Oman kielen opetuksesta luovuttava

 

Helsingissä on harrastettu eri syistä koulushoppailua jo pitkään. 

Kun opetin Malminkartanon koulussa vuosina 1998-2000, jo silloin puhuttiin paljon koulushoppailusta: painotetusta opetuksesta ja erikoisluokista. Osa vanhemmista halusi kouluun, jossa opetetaan enemmän esim. liikuntaa tai musiikkia. Uusia kouluja perustettiin erilaisin painotuksin, mikä lisäsi entisestään koulushoppailua. 

Joissakin painotetun opetuksen kouluista järjestettiin jopa pääsykokeita, jotka ovat peruskoulun hengen vastaisia. Räikein esimerkki oli koulu, joka oli erikoistunut mediaan, pääsykokeessa painotettiin suomen kieltä, mikä käytännössä torppasi vieraskieliset lapset.

Vaikka Malminkartanon koulu oli kiva lähiökoulu, palasin takaisin Vantaalle opettamaan, koska en pitänyt Helsingin erottelevaa tapaa järjestää peruskoulun opetustaan hyvänä.

Kotikaupungissani Vantaalla on koko ajan ollut käytössä vahva lähikouluperiaate. Meillä on  vain musiikkia sekä englannin- ja ruotsinkieliä painottavia luokkia.

Koulushoppailukeskustelu pompahti rajusti, kun Helsinki päätti, että Puu-Myllypurosta siirretään oppilaita Itäkeskuksen kouluun, jossa yli puolet oppilaista on vieraskielisiä. Asia on herättänyt valtavasti huolta Puu-Myllypuron lapsiperheissä. 

Vaikka lasten siirtoa perustellaan sillä, että siirrolla pyritään tasamaan koulujen oppilasmääriä, taustalla on vahvasti ns. segregaation ehkäisy. On selvää, että silloin Puu-Myllypuron lasten vanhemmat ovat huloissaan lastensa tulevaisuudesta.

Lapset eivät voi olla väline segregaation ehkäisyyn. Helsingin on korjattava virheensä muulla tavoin.

Pitää muistaa, että vanha sananlasku seura tekee kaltaisekseen, pitää edelleen paikkansa. Kun luokassa valtaosa oppilaista on vieraskielisiä, opetuksessa joudutaan junnaamaan suomen kieltä koko ajan mm. eri oppiaineiden suomenkielisten käsitteiden kanssa. Junnaaminen vie aikaa muusta opetuksesta, ja suomenkielinen lapsi voi helposti turhautua.

Suomenkielisten lasten puheisiin tarttuu elementtejä monista kielistä, joten suomen kielen hallitseminen taantuu. Voidaan puhua monietnisestä kielestä, jossa on elementtejä esim. arabiasta, somaliasta tai englannista. Ko. slangi ei ole enää suomen kieltä, vaan jotain aivan muuta.

Vanhemmat haluavat aina lastensa parasta. Otan itseni esimerkiksi. Asun alueella, jonka kouluissa on vain vähän vieraskielisiä lapsia. Kun vieraskielisiä lapsia on vähän, he sopeutuvat hyvin valtakulttuuriin suomen kieltä myöten.

Ennen kuin nuorimmat lapseni menivät kouluun hätkähdin, kun lapseni olivat joutumassa naapurialueelle olevaan päiväkotiin, jonka henkilökunta irtisanoutui joukolla ja lähti muualle töihin. Päiväkodissa oli ilmennyt pahoja käyttäytymishäiriöitä, valtaosa lapsista oli maahanmuuttajataustaisia. Laitoin lapseni lähellä olevaan yksityiseen päiväkotiin.

Vantaan vieraskielisistä seiskaluokkalaisista lapsista yli kaksi kolmasosaa ei ymmärrä lukemaansa suomen kielellä. Jos ei osaa suomen kieltä, oppiminen on mahdotonta. Ammattioppilaitoksessa tai lukiossa tulee seinä vastaan. Meillä on jo nyt riittävästi syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, joilla ei ole opiskelu- tai työpaikkaa.

Perusopetuslaki ei velvoita kuntia järjestämään järjestämään oman kielen opetusta vieraskielisille lapsille, kuten vaikkapa arabiaa, somaliaa tai venäjää. Oman kielen opetus on tehotonta ja se vie paljon resursseja. Suomen lisäksi vastaavanlaista oman kielen opetusta Euroopassa on vain Ruotsissa, Norjassa ja Itävallassa.

Keväällä esitin kaupunginvaltuuston puhujapöntöstä, että oman kielen opetuksesta olisi luovuttava. Vapautuva resurssi, tai edes osa siitä, olisi suunnattava vieraskielisten lasten suomen kielen opetukseen. Suomen kielen vahva osaaminen on avain integroitumiseen.

Blogikirjoitukseni aiheesta 25.5.2026:

Vantaan kaupunkistrategian 2022-2025 valtuustopuheeni

On hyvä, että oman kielen opetuksen lakkauttaminen on noussut puheeksi sosiaalisessa mediassa.

Onko kukaan ajatellut, kuinka raju kielipaletti vieraskielisille lapsilla on? Havahduin asiaan, kun joskus vuosituhannen alussa kuudennelle luokalleni tuli arabiankielinen poika kesken lukuvuoden. Yhtäkkiä hänen lukujärjestykseensä pelmahti kolme kieltä lisää, suomi, ruotsi ja englanti.

Teemme syksyllä kaupunginvaltuustossa oman kielen opetuksen luopumisesta ryhmäaloitteen.

Lisäys, niin helppo ymmärtää, kuinka paljon resursseja Vantaalla oman kielen opetukseen menee:

Lukuvuonna 2025-26 opetettavat kielet Vantaalla:

albania, arabia, bengali, bulgaria, dari, englanti, espanja, hindi, indonesia, italia, kiina (mandariini), kreikka, kurdi (sorani), nepali, persia/ farsi, portugali, puola, ranska, romania, saksa, somali, swahili, tamili, thai, turkki, ukraina, urdu, uzbekki, venäjä, vietnam, viro

= yli 30 kieltä

Valtuuston lähetekeskustelun puheeni

www.vantaa.fi

Eilen Vantaan valtuuston kokouksen lopussa oli pitkä lähetekeskustelu. Pidin poikkeuksellisesti jopa kolme kouluaiheista puhetta.

Aluksi oli ryhmien puheenvuorot. Oli mielenkiintoista kuulla yksittäistenkin valtuutettujen puheita.

* * *

Ensimmäisessä puheessa kiinnitin huomiota koulujen sisäilmakorjausten kontrolliin. Ei riitä, että korjataan. Korjausten on myös onnistuttava.

On erittäin hyvä, että olemme saaneet vauhtia sisäilmaongelmista kärsivien koulujen korjaukseen. 

Mutta mistä me tiedämme, ovatko korjaukset onnistuneet? Ennen läheskään aina ei onnistuttu. 

Ei riitä, että todetaan, että nyt koulu on korjattu. Pelkät puheet eivät riitä. Ei riitä, että oletetaan, että korjaus onnistunut. 

Tarvitaan mittari, jonka avulla saadaan selville, onko korjaus onnistunut vai ei. 

Selkeä mittari on, kun määritellään, kuinka moni sisäilmaongelmista kärsivä oppilas pystyy käymään koulua sen korjauksen jälkeen. 

Oirekyselyiden avulla voidaan määritellä, että esim. yhdeksän kymmenestä oppilaasta, joilla on aikaisemmin ollut vaikeuksia tai peräti mahdotonta käydä koulua, voivat nyt sitä käydä. 

90 % takaa sen, että koulun korjausta voidaan pitää onnistuneena. Lopullinen tavoite on tietenkin 100 %. 

Oirekyselyiden pitää olla pysyvä käytäntö. Sisäilmaneuvottelukunnan pitää olla pysyvä käytäntö.

* * *

Toisessa puheessa tartuin polttavan ajankohtaiseen aiheeseen, oppimisen tason laskuun.

Vantaan peruskoulut ovat olleet tasalaatuisen hyviä. Aikaisemmin on tutkittu, että pääkaupunkiseudun koulut ovat Suomen kärkeä, ja mikä hienointa, Vantaan peruskoulut ovat pääkaupunkiseudun kärkeä. 

Oletan, että näin on nytkin. 

Mutta aivan selvästi on nähtävissä, että kuten muuallakin Suomessa, oppilaiden väliset oppimiserot ovat revähtäneet. Varsinkin suuri osa pojista on pudonnut kyydistä. 

Kuten olette huomanneet, oppimiserojen revähtämisestä on julkisuudessa ollut viime aikoina paljon puhetta.

Sitä en tiedä, onko revähtämisen syy kouluissa vai koulua ympäröivän yhteiskunnan muutoksissa. Asiaa ei ole kunnolla keritty tutkiakaan. 

Kokeneet opettajat ovat havainneet, että tärkeiden väliaineiden kuten matematiikan ja äidinkielen osaamisessa on yleisesti selkeitä puutteita. Esim. läheskään kaikilla kuudesluokkalaisilla ei ole kertolaskut hallussa jakolaskuista puhumattakaan.

Ei ole montaa vuotta siitä, kun oppilas lähti yläkouluun, pidettiin selvänä sitä, että oppilas osasi kertotaulut ja jakokulmat. 

Iso käppi on myös lukioon siirryttäessä. 

Näyttää siltä, että osaamista katsotaan sormien välistä.

En esitä ylenmääräistä testausta, mutta olen huomannut, että kouluissa ei enää pidetä keskeisen osaamisen testejä kuten matematiikan Makekoa tai äidinkielen Allua. Kokeet olivat opettajan työkalu opettamisen kehittämiseen. 

Vähintäinkin oppilaiden osaamisen tasoa olisi tutkittava koulun nivelkohdissa kuten kolmannella, kuudennella ja yhdeksännellä luokalla. Kun on kunnolla tutkittu, voidaan tehdä tarvittavat korjausliikkeet.

* * *

Lopussa puutuin lyhyesti vastaanottoluokkien hävittämiseen. Puhe oli spontaani, sisältö oli suurin piirtein kuin alla kirjoitan. Keskustelin asiasta Turun valtuustoseminaarissa sivistystoimenjohtaja Elina Lehto-Häggrothin kanssa.

Vantaallakaan ei ole enää vastaanottoluokkia, joihin maahan tullut lapsi sijoitettiin oppimaan suomen kieltä yhdeksi lukuvuodeksi. Nyt oppilas sijoitetaan kylmiltään tavalliseen luokkaan.

Viime lukuvuoden syksyllä sijaistin Kaivokselan koulun vastaanottoluokassa. Luokassa oli parhaimmillaan parikin opettajaa. Lapset olivat lähes ummikkoja suomen kielen suhteen. Kun keväällä pääsin samaan luokkaan, ihmetykseni oli suuri, kun oppilaat olivat vuodessa oikeasti oppineet suomea. Toiminta oli siis tehokasta, ja opettajat hyviä.

Tänä lukuvuonna sijaistaessani yhtä kuudetta luokkaa, huomasin, että luokkaan oli juuri tullut uusi poika. Siellä hän istui ymmärtämättä mistään mitään. Tietenkin hänkin pikkuhiljaa oppii suomen kielen luonnonmenetelmällä, mutta hidasta se varmasti on. Aikaa menee hukkaan.

Toiminta on nyt julkista heitteillejättöä, kun juuri maahan muuttanut oppilas jää käytännössä yksin. Kielen opettelu on mitä parhainta segregaation ehkäisyä. 

Jos nuori ei osaa suomea, hän syrjäytyy. Kielitaidottoman ihmisen työllistyminen on vaikeaa.

Minä mennä koulu, sanoisi Jungner

12.12. Talouselämä

Mikael Jungner ehdottaa valtavia muutoksia kielioppiin: "Suomen kieli on taakka", kielitieteilijät kummissaan

Entinen demareiden kansanedustaja ja Ylen toimitusjohtaja, viestintätoimisto Kreabin nykyinen toimitusjohtaja Mikael Jungner laukaisi facebookmiinan viikonloppuna.

Päivityksessään Jungner totesi suomen kielen olevan taakka. Jungnerin mukaan suomessa on vähemmän sanoja kuin esimerkiksi englannissa. Siksi suomalaisten ajattelu on kapeampaa kuin brittien.

Suomea on Jungnerin mukaan myös vaikeaa kääntää koneellisesti. Jungnerin mukaan sijamuodoille ja muille päätteille olisikin etsittävä nyt korvaavia vaihtoehtoja. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että tulevaisuudessa ei enää sanottaisi ”minä menen kouluun” tai ”käyttämätön matkalippuni”

* * *

Olen myös aidosti kummissani, vaikka en kielitieteilijä olekaan. Olen kyllä opettanut lapsille suomen kieltä ja kirjallisuutta sekä suomen kielioppia 36 vuotta, käytännön kielimies siis.

Mikael Jungner (SDP) haluaa, että kauniista suomen kielestä tulisi jonkinlainen kivikautinen palikkakieli. 

Pöytä pää on muki.  

-suom. Pöydän päällä on muki.

Minä ajaa nopea sininen auto. 

- suom. Minä ajan nopeaa sinistä autoa.

Jungnerin mukaan suomen kieli on taakka, ja suomalaisten ajattelu on kapeampaa kuin brittien?

Olen reissannut englannissa vuosittain kerran tai pari jalkapallon perässä. En ole huomannut suuria eroja suomalaisten ja englantilaisten ajattelun välillä. Englantilaisten ajattelu kollektiivisesti ajatellen on tietenkin leveämpää kuin suomalaisten, koska heitä on yli kymmenen kertaa enemmän kuin meitä. 

Opiskeluaikoinani opiskelin myös kirjallisuutta. Rakastuin uudelleen Aleksis Kiveen ja Seitsemään veljekseen:

Oravan laulu 

Makeasti oravainen

makaa sammalhuoneessansa; 

sinnepä ei Hallin hammas 

eikä metsämiehen ansa 

ehtineet milloinkaan.

Kammiostaan korkeasta 

katselee hän mailman piirii, 

taisteloa allans' monta; 

havu-oksan rauhan-viiri 

päällänsä liepoittaa.

Mikä elo onnellinen 

keinuvassa kehtolinnas! 

Siellä kiikkuu oravainen 

armaan kuusen äitinrinnas: 

Metsolan kantele soi!

Siellä torkkuu heiluhäntä 

akkunalla pienoisella, 

linnut laulain taivaan alla 

saattaa hänen iltasella 

unien Kultalaan. 

Squirrel's Song

Sweetly the little squirrel

Lies in his moss room;

The place that a dog's teeth

Or hunter's trap

Could never reach.

From his high chamber

He looks at the world

Many battles under him;

The branch of a coniver, the peace flag

Fluttering above him.

Such a happy living

In the swinging cradle castle!

There swings the little squirrel

In the darling spruce, on the mother's chest

You can hear the kantele of forest!

There sleeps the sway tale

Front of his little window

Singing birds under the sky

Walk him in the evening

To the golden land of dreams.

Runo on kaunis englanniksikin, mutta suomeksi se on ylivertainen.

Aleksis Kivi on maailmankirjallisuuden suurimpia neroja, ja suomen kieli on kaunis ja rikas kieli. 

Johan sana orava on mahtava!

Vaikka suomen kielessä on vähemmän sanoja kuin englannin kielessä, juuri suomen kielen kieliopin vivahteikkuus tekee kielestämme hyvin monimuotoisen.

Minä rakasta suomi kielioppi. - suom. Minä rakastan suomen kielioppia.

Jaakko Niinistö edistäisi maahanmuuttajien työllistymistä

http://www.jaakkoniinisto.net

Onnittelut vielä kerran Vantaan Perussuomalaisten puheenjohtaja Jaakko Niinistölle! Hänet valittiin Vantaan kaupungin asukaspalveluiden kaupunginjohtajaksi.

Kun kysytään, niin vastataan: 

Olen kaikkien vantaalaisten kaupunginjohtaja.

Niinistön avaus on hyvä: 

Maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä hän edistäisi Vantaalla erityisesti kohentamalla entisestään suomenkielen opetusta.

Ilman kunnollista kielitaitoa on vaikea tehdä työtä. Harva työnantaja uskaltaa palkata kieliummikkoa. 

Olen opettaja koulussa, jossa on paljon maahanmuuttajataustaisia lapsia. 

Arviointikeskusteluihin, joissa on oppilas, vanhemmat ja opettaja, joudutaan usein paikalle kutsumaan tulkki, koska vanhemmat eivät osaa vielä suomea. Yleensä lapset osaavat suomea paremmin kuin vanhemmat.

Tulkkipalvelut eivät suinkaan ole ilmaisia, tuntihinta on korkea. Yksittäinen koulu maksaa palvelun omista rahoistaan. Raha on opetuksesta pois.

Olisiko vaadittava, että myös maahanmuuttajavanhemmat opiskelisivat kunnolla suomea? 

Silloin sopeutuminen uuteen kotimaahan olisi helpompaa, myös työnsaantimahdollisuudet paranisivat. On maita, joissa on pakolliset kielitestit. 

31.1. Vantaan Sanomat

Näin perussuomalaisten Niinistö edistäisi maahanmuuttajien työllistymistä

Jaakko Niinistö jäi onnittelujen ristituleen maanantaina heti Vantaan uuden apulaiskaupunginjohtajan valinnan ratkettua.

– Jaakko teki hyvän vaikutuksen valtuustoryhmän kuuntelutilaisuudessa. Hänellä oli esittää omia ajatuksia viran hoidosta, kokoomuksen valtuustoryhmän edustaja kertoo.

– Olen kaikkien vantaalaisten kaupunginjohtaja, ilman muuta myös maahanmuuttajien, itseään ”erittäin maltilliseksi” perussuomalaiseksi luonnehtiva Niinistö vakuuttaa.

Maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä hän edistäisi Vantaalla erityisesti kohentamalla entisestään suomenkielen opetusta.

– Vantaan resurssit ovat tiukoilla. Silti esimerkiksi aikuisopistojen kielenopetusta tulisi tehostaa ja laajentaa työikäisten maahanmuuttajien osalta. Mielestäni kielitaito on heidän kotoutumisensa ja työllistymisensä ydinasia, Niinistö linjaa.

– Aion myös kuulla maahanmuuttajajärjestöjen näkemyksiä siitä, mitä asioita voisi parantaa.

Hyvää Joulua!

 

Hyvää Joulua kaikille! 

Ainakin kielen perusteella olemme poikkeava kansa, hyvä niin, sillä suomen kieli on kaunis kieli.