myös varajäsenten paikat tulee saada täytettyä ennen kuin työ voi jatkua.

Esityksessä on ryhmälle myös uusi tehtävä. Neuvottelukunnan tehtävänä olisi jatkossa antaa lausuntoja päättäville toimielimille sisäilma-asioihin liittyen. Sitä on moni jäsen toivonut. Yksi heistä on Tiina Tuomela (kd.).

– Neuvottelukunta tarvitsee jatkossa mandaatin antaa ehdotuksia ja suosituksia toimenpiteistä. Neuvottelukunnan tulee olla asiantuntijaelin, Tuomela sanoo.

Vastine THL:n kannanottoon Vantaan Sanomissa

Osa Vantaan kaupungin Sisäilma-asianneuvottelukunnan jäsenistä teki eilen yhteisen kannanoton Vantaan Sanomiin. Kirjoitus on vastine edellisen päivän Vantaan Sanomien artikkelille, jossa Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL varoittaa sisäilmaoirekyselyiden ylitulkinnasta.

THL:n kannanotto vantaalaisessa paikallislehdessä juuri nyt tuntuu oudolta.

Aivan kaikki Sisäilma-asianneuvotelukunnan jäsenet kuten Jari Jääskeläinen (vas.) eivät kerinneet allekirjoittaa yhteistä kannanottoa, koska tarkoitus oli saada kirjoitus jo seuraavan päivän lehteen.

Kuntapolitiikka on yhteistyötä.

* * *

20.2. Vantaan Sanomat Mielipide

Vantaan oirekyselyn tulokset on otettava vakavasti käyttöön

Luotettavaa teknistä mittaustapaa tai keinoa varmistua rakennuksen sisäilmaterveydestä ei ole tällä hetkellä olemassa, kirjoittajat muistuttavat.

Vantaan Sanomissa THL varoittaa sisäilmaoirekyselyiden ylitulkinnasta: “Käy liian helposti niin, että korjataan vääriä rakennuksia eikä niitä, joiden olosuhteet ovat terveydelle haitallisimpia.“ 

Samaisessa artikkelissa myös kyseenalaistetaan erilaisten oireiden yhteys sisäilmaan toteamalla, ettei sellaista rakennusta ole, jossa joku ei oireilisi.

THL kertoo myös avoimesti haluavansa tutkimuksen painopisteen siirtyvän oireilevien tutkimisesta rakennusten kuntotutkimuksiin.

Vantaalla on juuri teetetty laaja Turun yliopiston Satakunta-hankkeen oirekysely, jonka tulosten juuttumisesta virkamiesportaaseen uutisoi HS (17.2.) Siksi THL:n kannanotto vantaalaisessa paikallislehdessä juuri nyt tuntuu kovin oudolta.

“Vantaan kiinteistöihin kohdistuvan oirekyselytutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa sivistystoimelle, terveystoimelle sekä kiinteistötoimelle sisäilmaongelmien laajuudesta, terveyshaittojen vaikeusasteesta, kustannuksista sekä jo tehtyjen korjaustoimien hyödyistä. Lisäksi tutkimustuloksia on mahdollista hyödyntää arvioitaessa hankkeiden kiireellisyysjärjestystä, toimenpiteiden laajuutta ja aikataulua.”

Näin kaupunginhallituksen pöytäkirjassa tiivistetään kyselyn tarkoitus ilman suurempaa dramatiikkaa.

Missään vaiheessa tätä oirekyselyä ei ole ollut esillä tavoitetta edetä ainoastaan kyselystä saatujen tulosten perusteella. Sen sijaan kyselyn tulosten ja rakennusten kuntotutkimusten perusteella voidaan keskittää voimavarat oikeisiin kohteisiin.

Tällä hetkellä luotettavaa teknistä mittaustapaa tai keinoa varmistua rakennuksen sisäilmaterveydestä ei ole olemassa, joten tällainen symbioosi on välttämätön. On myös mahdollista, että oireilua aiheuttaa jokin tuntematon tekijä, joka ei tule esille muutoin kuin oireiden kautta.

Arsenikkiakin käytettiin tapeteissa sen kauniin värin takia tietämättä sen myrkyllisyydestä. Kuitenkin ihmisten epäselvien oireiden ja kuolemien jälkeen tämän yhteyttä oireisiin vasta ymmärrettiin tutkia.

Teemu Purojärvi, terveydenhoitaja (AMK), TtK (kesk.)

Birgitta Herranen, lehtori (kok.)

Sirpa Siru Kauppinen, ympäristötekniikan M.Sc. (vihr.)

Kai-Ari Lundell, luokanopettaja (ps.)

Tiina Tuomela, lastentautien erikoislääkäri (kd.)

Jari Jääskeläinen (vas.) olisi halunnut allekirjoittaa, mutta ei kerinnyt.