Nettiäänestykseen

Perussuomalaiset on demokraattisin puolue. Jyväskylään pääsi 2300 jäsentä äänestämään puolueen puheenjohtajasta. Perussuomalaisilla ei ole politrukkeja.

Syystä tai toisesta kaikki jäsenet eivät päässeet Jyväskylään. Viikonloppuna en päässyt paikalle, koska nuorin lapseni pääsi silloin ripille. Siivouksen ja sipulinleikkuun lomassa seurasin Perussuomalaisten sivuilta puoluekokouksen hektisiä tapahtumia lähes koko lauantaipäivän.

Äänestykset hämmästyttivät, koska hylättyjä ääniä tuli roppakaupalla.

Puolueen nykysäännöt ovat pienen puolueen säännöt. Jäseniä on 8000 ja vain osa heistä päättää puheenjohtajasta ja puoluevaltuustosta.

Olen pitkään ollut sitä mieltä, että meidän pitäisi siirtyä etä-äänestykseen. Vihreät valitsevat kohta puheenjohtajansa postiäänestyksellä.

Ehdotan, että puolue siirtyy suoraan nykyaikaan ja sähköiseen äänestämiseen. Varmentaminen todettaisiin pankkitunnuksilla.

Jäsenäänestys

Vantaan Perussuomalaiset - Uusi kasvo

Perussuomalaisten Uudenmaan piiri ry. on valinnut minut jäsenäänestykseen eduskuntavaaliehdokkuudesta. 

Kiitän kovasti ihmisiä, jotka ovat kannattaneet minua.

Osaamiseni kärki on luonnollisesti koulutuspolitiikka. Olen koulutuksellisen tasa-arvon kannattaja, sillä koulutus on ainoa tie varsinkin köyhien ja naisten tasa-arvoon. Koulutus on investointi tulevaisuuteen.

Olen pienen ihmisen puolella.

Aamun Helsingin Sanomien pääkirjoitus oli upea, kannattaa painaa alla olevaa linkkiä ja lukea pääkirjoitus kokonaisuudessaan.

Lisäys:

Sain ääniä kohtuullisesti, vaikka olen uusi kasvo, mutta en pärjännyt. Edessä on ehdokasasettelutentit.


16.6. HS

Suomi pärjää koulutuksella

Toisin kuin näissä etelän maissa, kilpailukykypotentiaali on kuitenkin Suomessa hyvä. Kriisimaat petraavat nyt kilpailukykyään kovempaa tahtia kuin Suomi, mikä auttaa niiden taloutta taas kasvuun.

Työnantajaleiri esittelee usein julkista taloutta pohdittaessa todisteita siitä, että Suomessa julkisen talouden paino on Euroopan raskain, melkein 60 prosenttia suhteessa kansantuotteeseen – mikä on eri asia kuin osuus kansantaloudesta.

Totta sinänsä, mutta suomalaiset tulonsiirrot ja joiltakin osin hyvinkin tehokas julkinen sektori sotkevat vertailua. Suomessa julkinen "meno" muuttuu moniin maihin verrattuna paljon kivuttomammin jossain myöhemmässä kohdassa "tuloksi".

Kaikkien säästöbudjettien ja leikkausten keskellä Suomessa on pidettävä huolta siitä, että tulevaisuuden mittaukset kertoisivat hyvää nykyisistä ratkaisuista.

Suomessa kasvua ei saada työvoimapanoksen lisäyksestä. Jäljelle jää tuottavuuden nostaminen. Se vaatii investointeja koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen.