Vantaan liikuntahallitilanteesta

Kuvassa pidän aiheesta puhetta valtuustosalin pöntössä.

Kuva: Päivi Tuovinen VS

Vantaan Sanomat 18.12.2024

Päätös: Korso saa uuden ison hallin – ”Ihmiset eivät välttämättä ymmärrä, kuinka suuri hallista tulee”

Korson suuralueelle Metsolaan rakennetaan 2 800 neliön liikuntahalli, johon tulee varsinaista liikuntatilaa 2 000 neliötä. Hallin rakentamisesta päätti Vantaan kaupunginvaltuusto maanantaina 16. joulukuuta.

Kai-Ari Lundell (ps.) kuvasi valtuuston kokouksessa uuden hallin kokoa.

– Metsolan halli tulee olemaan merkittävästi suurempi kuin Hämeenkylän upea liikuntahalli. Ihmiset eivät välttämättä ymmärrä, kuinka suuri uudesta liikuntahallista tulee.

* * *

Politiikkani intohimoalueita ovat opetus ja koulu sekä liikunta ja urheilu.

Olen iloinen, kun Vantaan sisäliikuntaolosuhteisiin on tullut ja on tulossa parannusta. 

Muutama vuosi sitten Hämeenkylän uuden yhtenäiskoulun yhteyteen rakennettiin iso liikuntahalli, joka koulupäivän aikana voidaan jakaa jopa neljään osaan. Neliöitä hallissa on 1400, joten se on suurin piirtein kolmen tavallisen koulun liikuntasalin kokoinen.

Nyt Vantaan kaupunginvaltuusto päätti, että Korson Leppäkorven yhtenäiskoulun viereen rakennetaan liikuntahalli, jonka pinta-ala on peräti 2800 neliötä. Liikuntatilaa on 2000 neliötä. Varasto- ja pukuhuonetilaa tulee 800 neliötä, mikä on hienoa, sillä yleensä koulujen liikuntasalien varastot ovat kynkkäisen pieniä.

Vantaan liikuntapäällikkö Anu Jokela kertoo, että tämän hetken suunnitelmien mukaan halliin on tulossa kaksi täysimittaista salibandykenttää ja ainakin kaksi täysimittaista koripallokenttää. Lisäksi halliin tulee pienempiä koripallokenttiä poikittain. (VS 18.12.2024)

Myyrmäen Varia muuttaa muutaman vuoden päästä Vehkalaan. Tilalle rakennetaan Ojahaan yhtenäiskoulu, mikä helpottaa kovasti Kaivokselan, Kilterin ja Uomarinteen koulujen ahtautta. Myyrmäkeä täydennysrakennetaan, mikä tietenkin merkitsee sitä, että alueelle muuttaa lisää lapsiperheitä.

Ojahaan koulun yhteyteen rakennetaan myös iso liikuntahalli.

Koulujen yhteyteen rakennettavat liikuntahallit ovat Vantaalla uusi ja toimiva konsepti. Hallit ovat teollisuushalleja, joista muokataan liikuntahalleja. Ulkoasu voidaan suunnitella yhtenäiseksi varsinaisen koulurakennuksen kanssa. Hallit tulevat edullisemmiksi kuin suoraan kouluarkkitehtuuriin integroidut perinteiset koulujen liikuntasalit. Parasta on, että rahalla saa enemmän neliöitä liikkumiseen. Koska liikuntahallit eivät ole integroitu suoraan kouluihin, vapaa-ajan käyttöä on helppo valvoa, kun hallien käyttäjien ei enää tarvitse kulkea koulujen tilojen läpi.

Ylästön yhtenäiskoulussa Keski-Vantaalla on lähes 900 oppilasta ja pieni vain 360 neliön liikuntasali. On selvää, että koulun liikunnanopetusta on mahdotonta toteuttaa asianmukaisesti varsinkin rospuuttoaikoina. Liikuntasaliin mahtuu vain kaksi ryhmää kerralla, ja muut joutuvat liikkumaan ulkona.

Ongelma on, että Ylästön koulun tontti on niin ahdas, että liikuntahallin rakentaminen on mahdotonta. Ulkokentällekään ei voi rakentaa. Jos koulun lähiympäristöstä löytyisi tontti hallia varten, voidaan ajatella, että 1.-4. -luokkalaiset käyttäisivät koulun pikkusalia ja 5.-9. -luokkalaiset kävelisivät lähialueella sijaitsevaan liikuntahalliin.

Vantaan sisäjäätilanne kohenee ratkaisevasti, kun Asolaan Korson ja Koivukylän välimaastoon tulevaan Elmon urheilupuistoon rakennetaan kahden kaukalon kokoinen jäähalli.

Kiekko-Vantaalla on suunnitelmissa liigatasoisen jäähallin rakentaminen. Rahoista ja paikasta ei ole vielä tietoa.

Sisäjäät ovat suljettuja tiloja, joten vapaa-ajan luistelua niissä on vaikeaa toteuttaa. Vantaa tarvitsee lisää ulkotekojäitä. On surullista katsoa, kun ulkokentät ( ns. luonnonjäät) ensin jäädytetään ja sitten ne sulavat. Kentät voivat sulaa monta kertaa talvessa.

Huomasin viimeisinä opetusvuosinani, että lasten luistelutaidot ovat mahottuneet. Oppilaat, jotka harrastavat jääkiekkoa tai taitoluistelua osaavat tietenkin luistella, mutta loput luistelevat hyvin haparoiden tai eivät osaa luistella ollenkaan. 

Läheskään kaikilla lapsilla ei ole edes omia luistimia, ja vapaa-ajan jääpelejä näkyy harvoin ulkokentillä.

Vantaalla on neljä ulkotekojääkenttää: Hakunila, Hiekkaharju, Kartanonkoski ja Martinlaakso. Huutavin pula tekojäistä on Myyrmäen suuralueella, hyvä paikka tekojäälle olisi keskeisen sijainnin suhteen Vapaalan aukea Vapaalan ja Variston välissä. Kentälle olisi lyhyehkö kävely-yhteys melkein kaikista alueen kouluista.

Muita alueita, joista ulkotekojääkenttä puuttuu, ovat ainakin: Kivistö, Koivukylä, Korso ja Länsimäki.

Vantaan ongelma on kaupungin hajanaisuus. Kaupunkiin on jouduttu rakentamaan useita urheilupuistoja. 

Hajanainen yhdyskuntarakenne tulee kalliiksi. Vantaa on monikeskuksinen kaupunki. Infra tulee kalliiksi.

Vantaan metsiä ja pientaloalueita ei saa enää nyrhiä

Hanabölen kentät ovat peltoja ja golfkenttää. (VS 3.6.2023)

Minua haastateltiin Vantaan Sanomiin, koska olen huolissani siitä, kun Vantaalle ei saada kaavoitettua riittävästi pientaloalueita. 

Olen huolissani myös siitä, että Vantaa ei saa houkuteltua kaupunkiin riittävästi hyviä veronmaksajia, joiden suhteen olemme pääkaupunkiseudun luuseri.

Lue kirjoitukseni: 

Vantaalaispoliitikko haluaa golfkentän ja peltojen paikalle pientalojen Kartanonkosken – "Vantaa ei voi olla maatalouskaupunki" (VS 3.6.2023)

* * *

Vantaan Sanomien artikkeli kirvoitti eläkeläisen Leena Laurenin kirjoittaman mielipidekirjoituksen.

Onko joka paikkaan pakko rakentaa? Säästetään edes Vantaan pellot asunnoilta (VS 8.7.2023)

Kirjoittaja toivoo, ettei Hiekkaharjun golfkentän liepeille rakenneta asuntoja.

Vantaan Sanomissa (VS 3.–4.6.) oli artikkeli, jossa perussuomalaisten poliitikko Kai-Ari Lundell olisi kernaasti iskemässä kätensä Hanabölen peltoihin ja Hiekkaharju golfin maihin.

Onko todellakin liian vaikeata antaa luonnon ja virkistysalueitten olla osana Vantaata? Pitäisikö kaikkialle vaan rakentaa ja rakentaa ja rakentamasta päästyäkin rakentaa taloja, pieniä, suuria ja oikeinkin suuria kolosseja, joista tulee niitä ghettoja?

Vantaalla on ikävä rakennusbuumi menossa. Taloihin valmistuu enimmäkseen "kanakoppimaisia" yksiöitä ja pikkuruisia kaksioita, kun tarvetta olisi saada kunnollisia perheasuntoja. Rakennukset ovat vierivieressä niin, että parvekkeilta voi melkein kättäpäivää sanoa ja sokeria lainata.

Vantaan Kivistön "uusivanha" asuinalue on malliesimerkki huonosti suunnitellusta alueesta. Siihenkin voisi niitä rahoja uhrata, korjaukseen meinaan, jos sitä ylimääräistä rahaa löytyy.

Maata rakentamiseen löytyy jo kaavoitetuilta alueilta, ei oteta väkisin ihmisten peltoja. Pellot toimivat eläinten levähdys- ja ruokailupaikkoina sekä ihmisten mielenmaisemana ja liikunta-alueina, kuten golfkenttinä.

Sitä paitsi, peltomaa on arvaamatonta.

Nurmijärven Klaukkalaan rakennettiin 80–90-luvuilla pellolle "pientaloalue". Näytti kai kivalta kaavassa ja vielä valmiinakin, mutta sitten tulikin iso paukku. Siellä alkoivat talot vajota saveen. Tuttuni, joka oli talon sieltä hankkinut, olikin ihmeessään ihka uuden kustannuksen kanssa, kun talon toinen pääty alkoi vajota ja se piti "pelastaa".

Se ei ollut ihan halpaa lystiä se.

Jäitä hattuun nyt, Lundell ja co. Huolehtikaa ennemmin asukkaiden terveys- ja hoivapalvelujen kuntoon saattamisesta ja homekoulujen korjauksista.

Leena Lauren

eläkeläinen, Martinlaakso

* * *

Kirjoitin Leena Laurenin mielipidekirjoitukseen oman vastineeni.

Vantaan metsiä ja pientaloalueita ei saa enää nyrhiä – pientaloalueet sopisivat paremmin pelloille (VS 19.7.2023)

Iso ongelma on, että emme löydä riittävästi alueita pientalorakentamiseen, kirjoittaja toteaa.

Eläkeläinen Leena Lauren kirjoitti Vantaan Sanomien mielipidesivulla (VS 8.7.), että Kai-Ari Lundell olisi kernaasti iskemässä kätensä Hiekkaharjun aseman itäpuolisiin peltoihin. Hän kysyi, onko todellakin liian vaikeata antaa luonnon ja virkistysalueitten olla osana Vantaata.

Lue myös: Vantaalaispoliitikko haluaa golfkentän ja peltojen paikalle pientalojen Kartanonkosken – "Vantaa ei voi olla maatalouskaupunki"

Lauren kysyi myös, pitäisikö kaikkialle rakentaa suuria kolosseja, joista tulee ghettoja.

Pellot eivät ole luontoa, vaan ihmisten muokkaamaa viljelysmaata. Vantaallakin peltoja riittää kaupungin reuna-alueilla Sotungissa ja Seutulassa, kun taas Hiekkaharjun pellot ovat suorastaan Vantaan ydinaluetta kaupungin keskustan Tikkurilan kupeessa.

Hyvien veronmaksajien houkuttelussa olemme pääkaupunkiseudun luuseri. Uudet, houkuttelevat pientaloalueet ovat äärimmäisen tärkeitä.

Iso ongelma on, että emme löydä riittävästi alueita pientalorakentamiseen. Olemme joutuneet tiivistämään nykyisiä pientaloalueita ja kaavoittamaan omakotitaloja lähimetsiin, joka kerta asukkaiden vastustus on ollut suurta. Kohteina ovat olleet muun muassa Linnaisten ja Smedsin metsät, Lammaslammen länsiranta sekä Vallinojan lehdot.

Toisaalta keskelle perinteisiä pientaloalueita yritetään rakentaa isojakin kerrostaloja kuten Rekolaan tai Varistoon. Suunnitelmat on torpattava heti alkuunsa.

Kyselyjen mukaan lähimetsät ovat vantaalaisille äärimmäisen tärkeitä, lähimetsät on yksi meidän tärkeimmistä vetovoimatekijöistä. Metsistä haetaan luonnonrauhaa ja kauneutta, niissä ulkoillaan. Vantaan luonnonmukaisesti hoidetuissa metsissä on kerroksellisuutta ja monimuotoisuutta.

Toisin kuin Lauren kirjoituksessaan antaa ymmärtää, en missään nimessä halua Vantaalle lisää kolossimaisia ghettoja pullollaan pikkuruisia kanakoppeja. Hyvin suunnitelluille kerrostaloalueille löytyy kyllä tilaa Kehäradan varrelta.

Valtaisa ongelma on, että emme saa houkuteltua Vantaalle hyviä veronmaksajia, vaan heitä pakenee meiltä naapurikuntiin. Hyvien veronmaksajien houkuttelussa olemme pääkaupunkiseudun luuseri. Uudet, houkuttelevat pientaloalueet ovat äärimmäisen tärkeitä.

Ei ole parempaa paikkaa uudelle puutarhakaupunkimaiselle pientaloalueelle kuin Hiekkaharjun aseman itäpuoliset pellot aina Hakkilaan asti ovat. Saavutettavuudessaan alue on Suomen paras: Tikkurila, Myyrmäki, Lentokenttä, kehä kolmonen ja Helsinki.

Vantaan onnistunein esimerkki hyvästä rakentamisesta on Kartanonkoski. Kun uusia alueita aletaan suunnitella, pitää olla kunnianhimoinen. Tavoitteena pitää olla vieläkin parempia alueita kuin Kartanonkoski on.

Jos Suomesta ei löydy riittävän hyviä suunnittelijoita, palkattakoon heitä vaikka sitten ulkomailta.

Kai-Ari Lundell

Kaupunginvaltuutettu

Kaupunginhallituksen jäsen (ps.)

Lisää pientaloja Vantaalle

2.2.2022 Mielipide Vantaan Sanomassa, klikkaa suuremmaksi.