EU:n alueiden komitea päivitys 20. - koheesiopolitiikkaa COTER-valiokunnassa

EU:n alueiden ja kuntien teemaviikon viimeisenä päivänä pääsin osallistumaan ensimmäistä kertaa COTER-valiokunnan kokoukseen. Kyseessä oli REGI-COTER yhteistapaaminen.

REGI (Regional Development) on yksi Euroopan parlamentin pysyvistä valiokunnista, joka vastaa EU:n alue- ja koheesiopolitiikasta sekä alueiden kehittämiseen tarkoitetuista rahastoista. Valiokuntaa johtaa komissaari Raffaele Fitto, joka oli kokouksessa paikalla.

Alueiden komitean COTER (Commission for Territorial Cohesion Policy and EU Budget) keskittyy mm. yhteenkuuluvuuspolitiikkaan ja EU:n talousarvioon alueellisesta näkökulmasta. Huomasin, että COTER-valiokunnan teemoihin pääsee huomattavasti nopeammin sisään kuin ECON-talousvaliokunnan, jonka varsinainen jäsen olen, asioihin.  

Jotkin kokouksen puheet saivat niskakarvani pystyyn. Erityisesti italialaisen PES:in (sosiaalidemokraatit ja vasemmisto) COTER-ryhmänjohtajan puhe mietitytti. Hän totesi heti alkuun, että hän on vahva federalisti ja huolissaan, että EU on menossa kansallisvaltioiden suuntaan. On hyvä, että eurooppalaiset valtiot tekevät yhteistyötä keskenään, nyt mm. puolustuspolitiikankin suhteen, mutta itse ajattelen kyllä, että EU on nimenomaan kansallisvaltioiden välinen liitto.

Onneksi mm. suomalainen COTER:n hämeenlinnalainen jäsen Sari Rautio hyvässä puheenvuorossaan totesi, että aluepolitiikassa pitäisi panostaa kasvuun esim. innovatiivisiin kasvuyrityksiin.

Olen samaa mieltä. EU:ssa passiivisen rahan jaon on loputtava. Jossain maissa kehitysrahaa on laitettu vaikkapa eläkkeisiin. Raha pitää laittaa aktiivisiin toimiin, jotka lisäävät alueiden yritteliäisyyttä ja työllisyyttä. Alueiden pitää olla alueidensa dynamoja, eikä syöttövasikoita.

Nyt EU:n kannattaisi panostaa kunnolla esim. ICEYE:n ja Nokian yritykseen rakentaa eurooppalainen Starlink amerikkalaisen vastaavan kilpailijaksi. Ukrainan viranomaiset kertoivat Starlinkiin kohdistuneista rajoituksista pari päivää sitten. Euroopan teknologinen riippuvuus Yhdysvalloista on merkittävä geopoliittinen haavoittuvuus Euroopan puolustuksen kannalta. 

Kokouksessa ei tehty varsinaisia päätöksiä, kuten normaalisti, vaan se oli tarkoitettu REGI:n ja COTER:n väliselle keskustelulle.

* * *

Euroopan alueiden komiteassa on kuusi valiokuntaa. Jäsenet kuuluvat kahteen valiokuntaan, itse kuulun kahteen, ECON ja NAT. Koska hyppäsin remmiin kesken kauden, perin kaikki paikkani edeltäjältäni lappeenrantalaiselta Ilpo Helpotimoiselta.

Suomalaiset jäsenet ovat sopineet, että varsinainen jäsen ottaa yhden valiokunnan jäsenyyden ja varajäsen toisen. Varajäseneni kotkalainen Carina Jäntti osallistuu NAT:n kokouksiin.

Laskin, että vuoden sisään joudun / pääsen menemään alueiden komitean eri kokouksiin Brysseliin tai muualle rapiat 20 kertaa per vuosi. Pitää muistaa, että suomalaisten jäsenten pitää olla kunnanvaltuutettuja, joten hommia minulla riittää myös Vantaan kaupungin luottamustehtävissä. On siis hyvä, että töitä on jaettu.

Alueiden komitean valiokunnat:

• COTER, alueellinen yhteenkuuluvuuspolitikka ja EU:n talousarvio

• ECON, talouspolitiikka

• SEDEC, sosiaalipolitiikka, koulutus, työllisyys, tutkimus ja kulttuuri

• CIVEX, kansalaisuus, hallinto, institutionaaliset ja ulkoasiat

• NAT, luonnonvarat

• ENVE, ympäristö, ilmastonmuutos ja energia

EU:n alueiden komitea päivitys 17. - ECR Local Dialogue 2, Kotka

Vierailin eilen Kotkan pääkirjastossa, jossa pidettiin ECR Local Dialogue. Tilaisuuden järjesti alueiden komitean varajäseneni Carina Jäntti. Osallistuin paneeliin, jossa aiheeni oli droonit ja niiden käyttö sekä siviilissä että maanpuolustuksessa.

Tapahtuman alussa meppi Sebastian Tynkkynen esitti turvallisuusaiheisen videotervehdyksen. Kansanedustaja Juho Eeroa oli mukana toisessa paneelissa.

Carina Jäntti

Puheeni:

- Kiitos Carina, kun pääsin tänne.

- Siviili- ja taisteludroonin ero on aika pieni.

- Kuluttajadrooneja on helppo muuntaa taistelu- tai terrorikäyttöön.

- Siviilissä drooneilla voidaan kuvata vaikeita kohteita, kuten sillanaluksia tai korkeita paikkoja. 

- Niillä voidaan valvoa ja etsiä.

- Maataloudessa voidaan lannoittaa tai levittää torjunta-aineita.

- Pian tavaraa aletaan liikutella drooneilla, kohta ihmisiäkin.

- Ensimmäisenä tulevat katumönkijöiden ja pitsalähettäjien korvaajat.

- Lennätetään pitsat ja muut tavarat suoraan kotirappusille.

- Kun drooneja tulee paljon, ongelmaksi tulee lentoturvallisuus.

- Esim. Vantaalla lentokenttä on keskellä kaupunkia. 

- Sitä en tiedä, miten lentoturvallisuuden ongelmat ratkaistaan.

- Ukrainan sodan takia drooneista ihmisille tulee ensimmäisenä mieleen taisteludroonit

- Niiden kehitys kehitys on ollut nopeaa. 

- Hesarissa oli pari päivää sitten uutinen, jossa kerrottiin, että venäläiset ovat kehittäneet suihkumoottoridrooneja.

- Niiden nopeus on moninkertainen roottoridrooneihin nähden. 

- Ja ne pystyvät lentämään hyvin korkealla jopa 7 kilometrin korkeudessa.

- Sieltä tullaan lujaa alas ja niitä on vaikea torjua.

- Suomi on pahasti jäljessä droonipuolustuksessa. 

- Meillä ei ole vielä droonien massatuotantoa eikä erillisiä droonijoukkoja. 

- Valoa tunnelin päässä on, sillä Ukraina ja Suomi solmivat äskettäin niin sanotun droonidiilin. 

- Sen mukaan drooniteknologiaa kehitetään yhdessä ja ukrainalaisia drooneja aletaan valmistaa myös Suomessa. 

- 90 prosenttia niistä menee Ukrainaan sotaan ja 10 prosenttia jää Suomeen.

- Onneksi meillä on hienoja drooneihin liittyviä kasvuyhtiöitä.

Vantaalla on Sensofusion.

- Sen lippulaivatuote on Airfence.

- Se paikantaa droonit ja niiden lennättäjät satojen kilometrien säteellä. 

- Sen lisäksi yhtiö tuottaa drooniparvia ja liikuteltavia konttidroonitehtaita, joita on jo viety Ukrainaan.

- Erityisen kova on espoolainen avaruusteknologiayhtiö ICEYE.

- Se on markkinajohtaja SAR-tutkasatelliiteissa. 

- Mikroaallot läpäisevät pilviverhon, sumun ja vesisateen ilman, että kuvanlaatu kärsii. 

- ICEYE omistaa maailman suurimman tutkasatelliittiparven. 

- EU:ssa yhtiö on saanut jo kulttimaineen.

- Suomessa keskitytään vain puolustusdrooneihin.

- Mielestäni se on virhe

- Sillä Ukrainan opit osoittavat, että droonien sotakäytössä hyökkäys on paras puolustus. 

- Meillä pitäisi olla myös hyökkäysvalmius.

- Ukrainalaiset tuhoavat drooneillaan venäläistä energia- ja sotainfraa.

- Venäläiset keskittyvät lähinnä terroriin. 

- He käyttävät droonejaan siviilien tappamiseen.

- Eilen tuli hieno uutinen.

- Trump ja Zelensky tekivät diilin.

- Ukraina sai luvan valmistaa kauan kaivattuja Patriot-ohjuksia.

- Kohta venäläiset eivät enää pysty iskemään ballistisilla ohjuksilla Kiovaan.

- Keväällä järjestän Vantaalle alueiden komitean ECON-talousvaliokunnalle seminaarin, johon tulee myös suomalaisten droonifirmojen asiantuntijoita.

- Aiomme myös vierailla parissa yrityksessä.

Kiitos.

EU:n alueiden komitea päivitys 16. - ECR CoR Study Days 2026 Warsaw and Halinov

EU:ssa on erilaisia poliittisia ryhmittymiä. EU:n alueiden komiteassa CoR on 329 varsinaista jäsentä. Suomalaisia jäseniä on kahdeksan.

Perussuomalaiset kuuluu European Convervatives and Reformist -ryhmään. Olen alueiden komitean ainoa Perussuomalaisten varsinainen jäsen, varana on kotkalainen Carina Jäntti. Suurimmat ryhmämme jäsenet tulevat Italiasta, Puolasta ja Unkarista.

1. EPP (Euroopan kansanpuolueen ryhmä / European People's Party) – Selkeästi suurin ryhmä.  

2. PES (Euroopan sosialidemokraattisen puolueen ryhmä / Party of European Socialists) – Toiseksi suurin ryhmä.  

3. Renew Europe (Uudistuva Eurooppa) – Liberaaliryhmä on komitean kolmanneksi suurin voima.  

4. ECR (Euroopan konservatiivit ja reformistien ryhmä / European Conservatives and Reformists) – Keskustaoikeistolainen ja eurorealistinen ryhmä.  

5. EA (Euroopan allianssi -ryhmä / European Alliance Group) – Alueellisia puolueita ja puolueettomia edustajia keräävä ryhmä.  

6. Vihreät ja edistykselliset (The Greens and Progressives) – Komitean nuorin ja pienin virallinen poliittinen ryhmä.  

Ryhmien ulkopuolelle jää lisäksi pieni joukko sitoutumattomia jäseniä (Non-aligned / NI), jotka eivät kuulu mihinkään viralliseen poliittiseen perheeseen.

Alueiden komitean ECR-ryhmä pitää vuosittain omia kokouksia, kuten Summit ja Study Days. Tällä kertaa Study Days pidettiin Puolan Varsovassa ja Halinovissa. 

Aloitimme kokoustamisen pikkukaupunki Halinovissa, joka sijaitsee parikymmentä kilometriä Varsovasta. Asukkaita on vajaat 4000. Kuvassa keskellä seisoo Study Daysien pääorganisaattori, Halinovin pormestari Adam Ciszkowski.

EU:n merkitys monessa maassa on aivan toista luokkaa. Halinovkin satsasi kokoukseen suureellisesti, järjestelyt sujuivat moitteetta. Kokoonnuimme kaupungin kulttuuritalossa, joka on juuri remontoitu. Kulttuuritalo on  selvästi kaupungin ylpeyden aihe. 

Kuvassa kainalossani on Halinovin kaupungin apulaiskulttuurijohtaja.

Varsovan Nowy Świat -kadulla, joka on tunnettu tyylikkäistä kahviloistaan, ravintoloistaan ja putiikeistaan.

Olen viimeeksi vieraillut Varsovassa reaalisosialismin aikaan lukiolaispoikana v. 1974. Vierailu silloin oli minulle melkoinen shokki, vaikka kyllä minulla oli jonkinlainen kuva itäblokin maiden kurjuudesta. 

Tajusin välittömästi, että järjestelmä kaatuu enemmin tai myöhemmin. Näin kävikin, Puolan Gdańskista lähti Lech Wałęsan johtama Solidarność-liike, joka mursi Berliinin muurin ja rautaesiripun v. 1989. Kommunistisen puolueen yksinvalta jäi historiaan.

Kerrottakoon, kun 1980-luvun alussa silloinen tyttöystäväni tuli kotiin Varsovasta, hän kertoi, että kaupungissa oli monia yhdysvaltalaisia opiskelijapoikia. Totesin hänelle, että eivät jenkkipojat olleet tulleet Varsovaan opiskelemaan, vaan he olivat CIA:n miehiä, jotka olivat tulleet valmistelemaan vallansiirtoa ja Puolan demokratisoitumista. Yhdysvaltojen viime vuosisadan suurin presidentti Ronald Reagan tajusi, että Puola oli Varsovan liiton maiden heikoin lenkki ja tuki Solidarnośćia.

Varsova v. 1974 oli kuin vankila, yhteyksiä muuhun maailman ei ollut. Peruselintarvikkeista oli pulaa. Jono esim. sukkahousukaupan edessä oli pari sataa metriä. 

Nykyinen Varsova on kuin päivä verrattuna vuoden 1974 Varsovan yöhön. Kaikkialla rakennetaan ja optimismi huokuu kaupungin asukkaissa. Puolan talouskasvu viime vuosina on ollut hurjaa verrattuna esim. Suomeen.

Puolassa asuu 2-3 miljoonaa ukrainainalaista, osa on tullut maahan töihin, osa n. miljoona ihmistä pakolaisina. Ukrainalaisten työllisyysaste Puolassa on miltei 80 %, kun Suomessa kantasuomalaisilla se on 76,5 %.

Varsinainen Study Days pidettiin Varsovassa. Alueiden komiteassa puhutaan paljon turvallisuudesta ja Euroopan yhteisestä puolustuksesta alueiden näkökulmasta. Study Days keskittyi rajaturvallisuuteen ja eri maiden sisäiseen turvallisuuteen.

Paneelissa oli mukana Frontexin johtaja. Frontexin päämajaa rakennetaan paraikaa parin sadan metrin päähän kokouspaikasta. Itärajan merkitystä korostetaan. Suomella on EU:n pisin itäraja Venäjän kanssa, mitä olen ympännyt lähes jokaiseen pitämääni alueiden komitean puheeseeni. 

Puola panostaa rajaturvallisuuten rajusti, sillä heillä on yli 50 000 rajatyöntekijää, kun taas Suomen rajavartiolaitoksen palveluksessa on tällä hetkellä noin 3 000 henkilöä.

Pitää ymmärtää myös, että talous ja turvallisuus linkittyvät vahvasti toisiinsa. Vuodesta 1999 EU:n osuus maailmantaloudesta on laskenut 28 prosentista 14 prosenttiin lähin Kiinan talouskasvun takia.

Maximme Hemery-Aimar

Hätkähdyttävimmän alustuksen piti ranskalainen maahanmuuttopolitiikan ja väestötieteen asiantuntija Maxime Hemery-Aimar. Hän puhui mm. No-Go-Zone -alueista. 

Euroopan selvästi pahimmat alueet ovat Pariisin Franc Moisin, Marseillesin La Castellane, Brysselin Molenbeek ja Malmön Rosengård. Tavallisen tallaajan kannattaa vältellä ko. alueita. 

Itse aion kyllä jossain vaiheessa tehdä tutustumiskierroksen Molenbeekiin. Belgian ryöstöistä tehdään 44 % Brysselissä, vaikka Brysselin osuus Belgian väestöstä on n. 10 %.

No-go-zoneilla maahanmuuttajaväestön osuus on vähintään 40 %. Ko. alueilla esim. murha- ja raiskausprosentit ovat kaksinkertaisia muihin alueisiin verrattuna. Poliisien työtä häiritään systemaattisesti.

Hemery-Aimar totesi, että Eurooppa on jonkinlaisessa risteyksessä. Muutos on joko hyväksyttävä tai meidän on pidettävä kiinni Euroopan identiteetistä ja arvoista. Kovin harva demokratia sijaitsee Euroopan ulkopuolella.

Hollantilainen poliisi ja poliitikko Wilhelm Bisschop painotti poliisin ennaltaehkäisevän toiminnan merkitystä. Hollannissa on yksi korttelipoliisi 5000 asukasta kohden. Kotikaupungissani Vantaalla samalla suhdeluvulla meillä olisi 50 korttelipoliisia, nyt meillä ei ole yhtään. Keski-Uudenmaan poliisilaitoksen poliisit ajelevat pareittain pakuillaan ympäri Vantaata.

Entinen ja nykyinen Perussuomalaisten YEP Sini Laine ja Annikka Villikka

Koulutuksessa oli mukana myös kaksi Perussuomalaista, nuoret YEP:it raisiolainen kaupunginvaltuutettu ja eduskuntavaaliehdokas Sini Laine ja kouvolalainen kaupunginvaltuutettu Anni Vilikka.

Jepit liittyvät alueiden komitean Young Elected Politicians -ohjelmaan, joka on EU:n alue- ja paikallistason poliittinen verkosto ja ohjelma alle 35-vuotiaille valituille päättäjille.

Toivoa sopii, että eri puolueista mahdollisimman moni nuori alue- tai kunnanvaltuutettu hakisi ko. ohjelmaan. Jepit pääsevät muun muassa osallistumaan alueiden komitean täysistuntoihin, temaattisiin valiokuntiin ja suuriin tapahtumiin, kuten EURegionsWeek-viikolle. Kokemusta karttuu ja Jeppi-vuosi voi olla ponnahduslauta johonkin täysin uuteen.

Suomalaiset ovat velttoja EU:n virkahauissa. Esim. Italialla on opisto, jossa koulutetaan EU:n virkamiehiä. EU-työntekijöiden veroprosentti on 10-20.

EU:n alueiden komitea päivitys 10. - ECR Summit Bratislavassa

Kuvassa Suomen ryhmä sekä Alueiden komitean ECR:n puheenjohtaja, vasemmalta: ECR-ryhmän suomalainen asiantuntija oululainen Teemu Karhapää, minä, pj sisialainen Marco Marsilio ja varani kotkalainen Carina Jäntti, joka toimii myös luonnonvaravaliokunnassa NAT.

EU:ssa on erilaisia poliittisia ryhmittymiä, kuten EPP (Euroopan kansanpuolue) ja PES (Euroopan sosialidemokraattinen puolue). Perussuomalaiset kuuluu keskusta-oikeistolaiseen ECR:ään (Euroopan konservatiivit ja reformistit). ECR:n suurimmat ryhmät tulevat Italiasta, Unkarista ja Puolasta. Olen Suomen ryhmän ainoa Perussuomalaisten jäsen EU:n alueiden komiteassa.

Euroopan alueiden komiteassa (AK) on yhteensä 329 jäsentä ja 329 varajäsentä, jotka edustavat EU:n 27 jäsenvaltion paikallis- ja alueyhteisöjä. Suomen valtuuskuntaan kuuluu yhdeksän jäsentä ja yhdeksän varajäsentä. Jäsenet valitaan viiden vuoden toimikaudeksi. Pohjoismaiset jäsenet ovat kunnanvaltuutettuja. Keski-Euroopasta on jäseninä myös alue- ja kaupunginjohtajia, mikä pohjoismaisesta näkövinkkelistä tuntuu vähän oudolta.

Euroopan alueiden komitea (AK) on EU:n neuvoa-antava elin, joka tuo paikallis- ja aluehallinnon äänen kuuluviin EU-päätöksenteossa. AK:n tehtävänä on varmistaa, että EU:n tasolla tehtävät päätökset ottavat huomioon paikallistason tarpeet. Noin 70 % EU-lainsäädännöstä vaikuttaa suoraan alueisiin ja kuntiin. (AI)

Alueiden komitean yleiskokouksissa, jotka pidetään parlamentin pääsalissa, on joka kielelle oma tulkkinsa, mutta valiokunnissa ja työryhmissä vain suurimmille kielille. Itse kuulun Econ talousvaliokuntaan ja EU-UK Contact Groupiin, joissa suomenkielistä tulkkia ei säästösyistä yhden jäsenen takia ole. Kuuntelen siis englanninkielisiä tulkkeja, jotka yleensä ovat hyviä. Joskus tulkki voi kyllä puhua englantia omalla aksentillaan, mikä vaatii kuuntelijaltaan keskittymistä.

Hankalaa on myös EU:n erikoissanasto lyhenteineen, joita on paljon. Talousvaliokunnan taloussanasto vaatii minulta myös vielä paljon totuttelua. Käytävien small talk -tilanteet ovat minulle hauskoja tarpeellisia, silläverkostoitua pitää. Ongelma on, että aivan kaikki komitean jäsenet eivät osaa kunnolla englantia.

Kuvassa ECR:n alueiden komitean jäseniä ja asiantuntijoita sekä Bratislavan edustajia. Pitkät miehet, kuten minä, seisovat ryhmäkuvissa aina takarivin taaveina, ellet nyt satu olemaan olemaan puheenjohtaja tms.

Alueiden komitean ECR:llä on vuosittain kaksi omaa kokousta, Summit eli ryhmän huippukokous, toinen on koulutuskokous. Ko. kokoukset järjestetään ryhmän jäsenten kotimaissa vuorotellen. Toissa vuonna Summit järjestettiin Lappeenrannassa, joka on edeltäjäni Ilpo Heltimoisen kotikaupunki. Kiva olisi järjestää Summit myös Vantaalla.

Tällä kertaa kokous järjestettiin Slovakian pääkaupungissa Bratislavassa. Suoria lentoja sinne Suomesta ei ole, joten lensin Wieniin ja sieltä Flix-bussilla Bratislavaan. Bussimatka kesti vain 40 minuuttia. (Lomamatkavinkki: Bratislava, Budapest ja Wien ovat niin lähellä toisiaan, että kaupungit voi myös yhdistää vaikka kymmenen päivän yhdelle reissulle.)

Minulle uutena ryhmän jäsenenä parasta kokouksen antia oli verkostoituminen. Tauoilla pyrin keskustelemaan muiden jäsenten kanssa niin paljon kuin mahdollista.

Kokousta edeltävänä iltana isäntäkaupunki järjesti meille Tonava-risteilyn, jonka aikana oli kiva myös verkostoitua. Kuvassa minä ja varajäseneni Carina Jäntti.

Kokouksen agenda lyhyesti ECR:n sivuilta, linkkiä painamalla näet koko tekstin:

Konservatiivijohtajat tapasivat Bratislavassa käsitelläkseen EU:n tulevaa budjettia ja keskustellakseen Euroopan väestökriisistä

Alueiden komitean (AK) ECR-ryhmä piti tänään vuosittaisen konservatiivisten ja reformististen alue- ja paikallisjohtajien huippukokouksen Bratislavassa, Slovakiassa. 

Huippukokouksessa hahmoteltiin ratkaisuja, joita tarvitaan, jotta seuraava EU:n budjetti (MRK) soveltuu tämän päivän kriiseihin samalla, kun alueet pidetään vahvasti keskiössä, ja miten edistetään oikeutta jäädä kotiseuduille varmistaen nuorempien sukupolvien kohtuulliset taloudelliset olosuhteet jäädä, työskennellä ja menestyä kotiseuduillaan.

EU:n alueiden komitea päivitys 7. - ECR Local Dialogue, Kotka

Sote-paneelissa, vieressä Samuli Sibakoff

Järjestäjä ja juontaja Carina Jäntti

Kymenlaakson kilpailukyky ja turvallisuus -paneeli

Sote-paneeli

Olin hauskassa tapahtumassa Kotkassa. EU:n alueiden komitean varajäseneni Carina Jäntti järjesti ansiokkaasti kaupungin pääkirjaston auditoriossa ECR:n paikallistason tapahtuman, jossa keskityttiin Kymenlaakson kilpailukykyyn ja turvallisuuteen sekä sote-asioihin.

Oli kiva tavata pikaisesti Kotkan PS-kansanedustaja Juho Eerola, joka on hyvin mukava ja huumorintajuinen mies. Eerola osallistui Kymenlaakson kilpailukykyyn ja turvallisuuteen liittyvään paneeliin. Paneelissa oli mukana myös Kotkan kaupunginjohtaja Esa Sirviö.

Kaikki paneeleihin osallistuvien nimet löydät alla olevasta linkistä:

Kymenlaakso: competitiveness, security, and healthcare resilience // ECR Group in the European Committee of the Regions

Itse osallistuin sote-paneeliin, jossa oli mukana mm. Kymenlaakson hyvinvointialueen valtuuston pj Anne Heikkilä ja Kymenlaakson aluehallituksen PS-jäsen, suorasanainen Samuli Sibakoff.

Puheiden pituuden maksimiksi etukäteen määriteltiin viisi minuuttia, jonka varmaan kaikki ylittivät enemmän tai vähemmän, joten keskustelulle jäi vähän aikaan. Tunnollisena oman puheeni kesto oli rapiat päälle viisi minuuttia. Laitoin perään myös älykoneella käännetyn englanninkielisen version.

* * *

Terveisiä Vantaalta

Kymenlaaksoon on aina kiva tulla, sillä olen syntynyt Vehkalahden Pampyölissä lähellä Haminaa. Muutin viisivuotiaana Helsingin maalaiskuntaan, joka nykyään tunnetaan paremmin Vantaana.

Olen siis EU:n alueiden komitean jäsen ja kuulun myös komitean talousvaliokuntaan sekä EU-UK yhteistyöryhmään. Suomalaisia alueiden komiteassa on yhdeksän eri puolueista ja teemme yhteistyötä keskenämme.

Edustamme Carina Jäntin kanssa siellä perussuomalaisia ja kuulumme EU:n keskustaoikeistolaiseen ECR-ryhmään. Edeltäjäni EU:n alueiden komiteassa, lappeenrantalainen Ilpo Heltimoinen, ajoi ansiokkaasti Kymenlaakson asiaa etenkin raja-asioissa, kuten myös Carina luonnonvarat valiokunnassa. Raja-asiat ovat minunkin sydäntäni lähellä. Harva ymmärtää, että lentokenttäkaupunki Vantaa on Suomen suurin rajakaupunki.

Viikolla Hesarin yhden artikkelin kuva hätkähdytti: graafi Suomen 7-14 vuotiaiden lasten määrän kehityksestä vuodesta 2025 vuoteen 2045. Pääkaupunkiseudulla lapsimäärä kasvaa 5,8 prosenttiyksikköä, muualla se laskee.

Kymenlaakson lapsimäärä tulee laskemaan järkyttävät 37,5 prosenttiyksikköä. Lisäksi on otettava huomioon, että osa Kymenlaakson nuorista, varsinkin tytöistä, lähtee opiskelemaan muualle heti, kun kynnelle kyetään.

Väestökadon suhteen Kymenlaakso painii aivan omassa sarjassaan, sillä parina viime vuonna Kymmenlaakson asukasmäärä on pudonnut Suomessa eniten 1,7 prosenttiyksikköä. Samassa ajassa hyvinvointialueen nettokustannukset ovat kasvaneet 10 prosenttiyksikköä per asukas. Kyllähän te isoissa ongelmissa olette.

Vantaa-Keravan eli Vaken alueella olemme saaneet kurssin kääntymään tiukan uudistusohjelman ansiosta. Teemme toistamiseen positiivisen tuloksen.

Olemme tehostaneet toimintoja sekä nostaneet palvelumaksuja. Kallista vuokratyövoimaa sekä ostopalveluja on vähennetty. Ensi vuonna pystymme kuittaaman velat pois.

Ikävää on, että uudessa rahoitusmallissa Vaken rahoitusta rokotetaan 22 miljoonaa per vuosi, mikä ei motivoi. Jo nyt Vaken rahoitus on valtakunnallisesti kolmanneksi pienintä per asukas. Iso pelko on, jos huonossa hapessa oleva Itä-Uusimaa ei saa talouttaan kuntoon, se liitetään Vakeen.

On kaksi fataalia sekä Vakea että Kymenlaaksoa yhdistävää tekijää.

Työttömyys riivaa molempia hyvinvointialueita. Vaken työttömyysprosentti on noin 14, kun Kymenlaaksossa se on noin 15. Vantaalla työttömiä on miltei 20 000, joista yli puolet on pitkäaikaistyöttömiä. Erityisen vaarallista on nuorisotyöttömyys, koska mielenterveyshäiriöt sekä rikollisuus ja huumeiden käyttö lisääntyvät. Vakella työttömyyden syitä ovat etenkin lentokenttäklustesterin hyytyminen ja rakentamisen pysähtyneisyys.

Toinen yhteinen tekijä Vaken ja Kymenlaakson välillä on vanhusten suhteellisen määrän kasvu. Vaken motto on: ennakointi säästää rahaa ja parantaa ihmisten elämänlaatua.

On lisätty vanhusten terveystarkastuksia, neuvontaa, liikuntaa ja kotona asumista tukevia keinoja. Etäkotihoito ja liikkuvat palvelut koteihin laajennettiin koko alueelle. Ne ovat edullisia ja vaikuttavia ja vähentävät raskaiden palvelujen tarvetta.

Laadukas ja saavutettava kotihoito ovat terveydenhuollon resilienssin perusta.

Vakessa vanhusjonot purettiin toimivalla hoitoketjulla. Kun palvelut etenevät sujuvasti vaiheesta toiseen, ikääntynyt saa apua ajoissa, ja koko järjestelmä toimii paremmin. Rahoitusmalli huomioi kyllä ikääntymisen, mutta väestötappio haastaa etenkin Kymenlaakson.

Henkilöstön riittävyys ratkaisee. Henkilöstön koulutus ja pysyvyys ovat kaikkein tärkein resurssi.  Ilman hyvinvoivaa henkilöstöä mikään ei toimi.

Joka kolmas vantaalainen on jo vieraskielinen. Alueelle muuttaa kouluttamattomia vieraskielisiä, ja pois koulutettuja keskiluokkalaisia perheitä. 2040-luvulla yli puolet vantaalaisista on vieraskielisiä, mikä tulee olemaan haaste Vaken palveluille.

Ja lopuksi: teknologia ei korvaa ihmistä, mutta se vapauttaa aikaa oikeaan hoivaan.

Kiitos.

* * *

And in English:

Greetings from Vantaa

It is always nice to come to Kymenlaakso, because I was born in Pampyöli, Vehkalahti, near Hamina. When I was five years old, I moved to a rural municipality in Helsinki, which is now better known as Vantaa.

So I am a member of the EU Committee of the Regions and I also belong to the Committee's Economic Affairs Committee and the EU-UK Cooperation Group. There are Finnish members from nine different parties in the Committee of the Regions and we cooperate with each other.

Carina Jäntti and I represent the Finns Party there and we belong to the EU's center-right ECR group. My predecessor in the EU Committee of the Regions, Ilpo Heltimoinen from Lappeenranta, did a great job of promoting Kymenlaakso, especially in border issues, as did Carina in the Natural Resources Committee. Border issues are also close to my heart. Few people understand that the airport city of Vantaa is the largest border city in Finland.

Last week, a picture in one of Hesar's articles shocked me: a graph showing the development of the number of children aged 7-14 in Finland from 2025 to 2045. In the Helsinki metropolitan area, the number of children will increase by 5.8 percentage points, while elsewhere it will decrease.

The number of children in Kymenlaakso will decrease by a shocking 37.5 percentage points. In addition, it must be taken into account that some of the young people in Kymenlaakso, especially girls, will go to study elsewhere as soon as they can.

In terms of population loss, Kymenlaakso is struggling in a league of its own, as in the last couple of years the number of residents in Kymenlaakso has fallen the most in Finland by 1.7 percentage points. In the same period, the net costs of the welfare area have increased by 10 percentage points per inhabitant. You are in big trouble, right?

In the Vantaa-Kerava, or Vake, area, we have managed to turn the tide thanks to a strict reform programme. We are once again achieving positive results.

Health checks, advice, exercise and measures to support living at home for the elderly have been added. Remote home care and mobile services to homes were expanded to the entire region. They are affordable and effective and reduce the need for heavy services.

High-quality and accessible home care is the basis for the resilience of healthcare.

In Vake, the elderly queues were broken down with a functioning care chain. When services progress smoothly from one stage to another, the elderly receive help in time, and the entire system works better. The financing model does take ageing into account, but the population loss is particularly challenging for Kymenlaakso.

The adequacy of staff is crucial. The training and retention of staff are the most important resources. Without well-being staff, nothing works.

One in three Vantaa residents already speaks a foreign language. Uneducated foreign-speaking and uneducated middle-class families are moving to the region. By the 2040s, more than half of Vantaa residents will be foreign speakers, which will be a challenge for Vake's services.

And finally: technology does not replace people, but it frees up time for proper care.

Thank you.