Pientalot pelloile, ei metsiin

Hesari kutsui kaupunginvaltuutetuista minut, Vaula Norrenan, Ida Tammisen ja Mika Kasosen Vallinojan pöpelikköön kuvaa varten. Meitä oli jo aiemmin haastateltu Vantaan pientalokaavoista.

Vantaa tarvitsee kipeästi uusi pientaloalueita. Tutkitusti pientaloalueilta tulee suhteellisesti enemmän verotuloja kuin muualta, ja nyt kaupunki talousahdingossaan tarvitsee hyviä veronmaksajia.

Ongelma on, että pientaloja on kaavoitettu lähimetsiin, jotka kaupungin asukkaat kokevat kaupungin ykkösvetovoimatekijäksi. Vantaan Perussuomalaisten valtuustoryhmä on pitkään taistellut lähimetsien niin Vallinojan metsien kuin Linnaisten, Päiväkummun ja Smedsin metsien puolesta. Ikävää myös on, että Pähkinärinteessä Lammaslammen länsipuolella olevalle palstaviljelyalueelle on suunnitteilla omakotialue. Kyllä Vantaalla riittää peltoa ja turhaa pöpelikköä omakotirakentamiseen.

Olen pitkään puhunut siitä, että Hiekkaharjun aseman itäpuoliset pellot on kaavoitettava pientaloalueeksi aina Hakkilan soramontuille asti. On rakennettava vieläkin vetovoimaisempi puutarhakaupunginosa kuin Kartanonkoski on. 

Hiekkaharjun pellot ovat saavutettavuudeltaan Suomen paras rakentamaton alue rakennettavaksi pientaloille. Alueella on golfkenttä, Rekolanpuro ja Keravanjoki. Maasto on kauniin polveilevaa. Alue sopii monipuoliseen pientalorakentamiseen: townhousea ja omakotitaloja. 

Vantaan Jokiniemeen uusia asuntoja – Vantaan kaupunki ja Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymät kehittävät aluetta yhteistyössä

Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymät ja Vantaan kaupunki allekirjoittavat 22.8. esisopimuksen, jonka mukaan Vantaan kaupunki ostaa seurakunnilta tontin, jossa toimii Ammattiopisto Varian Hiekkaharjun toimipiste. Samalla solmitaan yhteistyösopimus, jonka mukaan seurakuntayhtymien omistama Jokiniemen tontti saa asemakaavan ja sinne rakennetaan uusi asuinalue.

Kerrostaloalueiden paikka on junaratojen varret ja liepeet, Kivistö on kesken, Aviapolis on rakentamatta. Hieno alue on myös Tikkurilan väritehtaiden alue, joka on jo kaavoitettu. Alue rakennetaan neljässä eri vaiheessa, kunhan Tikkurila Oy poistuu alueelta. Jos Hiekkaharjun pellot on Suomen parasta rakentamatonta pientaloaluetta, on Tikkurila Oy:n alue Suomen parasta rakentamatonta kerrostalo- ja townhouse-aluetta.

Lue Hesarin artikkeli alta olevan linkin kautta, mikäli sinulla on Hesarin tunnarit. Laitoin omat haastatteluosat suoraan luettaviksi.

* * *

HS 16.12.2025

Päättäjät muuttivat mielensä Vantaalla: Tontteja pientaloille ei meinaa saada millään

Asuminen|Poliitikkojen mieli muuttui Vantaalla. Pientalotontteja kaivataan, muttei ihan minne tahansa.

”Meillä on jo pitkään ollut slogan, että pientalot pelloille, ei metsiin. Onhan Vantaalla joutomaita ja peltoja vaikka kuinka paljon. Ne arvokkaimmat kulttuurimaisemat ovat kaikkien tiedossa eikä niiden kanssa ole ristiriitaa”, sanoo perussuomalaisten valtuutettu Kai-Ari Lundell.

Lundell kytkee tuoreimpien nurin menneiden pientalokaavojen listaan myös Linnaistenmetsän, jossa kaupunki on jo pitkään yrittänyt tuoda lisätontteja suositun pientaloalueen kupeeseen kaupungin omalle maalle. Parhaillaan on selvityksessä, supistaako vesilain suojelema noro aluetta entisestään.

Lundell taas on jo useita vuosia puhunut Hiekkaharjun aseman itäpuolella sijaitsevista pelloista, jotka ulottuvat Hakkilaan saakka.

Kiva kampanjointipäivä

Klikkaa kuvaa suuremmaksi.

Tänään oli kiva kampanjointipäivä. Aamulla sain puhtia kintereisiin, kun selailin viikonlopun Vantaan Sanomia ja huomasin, että tunteella ja tappuralla kirjoittamani mielipidekirjoitukseni vanhustenhoidon järkyttävästä tilasta oli mennyt läpi.

Niin paljon on puhuttu vanhustenhoidon surkeasta tilasta, että odotan paljon seuraavalta eduskunnalta, jonka vahvuudessa toivottavasti tulen olemaan:

Vanhustenhoidon ongelmat on kerta kaikkiaan korjattava.

Jos seuraava eduskunta sitä ei tee, alkaa usko monelta edustukselliseen demokratiaan murentua. Viime vaalien alla kuten aikaisempienkin eduskuntavaalien alla tehtiin kovia koulutuslupauksia, joita ei taaskaan lunastettu.

Riensin Kehäradan junaan Tikkurilan Kevätmarkkinoille kampanjoimaan Vantaan Perussuomalaisten teltoille. Oli hauska tavata Uudenmaan PS-ehdokkaita, kuvassa poseeraan kauniiden ehdokkaiden Arja Juvosen ja Maiju Tapiolinnan kera.

Teltoilla äänestäjien vastaanotto on ollut kautta linjan myönteistä ja kannustavaa, mikä rohkaisee kovasti yrittämään. Monia pitkiä juttutuokioita pidin ihmisten kanssa. Hauskaa on ollut myös keskustelut muiden puolueiden ehdokkaiden kanssa. Keskustelu avartaa aina.

Erityisen mukavaa oli, kun moni ihminen totesi:

Joo, tunnen kyllä sinut.

Olen lukenut kirjoituksiasi.

Vanhustenhoidon kirjoituksesi oli hyvä.

Näin mainoksesi lehdessä tänään.

Joo, olet se päätä pidempi ehdokas.

Äänestin sinua viimeeksikin, äänestän nytkin.

Kehärata A GO GO

Klikkaa kuvaa, niin asemien nimet paremmin.

Tänään avattiin vantaalaisittain suurin liikenneväylä sitten Kehä kolmosen, Kehärata, jota jossakin vaiheessa kutsuttiin myös nimellä Marja-rata. Kehärata yhdistää Vantaankosken radan Suomen päärataan.

Hienointa on, että rata koukkaa Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta. Rata parantaa myös Vantaan poikittaisliikennettä merkittävästi, matka-aika esim. Myyrmäestä Tikkurilaan puolittuu.

Vantaan kaupungille rata on elinehto Kehä kolmosen ohella, yhdistävä tekijä. Moni on kokenut, että kaupunki on jakautunut kahtia, länteen ja itään. Ilman Kehäkolmosta kaupunki olisi jo ajat sitten jakautunut kahtia, länsi Vantaaksi ja itä Tikkurilaksi.

Kaupunki on sijoittanut Kehärataan ja Kehä kolmosen parantamiseen miljarditolkulla rahaa, niin paljon, että hirvittää. Toivottavasti Suur-Kivistön alue tuottaa kaupungille niin paljon kuin on ajateltu. Muuten hukka perii.

Aloitin kierrokseni Louhelan asemalta. Juna oli täynnä Kehärata-turisteja, joukossa oli myös lentokentälle matkaavia ihmisiä. Olo oli suorastaan juhlallinen.

Kivistön asema on pitkä, asemalaiturille on kolme sisääntuloa.

Asemalle oli rakennettu juhlatori. Teltoissa esiteltiin Kivistöä, myytiin ruokaa ja juomaa, bändi soitti lavalla ja välillä lavalla tanssittiin myös flamencoa.

Otin kuvan mainosplakaatista, tulevaa Kivistöä, asema on valtaisan pyöreän kauppakeskeksen välissä. Aivan kunnolla ne kolme sisäänkäyntiä laiturille eivät näy, mutta aemakorttelin pituus on useita satoja metrejä. Kivistö tulee olemaan todella suuri kaupunginosa.

Oikealla on yksi sisäänkäynneistä asemalaiturille, joka sijaitsee alhaalla. Aseman mittakaava hahmottuu, kun katsoo kuvan keskimmäistä sisääntuloa, kolmatta en saanut mahtumaan kuvaan. Kivistön asema on yksi Suomen suurimpia rautatieasemia.

Kehärata on osin metromainen, sillä se kulkee kahdeksan kilometria maan alla. Maan alla ovat Kivistön, kuvassa olevan Aviapoliksen ja Lentoaseman asemat. Aviapoliksen asema on syvällä, liukuportaat ovat hyvin pitkät, mieleen tulee Kampin metroaseman portaat.

Aviapoliksessa pitää kulkea pitkät matkat maanalaista Aviabulevardia pitkin ennen kuin pääsee pitkille liukuportaille ja ylös maan pinnalle.

 Lastenvaunuilla pitää käyttää liukuhissiä.

Koska Lentoaseman rautatieasema ei ole vielä valmis, pitää Aviapoliksesta hypätä bussiin, joka vie molempiin terminaaleihin. Aviapoliksesta meni yllättävän moni matkailija heti ensimmäisenä päivänä Lentoasemalle.

Kehärata helpottaa kovasti matkustamista Lentoasemalle Ranta-, Pää- ja Lahden ratojen suunnilta.

Suurin Kehäradan uusista asemista on Tikkurilan asema, jonka yhteydessä on jo iso kauppakeskus Dixi. Tikkurilan asemasta kasvaa pikkuhiljaa Suomen toiseksi vilkkain rautatieasema, kun matkailijavirta alkaa toden teolla valua Lentoasemalle.

Tikkurilan asema ei ole täysin valmis, sillä 1980-luvulla rakennettu asema on purettu ja asemalaitureita rakennetaan uuteen uskoon.

Tikkurilan aseman sisällä on tilaa liikkua, Dixin kauppakeskus on kuvan kolmannessa kerroksessa.

Aseman alla on Tikkurilan uusi linja-autoasema. Olisin toivonuyt, että asema olisi ollut sisätiloissa Kampin kauppakeskuksen linja-autoaseman tapaan, sillä Tikkurilan linja-autoasemalla on talvella todella kylmä, kun tuuli viuhuu aseman läpi.

Tikkurilan asemaseudun murheenkryyni on aseman itäseutu. Alueella sijaitsi lyijysulattamo ja akkutehdas, joten maaperä on täynnä lyijyä ja alue on lähes rakentamaton. Maaperän putsaaminen on kallista. 

Vielä 1970-luvun alussa Tikkurila oli Suomen saastuneinta aluetta sulattamon ja kahden akkutehtaan takia. Isot kuuset kuolivat tehtaiden ympäriltä, naavaa ei kasvanut metsissä. Sieniä tai marjoja ei saanut poimia, vaikka kaikki niin tekivät. Omakotitalojen puutarhan tuotteita ei suositeltu syötäväksi.

Pitää muistaa kuitenkin, että Tikkurila kasvoi tehtaittensa ympärille. Muut kolme merkittävää teollisuuslaitosta olivat Tikkurilan Väritehdas (nyk. Tikkurila Oy) sekä jo lopetetut Tikkurilan Silkki ja pesuainetehdas Teo.

Toivottavasti Vantaan tärkein vielä rakentamatta oleva rakennusmaa täyttyy pian asuintaloista.

Poikkesimme myös kahvilla uudella Tikkurilan torilla, joka sijaitsee aivan Kaupungintalon kupeessa. Takana pilkistää uusi vihreä valtuustosali.

Torilla tapasin sattumalta SDP:n Antti Lindtmanin, vaihdoimme pari sanaa hallituspolitiikasta ja tulevista Kuntavaaleista.

Alla on linkki Uuden Suomen Puheenvuoroon, jossa Paavo Väyrynen suomi kovasti Kehäradan rakentamista. Jos Väyrynen päättäisi, PK-seutua ei kehitettäisi ollenkaan, vain kehittyviä maakuntia.

http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/197707-keharata-on-kallis-virheinvestointi

Vantaan Perussuomalaisten pikkujouluinen koulutustilaisuus

Vantaan Perussuomalaiset pitivät pikkujouluisen koulutustilaisuuden Tikkurilassa ravintola Shamrockin kabinetissa. 

Minulle paikka oli hyvin mieluisa, koska Shamrock sijaitsee entisen legendaarisen ravintola Calypson tiloissa Asematie kympissä. Asematie kymppi edusti aikoinaan uutta Tikkurilaa. Talon veturina toimi pitkään Alko, Calypso ja Ihantojan vaateliike. Viimeeksi olen ollut ravintola Calypsossa noin 30 vuotta sitten, kun ystäväni meni naimisiin. Äitini toimi pitkään Asematie kympissä myymälänhoitajana Lindströmin pesulassa.

Ihantojan vaateliike muutti Tikkurilaan Hiekkaharjun Talkootie seiskan liikerakennuksesta vastapäätä Puistokulmaa. Ihantojan tilan Talkootiellä on omistanut jo pitkään Vantaan opettajien ammattiyhdistys, VOAY. Tila toimii yhdistyksen toimistoina ja kokoustiloina. 

Olen ollut VOAY:n toiminnassa mukana yhteysopettajana vuodesta 1980. Tänä vuonna luovuin kouluni yhteysopettajuudesta, koska minut valitiin viime keväänä Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n valtuustoon.

Pikkujoulutilaisuus oli mallikkaasti toteutettu, paikalle tuli nelisenkymmentä yhdistyksen jäsentä.

Aluksi oli vaalihenkeä nostattavia alustuksia, joita pitivät Vantaan tuleva PS-puheenjohtaja Jaakko Niinistö, piirin puheenjohtaja Pekka Sinisalo, puolueen järjestösihteeri Niilo Kärki, kansanedustaja Mika Niikko ja piirin vaalipäällikkö Kari Paunonen.

Markku Naumanen piti leikkimielisen vaalitentin paikalla oleville Vantaan kansanedustajaehdokkaille. Lopussa piipahti Joulupukkikin, joka toi jokaiselle vaalitaistoaseita, sinisiä persupipoja ja -käsineitä.

Vantaalta vaalitaistoon lähtee yhdeksän ehdokasta. Vaikuttaa siltä, että yhdeksikkö erilaisuudessaan täydentää hyvin toisiaan. Ehdokkaiden yhteistyö on lähtenyt hyvin käyntiin.

Vantaan ehdokkaat ovat: Johanna Jurva, Pietari Jääskeläinen, Niilo Kärki, Kai-Ari Lundell, Juha Malmi, Kirsi Mäkilaine, Mika Niikko, Juha Simonen ja Pauli Vahtera.

Tavoite on riittävän kova, säilytetään kolme kansanedustajapaikkaa, mieluummin otetaan yksi paikka lisää.

Lähdemme vaalitaisteluun odottavin ja luottavaisin mielin. Vantaa on persujen ydinaluetta.

Kyläpoliisit luomaan turvallisuudentunnetta

Mikko Paateron lähipoliisiajatus on mitä kannatettavin.

Esim. Vantaan Myyrmäen suuralueella asuu noin 60 000 asukasta, mutta alueella ei ole yhtään poliisia. Alue on asukaslukuun suhteutettuna Suomen suurin poliisityhjiö.

Lähin poliisiasema sijaitsee Tikkurilassa. Myyrmäen ja Tikkurilan välinen etäisyys on noin 16 km. Kun hätä on suuri, poliisi ei aina kerkiä perille ajoissa. Yksi kiertelevä poliisiauto ei kesää tee.

Uusien suunnitelmien mukaan Myyrmäen taksitolppa siirtyy nykyisestä paikasta eri paikkaan. Taksikuskien taukotila Myyrmäen aseman alakerrassa olisi loistava paikka päivystäville Myyrmäen kyläpoliiseille. Kun toinen kyläpoliisipari olisi passissa asemalla, toinen pari voisi kierrellä pitkin poikin Myyrmäen suuraluetta.

Moni ihminen kokee asemanseudun turvattomaksi. Taukotilasta on selkeä näkyvyys Myyrmäen asemanseudun levottomaan ytimeen.

Poliisin läsnäolo rauhoittaa.

8.8. Iltalehti

Paatero ehdottaa kyläpoliisien palkkaamista

Paatero kirjoittaa blogissaan, että kyläpoliisit pystyisivät hoitamaan kiireettömiä tehtäviä, jotka nykyisin jäävät hoitamatta.

Paateron mukaan toimintaa voitaisiin kokeilla esimerkiksi Itä-Suomessa, Lapissa ja Keski-Suomessa. Lisää rahaa ei Paateron mukaan tarvittaisi, mutta kokeilu vaatisi kokonaispalkkajärjestelmää ja poliiseja, jotka olisivat halukkaita siirtymään kyläpoliisin tehtäviin. Kyläpoliiseille ei maksettaisi haittakorvauksia.

Kyläpoliisien tueksi Paatero kaipaa vapaaehtoisia asukkaita poliisin "silmiksi ja korviksi". Hän on ehdottanut apureiden käyttöä aiemminkin.

- Jotain pitää keksiä, koska poliisin näkyvyys on jatkossa yhä vähäisempää kauempana keskuksista, hän perustelee STT:lle.