Jussin ja Riikan kanssa Educassa

Opetusalan ammattijärjestön pj Olli Luukkainen

Educa on opetusalan vuosittain pidettävä messu, tavaraa, varsinkin opetusteknologiaa, esitellään ympäri maata tulleille opettajille. Moni kunta pitää opettajille Veso- eli virkaehtosopimukseen kuuluvan koulutuspäivänsä Educassa. 

Opetusalan ammattijärjestö OAJ kutsui paikalle eduskuntavaaliehdokkaita kuten minut, suurin osa kutsutuista ehdokkaista ovat itsekin opettajia.

Kai-Ari Lundell ja Riikka Purra

Alussa OAJ lobbasi meitä ja esitteli omat eduskuntavaalitavoitteensa, joiden kärkiteema on oppivelvollisuuden pidentäminen kummastakin päästä, esikoulu alkaisi 5-vuotiaasta ja toisen asteen koulutus olisi pakollinen kaikille.

Perussuomalaiset esittää, että toisen asteen koulutus ei olisi kaikille pakollinen, vaan keskityttäisiin syrjäytymisvaarassa olevien nuorten täsmäapuun. Ylivoimaisesti suurin osa nuorista käy lukion, ammattikoulun tai ammattikorkeakoulun jo nyt.

Lobbaustilaisuudessa oli ainakin viisi Perussuomalaisten ehdokasta, itse kuuntelin OAJ:n esitystä Riikka Purran vieressä.

Puoluejohtajien paneeli alkamassa

Päivän odotetuin tilaisuus oli puoluejohtajien koulutusaiheinen vaalipaneeli. Ennen paneelin alkua kävin tsemppaamassa Jussi Halla-ahoa.

Aluksi kaikki olivat herttaisen samaa mieltä siitä, että koulutus on tärkeää, ja että siitä ei saa leikata. Silti kaikki puolueet myönsivät istuneensa hallituksessa, joka on leikannut koulutusta.

Pääteemoiksi nousivat OAJ:n esille nostamat oppivelvollisuuden pidentäminen molemmista päistä sekä perheuudistus. Perussuomalaiset ovat valinnanvapauden kannalla, perheet saavat itse päättää, kuinka he hoitavat lapsensa.

Jussi Halla-aho

Jussi Halla-aho esiintyi asiantuntevasti, varmasti ja kiihkottomasti. Aplodien perusteella Halla-aho ja Kristillisten Sari Essayah olivat paneelin voittajia. Paneelin jälkeen mainitsin Halla-aholle, että paneelisuoritus oli kova, koska Halla-aho sai selvästi suuremmat aplodit kuin Vihreiden Pekka Haavisto, jonka vastauksille ei juuri taputettu, vaikka paikalla oli naisvaltainen opettajayleisö.

Paneelin suurin häviäjä oli Kokoomuksen Petteri Orpo, joka takelteli, eikä aina saanut selvää, mihin hän pyrki. Keskustan Tuomo Puumala huvitti yleisöä puolueensa hybridikoulutusmallilla, jota hän toisti useaan kertaan. En ainakaan minä saanut selvää, mistä oli kysymys, vaikka olen alan ammattilainen.

Viimeisessä puheenvuorossa Halla-aho arvosteli OAJ:ta siitä, että järjestöllä on ollut muutama ideologinen avaus liikaa. Olen samaa mieltä. Toimiessani OAJ:n valtuutettuna valtuuston kokouksessa väiteltiin pitkään siitä, että ottaako OAJ järjestönä kantaa ns. tasa-arvoiseen avioliittolakiin. Onneksi äänestys oli selvä, ei otettu.

OAJ:n päätehtävä on ajaa jäsenistönsä eli opettajien etua, onhan kyse opettajien ammattijärjestöstä. Ikävä kyllä Suomen koulutuspolitiikalla ei ole viime vuosina ollut selkeää linjaa. Oikeastaan OAJ on niitä harvoja tahoja, joilla on näkemystä, mihin suuntaan koulutusta pitäisi reivata.

Jussi Halla-aho ja Kai-Ari Lundell

Paneelin jälkeen onnittelin Halla-ahoa onnistuneesta suorituksesta. Vaikutti, että hän itsekin oli tyytyväinen suoritukseensa. Otin lopuksi tuplaselfien, kaksi kuivakkaa asialinjan miestä, Jussilta sentään irtosi pikkuhymy.

Koulutuspolitiikassa Perussuomalaisilla on selkeä linja.

Paneeli on katsottavissa täältä:

https://www.facebook.com/oajry/videos/324433698194490/?hc_location=ufi

Pisa-parran pärinää Uudessa Suomessa

6.12. Uusi Suomi

Opettajan karu huomio Pisa-tuloksista: ”Osa pojista on pudonnut oppimisen kyydistä”

Vuonna 2013 Vuoden luokaopettajaksi valittu Kai-Ari Lundell tekee Puheenvuoron blogissaan karuja huomioita tänään julkistetuista Suomen Pisa-tuloksista.

Suomi sjoittuu OECD:n Pisa 2015 -tutkimuksessa kärkimaiden joukkoon, mutta oppimistulokset luonnontieteissä, matematiikassa ja lukutaidossa ovat laskeneet vertailuvuodesta 2006.

–Kun käyriä katsoo, huomio kiintyy vuoteen 2006. Koko 2000-luvun alku oli hienoa nousua, sitten alkaa osaamisen persliuku. Mitä teimme eri tavalla 2000-luvun alussa kuin nyt? Vai pitäisikö meidän kysyä, mitä koulua ympäröivässä yhteiskunnassa on oikein tapahtunut, Lundell kysyy.

Hän huomauttaa, että luonnontieteissä Suomi on edelleen kärjen tuntumassa, mutta matematiikka huolestuttaa. 

–Matematiikassa olemme lähempänä kehittyneiden maiden rupusakkia kuin kärkeä.

Lundell kiinnittää huomiota myös tyttöjen ja poikien välisiin eroihin. Pisa-tutkimuksen mukaan missään muualla tyttöjen ja poikien ero ei ole yhtä näkyvä kuin Suomessa. 

–Hämmästyttävintä on, että osa pojista on pudonnut oppimisen kyydistä, hän sanoo.

Lundell korostaa, että koulu on ollut jatkuvassa muutoksessa ja opettajien täydennyskoulutus on hänen mukaansa lähes täysin laiminlyöty. 

–Joskus on tuntunut siltä, että kellään ei ole ollut näkemystä, mihin suuntaan koulua viedään. Vauhti on ollut kovaa. Hosutaan tai tehdään hätäratkaisuja.

Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen puolestaan sanoo, että nyt julkistetut Pisa-tulokset ilmentävät eriarvoisuuden kasvua. Vanhempien taustan vaikutus oppimistuloksiin on hänen mukaansa voimistunut ja myös alueelliset erot jyrkkenevät.

–Tällaiset tulokset ovat selvä uhka työelämästä syrjäytymiseksi. On kohtalokasta, jos syrjäytyminen alkaa jo peruskoulusta. Kehno pohja luonnontieteissä ja matemaattisessa osaamisessa sekä lukutaidossa heikentää menestystä myös seuraavilla koulutusasteilla, ammatillisessa ja lukiokoulutuksessa sekä korkeakouluissa, Luukkainen sanoo OAJ:n tiedotteessa.

Hän huomauttaa, että Pisa-tuloksissa myös nopeasti oppivien ja erittäin hyvin menestyvien osuus on pienentynyt.

–He ovat tulevaisuudessa suuressa vastuussa työn ja työpaikkojen luomisessa Suomeen. Heidät on liian kauan unohdettu koulun kehittämisessä, Luukkainen kommentoi.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 

Kai-Ari Lundell 

Pisa-parrat pärisee

Tyyntä myrskyn edellä

OAJ:n mielenosoitusmarssi

Puheenjohtaja Olli Luukkaisen avauspuhe

En ole kirjoittanut vähään aikaan, piti vähän puhallella eduskuntavaalien jälkeen. Tulin juuri OAJ:n valtuuston kevätkokouksesta. Kokous pidettiin suomalaisen työväenliikkeen ytimessä, Hakaniemen Paasitornissa. Akava-talo on remontin kourissa, taloon rakennetaan uusi kokoustila, johon myös valtuusto mahtuu pitämään kokouksensa.

Kasvatus ja koulutus – kansakunnan pelastus!

Kokouksen asialistalla ei ollut järisyttävän suuria asioita. 

Ensimmäisen päivän illalla Olli Luukkainen toi tiedon, että hallitustunnustelija Juha Sipilän ehdottama yhteiskuntasopimus meni myttyyn. 

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder: 

"Haarukka palkansaajien ja työnantajien vastuunkannon välillä oli liian suuri." (Uusi Suomi 6.5.)

Tänään selvisi, että näyttää siltä, että Suomeen olisi tulossa Keskustan, Perussuomalaisten ja Kokoomuksen muodostama porvarihallitus. Koska Sipilän yhteiskuntasopimus meni nurin, julkinen sektori joutuu kokemaan kovia leikkauksia.

OAJ:n valtuuston syyskokous tullaan pitämään kotikentälläni Vantaalla. On varmaa, että syyskokous ei tule sujumaan yhtä rauhallisissa merkeissä kuin juuri päättynyt kevätkokous.

Puhutaan jopa kymmenen miljardin euron leikkauslistoista. Eilisessä OAJ:n mielenilmauksessa puolueiden edustajat vakuuttivat meille, että koulutuksesta ei leikata.

Uskokoon, ken tahtoo.

Ei enää yhtään koulupuukotusta

Utsjoen puukotustapaus on hyvin surullinen asia. Tavallisin silmin asiaa ei voi käsittää. Onneksi näin karmeat tapaukset ovat Suomessa harvinaisia, mutta yhtään koulupuukotusta tai -ampumista ei kaivata lisää.

Luokkien ovia ei voida lukita oppituntien ajaksi. Aivan utopistista olisi palkata turvamiehiä päivystämään kouluihin. Suomi ei ole pikkuamerikka, eikä suomalaisista kouluista saa tulla vankiloita.

Koulun kannalta parasta ennaltaehkäisyä on pätevät ja osaavat opettajat sekä pienet ryhmäkoot.

On selvää, että koulu ei pysty yksin ratkomaan laajaa yhteiskunnallista pahoinvointia, ei yhteiskunnallisten ongelmien ratkominen ole koulun tehtäväkään.

Perusopetus (Opetushallitus OPH)

Koulu pystyy kyllä kantamaan oman kortensa kekoon, jos sille annetaan siihen mahdollisuudet. Mutta osa kunnista laistaa jopa lakisääteisistä velvollisuuksistaan tai hoitaa hommat juuri ja juuri rimaa hipoen.

Suurissa opetusryhmissä ja massiivisissa kouluissa oppilas hukkuu helposti oppilasmassaan, ei kohtaa opettajaa tai muuta koulun henkilökuntaa sillä tavalla kuin pitäisi. Oppilas jää yksin.

Ikävää on, kuten OAJ:n puheenjohtaja sanoi, että on kouluja ja kuntia, joista ei löydy riittävästi psykologeja ja kuraattoreita.

Koulusäästöt alkavat näkyä.

26.10. Iltalehti

OAJ: Häirikköoppilaita ei pystytä auttamaan

Kouluilla ei ole tarpeeksi mahdollisuuksia puuttua oppilaiden häiriökäyttäytymiseen, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen. Hänen mukaansa taustalla olevaan pahoinvointiin ei pystytä puuttumaan, koska kouluissa ei ole riittävästi psykologeja ja kuraattoreita.

Asian piti parantua syksyllä voimaan tulleen oppilashuoltolain myötä. Se ei kuitenkaan tuonut muutosta, Luukkainen sanoo.

Perjantaina Utsjoella oppilas puukotettiin lukiossa. Epäilty puukottaja oli erotettu häiriöiden takia koulun asuntolasta.

Munalisät käyttöön?

Kuntien kisa opettajista on yltynyt rajuksi. On puute pätevistä miesopettajista sekä erityisopettajista. Myös kunnan maine on ratkaiseva, huonoon kuntaan ei tahdota mennä töihin.

Kunnat niittävät sitä, mitä kylvävät. Huono maine on kuin stigma, joka ei hinkkaamalla irti lähde.

On ilman muuta selvää, että vastavalmistunut opettaja, jolla ei ole vielä muita sitoumuksia, pyrkii töihin hyvään kuntaan. Rehtoreille on tuttua jokakeväinen piiri pieni pyörii leikki, kun uusia opettajia rekrytoidaan. Parhaat kuorivat kerman päältä.

Kukaan opettaja ei halua mennä töihin kuntaan, joka lomauttaa opettajiaan. Jos koulu tarjoaa sijaiselle nollapalkkaa kesäkeskeytyksen ajaksi, sanotaan no thanks, jos se suinkin on mahdollista.

Hesarin jutussa Järvenpään kaupungin perusopetusjohtaja Arja Korhonen kaipaa myös lisää miehiä luokan eteen. Vanha virsi, jolle kukaan ei tee mitään, vaikka miesopettajien huutava puute on ollut tiedossa todella pitkään.

Korhosen mukaan tilanne ei ole vielä niin paha, että kunnat kilpailisivat palkalla.

Kohta on. Viimeiset suuret miesluokanopettajaikäluokat lähtevät aivan pian eläkkeelle. 

Miten sitten suu pannaan?

Opettajankoulutuksen mieskiintiöistä ei näytä tulevan mitään. Pitäisikö kuntien alkaa lirkutella miesmaikkojen perään erikoispalkkaluokilla, munalisillä?

Lisäys: 

Sain juuri tietää, että Järvenpää lomauttaa työntekijöitään.


6.8. Yle

Kunnan huono imago karkottaa pätevät opettajat

Yhä useampi opettaja selvittää ennen työsopimuksen allekirjoittamista onko kunta esimerkiksi lomauttamassa henkilökuntaa. Nuoret opettajat ja sijaiset vaihtavat herkästi koulua jos meno ei miellytä.

Opettajien Ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkaisen mukaan kunnan huono imago karkottaa pätevät hakijat. Luukkaisen mukaan varsinkin nuoret opettajat ja sijaiset äänestävät jaloillaan jos meno ei miellytä.

– Nyt tarkistetaan onko esimerkiksi lomautuksia tulossa tai että palkkaako kunta sijaisen vain varsinaisten työpäivien ajaksi, Luukkainen sanoo.