Vantaan ja Keravan kuntaliitos

Kuntalehti 24.7.2026

Helsingin sijaan Vantaalla mietitään nyt toista naapuria - "Että Kerava liittyisi meihin"

Perussuomalaisten Kai-Ari Lundell arvioi, että kokoomuksen Sakari Rokkasen ehdotus Vantaan liittämisestä Helsinkiin oli mätäkuun eduskuntavaalikampanja.

* * *

Viikolla on kohkattu paljon Vantaan ja Helsingin kuntaliitoksesta, joka on jo kahteen kertaan selvitetty ja torpattu.

Kohkataan nyt lisää toisesta, paljon realistisemmasta vaihtoehdosta, Vantaan ja Keravan kuntaliitoksesta.

Kerava on Korson kokoinen alue. Keravan asukasluku on n. 38 000 ja Korson. 30 000. 

Molemmat ovat vierekkäin pääradan varrella. Kerava kuuluu HSL:n D-vyöhykkeeseen, kun taas Korso C-vyöhykkeeseen. Jos Kerava ja Vantaa yhdistyisivät, keravalaisten matkakulut alenisivat merkittävästi.

Keravan kuntavero on 7,30, kun taas Vantaan kuntavero on 6,40, joten keravalaisten kuntavero pienenisi lähes yhdellä prosenttiyksiköllä.

Nyt Vantaa ja Kerava muodostavat kahden kaupungin keinotekoisen hyvinvointialueen. VaKe:lla on 69:n valtuutetun aluevaltuusto, aluehallitus sekä erilaisia lautakuntia ja jaostoja.

Jos Vantaa ja Kerava yhdistyisivät, siirryttäisiin Helsingin malliin. Helsingissä on 13 jäsenen sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta sekä pari jaostoa.

Kuntaliitoksen myötä sosiaali- ja terveyspalvelujen päätöksenteko yksinkertaistuisi ja halpenisi huomattavasti.

Lisäksi myös toinen kaupunginvaltuusto lautakuntineen ja jaostoineen poistuisi.

On sanottu, että Helsingin hallinto on jähmeä. Vantaa ja Kerava yhdessä olisi edelleen ketterä.

Molemmat kaupungit ovat rouheita. Keravalaiset ovat kivoja ihmisiä, joten mutkattomat vantaalaiset pärjäisivät heidän kanssaan varmasti.

Toisaalta, monille tuttu laulu on "Jos konduktöörin nait:  Korso-Kerava ja Järvenpää..."

Aluevaltuustopuheeni Vantaa-Keravan budjettikeskustelussa

Kiitos puheenjohtaja, hyvät aluevaltuutetut,

Suomessa oli 1990-luvulle asti omalääkärijärjestelmä. Silloin asiakas pääsi saman lääkärin hoitoon. Lääkäri tiesi tasan tarkkaan potilaan käyntihistorian, eikä tarvinnut päivät pääksytysten hoitaa vieraita potilaita.

Hyvä, että omalääkärimalli tekee vahvaa paluuta.

Myös HUS:n ympärivuorokautinen liikkuva sairaala LiiSa on askel oikeaan suuntaan, kun hoito tulee viiveettä omaan kotiin palveluasumisen ja kotihoidon piirissä oleville.

Muutamia vuosia sitten ennen soteuudistusta vierailin Uusi Vantaa -työryhmän mukana tutustumassa Tanskan silloiseen hyvinvointialuemalliin.

Tanskassa petyttiin malliin ja alettiin taas vahvistaa kuntien asemaa.

Mutta, ihailin Tanskan ammatinharjoittajamallia.

Siellä suurin osa lääkäreistä on itsenäisiä ammatinharjoittajia, joilla on sopimus alueellisten viranomaisten kanssa. Vastaanotoista vajaa tuhat on yhden lääkärin asemia, loput kimppalääkäriasemia.

Tanskassa lääkärit ovat käytännössä perhelääkäreitä, jotka tekevät myös kotikäyntejä. Kotikäynti on asiakkaalle maksuton.

Ammatinharjoittajamalli toimisi komeasti myös Vantaa-Keravalla. Ei tarvittaisi kuin kaksi isoa terkkaria, Tikkurila ja Myyrmäki.

Ihmiset kulkisivat terkkareille junilla, busseilla tai ratikalla. Jos kunto on huono, niin ei muuta kuin kännykkä käteen ja lääkäri kotiin.

Ennen sote-uudistusta Jätkäsaaren Clarionissa järjestettiin Uudenmaan soteasiantuntijoille sekä kunnallisille päättäjille Suuri Sotetilaisuus. Paikalla oli myös muutama onneton valtuutettu kuten minä.

Asiantuntijat, kuten Timo Aronkytö, kertoivat omia näkemyksiään tulevasta sotesta. Myönteisiä puheenvuoroja ei juuri kuultu.

Lopuksi tehtiin kädennostoäänestys - ketkä kannattivat tulevaa soteuudistusta? Isossa salissa nousi vain kaksi sotea kannattavaa kättä.

Järkytyin, kun paria vuotta myöhemmin soteuudistus runnottiin väkisin läpi, vaikka Tanskassa jo pakitettiin.

Kuhan nyt sanoin.

Kiitos

#vakehyva #perussuomalaiset #Kerava #Vantaa

Puheeni hyvinvointialueen valtuuston budjettikeskustelussa

Puheeni Vantaa-Keravan hyvinvointialueen budjettikeskustelussa:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja viranhaltijat,

Nyt kun kaupungit ja hyvinvointialueet ovat eriytyneet toisistaan, yhteistyötä ei saa unohtaa. Erityisen tärkeää se on lasten ja nuorten osalta.

Ennaltaehkäisy on päivän sana. Mieluummin kannattaa lyödä vähemmän rahaa ennaltaehkäisyyn kuin paljon rahaa jälkihoitoon, kun tiedetään, että yksi syrjäytynyt nuori tulee maksamaan yhteiskunnalle jopa puolitoista miljoonaa euroa.

Kaikki lapset käyvät esikoulua ja peruskoulua. He ovat helposti tavoitettavissa yhdentoistavuoden vuoden ajan, koska he käyvät esikoulua kahden plus peruskoulua yhdeksän vuoden ajan.

Koululääkärin käynnit pitäisi järjestää vuosittain, sillä lapset kasvavat nopeasti. Esimerkiksi jotkut selkäsairaudet kuten skoljoosi on syytä havaita ammattilaisen silmin ennen kuin on liian myöhäistä.

Minua harmittaa, kun joissain kunnissa lasten perheineen pitää ravata terkkareihin koululääkärin tarkastuksiin. Parempi olisi, että koululääkäri tulee kouluun ja tarkastaa ikäluokan kerrallaan. Tulee halvemmaksikin.

Kouluterveydenhoitaja on tärkeä ihminen koulussa paitsi fyysisessä terveydenhoidossa, mutta monelle lapselle terveydenhoitaja voi olla ainoa aikuinen, jolle voi puhua vapaasti, kun jostain syystä lapsi ei kehtaa puhua opettajalleen tai vanhemmilleen. Oleellista on, että kouluterveydenhoitaja on koululla tavoitettavissa.

Koulupsykologit ja -kuraattorit ovat nyt hyvinvointialueen palveluksessa, mitä pidän virheenä. Heidän olisi pitänyt pysyä koulutoimessa.

Vantaan johdolla paraikaa rakennetaan uutta digitaalista alustaa DigiOnea. Sinne tulee Wilman korvaaja, Kurret, opetussuunnitelmat, lukujärjestykset ja digitaaliset oppimateriaalit ja niin edelleen.

On järjetöntä, että näillä näkymillä psykologeille ja kuraattoreille ei tule oikeuksia DigiOneen. Pitääkö heidän siirtyä hitaaseen kirjepostiin saadakseen yhteyden oppilaiden vanhempiin

Toivottavasti psykologit ja kuraattorit saavat oikeudet kohta valmistuvaan DigiOneen.

Kiitos.

#perussuomalaiset #vakehyva #Kerava #Vantaa

Aluevaltuuston aloituksesta

Ryhmän kuva vasemmalta: Tanja Aidanjuuri, Janne Hartikainen, Suvi Karhu, Teemu Purojärvi, Tuukka Saimen, Erika Veltheim, Kai-Ari Lundell, Mika Niikko. Kuvasta puuttuu sihteeri Aapo Happonen.

Otimme yhteiskuvan aluevaltuuston kokouksen yhteydessä Vantaan kaupungintalolla.

Ryhmän järjestäytymiskokouksessa päätimme, että ryhmän puheenjohtajana toimii Suvi Karhu. Aluehallitukseen valittiin Tanja Aidanjuuri ja Teemu Purojärvi. 

Saimme hienosti jaettua tehtäviä, roolitimme aluevaltuustossa tehtävät eri henkilöille kuin kaupunginvaltuustossa. Esim. eri henkilöt ovat jäseninä aluehallituksessa ja kaupunginhallituksessa, mikä on työnjaon kannalta järkevää, kun työt eivät kasaudu liikaa samoille henkilöille eikä liikakuormitusta pitäisi syntyä kenellekään.

Olen pettynyt hyvinvointialueen toiminnan aloitukseen. Ennen pärjättiin yhdellä sosiaali- ja terveyslautakunnalla ja yhdellä sen alaisella jaostolla. Nyt on peräti viisi lautakuntaa ja kuusi jaostoa, vaikka hyvinvointialueen tehtävät ovat lähes samat kuin kaupungilla oli. 

Minut nimitettiin lähidemokratia- ja osallisuuslautakuntaan. Äkkiseltään tuntuu oudolta, miksi ko. lautakunta nimitettiin juuri hyvinvointialueelle, mutta tarvetta on, sillä aluevaalien Vantaa-Keravan äänestysprosentti oli maan heikoin, ällistyttävä 39,2.

Vaikka aluevaltuuston kokoonpano on erilainen kuin kaupunginvaltuuston, enemmistö aluevaltuustoista on naisia ja joukossa on uusia kasvoja Keravalta, muuten kokoukset sujuvat tuttuun malliin. 

Istun samassa pulpetissakin kuin kaupunginvaltuuston kokouksissa.

Äänten keskittämistä ja VaKea

Pohjanmaalla asuva ystäväni soitti minulle viikolla. Hän onnitteli pääsystäni aluevaltuustoon. Keskustelimme aluevaalien tuloksesta ja äänestysprosentista.

Hän kertoi, että ympäri maakuntaa pienissä kunnissa keskistettiin ääniä keskustalaisille ehdokkaille. Sunnuntai-Hesarissa käsiteltiin äänestämisen keskittämistä myös. Liitin oheen artikkelin mielenkiintoisimman osan.

* * *

HS 30.1.

Aluevaaleista tuli pienkuntavaalit – ja siksi someräyhä Mikko Kärnä jäi rannalle

Pienissä kunnissa keskitettiin ääniä oikein urakalla. Timo Peisa sai peräti 75 prosenttia Ranuan äänistä.

Viime sunnuntain vaaleissa näille isommille alueille äänestettiin aluevaltuustot. Kiinnostava piirre vaalissa oli kuitenkin se, että vaikka kyse oli leveämmistä hartioista, käytännössä kyseessä oli mitä suurimmassa määrin kuntavaali.

Tai oikeastaan pienkuntavaali. Ääniä keskitettiin nimittäin etenkin pienissä kunnissa oikein urakalla.

Aluevaalien muuttumisesta pienkuntavaaleiksi voi syyttää keskustaa. Puolueen keskeisin vaalilupaus oli nimittäin se, että jokaisessa kunnassa pitää säilyä sote-asema.

Keskustan lupaus oli siinä mielessä hassu, että se kytki asian tiiviisti kuntarajoihin.

Lähipalvelut ovat ihmisille tärkeitä. Mutta kuntarajoja olennaisempaa lienee kuitenkin se, että palvelut säilyvät mahdollisimman lähellä.

Toisaalta asiasta taitaa olla turha liikaa syyttää keskustaa, sillä todennäköisesti pienten kuntien äänestäjät olisivat keskittäneet äänensä joka tapauksessa. Sen verran suuri on monella alueella huoli palveluiden kaikkoamisesta kauemmaksi.

Näissä vaaleissa ehdokkaan asuinpaikka taisikin olla monelle äänestäjälle kaikkein tärkein valintakriteeri.

* * *

Keskustalle aluevaalit oli elämän ja kuoleman kysymys. Se halusi betonoida maakuntavallan ja se onnistui siinä hyvin.

Toisin kuin muille puolueille Keskustalle äänten keskittäminen on arkikauraa. Tupaillat maaseudulla ovat aina olleet puolueelle toimiva ratkaisu. Tupaillat ovat suora jatkumo kinkeripiireille, joita on järjestetty maaseudulla iät ja ajat.

On selvää, että artikkelissa esimerkkinä käytetty Ranuan Timo Peisa, joka sai kunnan äänistä huimat 75 prosenttia, ei voinut saada ääniä muulla tavalla kuin keskittämällä.

Onnittelut Keskustalle onnistuneesta keskittämistaktiikasta.

Olin ehdolla ja pääsin läpi Vantaa-Kerava -alueelta. Vantaalla keskittäminen oli mahdotonta, koska puolueita ja ehdokkaita oli kuin vikkilässä kissoja. Äänestäjillä oli varaa valita.

Alueen toinen kaupunki on pieni ja kasvava Korson kokoinen Kerava, jonka asukasluku lähenee neljääkymmentätuhatta. Kerava onnistui vaaleissa erittäin hyvin, äänestysprosentti oli 46,8, kun taas Vantaalla se oli maan matalin 38. Keravalta ehdokkaita meni läpi yhdeksän.

Tunnetuin Keravan läpimenneistä ehdokkaista on Keskustan Timo Laaninen, joka on todellinen politiikan konkari. Hän toimi puoluesihteerinä vuosina 2010-2016.

* * *

Vantaan Sanomat 23.1.

Keravalaiset vantaalaisia huomattavasti ahkerammin uurnilla – keskustan Timo Laaninen näkee tässä lähtevän vahvan viestin hyvinvointialueelle Keravan oman terveysaseman puolesta

– Onneksi ei niin paha kuin mitä pahimmillaan ennustettiin. Pieniähän äänestysluvut ovat, mutta olen iloinen että Keravalla käytiin kohtuullisen ahkerasti äänestämässä.

Keravalaisten äänestysinnon nousuun vaikutti huoli omasta hyvin toimivasta terveysasemasta.

– Vaaliteltoilla lähestulkoon ainoa keskustelunaihe oli oma terveysasema ja miten sen säilyminen varmistetaan. Tässä lähti nyt vahva viesti hyvinvointialueelle. Olen varma, että kykenemme tekemään siitä vahvan pohjoisen alueen keskuksen.

* * *

Laanisen sanoma, että lähestulkoon ainoa keskustelunaihe teltoilla oli oma terveysasema ja miten sen säilyminen varmistetaan on hyvin mielenkiintoinen.

Yksikään vantaalainen puolue tai virkamies ei ole ehdottanut, että Keravan terveysasema lopetettaisiin. Kyllä Keravalla olisi pitänyt olla muitakin vaaliteemoja kuin hypoteettinen terveysaseman lopettaminen.

Keravalla asuu lähes 40 000 ihmistä. Keravan terveysaseman lopettamisessa ei ole mitään järkeä. Junallako sairaat ihmiset pitäisi rahdata Korsoon tai Tikkurilaan?

Vantaalaisissa vaalikeskusteluissa ylivoimainen ykköspuheenaihe oli palvelujen sujuvoittaminen. Lääkärin pakeille on päästävä paljon nopeammin kuin nyt.

Jos kaikki puolueet haluavat sujuvoittaa palveluita, silloin palveluja on sujuvoitettava. nyt on näytön paikka.

Keravan terveysasema tulee säilymään. Vantaan suuralueiden terveysasemat tulevat säilymään. Uusille suuralueille Kivistö ja Aviapolis tullaan rakentamaan kunnon terkkarit.

Tikkurilan vanha terkkari puretaan jossain vaiheessa. VaKe-alueen suurin ponnistus tulee olemaan ison Tikkurilan hyvinvointikeskuksen rakentaminen vuosikymmenen lopulla.

Tänään on ryhmäni järjestäytymiskokous piirin puheenjohtajan johdolla. Siitä se osaltamme lähtee.

Vantaan rujo äänestysprosentti

Vantaa-Keravan alueen tulos, klikkaa kuvaa suuremmaksi.

Vaalien jälkeisenä aamuna minulle soitettiin Vantaan Sanomista ja pyydettiin kertomaan tunnelmista, jotka vaalitappion jälkeen eivät olleet korkealla. Alla olevan artikkelin otsikkolinkin kautta pääset lukemaan koko jutun, oman osuuteni liitin oheen kokonaan.

Vantaan pitkäaikainen valta-akseli KOK-SDP voitti vaalit selvästi. Vihreät pärjäsivät odotetusti, PS kyykähti. Muut jo vakiintuneet puolueet pärjäsivät tavanomaisen odotetusti. Vaalien kuluessa tuli jo selväksi, että häviämme vaalit, realistinen odotus meille oli 8-10 paikkaa. Itse veikkasin yhdeksää, mutta en odottanut, että VKK nappaisi meiltä sen yhdeksännen pois.

Vaikka vaalitulos ei ollut sellainen kuin odotin, eniten minua hämmästyttää Vantaan maan matalin äänestysprosentti 38, kun muun maan prosentti oli lähes 10 prosenttia korkeampi. Keravalla oltiin aktiivisempia.

Taistelin kadulla kaksi viikkoa viisi-kuusi tuntia päivässä, jaoin vaalikortteja ja keskustelin ihmisten kanssa. Heti alussa huomasin, että aluevaalit eivät kiinnosta kaikkia. Moni totesi minulle suoraan, että aluevaalit ei kiinnosta pätkääkään. Usein sanottiin, että mikään ei muutu. Jotkut sanoivat, että en ymmärrä, mistä on kyse.

Yritin selittää ihmisille, että aluevaaleilla on iso merkitys. Ensimmäinen aluevaltuusto rakentaa VaKe-alueelle uuden sotemallin. Painotin, että kaksikolmasosaa kuntaverosta koukkaa valtion kautta takaisin alueelle, joten aluevaltuusto päättää isoista rahoista, sinun rahoistasi.

Kokoomus sai jälleen kerran liikkeelle äänestäjänsä, vaikka suuri osa heidän äänestäjistään käyttää yksityisiä terveysfirmoja tai työterveyspalveluja. Sanoin monelle, että jos käyt terkkarissa, juuri silloin sinun kannattaakin äänestää. 

Aluevaalit oli naisten vaalit. VaKe-alueen valtuustossa kaksikolmasosa on naisia. Karkean arvion mukaan Vantaalla miehistä sellaiset 70-80 prosenttia ei käynyt vaaliuurnilla. 

Vantaalla joka viides asukas on vieraskielinen, tuskin läheskään kaikki vieraskieliset äänioikeutetut äänesti. Espoossa asuu lähes saman verran vieraskielisiä, ja silti äänestysprosentti oli lähes kymmenen prosenttia korkeampi kuin Vantaalla. Espoon Kokoomuksen prosentti 40,8 oli käsittämättömän korkea, espoolaiset ovat koulutetumpaa ja varakkaampaa väkeä kuin vantaalaiset.

Kansanvaltaa 38 prosenttia ei hivele, ei ollenkaan.

* * *

26.1.22 Vantaan Sanomat

Vaalien jälkipuinti: Kokoomus vei voiton, äänestysprosentti puhuttaa – "Aluevaalit eivät ilmeisesti kiinnostaneet miehiä hevon heinää"

Pahiten aluevaaleissa kuntavaaleihin verrattuna kyykähti Vantaan ja Keravan alueella perussuomalaiset.

– Tuli rujo tappio, mieliala on matala, perussuomalaisten Vantaan kaupunginvaltuustoryhmän varapuheenjohtaja Kai-Ari Lundell (ps.) toteaa.

Lundell katsoo vaalitulosta hämmentyneenä ja surullisena. Äänestämättä jätti Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella peräti 61 prosenttia äänioikeutetuista.

– Äänestysprosentti ei ole mistään kotoisin. Demokratian kannalta tämä on huolestuttavaa. Miehetkin olisi pitänyt saada liikkeelle. Aluevaalit eivät ilmeisesti kiinnostaneet heitä hevon heinää.

Aluevaaleissa oli kyse sote-palveluista.

– Kokoomuksen suosion perusteella äänestämässä kävivät ihmiset, jotka käyttävät yksityisiä terveyspalveluja ja työterveyshuoltoa. Ihmettelen kovasti sitä, että ihmiset, jotka tarvitsevat julkisia palveluja eivät lähteneet joukolla puolustamaan niitä.

Vaikka mieli on aluevaalien kannatuksen tavoin matala, Lundell kertoo katseen olevan jo tulevassa.

– Olemme täyttä häkää valmistautumassa eduskuntavaaleihin. Odotamme vuoden päästä huomattavasti parempaa tulosta.

Vaketuttaako?

 

Eilinen äänestysaktiivisuustilanne VaKe -alueella oli huolestuttava.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, ennakkoäänestysaktiivisuus (vaalit.fi)

Koko maan tilanne 0n 16,3 %.

Pieni Kerava on ponnistellut kovasti 17,4 %, kun taas Vantaan tilanne on hälyttävä 11,6 %.

Vaikuttaa siltä, että VaKe-alueella äänestysprosentti on valahtamassa selvästi alle 40:n prosentin, mikä demokratian kannalta alkaa olla ongelmallista. Pahimmillaan äänestysprosentti voi mennä niinkin alas kuin alle 35 prosentin.

Näillä lukemilla VaKe-alueen suuri voittaja tulee olemaan Kokoomus, jonka äänestäjäkunta on hyvin tunnollista äänestämisen suhteen. Vihreillä ja isoilla työväenpuolueilla SDP ja PS on suuria vaikeuksia saada äänestäjiään näissä vaaleissa vaaliuurnille. Mielenkiintoista on, kuinka demarit tulee paikkaamaan Vantaan ykkösääniharavan jättämän aukon, kun Antti Lindtman ei ole heidän listallaan.

Vaalikamppailu kaduilla ja toreilla on hyvin laimeaa alkukesän kuntavaaleihin verrattuna. Syitä ovat kylmä vuodenaika, korona ja tietenkin vaaliväsymys. Voi olla, että äänestäjät menevät uurnille kuntavaalien pohjilla eli äänestävät samoja henkilöitä kuin kuntavaaleissa. Silloin Vantaan ja Keravan kaupunginvaltuutetut ovat vahvoilla.

Kiire ja hosuminen ihmetyttää. Itse olen ajatellut, että olisi ollut hyvä antaa paljon enemmän aikaa virkamiestyöryhmien aluevaalivalmisteluun. Aivan hyvin aluevaalit olisi voitu pitää seuraavien kuntavaalien yhteydessä. Mutta näin ei tehdä, koska Keskusta.

Väläyteltiinpä aamun Hesarin mielipidekirjoituksessa sitäkin, että kunnanvaltuustot voisivat keskuudestaan valita alueidensa luottamushenkilöt.

Sote-maakunnat tulevat - kannattaisiko Vantaan ja Keravan yhdistyä?

Lausuntokierrokselle lähtevässä sotessa on niin monia kipupisteitä, että päätä kivistää. Loppukiri on hurja, ensimmäiset maakuntavaalit pitäisi järjestää jo kuntavaalien jälkeisenä vuonna 2022. Kateeksi ei käy heitä, jotka sotesta päättävät. 

Keskustalle sote on elintärkeä, elämän ja kuoleman kysymys. Puolue koki veret seisauttavan vaalitappion eduskuntavaaleissa, ja silti se meni hallitukseen äänestäjien potkittavaksi. 

Suomeen synnytetään väkisin määrältään käsittämätön 21 sote-maakuntaa. Keskustan tavoitteena on ilman muuta betonoida valtansa maaseudun pienissä maakunnissa. Mitään muuta järjelliseltä kuullostavaa syytä en keksi noin suurelle maakuntamäärälle.

Nyt näyttäisi siltä, että maakuntia ei jaeta vaalipiireihin. Mietin asiaa jo siinä vaiheessa, kun Uusimaasta aiottiin tehdä yksi iso maakuntaa. Silloin helsinkiläisillä olisi ollut mahdollisuus jättipottiin maakuntavaltuutettujen määrässä, jopa suuret Espoo ja Vantaa olisivat jääneet nuolemaan näppejään puhumattakaan Uudenmaan pikkukunnista. Nyt Helsinkiä kaavaillaan omaksi sote-alueekseen, joten päätösvalta silloin on Helsingin kaupunginvaltuustolla.

Kuten Hesarikin totesi, ääritapaus maakuntien vallanjaossa on kotikaupunkini Vantaan ja Keravan muodostama maakunta. Vantaalaisia on 233 000 ja keravalaisia 36 000. Nykyisen mallin mukaan Keravalta ei kovin montaa valtuutettua maakunnan 69-paikkaiseen maakuntavaltuuston pääsisi.

En voi välttyä ajatukselta, kannattaisiko Vantaan ja Keravan yhdistyä saman tien hieman isommaksi kaupungiksi? 

Kerava olisi luonnollinen jatke Vantaan pääradan aluekeskuksille Tikkurilalle, Koivukylälle ja Korsolle. Koivukylässä ja Korsossa on asukkaita vajaat 30 000 per aluekeskus, Tikkurilan suuralueella on yli 40 000 asukasta.

Keravan ja Peijaksen sairaalan välimatka on 12 km. Tikkurilan asemalle rakennetaan tulevaisuudessa iso hyvinvointikeskus, johon keravalaiset voisivat nopeasti sujahtaa junalla Keravan tai Savion asemilta. 

Keravan veroäyri on 19,25 ja Vantaan 19,00. 

Kaupunkien liittyessä yhteen, veroäyriksi tulisi 19,00. Silloin voittajia olisivat keravalaiset veronmaksajat.

* * *

27.1. HS

Jos sote-maakuntavaalit järjestetään ilman vaalipiirejä, miten pienet kunnat pärjäävät?

Lausuntokierrokselle lähteneessä lakiluonnoksessa sote-maakunnissa olisi yleinen ja yhtäläinen äänioikeus.

Jos uudistus etenee ilman soraääniä, sote-lait hyväksyttäisiin eduskunnassa vuoden kuluttua. Ensimmäiset maakuntavaalit voitaisiin järjestää vuonna 2022, ja sote-maakuntavaltuustot aloittaisivat vuoden 2023 alussa.

Demokratian toimivuudelle on merkityksellistä, miten uudet sote-maakuntavaltuustot oikein valitaan ja miten päätöksenteko niissä järjestetään. Nyt ollaan jakamassa pottia, jonka toiminta kattaa yli puolet kuntien vuosittaisista budjettimenoista.

Suomeen on syntymässä 21 uutta sote-maakuntaa, kun neljä uusmaalaista itsehallintoaluetta on nekin muutettu nimeltään sote-maakunniksi. Näiden lisäksi omana sote-alueenaan on Helsinki.

Ylintä päätösvaltaa käyttää sote-maakuntavaltuusto, jonka jäsenet valitaan suorilla vaaleilla. Maakunnan kaikilla asukkailla on näissä vaaleissa yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, eikä maakuntaa jaeta erillisiin vaalipiireihin. Helsingissä ylintä päätösvaltaa sote-asioissa käyttänee kaupunginvaltuusto. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus kuulostaa ylevältä, mutta herättänee kaikissa maakunnissa jupinaa keskuskaupungin ehdokkaiden ylivallasta.

Ääritapaus on Vantaan ja Keravan muodostama maakunta, jolle valitaan 69 jäsenen sote-maakuntavaltuusto. Ilman äänileikkuria tai vaalipiirirajauksia siitä uhkaa tulla vantaalainen päätöksentekoelin. Maakunnan asukkaista vantaalaisia on 233 000 ja keravalaisia 36 000.